Työkaveri veti herneen nokkaan, kun sanoin tauolla haluavani syödä rauhassa ilman hänen kyselyjään työasioista.
Hoitoala kyseessä ja tulin viimeisenä tauolla. Ei vaan aina jaksa seurustella, kun tarvitsen edes hetken paussin työasioista. Tuhisi loppupäivän, että ole sitten rauhassa.
Kommentit (26)
Liian hyökkäävä asenne. Parempi sanoa hymyillen että jutellaanko muista kuin työasioista, jookos? Sulla on paljon opittavaa kanssakäymisestä ja kasvunvaraa ihmisenä, mutta kyllä se siitä iän myötä tulee :)
Taidan olla silleen outo, että työpaikka on se paikka jossa puhutaan työasiat.
Vituttais, jos soittelis vapaalla ja kyselis ja höpöttäisivät kaikkea duunijuttuja - etenkin kännissä. Eiku...
Joo, olen oppinut pitämään tietyt numerot hiljaisena.
Mulla työkaveri joka kommentoi ihan kaikkea kun yritän syödä. Meillä siis eri tehtävät ja hän pyörii paljon taukotilassa kun mulla taas hektisempi työ ja haluaisin sen ruokani edes syödä rauhassa silloin kun ehdin. Mutta ei kun tää on heti kyselemässä "mitä sä syöt", "ootko ite tehnyt", "mitä tossa on sisällä" ja lisäksi "miten sillä ja sillä on tänään mennyt", "onko sitä ja sitä näkynyt"... Todella raivostuttavaa.
Tiedän nämä tyypit. Tilanteessa kuin tilanteessa suu käy ja samat jutut toistuvat uudestaan ja uudestaan. Antamasi rehellinen palaute aiheuttaa kriisin, jota länkyttää sitten pui seuraavan uhrinsa kanssa ja mikäli mahdollista, sekoitettuna jollain käsittämättömällä tavalla työasioihin.
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla silleen outo, että työpaikka on se paikka jossa puhutaan työasiat.
Vituttais, jos soittelis vapaalla ja kyselis ja höpöttäisivät kaikkea duunijuttuja - etenkin kännissä. Eiku...
Joo, olen oppinut pitämään tietyt numerot hiljaisena.
Kyse oli ruokatauosta. Mua myös hoitajana v...taa kun ei ole hetken rauhaa ettei jollain jotain asiaa tai puhelin soi. Tosin tauollakin on pakko vastata😤 Hengitän välillä minuutin paskahuussissa (puhelin soi taskussa)
Vierailija kirjoitti:
Mulla työkaveri joka kommentoi ihan kaikkea kun yritän syödä. Meillä siis eri tehtävät ja hän pyörii paljon taukotilassa kun mulla taas hektisempi työ ja haluaisin sen ruokani edes syödä rauhassa silloin kun ehdin. Mutta ei kun tää on heti kyselemässä "mitä sä syöt", "ootko ite tehnyt", "mitä tossa on sisällä" ja lisäksi "miten sillä ja sillä on tänään mennyt", "onko sitä ja sitä näkynyt"... Todella raivostuttavaa.
Oikeasti? :D
Suomalaisista ei ole mihinkään, jos tuommoinen on raivostuttavaa. Perus toisen ihmisen huomioonottamista ja tyhjänpäiväistä jutustelua.
Etenkin jos ruokailija ei saa suutaan kauniisti auki, että arvostan omaa rauhaa. Voithan sä teettää vaikka teepparinkin tolla tekstillä.. Mut sittenhän se tulis kyselee siitä. -ootko ite keksinyt? - ostitko tuurista? - näitkö vesaa?
Osalta ihmisistä puuttuvat alkeellisimmatkin käytöstavat ja toisen tilan kunnioitus. Kaikki muut ovat heille vain statisteja ja yleisöä loputtomalle monologille, jonka ainoa tarkoitus on dominoida kanssaihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla silleen outo, että työpaikka on se paikka jossa puhutaan työasiat.
Vituttais, jos soittelis vapaalla ja kyselis ja höpöttäisivät kaikkea duunijuttuja - etenkin kännissä. Eiku...
Joo, olen oppinut pitämään tietyt numerot hiljaisena.
Kyse oli ruokatauosta. Mua myös hoitajana v...taa kun ei ole hetken rauhaa ettei jollain jotain asiaa tai puhelin soi. Tosin tauollakin on pakko vastata😤 Hengitän välillä minuutin paskahuussissa (puhelin soi taskussa)
Anna kun mä arvaan LÄHIhoitajat on näin herkkiä?
Ymmärrän hyvin ap. Olen itsekin sote-alalla, ja meillä 30 min ruokis on omaa aikaa. Haluan silloin olla rauhassa ja rentoutua, mutta muutamat työkaverit tulevat koko ajan kyselemään työasioista ja asiakkaiden prosesseista. Eli asioista, joita pitäisi hoitaa työajalla ja joiden miettiminen on ihan ydintyötäni. En halua sitä vapaa-ajalla eli ruokiksella ilmaiseksi tehdä. Ja aina suuttuvat kun pyydän odottamaan että ruokikseni loppuu. Huoh.
No, olisit voinut vähän ystävällisemmin sanoa. Omalla työpaikalla (pienehkö ravintolan keittiö), me ehditään jutustella töiden lomassa. Toinen leikkaa lihaa, minä esim. kuorin ja pilkon porkkanoita jne. Kun sitten istahdetaan kunnolla tauolle (harvoin on aikaa), ei puhuta toisillemme mitään. Molemmat kaivaa puhelimen ja tuijottelee sitä. Se muutamakin minuutti irti työasioista piristää kummasti.
Ollaan kyllä naurettu, että ulkopuolisen silmin näytämme varmaan siltä, ettei oikein siedetä toisiamme. Mutta oikeasti viihdytään töissä toistemme kanssa. Mutta harvat tauot ollaan omissa oloissamme.
Mä inhoon sitä että kytätään kuka mitäkin syö. Mitä tuo on hyi, miten voit syödä tommosta, mitä sulla on, onko tuo joku dieetti? Millä dieetillä sä nyt oot?
Sairaan ärsyttävää!
Vierailija kirjoitti:
Mä inhoon sitä että kytätään kuka mitäkin syö. Mitä tuo on hyi, miten voit syödä tommosta, mitä sulla on, onko tuo joku dieetti? Millä dieetillä sä nyt oot?
Sairaan ärsyttävää!
Mua ei haittaa jos joku kysyy mitä syön. Mutta kieltämättä nuo mainitsemasi jatkokysymykset on tosi tungettelevia. Joillekin dieetti voi olla hyvin henkilökohtainen asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla silleen outo, että työpaikka on se paikka jossa puhutaan työasiat.
Vituttais, jos soittelis vapaalla ja kyselis ja höpöttäisivät kaikkea duunijuttuja - etenkin kännissä. Eiku...
Joo, olen oppinut pitämään tietyt numerot hiljaisena.
Kyse oli ruokatauosta. Mua myös hoitajana v...taa kun ei ole hetken rauhaa ettei jollain jotain asiaa tai puhelin soi. Tosin tauollakin on pakko vastata😤 Hengitän välillä minuutin paskahuussissa (puhelin soi taskussa)
Anna kun mä arvaan LÄHIhoitajat on näin herkkiä?
Ihan sairaanhoitaja olen. Työ on rankaa, sinuna en sanoisi mitään herkkyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Ymmärrän hyvin ap. Olen itsekin sote-alalla, ja meillä 30 min ruokis on omaa aikaa. Haluan silloin olla rauhassa ja rentoutua, mutta muutamat työkaverit tulevat koko ajan kyselemään työasioista ja asiakkaiden prosesseista. Eli asioista, joita pitäisi hoitaa työajalla ja joiden miettiminen on ihan ydintyötäni. En halua sitä vapaa-ajalla eli ruokiksella ilmaiseksi tehdä. Ja aina suuttuvat kun pyydän odottamaan että ruokikseni loppuu. Huoh.
Meillä sama juttu. Työporukasta osalla ruokis on työaikaa, osalla (kuten minulla) vapaa-aikaa. Eli meillä työpäivä loppuu klo 16, toisilla 15.30. Haluaisimme, että ruokis olisi työaikaa juuri tuon vuoksi, että joka tapauksessa pitää koko ajan työasioita miettiä. Muutos ei onnistu, kun "ison pomon" mukaan jaksamiselle on tärkeää tuo puolen tunnin rento tauko. Lisäksi potilaiden yksityisyys vaarantuu, kun joku kovaan ääneen kyselee että mites se Irmeli Impisen kuntoutus etenee, mikä ei kuulu muille huoneessa oleville.
Meidän työpaikalla (sote-ala) on ilmeisen tunneälyistä ja sosiaalisesti taitavaa porukkaa. Jos kahvihuoneessa istuu itsekseen ja esim lukee lehteä tai selaa puhelinta syödessään, annetaan olla ihan rauhassa. Työ on kaikilla raskasta ja vaatii kykyä hetkittäin irrottautua, jokainen antaa toiselle sen mahdollisuuden, ja vieläpä ymmärtää useimmiten kysymättäkin toisen olemuksesta, että nyt ei sovi alkaa ylimääräisiä turisemaan. Rauhan saa myös pyytämällä heti ja kukaan ei loukkaannu, toivotetaan vaan tsemppiä ja jatketaan omia juttuja. Onpa mulla hyvä työyhteisö! :) Niin, ja on meillä välillä varsin hulvatonkin meno...
Jos ruokatunnilla menee työasioissa, lähden 30 min aiemmin kotiin!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla silleen outo, että työpaikka on se paikka jossa puhutaan työasiat.
Vituttais, jos soittelis vapaalla ja kyselis ja höpöttäisivät kaikkea duunijuttuja - etenkin kännissä. Eiku...
Joo, olen oppinut pitämään tietyt numerot hiljaisena.
Kyse oli ruokatauosta. Mua myös hoitajana v...taa kun ei ole hetken rauhaa ettei jollain jotain asiaa tai puhelin soi. Tosin tauollakin on pakko vastata😤 Hengitän välillä minuutin paskahuussissa (puhelin soi taskussa)
Samaistun juurikin tähän!
Onneks meidän työpaikalla on sen verran fiksua porukkaa että kaikki tajuu että tauot ei oo työasioiden puhumista varten. Jos joku ihan pakollinen ja kiireellinen juttu niin ok, hoidetaan. Mutta silloinkin kysytään sopiiko tai pyydetään anteeksi että vaivataan työasialla kesken toisen ruoka- tai kahvitauon. Hoito-alalla myös.
Tuijotan kännykkää ja ynähtelen vastaukseksi, jos ruokiksella tullaan jankuttaa työasioista. Yleensä menee perille vähän palikallekin tyypille. Muutoin olen iloinen ja mukava työkaveri.
Ehkä asian olisi voinut sanoa ensin: "anteeksi, mutta haluaisin nyt olla rauhassa omien ajatusten kanssa".
Että ihan aiheesta suuttu, jos noin vaan tölväsit.