Lue keskustelun säännöt.
Uskokaa siskot nyt. Mies tekee kyllä aloitteen jos on riittävän kiinnostunut.
15.09.2017 |
Älkää etsikö merkkejä ja merkityksiä. Älkää toopeilko ihastuneena. Se mies kyllä huomaa teidät jos on huomatakseen. Se voi aluksi flirttailla ja jos jää siihen, unohtakaa. Jos taas mies haluaa hän kyllä siitä etenee. Nopeasti.
Kommentit (185)
Vierailija kirjoitti:
Onpa teillä ikäviä kokemuksia. Itse olen mielestäni feminiininen nainen, ja parisuhteessa mieheni on maskuliininen perheenpää. Silti se olin minä, joka teki aloitteen 12 vuotta sitten, koska mies ei sitä eettisistä syistä halunnut tehdä (olimme varattuja). Kipinät lentelivät välillämme, se oli vaan niin selvää.
Miehille ja naisille pätee mielestäni sama. Jos olet kiinnostunut, ota selvää onko toinen kiinnostunut ja tee aloite. Avainasia onkin sen selvittäminen, onko toinen kiinnostunut. Vaatii harjoittelua, mutta kyllä sen oppii. Turha pokailla välinpitämätöntä tyyppiä. Tyylilläkin on varmaan väliä: lähestyykö rennosti, päällekäyvästi, ujosti, kiusaannuttavalla tavalla, itsevarmasti jne. Väitän, että miehiin (ja naisiin) puree paremmin rentous ja rehellisyys kuin jokin viettelevä show.
"Ota selvää onko toinen kiinnostunut ja tee aloite" - mielenkiintoinen lause. Miten tuo selvän ottaminen tapahtuu ilman, että se jo sisältää aloitteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pidän ujoista miehistä. Olen aina pitänyt. Ja olen aina tehnyt aloitteet itse. Ja aina on homma toiminut niinkin. Jos mies uskaltaa tehdä aloitteen, se on jo itsessään minulle yleensä turn-off.
Vierailija kirjoitti:
Totta. Ja jos aluksi kiinnostuneelta vaikuttanut mies vetäytyy ja aloittaa radiohiljaisuuden, se on merkki siitä ettei mies ole (enää) kiinnostunut. Jahtaaminen ja anelemien ei auta. Pitää siirtyä eteenpäin elämässä.
Olen naimisissa tällaisen kanssa, joten kyllä se jahtaaminen vaan auttoi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älkää etsikö merkkejä ja merkityksiä. Älkää toopeilko ihastuneena. Se mies kyllä huomaa teidät jos on huomatakseen. Se voi aluksi flirttailla ja jos jää siihen, unohtakaa. Jos taas mies haluaa hän kyllä siitä etenee. Nopeasti.
Sori, mutta mä en syty siitä, että mies tulee tyrkyttää itseään mulle. Mieluummin teen itse aloitteen, jos olen jostakusta oikeasti kiinnostunut.
N29
Minkähän koet "itsensä tyrkyttämiseksi"? Että mies katselee ja hakeutuu juttelemaan, flirttailee? Tee toki itse aloitteita, mutta menestys ei ole taattua, jos vain sellaiset miehet kiinnostavat, jotka eivät mitenkään anna ymmärtää olevansa kiinnostuneita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta. Ja jos aluksi kiinnostuneelta vaikuttanut mies vetäytyy ja aloittaa radiohiljaisuuden, se on merkki siitä ettei mies ole (enää) kiinnostunut. Jahtaaminen ja anelemien ei auta. Pitää siirtyä eteenpäin elämässä.
Olen naimisissa tällaisen kanssa, joten kyllä se jahtaaminen vaan auttoi.
Missä on itsekunnioituksesi ja miten voit luottaa miehen tunteiden aitouteen? Painostitko hänet vihillekin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten te naiset, jotka olette tehneet miehelle aloitteen, olette tehneet sen? Silloin, kun se on johtanut parisuhteeseen. Tunsitteko jo hyvin etukäteen?
En tuntenut, laitoin netissä viestiä. Mies oli kokematon ja ujo. Ehdotin treffejä, ei uskaltanut. Lopulta uskalsi, mutta ei pitkään aikaan toisille kun ahdisti. Kyllä se minusta kiinnostunut oli, ei se treffeillä epäselväksi jäänyt, lisäksi minulla on aika hyvä itsetunto ja tiesin että olin hyvännäköinen ja paljon enemmän kuin mies olisi ikinä uskaltanut edes toivoa joten en antanut periksi. Pari vuotta siinä kissa-hiirileikissä meni, mutta oli lopulta sen arvoista. Nykyään tuntuu jo huvittavan kaukaiselta tuo alku.
Kun tietää, että miehen ei tarvitse olla edes kovin kiinnostunut ja "ruma ja tyhmä, mutta ihan hyvä perä" -selitteelläkin nainen on yhteydenoton ja lähestymisen arvoinen, tietää myös sen, että mies todellakin ottaa yhteyttä, jos pitää naisesta todella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen tekee aloitteen, se kääntyy häntä vastaan silloin, kun tavoitteena on oikea, pitkä suhde. Mies ei yksinkertaisesti arvosta aloitteen tehnyttä naista. Aloite nostaa miehen itsetuntoa ja hän alkaa kuvitella saavansa jotain parempaakin ("kun kerran tuonkin").
Lisäksi jos mies on niin ujo/tossu/estoinen, ettei saa tehtyä aloitetta edes unelmiensa naisen ollessa kyseessä, aiheutuu noista ominaisuuksista aivan varmasti kaikenlaista haittaa myös yhteiselämässä.
Nämä realiteetit kannattaa pitää mielessä, kun naisena ryhtyy aloitteelliseksi.
Olet kyllä pahasti väärässä. Reiluun 20 vuoden ikään asti yksinäisyyttä ja ikuista naisettomuutta murehtinut mies todellakin arvostaa naista joka tekee aloitteen. Se voi pelottaa aivan hemmetisti mutta sitä todellakin arvostaa. Estoista ja ujoudesta yleensä myös sitten tutustuessa pääsee eroon, eikä ne nyt suhteen edetessä ole enää kuin muisto vain. Aloite toki nostaa miehen olematonta itsetuntoa, mutta naisen onkin tässä oltava itsevarma. On tiedettävä että mies ei ala haaveilemaan jostain "paremmasta" koska parempaa ei ole. Vähän karrikoiden, mutta siis terve itsetunto on viehättävää ja aloitteellisen naisen itsetunnon on oltava kunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen tekee aloitteen, se kääntyy häntä vastaan silloin, kun tavoitteena on oikea, pitkä suhde. Mies ei yksinkertaisesti arvosta aloitteen tehnyttä naista. Aloite nostaa miehen itsetuntoa ja hän alkaa kuvitella saavansa jotain parempaakin ("kun kerran tuonkin").
Lisäksi jos mies on niin ujo/tossu/estoinen, ettei saa tehtyä aloitetta edes unelmiensa naisen ollessa kyseessä, aiheutuu noista ominaisuuksista aivan varmasti kaikenlaista haittaa myös yhteiselämässä.
Nämä realiteetit kannattaa pitää mielessä, kun naisena ryhtyy aloitteelliseksi.
Olet kyllä pahasti väärässä. Reiluun 20 vuoden ikään asti yksinäisyyttä ja ikuista naisettomuutta murehtinut mies todellakin arvostaa naista joka tekee aloitteen. Se voi pelottaa aivan hemmetisti mutta sitä todellakin arvostaa. Estoista ja ujoudesta yleensä myös sitten tutustuessa pääsee eroon, eikä ne nyt suhteen edetessä ole enää kuin muisto vain. Aloite toki nostaa miehen olematonta itsetuntoa, mutta naisen onkin tässä oltava itsevarma. On tiedettävä että mies ei ala haaveilemaan jostain "paremmasta" koska parempaa ei ole. Vähän karrikoiden, mutta siis terve itsetunto on viehättävää ja aloitteellisen naisen itsetunnon on oltava kunnossa.
Eli alkaa suhteeseen, koska "nyt tai ei koskaan, parempaakaan en saa!"? Todella imartelevaa naiselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Totta. Ja jos aluksi kiinnostuneelta vaikuttanut mies vetäytyy ja aloittaa radiohiljaisuuden, se on merkki siitä ettei mies ole (enää) kiinnostunut. Jahtaaminen ja anelemien ei auta. Pitää siirtyä eteenpäin elämässä.
Olen naimisissa tällaisen kanssa, joten kyllä se jahtaaminen vaan auttoi.
Missä on itsekunnioituksesi ja miten voit luottaa miehen tunteiden aitouteen? Painostitko hänet vihillekin?
Kyllä se aitous on näkynyt yhteisten vuosien aikana sen verran selkeästi että ei todellakaan tarvitse epäillä. Mieheni on maailman rakastavin ja huolehtivin aviomies ja on aina kohdellut minua kuin kukkaa kämmenellä. Kosinta oli aikoinaan kaunis ja koskettava, ja se oli minulle yllätys, eli siis minä en kosinut.
Tämä siitä huolimatta että jos en olisi "jahdannut" muutamaa ensimmäistä vuotta, ei sen ujon ja sulkeutuneen ihmisen kanssa joka mieheni silloin reilu parikymppisenä oli, olisi mitään parisuhdetta koskaan varmasti tullut.
Itsekunnioitukseni on erinomainen ja itsetunto kunnossa, kuten varmasti voi päätelläkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen tekee aloitteen, se kääntyy häntä vastaan silloin, kun tavoitteena on oikea, pitkä suhde. Mies ei yksinkertaisesti arvosta aloitteen tehnyttä naista. Aloite nostaa miehen itsetuntoa ja hän alkaa kuvitella saavansa jotain parempaakin ("kun kerran tuonkin").
Lisäksi jos mies on niin ujo/tossu/estoinen, ettei saa tehtyä aloitetta edes unelmiensa naisen ollessa kyseessä, aiheutuu noista ominaisuuksista aivan varmasti kaikenlaista haittaa myös yhteiselämässä.
Nämä realiteetit kannattaa pitää mielessä, kun naisena ryhtyy aloitteelliseksi.
Olet kyllä pahasti väärässä. Reiluun 20 vuoden ikään asti yksinäisyyttä ja ikuista naisettomuutta murehtinut mies todellakin arvostaa naista joka tekee aloitteen. Se voi pelottaa aivan hemmetisti mutta sitä todellakin arvostaa. Estoista ja ujoudesta yleensä myös sitten tutustuessa pääsee eroon, eikä ne nyt suhteen edetessä ole enää kuin muisto vain. Aloite toki nostaa miehen olematonta itsetuntoa, mutta naisen onkin tässä oltava itsevarma. On tiedettävä että mies ei ala haaveilemaan jostain "paremmasta" koska parempaa ei ole. Vähän karrikoiden, mutta siis terve itsetunto on viehättävää ja aloitteellisen naisen itsetunnon on oltava kunnossa.
Eli alkaa suhteeseen, koska "nyt tai ei koskaan, parempaakaan en saa!"? Todella imartelevaa naiselle.
Eikö meistä jokainen ajattele puolisostaan että parempaa ei saa koska parempaa ei ole olemassakaan? Ainakin toivoisin näin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet ovat valovuosia naisten edellä näiden asioiden älyllisessä miettimisessä ja itsensä kehittämisessä.
Naisilla ei ole mitään Rooshia, pick up -artisteja, RSD dating coacheja tai paljon mitään muutakaan. Naisten oppaat vetovat naisten egoon ja ruokkivat naisten fantasioita, kun taas miesten opetukset perustuvat vuosien kenttäkokemukseen ja opetukset ovat monesti miehille epämieluisia kuulla, koska ne pakottavat ryhdistäytymään ja muuttumaan.
Yksi tavallisimmista miesopettajien- ja valmentajien aiheista on tuo aloitteen tekeminen ja erilaiset valmentajat teroittavat eri analogioilla, tarinoilla ja motivaatiopuheilla aloitteen tekemisen tärkeyttä ja miten se tehdään. Yksikään koutsi ei opeta, että odota vain naisen vievän sinut kotiin.
Jos kerran tuota pointtia pitää jatkuvasti teroittaa, aloittajan väite on vähintäänkin yksinkertaistettu ja kontekstista riippuen aivan väärä. Tasokkaat ja fiksut miehet jättävät jatkuvasti niin sanotusti ruokaa lautaselle tai siis toisin sanoen menettävät jatkuvasti tilaisuuksia, koska lähestyminen ei ole miehille sen helpompaa ja luonnollisempaa kuin naisillekaan, vaan se on sotkuista arpakauppaa, jossa sattuu ja tapahtuu, vaikka onnistumistodennäköisyyteen voikin huomattavasti vaikuttaa.
Evoluution myötä miehet ovat luultavasti kehittyneet etsimään täydellistä lähestymistilaisuutta, koska aina on ollut pelko, että vieraan heimon miehet nuijivat miehen kuoliaaksi. Monissa tulisten mustatukkien maissa tämä on edelleen täysin todellisuuteen perustuva pelko ja pohjoismaissakin WT-piireissä jossain määrin näin. Mitään täydellistä tilaisuutta vaan ei ole olemassa.
Miten on mahdollista että naisen aloitteella mies "ei ole vakavissaan" suhteessa mutta miehen puoliväkisin suhteeseen kiskoma nainen on täysin vakavissaan siinä suhteessa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen tekee aloitteen, se kääntyy häntä vastaan silloin, kun tavoitteena on oikea, pitkä suhde. Mies ei yksinkertaisesti arvosta aloitteen tehnyttä naista. Aloite nostaa miehen itsetuntoa ja hän alkaa kuvitella saavansa jotain parempaakin ("kun kerran tuonkin").
Lisäksi jos mies on niin ujo/tossu/estoinen, ettei saa tehtyä aloitetta edes unelmiensa naisen ollessa kyseessä, aiheutuu noista ominaisuuksista aivan varmasti kaikenlaista haittaa myös yhteiselämässä.
Nämä realiteetit kannattaa pitää mielessä, kun naisena ryhtyy aloitteelliseksi.
Olet kyllä pahasti väärässä. Reiluun 20 vuoden ikään asti yksinäisyyttä ja ikuista naisettomuutta murehtinut mies todellakin arvostaa naista joka tekee aloitteen. Se voi pelottaa aivan hemmetisti mutta sitä todellakin arvostaa. Estoista ja ujoudesta yleensä myös sitten tutustuessa pääsee eroon, eikä ne nyt suhteen edetessä ole enää kuin muisto vain. Aloite toki nostaa miehen olematonta itsetuntoa, mutta naisen onkin tässä oltava itsevarma. On tiedettävä että mies ei ala haaveilemaan jostain "paremmasta" koska parempaa ei ole. Vähän karrikoiden, mutta siis terve itsetunto on viehättävää ja aloitteellisen naisen itsetunnon on oltava kunnossa.
Eli alkaa suhteeseen, koska "nyt tai ei koskaan, parempaakaan en saa!"? Todella imartelevaa naiselle.
Eikö meistä jokainen ajattele puolisostaan että parempaa ei saa koska parempaa ei ole olemassakaan? Ainakin toivoisin näin.
No EI ajattele.Luulisi olevan itsestään selvää,vaihtoehto on ikisinkkuus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen tekee aloitteen, se kääntyy häntä vastaan silloin, kun tavoitteena on oikea, pitkä suhde. Mies ei yksinkertaisesti arvosta aloitteen tehnyttä naista. Aloite nostaa miehen itsetuntoa ja hän alkaa kuvitella saavansa jotain parempaakin ("kun kerran tuonkin").
Lisäksi jos mies on niin ujo/tossu/estoinen, ettei saa tehtyä aloitetta edes unelmiensa naisen ollessa kyseessä, aiheutuu noista ominaisuuksista aivan varmasti kaikenlaista haittaa myös yhteiselämässä.
Nämä realiteetit kannattaa pitää mielessä, kun naisena ryhtyy aloitteelliseksi.
Olet kyllä pahasti väärässä. Reiluun 20 vuoden ikään asti yksinäisyyttä ja ikuista naisettomuutta murehtinut mies todellakin arvostaa naista joka tekee aloitteen. Se voi pelottaa aivan hemmetisti mutta sitä todellakin arvostaa. Estoista ja ujoudesta yleensä myös sitten tutustuessa pääsee eroon, eikä ne nyt suhteen edetessä ole enää kuin muisto vain. Aloite toki nostaa miehen olematonta itsetuntoa, mutta naisen onkin tässä oltava itsevarma. On tiedettävä että mies ei ala haaveilemaan jostain "paremmasta" koska parempaa ei ole. Vähän karrikoiden, mutta siis terve itsetunto on viehättävää ja aloitteellisen naisen itsetunnon on oltava kunnossa.
Eli alkaa suhteeseen, koska "nyt tai ei koskaan, parempaakaan en saa!"? Todella imartelevaa naiselle.
Eikö meistä jokainen ajattele puolisostaan että parempaa ei saa koska parempaa ei ole olemassakaan? Ainakin toivoisin näin.
No EI ajattele.Luulisi olevan itsestään selvää,vaihtoehto on ikisinkkuus.
Kuulostaa kyllä hirveältä. Ikisinkkuus on parempi vaihtoehto kuin parisuhde jossa kumpikin ei ajattele toisestaan että on saanut itselleen parhaan mahdollisen kumppanin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen tekee aloitteen, se kääntyy häntä vastaan silloin, kun tavoitteena on oikea, pitkä suhde. Mies ei yksinkertaisesti arvosta aloitteen tehnyttä naista. Aloite nostaa miehen itsetuntoa ja hän alkaa kuvitella saavansa jotain parempaakin ("kun kerran tuonkin").
Lisäksi jos mies on niin ujo/tossu/estoinen, ettei saa tehtyä aloitetta edes unelmiensa naisen ollessa kyseessä, aiheutuu noista ominaisuuksista aivan varmasti kaikenlaista haittaa myös yhteiselämässä.
Nämä realiteetit kannattaa pitää mielessä, kun naisena ryhtyy aloitteelliseksi.
Olet kyllä pahasti väärässä. Reiluun 20 vuoden ikään asti yksinäisyyttä ja ikuista naisettomuutta murehtinut mies todellakin arvostaa naista joka tekee aloitteen. Se voi pelottaa aivan hemmetisti mutta sitä todellakin arvostaa. Estoista ja ujoudesta yleensä myös sitten tutustuessa pääsee eroon, eikä ne nyt suhteen edetessä ole enää kuin muisto vain. Aloite toki nostaa miehen olematonta itsetuntoa, mutta naisen onkin tässä oltava itsevarma. On tiedettävä että mies ei ala haaveilemaan jostain "paremmasta" koska parempaa ei ole. Vähän karrikoiden, mutta siis terve itsetunto on viehättävää ja aloitteellisen naisen itsetunnon on oltava kunnossa.
Eli alkaa suhteeseen, koska "nyt tai ei koskaan, parempaakaan en saa!"? Todella imartelevaa naiselle.
Lähinnä ne ongelmat tuollaisessa parisuhteessa ovat luokkaa miten saada mies ikinä vakuuttuneeksi siitä että hän on tarpeeksi hyvä naisen mielestä.
On kokemusta useammasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen tekee aloitteen, se kääntyy häntä vastaan silloin, kun tavoitteena on oikea, pitkä suhde. Mies ei yksinkertaisesti arvosta aloitteen tehnyttä naista. Aloite nostaa miehen itsetuntoa ja hän alkaa kuvitella saavansa jotain parempaakin ("kun kerran tuonkin").
Lisäksi jos mies on niin ujo/tossu/estoinen, ettei saa tehtyä aloitetta edes unelmiensa naisen ollessa kyseessä, aiheutuu noista ominaisuuksista aivan varmasti kaikenlaista haittaa myös yhteiselämässä.
Nämä realiteetit kannattaa pitää mielessä, kun naisena ryhtyy aloitteelliseksi.
Olet kyllä pahasti väärässä. Reiluun 20 vuoden ikään asti yksinäisyyttä ja ikuista naisettomuutta murehtinut mies todellakin arvostaa naista joka tekee aloitteen. Se voi pelottaa aivan hemmetisti mutta sitä todellakin arvostaa. Estoista ja ujoudesta yleensä myös sitten tutustuessa pääsee eroon, eikä ne nyt suhteen edetessä ole enää kuin muisto vain. Aloite toki nostaa miehen olematonta itsetuntoa, mutta naisen onkin tässä oltava itsevarma. On tiedettävä että mies ei ala haaveilemaan jostain "paremmasta" koska parempaa ei ole. Vähän karrikoiden, mutta siis terve itsetunto on viehättävää ja aloitteellisen naisen itsetunnon on oltava kunnossa.
Eli alkaa suhteeseen, koska "nyt tai ei koskaan, parempaakaan en saa!"? Todella imartelevaa naiselle.
Eikö meistä jokainen ajattele puolisostaan että parempaa ei saa koska parempaa ei ole olemassakaan? Ainakin toivoisin näin.
No EI ajattele.Luulisi olevan itsestään selvää,vaihtoehto on ikisinkkuus.
Kuulostaa kyllä hirveältä. Ikisinkkuus on parempi vaihtoehto kuin parisuhde jossa kumpikin ei ajattele toisestaan että on saanut itselleen parhaan mahdollisen kumppanin.
En sanonut että parempi vaihtoehto vaan ainoa vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen tekee aloitteen, se kääntyy häntä vastaan silloin, kun tavoitteena on oikea, pitkä suhde. Mies ei yksinkertaisesti arvosta aloitteen tehnyttä naista. Aloite nostaa miehen itsetuntoa ja hän alkaa kuvitella saavansa jotain parempaakin ("kun kerran tuonkin").
Lisäksi jos mies on niin ujo/tossu/estoinen, ettei saa tehtyä aloitetta edes unelmiensa naisen ollessa kyseessä, aiheutuu noista ominaisuuksista aivan varmasti kaikenlaista haittaa myös yhteiselämässä.
Nämä realiteetit kannattaa pitää mielessä, kun naisena ryhtyy aloitteelliseksi.
Olet kyllä pahasti väärässä. Reiluun 20 vuoden ikään asti yksinäisyyttä ja ikuista naisettomuutta murehtinut mies todellakin arvostaa naista joka tekee aloitteen. Se voi pelottaa aivan hemmetisti mutta sitä todellakin arvostaa. Estoista ja ujoudesta yleensä myös sitten tutustuessa pääsee eroon, eikä ne nyt suhteen edetessä ole enää kuin muisto vain. Aloite toki nostaa miehen olematonta itsetuntoa, mutta naisen onkin tässä oltava itsevarma. On tiedettävä että mies ei ala haaveilemaan jostain "paremmasta" koska parempaa ei ole. Vähän karrikoiden, mutta siis terve itsetunto on viehättävää ja aloitteellisen naisen itsetunnon on oltava kunnossa.
Eli alkaa suhteeseen, koska "nyt tai ei koskaan, parempaakaan en saa!"? Todella imartelevaa naiselle.
Eikö meistä jokainen ajattele puolisostaan että parempaa ei saa koska parempaa ei ole olemassakaan? Ainakin toivoisin näin.
No EI ajattele.Luulisi olevan itsestään selvää,vaihtoehto on ikisinkkuus.
Kuulostaa kyllä hirveältä. Ikisinkkuus on parempi vaihtoehto kuin parisuhde jossa kumpikin ei ajattele toisestaan että on saanut itselleen parhaan mahdollisen kumppanin.
En sanonut että parempi vaihtoehto vaan ainoa vaihtoehto.
Onhan se myös huomattavasti parempi vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nainen tekee aloitteen, se kääntyy häntä vastaan silloin, kun tavoitteena on oikea, pitkä suhde. Mies ei yksinkertaisesti arvosta aloitteen tehnyttä naista. Aloite nostaa miehen itsetuntoa ja hän alkaa kuvitella saavansa jotain parempaakin ("kun kerran tuonkin").
Lisäksi jos mies on niin ujo/tossu/estoinen, ettei saa tehtyä aloitetta edes unelmiensa naisen ollessa kyseessä, aiheutuu noista ominaisuuksista aivan varmasti kaikenlaista haittaa myös yhteiselämässä.
Nämä realiteetit kannattaa pitää mielessä, kun naisena ryhtyy aloitteelliseksi.
Olet kyllä pahasti väärässä. Reiluun 20 vuoden ikään asti yksinäisyyttä ja ikuista naisettomuutta murehtinut mies todellakin arvostaa naista joka tekee aloitteen. Se voi pelottaa aivan hemmetisti mutta sitä todellakin arvostaa. Estoista ja ujoudesta yleensä myös sitten tutustuessa pääsee eroon, eikä ne nyt suhteen edetessä ole enää kuin muisto vain. Aloite toki nostaa miehen olematonta itsetuntoa, mutta naisen onkin tässä oltava itsevarma. On tiedettävä että mies ei ala haaveilemaan jostain "paremmasta" koska parempaa ei ole. Vähän karrikoiden, mutta siis terve itsetunto on viehättävää ja aloitteellisen naisen itsetunnon on oltava kunnossa.
Eli alkaa suhteeseen, koska "nyt tai ei koskaan, parempaakaan en saa!"? Todella imartelevaa naiselle.
Eikö meistä jokainen ajattele puolisostaan että parempaa ei saa koska parempaa ei ole olemassakaan? Ainakin toivoisin näin.
No EI ajattele.Luulisi olevan itsestään selvää,vaihtoehto on ikisinkkuus.
Kuulostaa kyllä hirveältä. Ikisinkkuus on parempi vaihtoehto kuin parisuhde jossa kumpikin ei ajattele toisestaan että on saanut itselleen parhaan mahdollisen kumppanin.
En sanonut että parempi vaihtoehto vaan ainoa vaihtoehto.
Onhan se myös huomattavasti parempi vaihtoehto.
Naiselle ehkä mutta mies haluaa seksiä vaikka ei olisi täydellistä henkistä yhteyttä,joten huonompiin vaihtoehtoihin usein päädytään.
Itse olin kuulema komea ja pitkä mies nuorempana. Nolla aloitetta. Kerran pyydettiin tanssimaan, thats it!
Kyllä ainakin mun sukupolven miesten on se aloite täytynyt tehdä.
M 48v