Lapseni sai kotitehtäväksi kehua kiusaajaansa. Miten voin pelastaa hänet tällaiselta nöyryytykseltä?

kivan väiset sukat, kiva reppu, kävelee nopeasi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulukiusaaminen on jälleen vapaasta kasvatuksesta seurannutta hedelmää.

Miksihän vain noin 30-vuotta sitten koulukiusaamisia ei ollut, saatikka edes termiä "koulukiusaaminen" ei tuolloin tunnettu.

Silloin oli joskus, mutta erittäin harvoin yksittäisiä pikkukärhämiä joidenkin oppilaiden välillä, mitkä sitten loppuivat siihen kun opettaja kävi antamassa kunnon tukkapöllyt osallisille.

Koulukiusaaminen on mielisairaan vihervasemmistolaisen suvakkisaastan ajaman ja ihannoiman vapaan kasvatuksen tulos.

Niinpä, koulukiusaamisia ei ennen todellakaan ollut, mutta ne ilmestyivät heti vapaan kasvatuksen yleistyttyä.

On ollut. Kuulin jo 90-luvulla, kuinka eräs rouva (jo silloin vanha, nyt lienee jo kuollut) kertoi kokemastaan pahasta, pitkäaikaisesta koulukiusaamisesta. Ja olen myös lukenut vastaavia kokemuksia.

Kiusaamisessa lienee juuret ihan ihmisluonteessa, eikä siitä päästä eroon millään yhdellä yksinkertaisella ratkaisulla.

Mutta jatkakaa.

Kyllä, kyllä. Ja olethan sinä nähnyt lentäviä vaaleanpunaisia elefanttejakin helsingissä.

Että silläviisii.

Ja sinä tiedät varmasti, että kukaan lapsi ei koskaan kiusannut ketään ennen 80-lukua?

Johan vanhoista realistisista romaaneistakin löytää kuvauksia koulukiusaamisesta vaikka kuinka. Suorastaan suurin osa tyttökirjoista taitaa kuvata lasta, joka on sorsittu ja kiusattu, mutta lopulta kaikki päättyy hyvin. Jälkimmäinen on tietysti tässä maailmassa fiktiota, mutta kiusaamisen kuvauksiin on varmasti saatu esikuva oikeasta elämästä. Ei niitä täysin olemattomista ole vetäisty.

Suorastaan kamala tehtävä ylipäätään, tietäen että paha paikka monelle kiusatulle tai syrjitylle. Varmasti tullut moneen kertaan jo esille tässä ketjussa mutta ehdottomasti opettajaan yhteys.

Jos opettaja ei suostu muuttamaan tehtävänantoa esim. niin että tehtäviä ei luetakaan ääneen, van riittäää että kotona mietti näitä itsekseen niin sitten yhteys rehtoriin.

Vierailija kirjoitti:

Tehtävästä kieltäytymisestä ei tule jälkkää. Unohdusmerkintä wilmaan + saattaa vaikuttaa ko. aineen numeroon ja käytösnumeroon.

Mutta totta on, että koulu- tai työelämässä ei aina voi valita henkilöitä joiden kanssa työskennellään. Joten auttaisin lasta vetämään homman minimillä läpi, pari hyvin neutraalia kommenttia: hyvä pelaamaan tietokonepelejä, nopea juoksemaan, hyvä matikassa.

  Lapsi on lapsi ja suojelunalainen eikä ole aikuinen ja työssä.  Ei pidä alistua ja väkisellä kirjoittamaan vaan olla pois koulusta ko päivänä: sairas.  Mikä on totta, tuosta ainakin sairastuu jos mistä.  Jos ei rehtoriin yhteydenotto auta niin koulun nimi julki ja rehtorin nimi julki ja kirjoita ne sähköpostilla Opetushallitukseen.  Sieltä luulisi tulevan ohjeita kun on niin monta psykologiakin töissä siellä.

Kannattaa vaan vaihtaa koulua mikäli lasta kiusataan. Meillä lapsen kiusaamiseen osallistuivat oppilaiden lisäksi opettajat. Ja syyttivät lasta siitä että häntä hakattiin porukalla, syljettiin ruokalassa ruokaan, oli uhattu tappaa, vedettiin housuja alas, pidettiin kuka vihaa ×××××× -äänestyksiä, potkittiin, tökittiin kynällä, piilotettiin kenkiä,haukuttiin idiootiksi, tyhmäksi ym ym. Tätä riitti eka luokan keväästä tokaluokan kevääseen. Kesän aikana vaihdettiin kaikessa hiljaisuudessa koulua. Nyt lapsella on ihana opettaja ja paljon kavereita. Kukaan ei ole kiusannut. Jos on pienintäkään sanomista ollut oppilaiden kesken on opettaja heti puuttunut. Entisessä koulussa jokainen päivä päättyi kyyneliin, nyt kouluun lähtee ja koulusta palaa kotiin iloinen, onnellinen lapsi.

Sen voin vannoa että koskaan, ikinä ei kukaan tule kiusaamaan mun lastani.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aikuiset luulee, että kiusattu lapsi pystyy vittuilemaan luokan edessä kiusaajilleen. Selvä.

Mitään kiusaamistahan ei olisi jos lapsesta oli itse käymään omat sotansa.

laitetaan sinut susilauman keskelle sotimaan omaa sotaasi, jotta tiedät, miltä tuntuu kiusatusta, kun joutuu vauhkon lapsikatraan keskelle itseään puolustelemaan.

Kiusaaminen on valtapeliä.

Ei sillä kiusaajalla tarvitse olla mitään ongelmia itsellään. Ajatus siitä että kiusaaja kiusaa ”helpottaakseen omaa pahaa oloaan” on absurdia ja täysin harhaantunut. Jos tällä viitataan johonkin muuhun kuin valtadynamiikkaan ryhmässä niin haluaisin kuulla selityksen siihen miten paha olo voi johtaa kiusaamiseen?

Mielestäni siis kiusaaminen on aika luonnollinen seuraus siitä että lapset, niin kuin aikuisetkin pyrkivät hakemaan paikkaa ryhmässä. Lapsilla tämä vaan ottaa raadollisempia muotoja, ennen kun oppivat mittaamaan asemaansa oikeilla elämäntaidoilla. Pojilla tämä ainakin alkaa fyysisenä alistamisena, tytöilla varmaan enemmän ulkonäkökeskeistä.

Kauanko kiusausta on jatkunut? Tekstistäsi saa käsityksen että puhut pojasta. Iteseäni kiusattiin läpi lähes koko peruskoulun ja tilanne tuntuu aika tutulta myös siinäkin mielessä että kolmannen luokan uusi opettaja puhui vähän syyttävään sävyyn niin kuin olisin yllyttänyt muita hyppimään joukolla päälläni ja hautaamaan lumihankeen päivä toisensa jälkeen, ehkä olinkin, se oli minun rooli.

Olin kiusaajaajiani pienempi poika ja kiusaaminen oli alkuun erittäin fyysistä. Ajan mittaan kokoerot tasoittuivat, kasvoin pahimmasta kiusaajasta ohi ja fyysinen puoli rajoittui pieneen nahjusteluun, mutta olin hyväksynyt paikkani ja naljailu jatkui peruskoulun loppuun saakka. Lukio olikin sitten pieni shokki kun monet käyttäytyivät ystävällisesti ja jopa kunniottavasti, mutta vieläkin, parikymmentä vuotta myöhemmin tietynlaiset sosiaaliset tilanteet miesten kesken tuottaa ongelmia. Joten älä päästä asiaa pidemmälle kuin on pakko.

Älä ihmeessä anna hänen sanoa mitään positiivista kiusaajasta. Tämä saattaa kuulostaa karulta, mutta hänen on ansaittava paikkansa ryhmässä. Nyt olisi oiva tilaisuus ansaita vähän kunniotusta, vaikka olisi kuinka ujo ja arka. Ketjun ensimmäinen viesti on mainio esimerrki. Jos se johtaa siihen että turpaan tulee niin on aika pieni hinta jos helpottaa jatkossa. Ja jäki-istunto opettajan dissaamisesta on vain positiivinen juttu.

Suosittelen myös hänen aloittamaan itsepuolustuksen harrastuksena, oli fyysistä kiusaaminen fyysistä tai ei. Tai vähintäänkin minkä tahansa harrastuksen missä, tai minkä johdosta hän voi tuntea pätevänsä muiden ikäistensä seurassa. Jos tilanne ei parane niin koulu vaihtoon viimeistään ylä-asteelle siirryttässä ja mielellään niin kaukaa kuin mahdollista.

Tsemppiä teille!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koulukiusaaminen on jälleen vapaasta kasvatuksesta seurannutta hedelmää.

Miksihän vain noin 30-vuotta sitten koulukiusaamisia ei ollut, saatikka edes termiä "koulukiusaaminen" ei tuolloin tunnettu.

Silloin oli joskus, mutta erittäin harvoin yksittäisiä pikkukärhämiä joidenkin oppilaiden välillä, mitkä sitten loppuivat siihen kun opettaja kävi antamassa kunnon tukkapöllyt osallisille.

Koulukiusaaminen on mielisairaan vihervasemmistolaisen suvakkisaastan ajaman ja ihannoiman vapaan kasvatuksen tulos.

Niinpä, koulukiusaamisia ei ennen todellakaan ollut, mutta ne ilmestyivät heti vapaan kasvatuksen yleistyttyä.

On ollut. Kuulin jo 90-luvulla, kuinka eräs rouva (jo silloin vanha, nyt lienee jo kuollut) kertoi kokemastaan pahasta, pitkäaikaisesta koulukiusaamisesta. Ja olen myös lukenut vastaavia kokemuksia.

Kiusaamisessa lienee juuret ihan ihmisluonteessa, eikä siitä päästä eroon millään yhdellä yksinkertaisella ratkaisulla.

Mutta jatkakaa.

Kyllä, kyllä. Ja olethan sinä nähnyt lentäviä vaaleanpunaisia elefanttejakin helsingissä.

Että silläviisii.

Ja sinä tiedät varmasti, että kukaan lapsi ei koskaan kiusannut ketään ennen 80-lukua?

Johan vanhoista realistisista romaaneistakin löytää kuvauksia koulukiusaamisesta vaikka kuinka. Suorastaan suurin osa tyttökirjoista taitaa kuvata lasta, joka on sorsittu ja kiusattu, mutta lopulta kaikki päättyy hyvin. Jälkimmäinen on tietysti tässä maailmassa fiktiota, mutta kiusaamisen kuvauksiin on varmasti saatu esikuva oikeasta elämästä. Ei niitä täysin olemattomista ole vetäisty.

Haluat olkiukkoinesi leikkiä älykästä ja siirrellä maalitolppia, jolla yrität perustella mahdollisesti ehkä tapahtunutta yksittäistapausta ilmiöksi, joka sekin perustuu ainoastaan sinun väittämääsi kuulopuheeseen.

Edelleenkään koulukiusaaminen ei ollut aiemmin yleinen "normaali", vaan yleistyi vasta vapaan kasvatuksen seurauksena ja juontaa siis näin yksinomaan vapaasta kasvatuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Kolmannella luokalla olevaa lastani kiusataan koulussa. Kiusaamisesta on koko ajan vastannut lähinnä 4 poikaa, joista yksi on selvästi ns. pääkiusaaja. Muut kiusaa lastani lähinnä tämän pääkiusaajan mukana tai yllyttämänä.

Nyt opettaja antoi koko luokalle tehtäväksi kirjoittaa kehuja yhdestä luokkakaveristaan. Kohde valittiin arpomalla ja poikani kohdalle osui tämä pääkiusaaja. Hänen on tietysti vaikea keksiä hyvää sanottavaa kiusaajasta jota hän on pelännyt koko kouluajan. Pahinta kuitenkin on, että hän täytyy myöhemmin lukea kehut ääneen koko luokan edessä. Minun ja lapseni mielestä se on paitsi nöyryyttävää, myös altistaa lapseni jatkossa entistä enemmän kiusaamiselle.

Keskustelin asiasta opettajan kanssa, mutta hän ei näe asiassa mitään ongelmaa. Jos lapseni ei tee tehtävää kunnolla loppuun asti, hän saa jälki-istuntoa ja toisenlaisen julkisen nöyryytyksen, kun tieto leviää.

Lähetin äsken rehtorille viestiä, mutta tiedän aiempien kokemusten perusteella että häntä ei kiinnosta.

Onko mitään tehtävissä, jotta lapseni välttyisi tulevalta nöyryytykseltä?

Uhkaa ottaa yhteyttä iltapäivälehtiin niin alkaa kouluakin kiinnostamaan. Ja jos ei ala niin toteutat uhkauksesi.

Silloin ennenvanhaan opet löivät oppilaita käsille karttakepillä.  Isäni kertoi että hänen lapsuudessaan joillekin tehtiin näin.   Nyt lyödään henkisesti antamalla tällaisia mahdottomia tehtäviä.  Voisi opet tehdä toisistaan siellä opettajienhuoneessa.  Kuka on missäkin 'hyvä'.  Ei lapsille tällaisia tehtäviä.  Ne on kuitenkin keksittyjä ja joistakin valheita suorastaan.   Muitatteko te koulussa tällaista tehtävää?

Koulupoliisia voisi kiinnostaa. Kirjoittakaa yhdessä todenmukainen haukkumakirje kiusatulle ja mene poikasi tueksi lukemaan se ääneen. Jos opettaja alkaa vastustaa hänestä kannattaa tehdä valitus. Tuollainen istumiseen pakottaminen kiusaajasta on jo paha virkavirhe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No minäpä kerron miten tulee toimia. Menet sinne lapsesi kouluun, ja luokkaan, ja sanot että nyt vittu riittää. Osoitat lapsesi kiusaajaa luokan edessä, ja haukut hänet sen seitsemisen sanakääntein. Sanot opettajalle, että mikä perkele se sinunkin päässä viiraa, kun näin idioottimaista "kotitehtävää" olet ollut värkkäämässä?

Silloin kun omaa lastani kiusattiin ala-asteella, menin koulun ähelle väijyyn, ja kun näin kiusaajan lähtevän koulusta, uhkailin siltä paskat housuun. Siihen loppui kiusaaminen, ja apseni sai rauhassa käydä koulunsa loppuun. 

Sitten soitetaan poliisit tai ainakin vahtimestari, joka poistaa sinut nöyryyttävästi koululta. Lapsesi painaa päänsä häpeästä ja saa kuulla naurun seassa hullusta vanhemmastaan joka ikinen päivä. Juttua myös levitellään ja paisutellaan, saat lastenhakkaaja-sekopään maineen. Lapsesi saa joka tapauksessa kuulla nälvimistä ja kokea muuta kiusaamista entistä kovemmin. Ja yksi asia on varma: koulu instanssina asettuu tässä tapauksessa kiusaajan puolelle, mikä antaa lopullisen luvan lapsesi rääkkäämiseen.

Joo näinhän siinä varmasti kävisi. Kyllä kaikki tuollainen vaan valitettavasti antaisi lisäsyitä kiusaamiseen. Tuo viimeinen kohta on ainut, joka voisi toimia, mutta siinäkin on ehtoja. Ensinnäkin uhkailijan pitää olla raavas isokokoinen mies, jonka olemus on riittävän uskottava. Toisekseen pitäisi ensin varmistaa, että kiusaajan vanhemmat ei ole jotain väkivaltakriminaaleja, ettei saa kyseisiä kriminaaleja kimppuunsa. Tai sitten pitää olla itse vieläkin pahempi kriminaali. Tavallisella kiltillä lainkuuliaisella kansalaisella on keinot melko vähissä.

Vierailija kirjoitti:

Koulupoliisia voisi kiinnostaa. Kirjoittakaa yhdessä todenmukainen haukkumakirje kiusatulle ja mene poikasi tueksi lukemaan se ääneen. Jos opettaja alkaa vastustaa hänestä kannattaa tehdä valitus. Tuollainen istumiseen pakottaminen kiusaajasta on jo paha virkavirhe.

Siis kiusaajalle

3) lapsi on sairas, lapsi on sairas joka ikinen kerta kun tehtävä tulee tehtäväksi

liian pitkä, jatkuu..

4) toteat että tehtävän tekeminen sotii niin pahasti teidän arvomaailmaanne ja maailmankatsomustanne vastaan, että lapsi ei voi tehdä. Voit viitata vaikka perusopetussuunnitelmaan, ihan äkkiä vilkaisemalla löytyy kohta 2.2. Perusopetuksen arvoperusta "

Oppilaita tuetaan rakentamaan omaa arvoperustaansa. Koulun ja kotien yhteinen arvopohdinta ja siihen perustuva yhteistyö luovat turvallisuutta ja edistävät oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta.

(onks tässä joku sadan merkin rajoitus? jatkuu...)

Vetoat siihen että teidän perheenne arvoihin ei kuulu palkita ihmisiä (kehumalla) käytöksestä joka sotii perusopetuksen kohtaa "Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia." vastaan (pari kappaletta edellisen yläpuolella).

5) valitat, valitat ylöspäin, valitat vielä ylöspäin ja vaadit että asialle tehdään jotain

6) vedät sen helvetillisen some-mylläkän.

Tuohon ei tarvitse suostua. Sairasta.

Vierailija kirjoitti:

No minäpä kerron miten tulee toimia. Menet sinne lapsesi kouluun, ja luokkaan, ja sanot että nyt vittu riittää. Osoitat lapsesi kiusaajaa luokan edessä, ja haukut hänet sen seitsemisen sanakääntein. Sanot opettajalle, että mikä perkele se sinunkin päässä viiraa, kun näin idioottimaista "kotitehtävää" olet ollut värkkäämässä?

Silloin kun omaa lastani kiusattiin ala-asteella, menin koulun ähelle väijyyn, ja kun näin kiusaajan lähtevän koulusta, uhkailin siltä paskat housuun. Siihen loppui kiusaaminen, ja apseni sai rauhassa käydä koulunsa loppuun. 

Kun omaa lastani kiusattiin, meniin kouluun kesken tunnin ja pidin puhuttelun, asiallisesti koko luokalle. Nössö opettaja kuunteli ja yritti väittää ettei mitään kiusaamista ole. Useat luokkakaverit alkoivat sanoa, että on ja ollut jo pitkään ja osoittivat ketkä ovat kousaajia.

Asiaa alettiin viimein hoitaa kunnolla. Lapseni kuitenkin vaihtoi koulua, jotta sai aloittaa puhtaalta pöydältä. Kaikki päättyi hyvin.

Kuinka julma opettaja on jo tuollaista vaatii. Ei ole kyllä oikeassa ammatissa. Valitus.

Harvoin kiusaaminen nykyään voidaan rajoittaa yhteen päätekijään, joten siinä mielessä ap:n tilanne on kaikessa kurjuudessaan ihanteellinen. Jos se yksi saadaan hiljaiseksi/pois luokasta, niin kaikki on hyvin. Tekisin ap:n tapauksessa kolme asiaa juuri tässä järjestyksessä olettaen, että opettajaan ja rehtoriin on oltu yhtedessä.

1) Soittaisin kiusaajan vanhemmille ja kertoisin tilanteen. Jos siellä on täyspäisiä vanhempia, niin varmaan haluavat sovitella, tavata, puhua lapsille jne. ja jos ei ole, niin sitten vain kohtaan kaksi.

2) Tapaisin kyseisen lapsen ja selittäisin/uhkailisin niin että tietää tasan mitä on tulossa, jos tilanne jatkuu.

3) Tekisin rikosilmoituksen kiusaajasta ja koulusta. Jos tuntisin alueen koulupoliisin, saattaisin ottaa häneen ensin yhteyttä ja hän voisi tulla puhumaan niin opettajalle, rehtorille kuin kiusaajaoppilaillekin asiasta, mutta jos en tällaista henkilöä tiedä/tunne, niin sitten vain rikosilmoitusta väsäämään.

Ja ei, lapseni ei kehuisi kiusaajaa eikä hänen tarvitsisi istua sitä jälki-istuntoakaan. Opettaja ei voi vaatia lasta tekemään kohtuuttomia läksyjä, ja kiusaajan kehuminen julkisesti on kaikin puolin kohtuutonta. Lapseni ei menisi kouluun ennen kuin kohdat 1, 2 ja 3 olisi käyty läpi ja koulu olisi lapselleni taas turvallinen. Tekisin erittäin selväksi niin opettajalle kuin rehtorillekin, että koulun on oltava lapselleni turvallinen paikka ja hänen on voitava luottaa siihen, että koulun aikuiset ovat hänen tukenaan ja apunaan eikä vain lisäkiusana mahdollistamassa lisää kiusaamista ja kiusaamiseen liittyviä ahdistavia muistoja.