Kihlattu nainen haistattelee riidellessä - miten paljon tätä pitää sietää

Minulla on lähes sama mutta olen nainen ja mies kiukuttelee. Kirjoitin aiheesta ketjuun "miksi mies mököttää". Yritän ajatella että mies vielä joskus ei enää mökötä, koska rakastan häntä. Silti joskus tuntuu että minun pitää olla varovainen hänen takia.

Nainen, 26

Ap, kommenttisi 16 kuvaus kuulostaa minun mieheltäni...

Nr 21

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos pitää haistatella puolisolle niin ei ole kyllä kaikki kohdallaan. Mielestäni pariskunnan pitäisi puhaltaa yhteen hiileen, toimia molempien yhteiseksi parhaaksi ja selvittää erimielisyydet keskustellen ilman haukkumista.

Tuo kuulostaa minusta ihan pähkähullulta toiminnalta ja anteeksi nyt vaan, huonolta suhteelta.

Huonoksi suhteeksi hän riidan aikana itsekin sanoo meidän suhdetta, ja kun sanon että yritetään jatkaa vain ja lopetetaan riitelyt,niin hän sanoo ettei jaksa minuun enää panostaa. Hetken päästä leppyneenä kuitenkin sanoo ettei halua erota. Sama homma toistuu taas seuraavassa riidassa. Joskus sitten itkee ja pyytää anteeksi kaikkea. Tuntuu että elän tuuliviirin kanssa suhteessa.

Eilinenkin riidan aihe oli niinkin yksinkertainen kuin se että en ollut muistanut tuoda kaupasta tiettyä ostosta vaikka hän asiasta oli muistuttanut, mutta oli kuitenkin ostoslistalta unohtanut sen. Sitten suuttuu että kuulemma pitää olla kaikesta vastuussa aina ettei pysty luottamaan yhtään minun tekemisiini ja aina pitää olla tarkistamassa perässä tekemiseni.

Kyse kuitenkin vain ostoksesta ja asumme ihan kivenheiton päässä kaupasta, että voi hyvin helposti itsekin hakea kyseisen tavaran. Yleensä noista pienistä riidoista lähtee vyörymään sellainen iso raivo päälle joka loppuu siihen että hän haluaa mennä mököttämään eikä puhu enää mitään.

Kuulostaa pikemmin epävakaalta persoonallisuushäiriöltä kuin narsismilta. Suosittelen tutustumaan aiheeseen. Elämä epävakaan rinnalla ei tule olemaan helppoa.

Paha hänessä on vahva. Pimeälle puolelle vie.

Käyttäjä464 kirjoitti:

Minulla on lähes sama mutta olen nainen ja mies kiukuttelee. Kirjoitin aiheesta ketjuun "miksi mies mököttää". Yritän ajatella että mies vielä joskus ei enää mökötä, koska rakastan häntä. Silti joskus tuntuu että minun pitää olla varovainen hänen takia.

Nainen, 26

Se menee täysin päinvastoin. Rakastamalla ihmistä, joka käyttäytyy tuolla tavalla teitä kohtaan (joko mököttämällä tai mesomalla ja uhkailemalla) te vain mahdollistatte sen käytöksen jatkumisen. Eihän kumppaneillanne ole silloin mitään syytä koskaan muuttaa tapojaan, kun se kerran sen sallitte. Rakkautta olisi antaa heille mahdollisuus kasvaa henkisesti - ei se nimittäin heistä itsestäänkään tunnu hyvältä olla ahdistunut - osoittamalla, että he ovat aikuisia ihmisiä ja vastuussa käyttäytymisestään.

Ei alkoholistiakaan paranneta rakastamalla vaan sillä vain mahdollistetaan, että he juovat itsensä jopa hautaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos pitää haistatella puolisolle niin ei ole kyllä kaikki kohdallaan. Mielestäni pariskunnan pitäisi puhaltaa yhteen hiileen, toimia molempien yhteiseksi parhaaksi ja selvittää erimielisyydet keskustellen ilman haukkumista.

Tuo kuulostaa minusta ihan pähkähullulta toiminnalta ja anteeksi nyt vaan, huonolta suhteelta.

Huonoksi suhteeksi hän riidan aikana itsekin sanoo meidän suhdetta, ja kun sanon että yritetään jatkaa vain ja lopetetaan riitelyt,niin hän sanoo ettei jaksa minuun enää panostaa. Hetken päästä leppyneenä kuitenkin sanoo ettei halua erota. Sama homma toistuu taas seuraavassa riidassa. Joskus sitten itkee ja pyytää anteeksi kaikkea. Tuntuu että elän tuuliviirin kanssa suhteessa.

Eilinenkin riidan aihe oli niinkin yksinkertainen kuin se että en ollut muistanut tuoda kaupasta tiettyä ostosta vaikka hän asiasta oli muistuttanut, mutta oli kuitenkin ostoslistalta unohtanut sen. Sitten suuttuu että kuulemma pitää olla kaikesta vastuussa aina ettei pysty luottamaan yhtään minun tekemisiini ja aina pitää olla tarkistamassa perässä tekemiseni.

Kyse kuitenkin vain ostoksesta ja asumme ihan kivenheiton päässä kaupasta, että voi hyvin helposti itsekin hakea kyseisen tavaran. Yleensä noista pienistä riidoista lähtee vyörymään sellainen iso raivo päälle joka loppuu siihen että hän haluaa mennä mököttämään eikä puhu enää mitään.

Kyökkipsykologin mielestä tämä kuulostaa nyt siltä, että sillä naisellasikin on paha olo suhteessa, mutta ei uskalla pistää sille lopullista pistettä. Siksi uhkailee nyt erolla, kiusaa, manipuloi ja hakee sinusta jotain reaktiota. Puoliksi toivoo, että saisi sinusta irti jonkun syyn laittaa stopin touhulle. Jos itse korottaisit ääntäsi tai haukkuisit, olisi henkisesti ero helpompi toteuttaa kuin nyt ihan kivaan ja kunnolliseen mieheen, jota ei ole mitään syytä jättää vaikka osittain haluaisi.

Musta teidän kannattaisi sopia vaikka joku ajatnkohta oikealle parisuhdekeskustelulle, jossa voitte miettiä, mikä teidän suhteessa mättää, mikä on hyvin ja mitä toivotte tulevalta, minkä asioiden pitäisi muuttua ja miten. Että voisitte oikeasti vaikka miettiä noita asioita itse ensin ja sitten käydä ne yhdessä läpi. Tai mikä vaan keino, jolla saisitte oikeasti puhuttua.

Ei nimittäin yksi unohtunut tavara ole tuollaisen metelin arvoinen eikä siis se syy. Siellä kytee nyt alla jotain, mikä pitää joko käsitellä tai heittää koko suhde menemään.

Oikeastihan teidän kannattaisi mennä terapiaan, noin tuo teidän meno ei voi jatkua.

Vierailija kirjoitti:

Paha hänessä on vahva. Pimeälle puolelle vie.

Ja näin ollen:

May the force be with you!

Käyttäjä464 kirjoitti:

Minulla on lähes sama mutta olen nainen ja mies kiukuttelee. Kirjoitin aiheesta ketjuun "miksi mies mököttää". Yritän ajatella että mies vielä joskus ei enää mökötä, koska rakastan häntä. Silti joskus tuntuu että minun pitää olla varovainen hänen takia.

Nainen, 26

Miehesi ei lopeta mököttämistä ikinä. Isä tekee sitä kuulemma vieläkin vaikka on yli 8-kymppinen. Lapsuus oli ihan kamalaa, kun isä saattoi mököttää viikkoja putkeen, puhua pari päivää, kunnes suuttui jostakin ja mökötti taas viikkoja.

Jotain on vialla, jos toisen seurassa pitää aina olla henkisesti varpaillaan. Sinulle on tulossa kamala loppuelämä. Eroamalla olisit onnellisempi. Tähän tulokseen olen tullut, kun olen seurannut äitini elämää.

Sanot, että jos kiroilu jatkuu niin ero on sinunkin mielestäsi oikea vaihtoehto. Itse olen katkaissut suhteen juuri sen vuoksi, ettei osannut riidellä sivistyneesti.

Käyttäjä464 kirjoitti:

Ap, kommenttisi 16 kuvaus kuulostaa minun mieheltäni...

Nr 21

Onko teillä myös tapahtunut suhteen viilenemistä näiden vuoksi? Minäkin rakastan kuitenkin naistani ja se tunne on niin syvällä minussa, mutta silti pelkään että kohta en tunne häntä kohtaan enää mitään. Ajatus erosta tuntuu niin pahalta.

AP

Mitä jos seuraavan kerran kun kihlattusi riidoissaan ehdottaa eroa, niin toteat kylmän viileästi, että selvä juttu, erotaan vain. Jos sitten alkaa anelu ja puhe ettei hän sitä oikeasti tarkoita, sanot, että et sinä sitä voi tietää, kun jatkuvasti hän itse eroamisesta puhuu. Ja että muutenkin jatkuva turhan päiväinen riitely on raskasta, että voisitteko jatkossa riidellä rakentavammin, tai muuten eroa on oikeasti tosissaan mietittävä.

Sanot sille, että heippa vaan, joko pakataan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Erolla uhkailu on minusta alhaista, mutta haistattelu ja kiroilu kuulostaa valitettavasti aika tavalliselta riitelyltä.

Ihanko oikeasti? Mulla ei ole edes ikinä tullut mieleen haistatella tai kiroilla puolisolle ja ottaisin kyllä aika raskaasti jos mua kohtaan käyttäydyttäisiin noin. Minun tarvitsisi olla mokannut tosi vakavasti, että voisin katsoa minkäänlaisen haukkumisen oikeutetuksi.

Niin, ihmiset ovat erilaisia. Itse tunnen pariskuntia, jotka eivät ota kiroilua ja haistattelua yhtä raskaasti kuin sinä ja ap. Osa ihmisistähän kiroilee muutoinkin kuin vihaisena. Ei se hyvää käytöstä toki ole, mutta ei tässä käsittääkseni mistään hymytyttöpatsaasta kilpaillakaan, vaan mietitään millaiset ihmiset sopivat keskenään parisuhteeseen. Kiroilun ja haistattelun raskaasti ottava henkilö ei sovi parisuhteeseen ihmisen kanssa jolla on taipumusta käyttäytyä riidellessä näin. Minusta, ja veikkaisin että myös useimmista tutuistani haistattelu ja kiroilu on myös täysin eri asia kuin haukkuminen, vaikka sinä ilmeisesti rinnastatkin ne toisiinsa.

Ihmiset ovat tosiaan hirmu erilaisia ja ihan hyvä niin. Pitäisi vaan löytää niistä kaikista vaihtoehdoista se itselle sopiva. Mitä ilmeisimmin ap ja kihlattunsa eivät sitä toisilleen ole.

Vierailija kirjoitti:

Käyttäjä464 kirjoitti:

Ap, kommenttisi 16 kuvaus kuulostaa minun mieheltäni...

Nr 21

Onko teillä myös tapahtunut suhteen viilenemistä näiden vuoksi? Minäkin rakastan kuitenkin naistani ja se tunne on niin syvällä minussa, mutta silti pelkään että kohta en tunne häntä kohtaan enää mitään. Ajatus erosta tuntuu niin pahalta.

AP

Se, mitä kutsut rakkaudeksi, saattaa olla myös yksinäisyyden pelkoa ja tottumusta siihen, että ylipäänsä on joku. Minusta ei vaikuta siltä, että teistä kummallakaan olisi hyvä olla tuossa suhteessa.

Tämähän on ihan kuin minun entisen kihlattuni kanssa. Suunnilleen kolmen vuoden ajan nimittely ja erolla uhkailu muuttui hiljakseen pahemmaksi. Sitten lopulta kävi jo fyysisesti kiinni, jolloin sanoin, että nyt erotaan. Ja näin tapahtui.

Aloittajan kuvauksesta voisin jopa päätellä, että kyseessä on sama tapaus, joka ei ottanut opikseen toistaen samaa kuviota nyt uudessa suhteessa.

Kiinnostaisi tietää miksi jotkut miehet tai naiset sitten mököttävät jopa viikkoja putkeen? Miksi jotkut mököttävät eivätkä kerro mahd. Pahasta olosta kumppanille? Olisi kivaa jos joku kyökkipsykologi vastaisi tähän.

Lähde suhteesta NYT. Oma siippa tekee ihan samaa, jäin tähän löysään hirteen. Kyllä se rakkaus loppuu, jos toinen haistattaa vitut ja uhkaa erolla.

Ole nyt sen verran mies, että lähde hyvän sään aikana!

Jätä se emakko.

Mä olen itse ollut tuollainen avomiehelleni, siis haistatellut ja uhkaillut erolla riidellessä. Muutaman kerran jälkeen mulle valkeni, että se tuntuu miehestä ihan älyttömän pahalta, hän saattoi alkaa itkemäänkin. En vaan jotenkin älynnyt sitä, miten paljon häneen sattui mun käytös. Hän on todella kiltti mulle ja herkkä ihminen. Itse pelkään, että olen vähän narsisti ja tunnekylmä ihminen johtuen menneisyydestäni. Mutta nykyään ihan tarkkailen itseäni, harkitsen tarkkaan mitä sanon riidellessä (riitelemme "rakentavasti" nykyään) ja pyydän tarvittaessa anteeksi. Välillä toki tulee ylilyöntejä, olen aika kiivasluonteinen. Isoin juttu varmaan ollut se, että ollaan tajuttu, että ollaan aika erilaisia joissain asioissa ja otetaan riidellessä sanotut asiat eritavalla. Mies on mulle sanonut jos sanon liian pahasti ja mä olen sanonut hänelle, että on aika herkkä, mutta ei se ole huono asia (rakastan tuotakin piirrettä hänessä.)

Mä nyt vaan avauduin, koska jollain tapaa tunnistin omia piirteitäni tuosta ap:n kihlatun kuvauksesta.

N22

Vierailija kirjoitti:

Meillä on ongelmana riidellessä esiin tuleva naisen haistattelu ja erolla uhkailu. En oikein tiedä mitä pitäisi tehdä sillä monesti riidan aikana nainen korottaa ääntään ja haistattelee **ttua, käyttäytyy halveksuvasti ja lopuksi uhkailee vielä erolla (ei kuitenkaan ole vielä eronnut). Itse en ole ikinä mennyt noin henkilökohtaisuuksiin, ääntä olen kyllä korottanut joskus. Pyrin aina käyttäytymään kunnioittavasti vaikka kuinka naisystäväni tekisi edellämainittuja asioita.

Näistä haistatteluista itselle tulee aina surullinen olo, ja olenkin asiasta kertonut että ei riidellessä tarvitse mennä noin pitkälle ja tehdä siitä noin rumaa. Mutta tämä ei tunnu vaikuttavan mitenkään, monesti hän jättää vielä pyytämättä anteeksikin vaikka olisi kuinka rumasti tehnyt. Sitten vain kertoo kuinka hänellä meni hermo. Tuntuu että riidat ja tällaiset raivoamiset jäävät aina käsittelemättä ja ne vaan sivuutetaan, vaikka haluaisin että asiat käytäisiin läpi. Selvästi huomaa että välimme viilenevät joksikin aikaa myös minun puolelta, kun pitää pelätä jatkuvasti seuraavaa riitaa.

Olen kuitenkin perusmies joka ei juopottele juurikaan, käy kokopäivätöissä ja elättää perheen sillä, osallistuu kotitöihin (usein enemmän kuin kihlattu, valittaa usein päänsärkyä ja selailee tietokoneella facebookkia). Koitan aina ottaa parhaani mukaan myös kihlattuni huomioon kun teen ratkaisuja elämässä, mutta jotenkin olen nyt alkanut väsymään jatkuvaan halveksuntaan ja vähättelyyn.

Jotenkin välillä tulee narsistisia piirteitä esille hänessä. Hänen siskonsa on narsisti ja kihlattuni pyysikin vuosia sitten että huomauttaa jos alkaa esiintyä narsistisia piirteitä hänessä.

Mitä tehdä?

Ei se kihlaus naisen  käytökseen vaikuta.Vain miehen, se alkaa pitämään naista itsestäänselvyytenä. Sun on vaan koitettava ottaa selvää siitä mikä oikeasti mättää.Jotainhan se oireilee.