Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mistä löytää joku, joka OIKEASTI rahapulassa?
18.09.2017 |
Olen jo pidemmän aikaa miettinyt, että voisin alkaa lahjoittamaan rahaa (n. 500€/kk jopa), mutta iso mutta onkin se, että haluaisin lahjoittaa sellaiselle joka tarvitsee sitä rahaa oikeasti, välttämättömyyksiin, eikä vaan kustantaakseen leveämpää elämäntyyliä/ylimääräistä huvittelua.
Itse olen siis pienipalkkainen yh, mutta hyvin nuuka, en siksi että tarkoituksellisesti kurjistaisin elämäämme, vaan olen tullut siihen tulokseen, että parasta ostaa vain tarpeellinen, mm. ekologisista ja eettisistä syistä. Siispä asumme pienessä asunnossa (josta laina kohta maksettu ja sen vuoksi jäisikin nyt se 500€/kk lahjoitukseen), vaatteet ostamme kirppikseltä ja niitäkin vain tarpeeseen, ei huvishoppailuna, kuten ei mitään muutakaan. Lapset harrastavat, mutta halpoja/ilmaisia harrastuksia (omasta halustaan onneksi), itse luen ja käyn työpaikan kuntosalilla sekä Lenkkeilen. Mitään lehtiä ei tilata, tavallista kotiruokaa syödään, en ostele uusia puhelimia, en käy kampaajalla, en polta, en käytä alkoholia, en käy baareissa tms. Eli rahaa säästyy. Niin ja ylimääräisiä tukiakaan en saa, kuin vain sen korotusosan lapsilisiin. Elareita en saa koska lapset miltei puolet isällään.
Niin, tästä omasta elämäntyylistä johtuen en näe järkeväksi lahjoittaa rahojani itseäni leveämmin eläville.. Eräs tuttavani vuolaasti itkien(!) pyysi minulta rahallista avustusta taannoin, ja annoinkin, mutta sieppasi sitten kun myöhemmin tajusin kustantaneeni hänelle "ruokarahaa" siitä syystä, että tuttava oli hassannut rahansa ostelemalla itselleen kahdet kalliit farkut ja lapselleen kännykän, joka oli maksanut lähes 500 euroa! (oli kuulemma "pakko hankkia", ihmettelen kyllä mikä se sellainen pakko on, itselläni useamman vuoden vanha kännykkä joka hankkiessanikaan ei maksanut kuin alle 200€ ja sillä hoituu kaikki tarvittava ja tämä tällainen nettisurffailukin..)
Joten, mistä löytää oikeasti apua välttämättömyyksiin tarvitseva? Avustusjärjestöihin ei ole luotto korkealla, vetävät välistä ja varmasti ei tiedä mihin apu päätyy...
Kommentit (105)
Jotkut valittaa köyhyyttä ja sillä saavat muut tarjoamaan milloin mitäkin, kuitenkin omat rahansa laittavat kaikkeen turhuuteen. En mene enää siihen halpaan että jotain köyhää avustaisin ilman vastiketta esim. töitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko kysynyt Kelasta mahdollisuutta perustoimeentulotukeen? Maksusitoumusta lääkkeisiin?
Ap[/quote]
Olen pienituloinen. Suurin osa rahasta menee asumiseen. Joudun myös maksamaan omat ja lapsen lääkkeet. Lapsen lääkkeet todella kalliit, omat onneksi hieman halvemmat. Itse joudun myös syömään vitamiineja imeytymishäiriön vuoksi.
Jatkuva stressi ja huono ruokavalio (ei varaa kasvuksiin) on aiheuttanut sen että hampaat huonossa kunnossa.
Jäi myös velkaa vanhasta asunnosta kun oli pakko myydä alihintaan.
Riittääkö?[/quote]
Toi töiden tarjoaminen on fiksua. Usein kyllä työhalut tuppaavat olemaan vähän hukassa.
Mulla yksi sukulaismies, joka on kyllä aina lainaamassa rahaa, jota ei ole aikomuskaan maksaa takaisin. Sitten jos tarjoaakin jotain pientä puuhastelua samaa rahasummaa vastaan, niin onkin jo todella vaikeaa. Puuhastelua olisi esim., että katsoisi tyttöystävänsä kanssa lapsia vaikka yhden illan, että pääsisi vaimon kanssa vaikkapa kesäteatteriin.
Tätä asennetta on yllättävän paljon "hyväsydämisissä" ihmisissä.
Hyväksytään kyllä periaatteessa avustaminen, mutta niitä avustettavia köyhiä on kova tarve kontrolloida ja tarkkailla, etteivät he vain hyödy avusta.
Siitä omasta rahasta ollaan jo etukäteen mustasukkaisia, että meneekö se nyt väärään artikkeliin,
ja onko sen saaja sitten lähes yhtä hyväosainen kuin lahjoittaja itse(järkytys!).
Olet tavallinen pikkusieluinen saituri ja ihmisvihaaja.
Pidä kurjat säästösi ja anna köyhien olla rauhassa.
Äläkä ole turhaan kateellinen - kukaan ei halua auttaa köyhiä.
Tiiän vaan itseni. 2€ lompakossa ja ruokaa pitäisi saada... isää ei kiinnosta jelpata
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tätä asennetta on yllättävän paljon "hyväsydämisissä" ihmisissä.
Hyväksytään kyllä periaatteessa avustaminen, mutta niitä avustettavia köyhiä on kova tarve kontrolloida ja tarkkailla, etteivät he vain hyödy avusta.
Siitä omasta rahasta ollaan jo etukäteen mustasukkaisia, että meneekö se nyt väärään artikkeliin,
ja onko sen saaja sitten lähes yhtä hyväosainen kuin lahjoittaja itse(järkytys!).Olet tavallinen pikkusieluinen saituri ja ihmisvihaaja.
Pidä kurjat säästösi ja anna köyhien olla rauhassa.Äläkä ole turhaan kateellinen - kukaan ei halua auttaa köyhiä.
Asenne on hyvin yleinen, siinä olet ihan oikeassa. Suomessa on hyvin vähän köyhiä, joilla olisi järkevästä rahankäytöstä huolimatta pulaa ruuasta. Yhteiskuntamme vaan nykyisin on sellainen, että järkevään rahankäyttöön ei oikein kannusteta. Avustin aiemmin paljonkin ja melko suurillakin summilla ajatellen, että henkilö käyttäisi minulta saamansa rahat esimerkiksi velkojensa maksuun tai pitäisi osan rahoista vaikka yöpöydän laatikossa seuraavan ja sitä seuraavan kuukauden ruokaostoksia varten. Mutta ei, rahat menivät kaikkeen muuhun. Nykyisin avustankin lähinnä vain löytöeläinkoteja.
Vierailija kirjoitti:
Köyhien köyhyys kirjoitti:
Voit lahjoittaa mulle. Oon ollut sairaslomalla nyt vuoden ja sen takia en päässyt enää normi nuorten lukioon vaan piti mennä aikuislukioon -> ei opintotukia. Töissä en voi käydä kuin satunnaisesti koska tunteja on niin päivisin kuin iltaisinkin. Jos jatkan tätä samaa tahtia niin voisin valmistua jo ensi keväänä, mutta rahan takia se ei ole mahdollista. Mutta en haluaisi pitkittääkkään opiskelua koska haluaisin jo pääsyä seuraavaan kouluun ja opiskelemaan ammatin. Epäreilua etten saa mitään tukia vaikka kursseja tulee enemmän kuin normilukiolaisella,ja olen todella motivoitunut :(.
Ilmeisesti saat kuntoutusrahaa, joka on paljon enempi kuin opintotuki?
En saa kuntoutusrahaa enää. Toimeentulotukea olen hakenut mutta vielä ei oo tullut päätöstä. stressi on aika hirvee mutta eiköhän tästä jotenkin selviä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se järkevä rahan käyttökin on vähän suhteellinen käsite. Usein heikosti toimeen tulevilla on lisäksi vielä paljon muita erilaisia ongelmia, jotka voivat heikentää sitä yleistä elämänhallintaa. Se ei ole niin helppoa sitkeästi vaan venyttää penniä kuukaudesta tai vuodesta toiseen, elää pirun suunnitelmallisesti ja kaikki mielijohteet torpaten, etenkin jos elämässä on muitakin kriisejä ja koettelemuksia. Samalla kun näyttää että ympärillä on ihmisiä, joiden ei tartte kieltää itseltään (tai läheisiltään) juuri mitään. Sitä ei välttämättä tajua, ennen kuin itse on kokenut sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se järkevä rahan käyttökin on vähän suhteellinen käsite. Usein heikosti toimeen tulevilla on lisäksi vielä paljon muita erilaisia ongelmia, jotka voivat heikentää sitä yleistä elämänhallintaa. Se ei ole niin helppoa sitkeästi vaan venyttää penniä kuukaudesta tai vuodesta toiseen, elää pirun suunnitelmallisesti ja kaikki mielijohteet torpaten, etenkin jos elämässä on muitakin kriisejä ja koettelemuksia. Samalla kun näyttää että ympärillä on ihmisiä, joiden ei tartte kieltää itseltään (tai läheisiltään) juuri mitään. Sitä ei välttämättä tajua, ennen kuin itse on kokenut sen.
Juuri näin. Näissä tapauksissa vanha sananlasku "Ei kannettu vesi kaivossa pysy" pitää hyvin paikkansa.
Mitä enemmän lapsia, sitä köyhempiä yleensä ovat. Samoin sairailla rahat menevät helposti pelkästään lääkkeisiin. Monet kroonisesti sairaat eivät voi mennä edes töihin tai heitä ei palkata. Lisärahalla he voisivat ostaa vaikka siivousapua tms. Joka olisi heille suuri apu vaikka muille kuulostaa luksukselta.
Mieti millaista apua haluat antaa.
Henkistä helpotusta vai ruokaa tai tavaraa? Mikä se arvokkain apu oikein on?
Muodikkaat vaatteet teinillä saattaa tuntua turhalta ja silti toisaalta vaatteiden takia syrjitty nuori, jolle annetaan uusia vaatteita saattaa olla juuri siitä avusta kaikkein onnellisimmillaan. Koska se mahdollistaa ryhmään kuulumisen ja pilkkaaminen loppuu vaikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä jos menisit jonkun koulun lähelle ja kysyisit niiltä koululaisilta onko heidän koulussaan köyhiä. Lapset tietävät nuo jutut. Ehkä jollain on alkoholisti vanhemmat ja lapset ovat siksi puutteessa ruuasta tai vaatteista. Noille lapsille joku vaate tai ruokakaupan lahjakortti olisi varmaan ihanaa.
AP, ihailen sinua siitä, että välität. Mä olen lahjoittanut punaiselle ristille ja unicefille. Pitkäaikaissairaiden, vammaisten tai sairaiden eläkeläisten auttaminen on varmin keino auttaa oikeassa hädässä olevia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pienituloisena olen huomannut ainakin kaksi epätoivoiselta tuntuvaa tilannetta. Ensimmäinen on juuri sairaalalaskut tai hampaidenhoitokulut. Jos laskennallisesti tulot on yli minimin, niin maksusitoomuksia ei saa. Esim. Omalla lapsella on rakas harrastus joka maksaa 200/kk. Sitä ei lasketa menoksi ja sen verran sitten jään plussalle. Käytännössä lapsen identiteetti ja itsetunto tulee harrastuksesta, niin se on viimeinen meno jonka teiniässä karsin.
Toinen juuri harrastukset. Yleensä ne aloitetaan pienenä ja ne on halpoja muutaman ensimmäisen vuoden. Eli meillä 50/kk joka tuntui isolta , mutta oli ok. Sitten kun harrastus on tullut tärkeäksi kaikin puolin jo kavereidenkin takia, hinnat nousee järjettömästi. Vaikea ottaa teiniltä koko elämä pois. Siinä menee kaverit ja yhteisö, mitä tulee tilalle?
Sitä miten noihin saisi kohdistettua tuen, en tiedä.
Minä olen tehnyt lahjoituksia Syöpäsäätiölle ja Sylva ry:lle (Suomen syöpäsairaiden lasten ja nuorten hyväksi). Koskettaa valitettavasti monia tämä aihe.
Mielelläni tukisin myös vanhusten hyväksi tehtyä työtä, hyvä vinkki tuo, että voisi kysellä jostain hoitokodista erilaisia tapoja tukea. En tiedä, olisiko esim. mahdollista vaikka osallistua jonkun ihmisen palkkaamiseen, joka pitäisi esim. yksinäisille vanhuksille seuraa. Täytyypä kysellä.
Minä. Jos olet oikeasti tosissasi, laita sähköpostia osoitteeseen Anniina_ovaska@yahoo.com
Selitän tilanteeni siellä, mutta sanotaanko että saattaisit pelastaa henkeni....
Selitä tässä niin jos on oikeasti hätä niin minäkin autan!
Av-mamma
Vierailija kirjoitti:
Pienituloisena olen huomannut ainakin kaksi epätoivoiselta tuntuvaa tilannetta. Ensimmäinen on juuri sairaalalaskut tai hampaidenhoitokulut. Jos laskennallisesti tulot on yli minimin, niin maksusitoomuksia ei saa. Esim. Omalla lapsella on rakas harrastus joka maksaa 200/kk. Sitä ei lasketa menoksi ja sen verran sitten jään plussalle. Käytännössä lapsen identiteetti ja itsetunto tulee harrastuksesta, niin se on viimeinen meno jonka teiniässä karsin.
Toinen juuri harrastukset. Yleensä ne aloitetaan pienenä ja ne on halpoja muutaman ensimmäisen vuoden. Eli meillä 50/kk joka tuntui isolta , mutta oli ok. Sitten kun harrastus on tullut tärkeäksi kaikin puolin jo kavereidenkin takia, hinnat nousee järjettömästi. Vaikea ottaa teiniltä koko elämä pois. Siinä menee kaverit ja yhteisö, mitä tulee tilalle?
Sitä miten noihin saisi kohdistettua tuen, en tiedä.
Tilanteesi on pienituloisilla varsin tavallinen. Kuitenkin myös keskituloisissa perheissä lapset joutuvat lopettamaan rakkaan harrastuksensa, jos vanhempien rahat eivät enää riitä. Useimmissa järkevästi rahaa käyttävissä perheissä lapselle ei edes oteta sellaista harrastusta, josta tiedetään, että jatkossa ei pystytä kustantamaan harrastusta, ja sen vuoksi harrastuksen joutuu lopettamaan vain, jos vanhempien tulotaso laskee merkittävästi.
Alue: Aihe vapaa
Ilmeisesti saat kuntoutusrahaa, joka on paljon enempi kuin opintotuki?