Miten kestät kerrostaloelämää?
Mulla alkaa tulla mitta täyteen. Oon muuttanut monta kertaa ja aina samat ongelmat vastassa: bilettäjät, möykkääjät, tömistelijät, kolistelijat, ovien pamauttelijat... Pitäisköhän tehdä se johtopäätös ettei kerrostalo ole mun paikka?
Oletko itse muuttanut omakoti- tai rivitaloon? Onnistuukohan se ilman autoa ja sinkkuna?
Kommentit (160)
Vierailija kirjoitti:
Oletko itse muuttanut omakoti- tai rivitaloon? Onnistuukohan se ilman autoa ja sinkkuna?
Miksi rivitalossa asuakseen pitäisi olla auto?
Viihdyn hyvin kerrostalossa, asuin lapsuuden ja osan nuoruutta isossa omakotitalossa. Toki viihdyin sielläkin.
Asun kerrostalon alimmassa kerroksessa, minulla on kaksi seinänaapuria ja yksi yläkerran naapuri. Esim. tältä illalta ei aavistustakaan ovatko kotona vai eivät. Mitään ei ole kuulunut, kuten ei yleensä muulloinkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvin, kiitos.
Vanhoja ihmisiä alakerrassa. Mistään ei kuulu koskaan mitään. Asun itse ylimmässä.
Minulla on kokemusta kerrostaloista, joissa juuri vanhat ihmiset huudattaa telkkua päivät pitkät niin että kuuluu naapuriin asti. Ei ole muuta tekemistä ja kuulo huono jo.
Just toi. Ja sit näillä vanhuksilla on jo unentarve niin vähäinen ja muutenkin unirytmi sellanen, että ne alkaa kolistella kahvin keittoa JOKA AAMU klo 05-06 välillä. Ja samalla törpätään se telkkari tai radio täysille, kun se oma kuulo on jo niin huono. Niin volyymit kaakkoon. Ja vanhuksia kun ovat, niin kotona 24/7 ja telkku/radio huutaa hoosiannaa.
Olen asunut puolet elämästäni kerrostalossa. En edes kuullut, kun hissi meni, joku kulki porraskäytävässä tai kävi yläkerrassa suihkussa. Toisen puolen elämästäni olen asunut rivitalossa. Alussa täällä häiritsi lentomelu, mutta en ole pariinkymmeneen vuoteen enää reagoinut lentokoneiden ääniin. Olen siis tottunut niihin, aivan kuten olin aiemmin tottunut kerrostalojen ääniin. Nyt olen muutaman kerran ollut "kotimiehenä" kerrostaloasunnossa. Ihan periaatteessa rauhallinen taloyhtiö, jossa vain omistusasuntoja. Mutta kun olen ollut asunnossa yksin ja vain lueskellut kirjaa, olen kuullut kaikki kolahdukset ja muut äänet, mitkä porraskäytävästä tai naapuriasunnoista kuuluu. Nämä äänet ovat siis mulle nykyisin vieraita ääniä ja siksi kiinnitän huomioni niihin. Jos tämän asunnon asukas tulisi meille, olisi täällä yksin ja lueskelisi vain kirjaa, todennäköisesti hän kiinnittäisi huomionsa joka kerta, kun tuosta talon yli lentokone nousee tai laskeutuu.
En kestämään,onneksi pääsen rivariin, 700km päähän :D
Kamalimmat kokenukset rivarista. Juoppo naapuri istui joka päivä mun takapihalla, kun tulin töistä. Kerrostalossa saa eniten olla rauhassa.
En kestä kerrostalossa. En jaksa sitä hissuttelua, puolittaista elämää. Naapurit kyttäämässä kauanko ja mihin aikaan olet suihkussa. Ei voi kuunnella musiikkia. Yöllä herää postimieheen ja aamulla naapurin imurointiin. Koko elämänrytmi pitäisi sovittaa kymmenien naapureiden kanssa yksiin. Taloyhtiön kokouksissa enemmistö idiootteja päättämässä asioista, turha puhua järkeä. Kytätään ihan kaikkea varsinkin jos talossa vanhuksia. En kestä itsekään mitään ääniä naapurista. Inhottaa ajatella että joku siellä seinän takana koko ajan kyttää ja miettii mahdollisuuksia koputella seinään. Huoltomiehiä ravaa jatkuvasti huonoina hetkinä sotkemassa paikat mutta mitään ei saada korjattua ja aina löytyy lisää huollettavaa. Jos olet lomalla pyöräsi hävitetään varastosta. Roskiksia kytätään ja tutkitaan sisällöt. Haluaisin omakotitaloon mutta ei ole varaa. En ymmärrä tuota valitusta omakotitalon töistä. Mistä ihmeen töistä? Eihän siellä tarvitse juuri tehdä mitään jos ei halua.
Huonosti kestän. Ottaa niin päähän kyylääjät, joka asiasta valittajat, lapset ja juoruaminen. Muutan omakotitaloon johonkin syrjään heti kun se vain on mahdollista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiljaista on kirjoitti:
Tuo on enempi vuokratalojen ja halvempien omistusasuntojen ongelma. Minä en ole 10 vuoden aikana kuullut naapureiden ääniä. Tosin tämä talokin on rakennettu tosi hyvin.
Näistä yksikään ei ole ollut vuokratalossa vaan sijoittajien osakekämppiä "hyvistä osoitteista". Tässä uusimmassa on aivan karmea äänieristys vaikka uusi kämppä, jostain ontelolaatoista kyhätty vaikka vuodelta 2001. Luulin että uusissa on hyvä äänieristys.
Enemmän menee niin, että vanhoissa on hyvä eristys. Siis niin vanhoissa, että seinät ovat oikeasti seiniä eikä mitään pahvielementtejä.
Tuota vanhaa mutua, ei kannata kierrättää sitä.
Tässä hieman faktaa. Kyse on useimmiten työn laadusta, ei milloin talo on valmistunut:
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/oletko-meluherkka-asunnon-…
Asuimme 70-luvulla rakennetussa osaketalossa. Jatkuvaa biletystä ja häirintää.
Muutimme kolme vuotta vanhaan vuokrakerrostaloon. Rapussamme asuu ainakin kymmenkunta koiraa. Kaksi lasta olen nähnyt. Ei mitään ongelmia. Nuorisoa suurin osa asukkaista.
.
Hiljaista on kirjoitti:
Tuo on enempi vuokratalojen ja halvempien omistusasuntojen ongelma. Minä en ole 10 vuoden aikana kuullut naapureiden ääniä. Tosin tämä talokin on rakennettu tosi hyvin.
Sama. Itsellä ollut lähes aina suht hiljaisia naapureita. Joskus toki saattanut olla bilemeininkiä, mutta fiksu ymmärtää lähteä klo 22 jälkeen baariin. Pääosin talot olleet 60-70-lukujen tuotantoa, nyt 20-luvun talo, jossa kuuluu "kaikki", silti todella hiljaista olosuhteisiin nähden.
Ahdistuisin jos olisi pakko elää erakkona omakotitalossa.
Hengaan aina korvatulpat päässä kotona kun kusipäänaapurini on kotona. Toimii. Ensi kerralla kun muutan, aion todellakin kysyä ensin millainen äänieristys talossa. Näin paskaan taloon en enää muuta.
Vierailija kirjoitti:
Hiljaista on kirjoitti:
Tuo on enempi vuokratalojen ja halvempien omistusasuntojen ongelma. Minä en ole 10 vuoden aikana kuullut naapureiden ääniä. Tosin tämä talokin on rakennettu tosi hyvin.
Näistä yksikään ei ole ollut vuokratalossa vaan sijoittajien osakekämppiä "hyvistä osoitteista". Tässä uusimmassa on aivan karmea äänieristys vaikka uusi kämppä, jostain ontelolaatoista kyhätty vaikka vuodelta 2001. Luulin että uusissa on hyvä äänieristys.
Vuonna 2001 rakennettu ei ole enää mikään uusi. Kannattaa muuttaa tällä vuosikymmenellä rakennettuun taloon, niissä alkaa olemaan jo paremmat äänieristykset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiljaista on kirjoitti:
Tuo on enempi vuokratalojen ja halvempien omistusasuntojen ongelma. Minä en ole 10 vuoden aikana kuullut naapureiden ääniä. Tosin tämä talokin on rakennettu tosi hyvin.
Näistä yksikään ei ole ollut vuokratalossa vaan sijoittajien osakekämppiä "hyvistä osoitteista". Tässä uusimmassa on aivan karmea äänieristys vaikka uusi kämppä, jostain ontelolaatoista kyhätty vaikka vuodelta 2001. Luulin että uusissa on hyvä äänieristys.
Enemmän menee niin, että vanhoissa on hyvä eristys. Siis niin vanhoissa, että seinät ovat oikeasti seiniä eikä mitään pahvielementtejä.
Mutta vanhoissa kivitaloissa ovi on se heikko kohta. Ovissa ei ole tiivisteitä eikä väliovia yleensä ollenkaan, ja raput ovat hyvin kaikuvia. Kaikki rapusta kuuluu lähes lyhentämättömänä asuntoon ja toisinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hiljaista on kirjoitti:
Tuo on enempi vuokratalojen ja halvempien omistusasuntojen ongelma. Minä en ole 10 vuoden aikana kuullut naapureiden ääniä. Tosin tämä talokin on rakennettu tosi hyvin.
Näistä yksikään ei ole ollut vuokratalossa vaan sijoittajien osakekämppiä "hyvistä osoitteista". Tässä uusimmassa on aivan karmea äänieristys vaikka uusi kämppä, jostain ontelolaatoista kyhätty vaikka vuodelta 2001. Luulin että uusissa on hyvä äänieristys.
Vuonna 2001 rakennettu ei ole enää mikään uusi. Kannattaa muuttaa tällä vuosikymmenellä rakennettuun taloon, niissä alkaa olemaan jo paremmat äänieristykset.
Hahahaa, keksi parempi vitsi!
Asutaan viime vuonna kyhätyssä kerrostalossa ja koskaan ei ole ollut näin paperista taloa. Naapurista kuuluu kaikki. Luultiin aluksi, että tässä on hyvä äänieristys, mutta kun huoltomies teki ovelta ovelle kierrosta huomasin, että vähän normireippaampi ääni kuuluu ihan selvästi. Naapurimme ovat asunneet kauemmin ja osaavat olla hiljempaa. Lasten ja eläinten äänet kyllä kuuluneet aiemminkin, mutta nehän ovat usein kovaääänisiä. Kiva tajuta jälkikäteen kuinka meidän kaikki jutut varmaan kuuluneet naapuriin....
Erinomaisesti viihdyn tässä keskustassa sijaitsevassa asunnossa. Omistusasuntoja ja varttuneempaa väkeä eikä ainoatakaan lasta niin rauha on taattu. Rappukin hyvin hiljainen, sillä monet kulkee hissillä.
Outoa, että niin moni käskee muuttaa varttuneemman väen taloon! Itse olen kokenut juuri vanhemmat ihmiset paskamaisimmiksi naapureiksi. Kytätään ja arvostellaan. Ja valitetaan askelten äänistä aamu 8 ja ilta 10 välillä. Olen huomannut että suurin tekijä mukavuuden takaamiseksi on hinta. Mitä kalliimmat vuokrat, sitä vähemmän ongelmanaapureita. Harvalla elämäntapalorvijalla on varaa maksaa kovinkaan isoa vuokraa. Yleensä asuvat niissä alle 800€/kk asunnoissa.
En jaksaisikaan lasten kanssa, mielestäni lapset ansaitsevat lapsuuden omakotitalossa. Oma piha, omat huoneet, silti kaverit lähellä..
Asun Itä-Helsingissä ja kerrostalossamme on todella huono äänieristys. Kaikki kuuluu kusen lorottamisesta pieruihin ja mikroaaltouunin ääniin. Lapsuudessa asuin rauhallisessa pikkukaupungissa rivitalossa niin en ole tottunut tähän. Tuntuu ettei ole yksityisyyttä ja rauhaa ollenkaan vaan naapurit enemmänkin "kämppiksiä" kun kaikki kuuluu kuin viereisessä huoneessa olisi. Niin raivostuttavaa ja haaveilen, että jos joskus saan vakituisen työpaikan, muutan rauhallisemmalle alueelle. Nyt on vain kestettävä kun tämä vuokra on ihan siedettävä ottaen huomioon, että nykyään yksiöiden vuokrat on todella korkeita Helsingissä, oli sitten minkälainen pikkuluukku tahansa.