Miten nämä kustannukset jaetaan?

En ikinä jaksaisi olla tuollaisessa suhteessa. Naimisissa, ja silti lasketaan pennejä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sinä "saat" sillä miehen maksamalla 400€:lla? Eli paljonko on vastike+vesi?

Tuo on aika kinkkinen juttu, koska siihen ei ole yhtä oikeaa tapaa. Toisaalta kerrytät omaisuuttasi koko ajan, toisaalta mies saa asua halvemmalla kuin muuten saisi.

Tuohon asiaan on vain mielipiteitä. Oma mielipiteeni riippuu siitä, mitä mies korvaa tuolla maksamallaan vuokrasummalla? Eli maksatko muitakin laskuja yksin, vai vaan vastikkeen ja veden (jos kiinteä). Eli maksatteko esimerkiksi sähkölaskun puoliksi?

Minä maksan kaiken eli vastikkeet, sähkön, vakuutuksen, nettiyhteyden jne. Vastike on tässä perheasunnossa n 350 e/kk.

Ap

Onko tuossa vastikkeessa sekä rahoitusvastike että käyttövastike? Noh, vaikka olisi pelkkä käyttövastike niin miehesi maksaa silti liikaa sinulle. Hänen pitäisi maksaa puolet vastikkeesta (175€) , puolet vedestä ja  sähköstä (45€), puolet netistä (15€), puolet kotivakuutuksesta(20€) eikä yhtikäs mitään muuta!

Nyt otat häneltä ylimääräistä 150€/kk eli 1800€ vuodessa!! Nyt jotain tolkkua!

Lisäksi olisi teille molemmille parempi, että ostatte yhdessä kaikki ruuat. Turha tuhlata aikaa katsomalla mitä kukakin syö. Jos mies syö paljon enemmän, maksaa kauppalaskun useammin.

Aikoinaan mun mies asui pari vuotta samalla systeemillä minun omistamassani asunnossa (kunnes osti puolet kämpästä minulta).

Maksoin yksin lainani tietysti, mies maksoi puolet vastikkeesta, puolet sähkölaskusta, puolet myös vakuutuksesta (koska asuikin siellä) ja yleensäkin puolet asumisen kuluista. Oman autonsa vuokrapaikan kokonaan. Silti hän tietysti asui paljon edullisemmin kuin olisi asunut vuokralla, ja tiedosti tämän itsekin. En siis perinyt häneltä ns. vuokraa, vaan asunto kului hänenkin kuluttamanaan ilman että hän joutui siitä maksamaan.

Toisaalta, hänellä oli mökki, jota minä lapsineni sain myös käyttää, ja hän vastasi sen kuluista noina vuosina yksin. Yksin sen vuoksi, että minä lapsineni oleilin siellä tosi vähän, kun taas hänen aikuiset lapsensa olivat siellä enemmän - joten esim. sähkömaksut, venepaikka, yms. kulut olivat enemmän hänen puolikkaansa heiniä.

Tällä hetkellä asumme puoliksi omistamassamme omakotitalossa, kummallakin erilliset lainat.

Minustakin sinun kuuluu maksaa astianpesukoneen korjaus, tai voit päättää että astiat tiskataan vastedes käsin. Mutta jos sinusta tuntuu epäreilulta teidän kulujenne jako, voisit kyllä miettiä kokonaisuutta uudestaan. Tulisitko ilman miestä toimeen pienemmässä asunnossa, pienemmin kuluin? Jos tämä alkaa painaa vaakakupissa, on ehkä aika kertoa miehelle, että joko omistamme asunnon puoliksi tai olemme naimisissa siten että asumme eri asunnoissa (eivätkä lapsesi yövy minun luonani).

Maksat kaiken? Eiköhön tuo miehen maksama 400e kata puolet asumismenoista ja vähän enemmänkin.

Vastike 175e, sähkö 30e, vakuutus 20e, netti 20e.

Vierailija kirjoitti:

Maksat kaiken? Eiköhön tuo miehen maksama 400e kata puolet asumismenoista ja vähän enemmänkin.

Vastike 175e, sähkö 30e, vakuutus 20e, netti 20e.

Täälläpäin yksiön vuokra on 650 e/kk. Miksi minun pitäisi kustantaa miehelle hyvin edullinen asuminen? Asunto, jossa asuu, ei ole sijpitus. Siitä ei saa tuottoa ja sitä ei voi myydä, koska siinä pitää asua.

Välillä ajattelen, että mies on kanssani vain hyötyäkseen taloudellisesti.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Maksat kaiken? Eiköhön tuo miehen maksama 400e kata puolet asumismenoista ja vähän enemmänkin.

Vastike 175e, sähkö 30e, vakuutus 20e, netti 20e.

Kerrotko, missäpäin Helsingissä 50 v mies voi asua 2 vkonloppulapsen kanssa 175+30+20+20=245 eurolla/kk?

Erotkaa hyvät ihmiset ja asukaa omillanne omilla rahoillanne.

Avioliitto on yhteinen bisnes ja rahojen pitäisi olla yhteisessä käytössä. Omaisuus on erikseen, mutta herrajestas jos ei naimisissa oleva pari pysty yhteistalouteen, on kyllä päässä vikaa.

Vierailija kirjoitti:

Erotkaa hyvät ihmiset ja asukaa omillanne omilla rahoillanne.

Avioliitto on yhteinen bisnes ja rahojen pitäisi olla yhteisessä käytössä. Omaisuus on erikseen, mutta herrajestas jos ei naimisissa oleva pari pysty yhteistalouteen, on kyllä päässä vikaa.

Miten yhteistalous toteutettaisiin tässä tapauksessa noin konkreettisesti?

Voi hyvänen aika. Kun ollaan naimisissa, niin rahat on yhteiset, näin meillä ollut aina, melkein 40 vuotta. Mies on käynyt töissä ja minä olen pääosin tehnyt ostokset.

Sitä sanotaan rakkaudeksi ja sitoutumiseksi.

Vastike, sähkö, vesi, vakutus, netti, sekä asuntolainan korot (ei lyhennyksiä) vähennettynä vero-edulla; nämä jaatte sopivassa suhteessa (puoliksi koska ei teillä taida hirveää eroa tuloissa olla & puhutaan melko pienistä summista).

Jos tuo 400 on lähellä tätä, maksakaa kone puoliksi, se kun on kuitenkin käyttötavaraa, jonka elinkaari on melko lyhyt. Jos pennejä lasketaan, voittehan laskea koneelle - yhteiselle sijoituksellenne - vuosittaisia poistoja ja jos ero tulee nopeammin kuin kone on arvoton tai rikki, osta kone jäännösarvolla mieheltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maksat kaiken? Eiköhön tuo miehen maksama 400e kata puolet asumismenoista ja vähän enemmänkin.

Vastike 175e, sähkö 30e, vakuutus 20e, netti 20e.

Täälläpäin yksiön vuokra on 650 e/kk. Miksi minun pitäisi kustantaa miehelle hyvin edullinen asuminen? Asunto, jossa asuu, ei ole sijpitus. Siitä ei saa tuottoa ja sitä ei voi myydä, koska siinä pitää asua.

Välillä ajattelen, että mies on kanssani vain hyötyäkseen taloudellisesti.

Ap

Av- logiikkaa parhaimmillaan, omistusasuntoa ei siis ilmeisesti voi myydä koskaan eikä se kerrytä omaisuutta vaikka sitä omaksi maksetaankin kuukausittain. Se varmaan haihtuu savuna ilmaan viimeistään siinä vaiheessa kun omistajasta aika jättää.