Mikä on ankeinta syksyssä?
Mun mielestä se, kun puista ja pensaista putoaa lehdet. Kesällä piha on ihanan suojaisa ja lehtien pudottua näkyy kaikkiin naapureihin.
Kommentit (26)
Vierailija kirjoitti:
Se, ja paleleminen.
Totta sen unohdin. T:Ap
Rakastan syksyä, paras vuodenaika. Kynttilöitä, villasukkia ja paksuja neuleita.
Se, kun se loppuu ja tulee marras.
Pimeys, kylmä ja lähestyvä pitkä talvi, josta ei koskaan tiedä, millainen se tällä kertaa on tai tuleeko sitä lainkaan vai tuleeko lumi vasta toukokuussa tällä kertaa.
Kaikki. Kylmyys, pimeys, kosteus, luonnon kuoleminen ja hirvikärpäset.
Pimeys. Muuten syksy on ihanaa aikaa.
Haikeaa luopua kesästä, kun luonto valmistautuu talveen.
Varjot pitenee ja valoisa aika lyhenee.
Luonnon "kuolema", lakastuminen, mädäntyminen ja sen mukainen tuoksu. Pimeys ja kylmyys.
Keväässä ja kesässä on ihanaa, varsinkin näillä leveysasteilla, se luonnon eloon herääminen ja siihen liittyvät värit ja tuoksut.
Toisaalta syksy voi olla omalla tavallaan tunnelmallinen, varsinkin jos näkee vähän vaivaa sen eteen.
Jatkuva rapakoiran peseminen ja hiekanmurujen siivoaminen, ja kuitenkin niitä on takapuolen alla nukkuessa. Sielun sammuttava pimeys. Ihmisten sulkeutuminen.
Päivätolkulla jatkuva rojosade. Rännit ja ikkunapellit vain rämisevät yötä päivää. Ei kiva.
Mulle tulee lehtien putoamisen myötä todella alaston olo. Haravointi on ihan kivaa mutta kun sitä puuhaa seurataan kuuden naapurin ikkunoista niin kyllä ahdistaa. T:Ap
Ankeinta tässä syksyssä on ehdottomasti se, ettei oma äiti luota siihen, että osaan käyttäytyä uudessa työpaikassani. En myöskään osaa käsitellä työvaate- ja ruokailuasiaa siten kuin se pitää hoitaa...
Olen 42 vuotias kokki.
Rakastan syksyä, mutta raskainta on mielialanvaihtelut, viime vuosina jostain syystä meinannut syksyllä pukata jonkinlaista masennusta, yleensä tulee esiin niin, että tunnen oloni yksinäiseksi, tulee myös samoja ajatuksia esiin kuin silloin kun sairastin masennusta eli hirveä arvottomuuden tunne. Nykyään tuo tunnetila ei enää säikäytä, tiedän että on onneksi ohimenevää :)
Raskasta on ajatella et siihen lämpimään ihanaan kesään on lähes vuosi taas aikaa. Kylmyys märkyys ja harmaus, huoh miten tästä selviää ja jaksaa?
Ei mitään. Tykkää syksystä. No ehkä lehtien haravointi on tympeää.
Vaikea keksiä muuta kuin koiran jatkuva peseminen, kun tulee ulkona likaiseksi. Muuten syksy on ihan parasta aikaa! Rakastan ruskaa, marjametsiä, ilmojen viilenemistä, sateen ropinaa, pimeyttä jota voi valaista kynttilöin, voi hyvällä omallatunnolla käpertyä kotiin lukemaan kirjaa sohvannurkkaan, kaikki hyvät tv-sarjat alkavat ym. Sitten alkaakin jouluvalmistelut ym. mukavat puuhat. Tammikuuhun asti ihan parasta aikaa!
Itse masennun aina keväisin. Kesä voi olla ihan kiva, mutta syksy <3
Se, ja paleleminen.