Miksi jahkotaan ja kauhistellaan niin paljon hävikkiruuasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nautin kuntosalilla käymisestä ja kotimaan matkailusta. Ihan samoin nautin siitä kun ostan kaupasta ruokaa. Saan kiksejä ostokokemuksesta ja joskus menee sitten osa kompostiin. Nautin myös kompostin hoitamisesta ja joskus menee kompostiin hyvääkin ruokaa. Silakat tekee kompostille hyvää. Saa aikaan kivaa pöhinää.

Tämmöistä tämä elämä on.

Jos nautit ostokokemuksesta, mikset vain käy kaupassa useammin? Vaikka kavereiden puolesta? Miksi pitää ostaa turhaa tavaraa? 

Turhaan minä sinne kuntosalillekkin menen tai kotimaan matkailukeskuksiin miksi et kritisoi sitä?

Nollakokorotukset palkkoihin. Emmehän halua turhaa kulutusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näen tässä kauhistelussa jotain lapsellista. Sellaista tätimäistä sormi pystyssä "valistusta". Myös yleistä syyllistämistä että kun nyt näin paljon tuhlataan ruokaa:)

Huolehtisitte omista ruokahävikeistä itse kukin. Myös uutistoimittajat.

Tuhlaaminen nyt vaan on typerää ja sitä pitääkin paheksua. Liian ruuan ostaminen ja roskiin heittäminen on ihan yhtä typerää kuin että lämmittäisi taloa liikaa ja jäähdyttää sitä ikkunoista.

Tunnetko jonkun joka ostaa ruokaa tahallaan liikaa ja laittaa roskiin? Jos tunnet niin hän tuhlaa samoin kaikkeen muuhunkin.

Joskus jopa kirkko on ottanut kantaa että ei saisi niin pihistellä vaan pitäisi käyttää rahaa normaalisti. Taisi olla viimeksi vuoden 2009 tienoilla milloin kehoitettiin ihmisiä käyttämään rahaa. 

Minä kävin joskus teininä kaverin luona kylässä. Olin pöyristynyt, kun lounaan jälkeen ruoka, jota ei sillä aterialla syöty, heitettiin kokonaan roskiin. Eikä ollut mitään rippeitä astian pohjalla, vaan siitä olisi tullut ainakin kaksi ellei kolmekin annosta. 

En tiedä, millaisessa yhteydessä kirkko on sanonut noin, mutta eikös tuossa taannoin puhuttu juuri siitä, että pitäisi uskaltaa kuluttaa, että saataisiin talous nousuun. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pitäisi kuluttaa turhaa, jonka sitten voi heittää roskiin. 

Jos ihmisiä kehoitetaan kuluttamaan niin se nimenomaan tarkoittaa kehoitusta turhaan kuluttamiseen. Kehoitti sitten kirkko tai kuka tahansa.

Minä tarkoitin tässä nyt sellaista turhaa kuluttamista, jota ei edes käytetä. Ajattele vaikka sipsipussia. Se on periaatteessa ihan turhaa kuluttamista ja jos rahaa ei ole tarpeeksi, sen voi jättää myös ostamatta. Jos kuitenkin syöt sen pussillisen, sinä kuitenkin käytät sen, eli siinä mielessä se ei ollut turha ostos. Mutta, jos heität pussin roskikseen syömättä sitä, se on jo tuhlaamista, mitä ei voi ymmärtää. Eli on kannustettu ostamaan sipsipusseja (kuluttamaan hieman enemmän kuin oikeasti on tarve), ei heittelemään niitä roskikseen (tuhlata). 

Jos ostaa sipsipussin niin se on luonnonvarojen tuhlaamista. Aivan samoin kuin on sen syömättä jättäminenkin. Ihan yhtä syntisiä ovat molemmat.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kauppakin taktikoi niillä alelapuilla. Jos samana päivänä viimeisen käyttöpäivän tuote on -30%, niin moni jättää sen ostamatta tai ostaa tuoreemman tuotteen, joten tämä sitten menee hävikkiin. Oikeaa hävikin vähentämistä olisi edellisenä päivänä se -30% ja viimeisenä käyttöpäivänä -60% tai enemmän. Kauppahan päättää, kuinka paljon tuotetta tilaa, kuten yksityinen ihminenkin.

Mutta kauppa ei päätä miten paljon asiakkaat ostavat ruokaa. Yksityinen ihminen päättää, miten paljon ruokaa ostaa ja syö.

Mistä olet saanut käsityksen, että kauppa alentaa vain 30 % ja heittää sen takia tavaraa pois? Meillä ainakin kaikki, mitkä eivät mene 30 prosentilla, alennetaan vielä 50 prosenttiin. Mutta paljon myydään myös 30 prosentilla. Se, että sinä et osta sitä 30 % alennuksella, ei tarkoita, että se menisi hävikkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näen tässä kauhistelussa jotain lapsellista. Sellaista tätimäistä sormi pystyssä "valistusta". Myös yleistä syyllistämistä että kun nyt näin paljon tuhlataan ruokaa:)

Huolehtisitte omista ruokahävikeistä itse kukin. Myös uutistoimittajat.

Tuhlaaminen nyt vaan on typerää ja sitä pitääkin paheksua. Liian ruuan ostaminen ja roskiin heittäminen on ihan yhtä typerää kuin että lämmittäisi taloa liikaa ja jäähdyttää sitä ikkunoista.

Tunnetko jonkun joka ostaa ruokaa tahallaan liikaa ja laittaa roskiin? Jos tunnet niin hän tuhlaa samoin kaikkeen muuhunkin.

Joskus jopa kirkko on ottanut kantaa että ei saisi niin pihistellä vaan pitäisi käyttää rahaa normaalisti. Taisi olla viimeksi vuoden 2009 tienoilla milloin kehoitettiin ihmisiä käyttämään rahaa. 

Minä kävin joskus teininä kaverin luona kylässä. Olin pöyristynyt, kun lounaan jälkeen ruoka, jota ei sillä aterialla syöty, heitettiin kokonaan roskiin. Eikä ollut mitään rippeitä astian pohjalla, vaan siitä olisi tullut ainakin kaksi ellei kolmekin annosta. 

En tiedä, millaisessa yhteydessä kirkko on sanonut noin, mutta eikös tuossa taannoin puhuttu juuri siitä, että pitäisi uskaltaa kuluttaa, että saataisiin talous nousuun. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että pitäisi kuluttaa turhaa, jonka sitten voi heittää roskiin. 

Jos ihmisiä kehoitetaan kuluttamaan niin se nimenomaan tarkoittaa kehoitusta turhaan kuluttamiseen. Kehoitti sitten kirkko tai kuka tahansa.

Minä tarkoitin tässä nyt sellaista turhaa kuluttamista, jota ei edes käytetä. Ajattele vaikka sipsipussia. Se on periaatteessa ihan turhaa kuluttamista ja jos rahaa ei ole tarpeeksi, sen voi jättää myös ostamatta. Jos kuitenkin syöt sen pussillisen, sinä kuitenkin käytät sen, eli siinä mielessä se ei ollut turha ostos. Mutta, jos heität pussin roskikseen syömättä sitä, se on jo tuhlaamista, mitä ei voi ymmärtää. Eli on kannustettu ostamaan sipsipusseja (kuluttamaan hieman enemmän kuin oikeasti on tarve), ei heittelemään niitä roskikseen (tuhlata). 

Jos ostaa sipsipussin niin se on luonnonvarojen tuhlaamista. Aivan samoin kuin on sen syömättä jättäminenkin. Ihan yhtä syntisiä ovat molemmat.

Ei ole. Toisessa oli tarkoitus ja toisessa ei. Ja toisessa syntyy vielä enemmän jätettä.

Tässä öyhöttää nyt joku tyhmä provoilija, jonka argumentit ovat niin hölmöjä, että niistä paistaa läpi tietämättömyys. Vaikeahan näitä on ymmärtää, eri lähteistä saatava tieto vaihtelee ja eri kulutusmuotojen aiheuttamia hiilidioksidi- ja muita päästöjä voi olla vaikea suhteuttaa toisiinsa. 

Joka tapauksessa suunnilleen joku 20 % kaikista hiilidioksidipäästöistä aiheutuu ruuantuotannosta, arviot vaihtelevat 12-50 % välillä. Tähän lasketaan ruuan tuotanto, valmistus ja kuljetus. Erikseen on sitten huomioitava kaikki muu maatalouden ja kuljetusalan aiheuttama saastutus, vesistöiden rehevöityminen jne. Merkittävä asia siis, painiskelee vähintään samassa suuruusluokassa kuin tieliikenteen tuottama hiilidioksidikuorma (siis mukaan lukien yksityis- ja ammattiautoilu). Ruokaa on tietenkin syötävä, mutta siihen liittyvillä valinnoilla on tehtävissä paljon oman kotitaloutensa hiilidioksidipäästöjen suhteen. Helpoin tapa on vähentää haaskuuta, koska ruuan tuottamisen aiheuttamien kulujen lisäksi haaskattu ruoka tuottaa vielä metaanipäästöjä hajoamisensa myötä. Lisäksi voi tietysti vähentää maito- ja lihatalouden tuotosten kulutusta, jolloin käyttää hiilidioksidineutraalimpaa ruokaa ja toisaalta ei ole niin iso juttu, vaikka jotain kompostiin välillä menisikin. 

Kauppojen hävikkiä pyritään vähentämään noilla nykyisillä prossatuotteilla (fiksua niin kauppiaan kuin kuluttajan kannalta, en ymmärrä kuinka joku hapannaama voi keksiä näistäkin valittaa...). Lisäksi nykyään some tekee paljon: esim. hiljattain iski kukkakaaliryntäys, kun kauppiaat valittelivat kukkakaalia jäävän hyllyyn. Kauppiaat mainiostivat tarjouksilla, ihmiset lähtivät liikkeelle, somessa jaettiin kukkakaalireseptejä ja yhtäkkiä kukkakaalilootat ammottivat tyhjyyttään. Satokausikalenteri on yksi hyvä tapa lisätä kauden kasvisten suosiota, tätähän moni markettikin mainostaa ja nostaa järkeviä tuotteita esille. Kaupoissa hävikki analysoidaan ja niitä tuotteita vähennetään, joiden menekki on pieni. Ottavat mielellään myös palautetta vastaan, joten jos huomaatte jonkun tuotteen kerta toisensa jälkeen mätänevän hyllyyn, kannattaa laittaa palautetta. 

Hyvällä käyttöasteella toimivan kuntosalin tuottamat päästöt lienevät itse asiassa aika vähäiset per käyttäjä; on järkevää, että iso joukko ihmisiä käyttää samoja tiloja liikkuakseen. Yrittäjä voi vielä vähentää salin päästöjä mm. sähköyhtiön valinnalla, liiketunnistinvaloilla (mikäli sali on avoin käyttäjilleen silloinkin, kun yrittäjä/muut työntekijät eivät ole paikalla), alennuksilla niinä ajankohtina, kun käyttöaste on vähäinen jne. 

Sitten taas tietenkin matkailun suhteen kannattaa tarkastella omia kulutustottumuksiaan aika ajoin. Tarvitaanko useampaa ulkomaanreissua vuodessa, voisiko osa suuntautua kotimaahan vaikka junalla. Samoin yksityisautoilua kannattaa pohtia. Mihin on oikeasti pakko mennä autolla, voisiko kimppakyytejä olla enemmän, voisiko käyttää julkisia/pyörää vaikka siihen menisi enemmän aikaa. Ihan sama muussa kulutuksessa. Ostaa vain silloin kuin tarvitsee (sanoi joku taho mitä tahansa), ostaa järkevää ja laadukasta ja mahdollisuuksien mukaan kotimaista tai muuten lähellä tuotettua. 

Hävikistä puhutaan sen verran, että sen vähentäminen on oikeasti mitättömän helppo tapa vähentää jopa useita prosentteja kotitalouksien päästöistä. Ei vaadita mistään kivasta luopumista, kuten kaikissa muissa kohdissa, vaan ihan samaa skeidaa saa syödä. Kunhan syö kaiken. Säästääkin vielä. Siksi tämä on framilla: ainoa ympäristöä säästävä teko, johon ehkä viisihenkinen lähihoitajaäidin ja raksamies-iskänkin autoileva, Kanarian-matkaileva, Wishissä shoppaileva ja jääkiekkoa harrastava perhe saattaisi sitoutua. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä itsellä ainakin tuntuu pisto sydämessä, kun joudun (harvoin) ruokaa heittämään roskaan edes pienen määrän. Väkisinkin ajattelee, miten paljon heittää luonnonvaroja vain menemään samalla kun muualla on ihmisiä, joiden viljelymaat yms. on käytetty minun ruuan tuottamiseen niin ettei heille jää käytännössä mitään. Ihmettelen lähinnä millaista ihmistä se ei kauhistuta?

Kiinalaiset on menneet kehitysmaihin ja laittaneet asiat rullaamaan. Pistäneet porukat töihin.

Tähän ei länsimaista ollut.

Länsimaat harrastivat tuota samaa 1960-luvun alkuun saakka, kunnes joutuivat Usan painostuksesta siitä luopumaan.

Ja tuo kiinalaisten touhu ei juurikaan auta paikallisia. Kiinalainen kehitysapukin on tyyliin "me rakennetaan teille pari kilometriä tietä, te annatte meille 100000 hehtaaria peltomaata tai sademetsää hakattavaksi siitä hyvästä. "

Ostan kotiin tosi vähän ruokaa, ja silti sitä menee roskiin. Esim. parsakaali n. 2 viikon välein, kun ajattelen että siitä voisi tehdä jotain ehkä hyvää, mutta en vain pidä ruoanlaitosta enkä koskaan aloita. Elän työpaikkaruokailulla, asun yksin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvää päivää. Eihän ruokahävikissä sun rahoista ole kyse! Vaan turhasta luonnonvarojen tuhlaamisesta, saastuttamisesta yms.

Juuri tämän takia hävikistä puhutaan ja ilmeisesti vieläkin liian vähän. Nämä ihan oikeasti luulevat, että siinä vain on tarkoitus opettaa ihmisiä käyttämään rahaansa järkevämmin. 

Ihan tarpeeksi siitä puhutaan. Kommenttini vain viittasi siihen, että minulle siitä ei ole mitään muuta haittaa, kuin rahallinen menetys. Ja muu ei kiinnosta.

Sinä ja lapsesi ette asu tällä maapallolla? 

Voi kyynel. En tiedä mitä sinä syöt, mutta minun ruokani on aineksista, jotka esiintyvät normaalisti maapallolla, ja joiden hajoaminen kuuluu sen kiertokulkuun vaikka sitä ei kukaan söisikään.

Meillä ei kyllä oikeasti tule hävikkiruokaa kuin erittäin vähän. Joskus harvoin joku tomaatti on jäänyt syömättä ja heitän pois kun on jo pilalla. Miksette osta vain sen mitä syötte??

"Jos ruokahävikki olisi valtio, olisi sen hiilijalanjälki kolmanneksi suurin koko maailmassa heti USA:n ja Kiinan jälkeen."

Tässä on kotitalouksilla mielestäni helppo tapa tehdä ilmastoteko. Ruokahävikistä kauppojen osuus on 18 prosenttia, kotitalouksien 35.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kauppakin taktikoi niillä alelapuilla. Jos samana päivänä viimeisen käyttöpäivän tuote on -30%, niin moni jättää sen ostamatta tai ostaa tuoreemman tuotteen, joten tämä sitten menee hävikkiin. Oikeaa hävikin vähentämistä olisi edellisenä päivänä se -30% ja viimeisenä käyttöpäivänä -60% tai enemmän. Kauppahan päättää, kuinka paljon tuotetta tilaa, kuten yksityinen ihminenkin.

Mutta kauppa ei päätä miten paljon asiakkaat ostavat ruokaa. Yksityinen ihminen päättää, miten paljon ruokaa ostaa ja syö.

 

Onko se sitten yksityisten ihmisten vastuulla käydä ostamassa kaupasta kaikki pois, ettei tule hävikkiä? Kauppiaalla on kyllä käytössään tilastot myydyistä tuotteista, joiden perusteella he pystyvät melko tarkastikin ennustamaan kuinka paljon minäkin päivänä ja mihin vuodenaikaan ostetaan tuotteita. Se on kauppiaan valinta ostaa enemmän kuin mitä myy.

Vierailija kirjoitti:

"Jos ruokahävikki olisi valtio, olisi sen hiilijalanjälki kolmanneksi suurin koko maailmassa heti USA:n ja Kiinan jälkeen."

Tässä on kotitalouksilla mielestäni helppo tapa tehdä ilmastoteko. Ruokahävikistä kauppojen osuus on 18 prosenttia, kotitalouksien 35.

Onko loput vajaa 50 % tuotannosta, vai kuka ne tekee? Jos suhteuttaa kauppojen ja kotitalouksien määrään näkee varmaan helposti kumpi pystyy pienemmillä teoilla vaikuttamaan omaan hävikkiinsä helpommin.

Tervetuloa tekemään tilauksia ja arvioimaan kahdenkolmen päivän päähän paljonko tavaraa menis. Aikaa on 10 min. Ja siinäkin välissä asiakkaat kaipaa palvelua, puhelimet ja pullokoneet huutaa. On helppoa.

Mutta valikoimia voisi todellakin pienentää joka suuruusluokan kaupassa. 50m maitotiskiä ja sen sata eri maitolajia!? Oikeesti? Lidl tekee tämänkin paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kauppakin taktikoi niillä alelapuilla. Jos samana päivänä viimeisen käyttöpäivän tuote on -30%, niin moni jättää sen ostamatta tai ostaa tuoreemman tuotteen, joten tämä sitten menee hävikkiin. Oikeaa hävikin vähentämistä olisi edellisenä päivänä se -30% ja viimeisenä käyttöpäivänä -60% tai enemmän. Kauppahan päättää, kuinka paljon tuotetta tilaa, kuten yksityinen ihminenkin.

Mutta kauppa ei päätä miten paljon asiakkaat ostavat ruokaa. Yksityinen ihminen päättää, miten paljon ruokaa ostaa ja syö.

 

Onko se sitten yksityisten ihmisten vastuulla käydä ostamassa kaupasta kaikki pois, ettei tule hävikkiä? Kauppiaalla on kyllä käytössään tilastot myydyistä tuotteista, joiden perusteella he pystyvät melko tarkastikin ennustamaan kuinka paljon minäkin päivänä ja mihin vuodenaikaan ostetaan tuotteita. Se on kauppiaan valinta ostaa enemmän kuin mitä myy.

Ei tietenkään ole yksityisten ihmisten vastuulla. Pointti on se, että kaupassa arviointi on hankalampaa, kuin kotitaloudessa, jossa ostetaan juuri se määrä kuin itse päätetään kokata. Myyntitilastot eivät paljon auta, jos on uusia tuotteita tai esimerkiksi juhannusviikko on sateinen, jolloin grillituotteet jäävät hyllyyn. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvää päivää. Eihän ruokahävikissä sun rahoista ole kyse! Vaan turhasta luonnonvarojen tuhlaamisesta, saastuttamisesta yms.

Juuri tämän takia hävikistä puhutaan ja ilmeisesti vieläkin liian vähän. Nämä ihan oikeasti luulevat, että siinä vain on tarkoitus opettaa ihmisiä käyttämään rahaansa järkevämmin. 

Ihan tarpeeksi siitä puhutaan. Kommenttini vain viittasi siihen, että minulle siitä ei ole mitään muuta haittaa, kuin rahallinen menetys. Ja muu ei kiinnosta.

Sinä ja lapsesi ette asu tällä maapallolla? 

Voi kyynel. En tiedä mitä sinä syöt, mutta minun ruokani on aineksista, jotka esiintyvät normaalisti maapallolla, ja joiden hajoaminen kuuluu sen kiertokulkuun vaikka sitä ei kukaan söisikään.

Ja ne ovat ihan luonnollisesti siellä omassa jääkaapissasi? Itsekseen ovat sinne kulkeutuneet? Niitä ei ole kuljetettu eikä niitä ole säilytetty kylmässä energiaa käyttäen?