Miksi opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen ja Opetushallitus eivät ole puuttuneet poikien heikentyneeseen koulumenestykseen?
Tämä on kiistatta suurin ongelma Suomen peruskoulussa tällä hetkellä, ja on olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että opettajat suosivat tyttöjä arvosanoissa. Johtuuko vastuunpakoilu asian suhteen siitä, että syrjintä kohdistuu tässä "väärään" sukupuoleen?
Kommentit (181)
Yo-kokeisiin on tullut jo osin ja tulee vielä enemmän SUULLISET osuudet.
Aika vaikea keskustella ihmisen kanssa koulusta, kun ihmisen tiedot on viime vuosituhannelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset eivät kelpaa muslimipoikien opettajiksi. Eiköhän opettajillekin tule sukupuolikiintiöt, että saadaan opettajia joita näiden uussuomalaisten on mahdollista totella ja kunnioittaa.
Maahanmuutto siis todellakin voi tuoda edistystä. Mistä vaan löytyy nämä koulutetut miesopettajat ? Voisi kokeilla jotain miespalkkaerää. Jos miehillä olisi esimerkiksi 500 euroa / kk parempi palkka, niin voisi kiinnostaa miehiäkin opettaminen. Ja joku tulospalkkaus vielä päälle.
Eikös Helsingissä ole joissakin kouluissa ja 30 % mamuja ? Ja heistä varmaankin puolet poikia. Kyllä tuo on jo syy kokeilla miespalkkaa.
Oletettavasti maahanmuuttajien surkeat oppimistuloksetkin paranisivat. Ainakin pojilla.
Maahanmuuttajataustaiset naiset eivät muutenkaan osallistu kovin aktiivisesti työelämään. Tärkeämpää olisi saada noille pojille joku koulutus, että pääsisivät johonkin muuallekin kuin setänsä kymmenenteen pizzakebabiin töihin.
Vierailija kirjoitti:
Yo-kokeisiin on tullut jo osin ja tulee vielä enemmän SUULLISET osuudet.
Aika vaikea keskustella ihmisen kanssa koulusta, kun ihmisen tiedot on viime vuosituhannelta.
Niin kieliin. Ihan järkevää se onkin. Ihminen joka ei viittaa tunneilla voi olla suullisesti myös hyvä, miksi luulet ettei voisi? Olen ollut Ranskassa vaihdossa ja olen naimisissa englanninkielisen miehen kanssa. Osasin jo yläasteella ja lukiossa myös puhua kieliä hyvin. Suullista osuutta silti tuskin suoritetaan kaikkien muiden edessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Naiset eivät kelpaa muslimipoikien opettajiksi. Eiköhän opettajillekin tule sukupuolikiintiöt, että saadaan opettajia joita näiden uussuomalaisten on mahdollista totella ja kunnioittaa.
Maahanmuutto siis todellakin voi tuoda edistystä. Mistä vaan löytyy nämä koulutetut miesopettajat ? Voisi kokeilla jotain miespalkkaerää. Jos miehillä olisi esimerkiksi 500 euroa / kk parempi palkka, niin voisi kiinnostaa miehiäkin opettaminen. Ja joku tulospalkkaus vielä päälle.
Eikös Helsingissä ole joissakin kouluissa ja 30 % mamuja ? Ja heistä varmaankin puolet poikia. Kyllä tuo on jo syy kokeilla miespalkkaa.
Oletettavasti maahanmuuttajien surkeat oppimistuloksetkin paranisivat. Ainakin pojilla.
Maahanmuuttajataustaiset naiset eivät muutenkaan osallistu kovin aktiivisesti työelämään. Tärkeämpää olisi saada noille pojille joku koulutus, että pääsisivät johonkin muuallekin kuin setänsä kymmenenteen pizzakebabiin töihin.
Kohta alkaa Suomessakin selittely, että miten PISA-tulokset eivät ole kovin tärkeät, eivätkä mittaa oikeita asioita ja varsinkaan eivät ota riittävästi huomioon "sosioekonomista" taustaa. Aivan kuin tyhmä ja kouluttamaton ei olisi huono asia, jos on mamu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.
Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5
Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.
Aivan turha kitistä.
Aijjaa, meillä kymppiin riitti lähinnä opettajan mielistely ja pärstäkerroin. Itse en lähes koskaan saanut kymppiä todistukseen vaikka kokeiden arvosanat olisivat sen oikeuttaneet. Tein läksyt, en ollut myöhässä, olin tunneilla mukana jne. Mutta koska olen ujo enkä viitannut ja halunnut olla esillä sain aina todistukseen ysin. Kerran jopa kasin vaikka sain toisesta kokeesta 10- ja toisesta 9+. Lukiossa sain kemian preleistä 47/48 pistettä ja arvosana oli silti 9.
Että sinällään osa näistä kympin tytöistä ei tosiasiassa ole yhtään sen parempia kuin ysin tytöt, he vain ovat opettajan mielestä miellyttävämpiä.
Ei vaan he olivat tuntiaktiivisia. Sinä et. Täysin oikein meni.
Niin eli tunnustat itsekin että kyseessä ei ole osaamisen arviointi vaan luonteen. Koska olen ujo enkä tykkää puhua ihmisten edessä ansaitsee saada huonomman arvosanan. Tämä juuri on pielessä Suomen koulujärjestelmässä.
Ja ennenkuin pääset ulisemaan työelämästä niin tiedoksesi vain että minulla menee työelämässä varsin hyvin koska siellä ei tarvitse kohdata muille naureskelevia ihmisiä ja aikuistuminen on tuonut myös itsevarmuutta. Silti olen ikuisesti katkera koulujärjestelmälle joka on aina antanut minun tuntea olevani vääränlainen. Onneksi maksan veroni nykyään muualle kuin Suomeen enkä ole tukemassa tätä paskaa systeemiä ja maksamassa lapsia kiusaavien opettajien palkkoja.
Ei tuntiaktiivisuus ole luonteenpiirre.
Pelkkä koemenestys on vain osa osaamista. Tuntiaktiivisuus ja muu harrastuneisuus määrää loput. Arviointikuvaukset löytyy ihan netistä.
Tuntiaktiivisuus on nimen omaan luonteenpiirre ja arviointikuvauksissa on pärstäkerroin edelleen vahvasti mukana.
Jos halutaan arvioida tuntiaktiivisuutta, reiluinta on ottaa sille oma mittauskohta todistukseen. Ei ole oikein, että oppilas kärsii jokikisessä oppiaineessa "passivisuudesta".
Tuntiaktiivisuus ei ole millään tavoin luonteenpiirre.
Koemenestys on vain osa osaamista. Jos tää on jollekulle yllätys niin voi voi.
Oma kuopukseni on ujo, eikä se ole silti ikinä estänyt häntä menestymäatä koulussa.
Joko lapsellesi on ollut järkevät opettajat tai puhut paskaa. Ujo ihminen ei viittaa tunneilla ja nimenomaan siitähän se tuntiaktivisuus tulee. Ei läksyistä, ei pistokokeista, ei esitelmistä vaan siitä kuinka osallistuu tunneilla. Vituttaa kaltaisesi idiootit, todennäköisesti lapsesi ei edes ole ujo.
Tuntiaktiivisuus on paljon, paljon muutakin kuin viittaamista.
Ja vanhempana olen pyrkinyt ihan pienestä asti vahvistamaan lapsissasi niitä ominaisuuksia joissa siihen on tarvetta. Esim tämä ujo lapseni on käynyt tanssitunneilla ja teatterikerhossa ihan pienestä. Aluksi hän siis esiintyi vain mykkänä, tanssien. Teatterikerhossa on saanut rohkeitta koko ajan lisää. Nyt viime kevään näytöksessä hänellä oli pääosa.
Toinen lapseni on vilkas. Hänelle on harrastusten kautta kartutettu malttamista.
Kuinka yksinkertainen oikein olet? Se on ihan sama mitä kauniita ajatuksia sinulla on asiasta nimeltä tuntiaktiivisuus. Todellisessa maailmassa se tarkoittaa lähinnä viittaamista ja äänessä olemista. Ainakin hyvin suuressa osassa kouluista. Kyllähän kommunistikin lupaa aatteestaan kauniita kuvia, todellisuus on sitten pelkkää paskaa.
Ja lapsesi ei todennäköisesti ole ujo jos hän harrastaa teatteria. Hän voi olla arka ja päässyt siitä nyt yli, mutta ujo ihminen ei kyllä nauti mistään teatterin pääosasta. Lisäksi vierastan ajatusta että ujous on luonteenpiirre mistä lapsi tulee oikein kasvattaa ulos. Jos minun äitini olisi pakottanut minut lapsena tanssiharrastukseen ja teatteriin olisin todennäköisesti tappanut itseni ahdistuksesta johtuen. Ujo ja arka ovat eri asioita.
Satun olemaan myös aineen opettajan koulutuksen saanut ja tehnyt jopa tutkimusta sekä eri luonteenpiirteiden huomioimisesta opetuksessa että uudesta opsista. Työkseni en opeta, vaan toimin liike-elämässä.
Nykykoulussa tuntiaktiivisuus on iahn jotain muuta kuin sinun aikanasi vuonna miekka ja kypärä.
Ei se että ohjaa lastaan kasvamaan ole sitä että kasvattaa hänet ulos luonteestaan tai että ei hyväksy hänen luonnettaan. Sinun vanhempasi ovat mokanneet raskaasti, samoin sinä. Käperryt nyt jankkaamaan vanhoja katkeruuksiasi.
Noniin paljastuihan se syysi syrjiä ujoja, olet itse opettaja ja nautit kuunnella omaa ääntäsi ja olla esillä eli jokainen joka ei samalla tavalla nauti asiasta on poikkeava. Miksi minun vanhempani ovat muokanneet raskaasti? Koska eivät pakottaneet minua teatteriharrastukseen? Vanhempani ymmärtävät ettei kaikki ole samanlaisia, äitini on ekstrovertti joka nauttii ihmisten kohtaamisesta ja hän on alallaan arvostettu ja pidetty lääkäri, isäni taas on huippuälykäs tutkija jolle sosiaaliset tapahtumat ovat aina olleet rasittava osa työtä ja hän nauttii rauhasta ja asioiden pohtimisesta. Ehkä heidän erilaisuutensa on ollut rikkaus, jonka he ovat tajunneet siirtää lapsilleen ilman pakottavaa tarvetta muokata heitä johonkin koulusysteemin luomaan muottiin.
En ole niinkään katkera, enemmänkin huolissani kuinka sama ujokin syrjintä jatkuu nykyäänkin vielä. Haluan esimerkiksi omille lapsilleni parempaa. Eikä käsitykseni koulusta perustu pelkästään omiin kokemuksiini, osaan myös poimia tietoa muualta vaikka sinulle voi tuntua vieraalta että ihmiset tekevät päätelmiä muiden kuin omien kokemustensa perusteella.
Ja sinä olet lukutaidoton. Tuollahan nimenomaan lukee että minulla on aineenopen koulutus, mutta en työskentele opettajana.
Vanhempasi ovat kasvattaneet umpimielisen aggressiivisen vinkujan.
Ööh? Jos on lääkärin koulutus on lääkäri silti vaikka ei niitä hommia tee. Samalla tavalla sinä olet hankkinut aineenopettajan pätevyyden eli olet opettaja vaikket sitä työtä tekisikään. Kerrotko vielä missä sanoin sinun työskentelevän opettajana?
Perinteinen "olen hyvä kasvattaja ja sitäkin parempi ihmistuntija", olen kirjoittanut tähän topicciin muutaman ujoja ihmisiä puolustavan viestin ja sinä lähdet nimittelylinjalle koska et osaa asiallisesti argumentoida. Tervemenoa.
Öh. Et voi kirjoittaa minun käsittelevän jollain tavoin oppilaita, jos en työskentele opettajana. Aikamoinen argumenttipuute itseltäsi...
Olet käsittämättättömän aggressiivinen. Olen pahoillani että vanhempasi mokasivat.
Ööh jos et osaa lukea en osaa auttaa. En kirjoittanut sinun syrjivät OPPILAITA vaan ujoja, ihan yleisesti elämässä eikä koulussa. Luepa se viesti uudestaan ihan ajatuksella ja tule uudestaan sanomaan jos kirjoitin tosiaan että syrjit joitain oppilaita.
Miten ihmeessä voit kirjoittaa tuollaisia väitteitä? Mihin pohjaat ne?
Siihen että itse olet mokannut koulussa, kapseloinut siitä omata epäonnistumisesta kaunaisen vihan sisääsi, jota syljet kaikkien päälle ja kun joku sanoo, että a) sinun saamasi arviointi on ollut ihan oikea ja b) et edes tiedä nykykoulusta mitään, alat sössöttää kuin viisivuotias että "sinä olet ilkeä, sinä sorsit meitä ujoja, buaah!"
Oikeesti. Nyt.
Toivottavasti olet keksinyt lapsesi eikä noin lapsellinen ihminen ole oikeasti äiti.
Millä perusteella koet faktaksi sanoa että saamani arvostelu koulussa on ollut oikein? Täytyy olla sairas ihminen joka a) kuvittelee tietävänsä toisten asiat noin hyvin ja b) pitää ujon lapsen nöyryyttämistä oikeana tekona.
Kerroit itse, mitä olit tehnyt ja minkä arvosanan olit siitä saanut. Arvosana oli täysin linjassa sen kanssa, mitä olit sen eteen tehnyt.
Minun lapsestani ei kasva tuollaista katkeraa, aggressiivista kurmottajaa. Olen todella pahoillani, että sinua ei aikoinaan kasvatettu ja tuettu. Huono koti.
Ja ihan news flash: se sinun mallisi ei edes onnistu nykyään, koska korkeakouluihin pyritään yo-arvosanoilla, joita ei enää pysty suorittamaan kokonaan kirjallisina.
Siksi opettajat koulutetaan nykyään opettamaan myös ujoja lapsia niin, että nämä saavat parhaat eväät elämään. Tämä kaikki on huomioitu paitsi opettajakoulutuksessa, myös nykyisessä opsissa. Huomaan tämän erinomaisen hyvin ujon lapseni opettajassa, joka on vastavalmistunut ja saanut erilaisella toiminnallaan lapseni kukoistamaan.
Hän ei syrjäydy kuten sinä.
Eli mitä tein? Tein läksyt, huolehdin tavaroistani, sain lähes täysiä pisteitä kokeista, sain täysiä pisteitä pistokokeista/sanakokeista, tein esitelmät huolella ja ajallaan (ja sain hyvät arvosanat), hoidin ryhmätehtävät kuten kaikki muutkin. Ainoa mitä jätin tekemättä oli viittaaminen tunnilla koska en tykkää puhua ihmisten edessä enkä jaksanut niitä "hikari" naureskeluja selän takana. Kerrotko siis vielä että kuinka ansaitsin huonomman arvosanan kuin ihminen joka menestyi minua kehnommin kokeissa?
Kurmotus-sanan käyttäminen paljastaa sinut, olet kirjoittanut usean viestin tähän ketjuun ja sen verta epäasiallisia sellaisia että sinun kasvattamisessa lapsista tulee valitettavasti niitä epäonnistujia, joka minä en todellakaan ole.
News flash: yliopistojen autonomia antaa heille päätöksen miten kouluun haetaan, vaikka kuinka maailman Sannit muuta toivovat. Meillä oikiksessa on asiasta oltu hyvin pitkälti sitä mieltä että pelkkä yo-arvosanavalinta ei ole riittävä, lääkiksessä on aivan samanlainen tahtotila pitää pääsykokeet. Ainahan yo-kokeissa on ollut myös kuuntelut, vai mihin viittaat etteikö ne enää olisi kirjallisia? Yo-kokeissa mitataan nimenomaan sitä mitä osaa, eikö ole hassua että kirjoitin 8 laudaturia mutta lukion päättätodistuksen keskiarvo ei ole kymppi vaikka kokeet mittaavat aivan saman alueen osaamista? Miten yhtäkkiä osasin lukion oppimäärän kemiassa laudaturin arvoisesti mutta kursseilla osaaminen oli opettajan mielestä vain ysin arvoista koska en viitannut?
Minua on nimenomaan tuettu, kotona ei ole koskaan yritetty saada persoonaani mahtumaan johonkin ulkopuolisten muottiin eikä minua ole tungettu harrastuksiin sillä perusteilla mitä vanhempani ovat halunneet minun harrastavan vaan olen saanut itse valita ne.
Sinua ei ole tuettu. Sinun on annettu kasvaa kieroon eikä vanhempasi ole kyenneet asiaalliseen kanssakäymiseen koulusi kanssa.
Ja sinä osasit kympin rvoisesti kirjallisesti, mutta kokonaisuudessaan et. Miten vaikeaa tämän tajuaminen voi nerolle olla? Jotta saa kympin jostain kurssista, pelkkä kirjallinen koe ei riitä. Piste. Arviointiperustwet on edelleen siellä netissä.
Tämä on viimeinen viesti jonka kirjoitan sinulle koska vaikutat olevan todella todella todella yksinkertainen. Lue ajatuksella läpi se edellisen viestin ensimmäinen kappale ja mieti sitten puhuinko pelkästä kirjallisesta osaamisesta. Onko ryhmätyöt kirjallisia? Onko esitelmät kirjallisia?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yo-kokeisiin on tullut jo osin ja tulee vielä enemmän SUULLISET osuudet.
Aika vaikea keskustella ihmisen kanssa koulusta, kun ihmisen tiedot on viime vuosituhannelta.
Niin kieliin. Ihan järkevää se onkin. Ihminen joka ei viittaa tunneilla voi olla suullisesti myös hyvä, miksi luulet ettei voisi? Olen ollut Ranskassa vaihdossa ja olen naimisissa englanninkielisen miehen kanssa. Osasin jo yläasteella ja lukiossa myös puhua kieliä hyvin. Suullista osuutta silti tuskin suoritetaan kaikkien muiden edessä?
Olet siis suorittanut oral examinationin monen ulkomaalaismiehen kassa. Tyypillistä av-kamaa. Akateeminen lutkuttaja.
Tuleeko tuo suullinen tutkinto siis pakolliseksi pojillekin ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun siirrytään korkeakoulutasolle, ei siellä kukaan katso, löytyykö munia haaruksista vai ei. Pelkkä tenttitulos ratkaisee.
Näinpä. Peruskoulussa kaverini ns. kiltti tyttö sai 2 tai jopa 3 numeroa paremman arvosanan kuin mä samalla osaamisella. Silloin mun paras numero todistuksessa oli 8 ja nyt yliopistossa napsuu pääasiassa 4-5
Aina koulussa on katsottu sitä osaamista. Jos on ylimielinen ja häiriköivä eikä tee työtä arvosanan eteen, ei saa yhtä hyvää arvosanaa. Kasiin riitti keskiverto, kymppi vaati paneutumista ja panostusta.
Aivan turha kitistä.
Aijjaa, meillä kymppiin riitti lähinnä opettajan mielistely ja pärstäkerroin. Itse en lähes koskaan saanut kymppiä todistukseen vaikka kokeiden arvosanat olisivat sen oikeuttaneet. Tein läksyt, en ollut myöhässä, olin tunneilla mukana jne. Mutta koska olen ujo enkä viitannut ja halunnut olla esillä sain aina todistukseen ysin. Kerran jopa kasin vaikka sain toisesta kokeesta 10- ja toisesta 9+. Lukiossa sain kemian preleistä 47/48 pistettä ja arvosana oli silti 9.
Että sinällään osa näistä kympin tytöistä ei tosiasiassa ole yhtään sen parempia kuin ysin tytöt, he vain ovat opettajan mielestä miellyttävämpiä.
Tuntiaktiivisuus on vaikuttanut aina numeroihin.
Viimeiset kaksi sivua ohi aiheen kinastelua...
Ketjun alkuperäiseen aiheeseen palatakseni, pitäisikö katsoa milloin poikien osaaminen on ollut hyvällä tasolla ja palata sen ajan opetusmetodeihin? Todennäköisesti saataisiin nykyistä koulumaisempaa ja opettajakeskeisempää opetusta ilman digi-sitä-ja-tätä. Poikakouluja voisi myös kokeilla, onnistuu pienessä mittakaavassa tekemällä jakotunnit erikseen pojille ja tytöille (tiedän, syrjii 30 muuta sukupuolta...). Myös kilpailuhenkisyyttä voisi lisätä ja oikeasti palkita niitä parhaita.
Ennen vanhaan oppilasaines jaettiin. Fiksut oppikouluun (pojat erikseen ja tytöt erikseen, jopa), peruskasti keskikouluun, tyhmät kansalaiskouluun, joka tarkoitti kahta luokkaa sen neliluokkaisen kansakoulun päälle.
Silloin kaikki tiesi, että jos ei tehnyt töitä, ei pärjännyt. Sukupuolella ei ollut mitään merkitystä.
Nyt homma on käännetty niin päin, että se kaikkein heikoin aines määrää vauhdin. Ja oma ponnistelu on pilkan aihe.
Vierailija kirjoitti:
Viimeiset kaksi sivua ohi aiheen kinastelua...
Ketjun alkuperäiseen aiheeseen palatakseni, pitäisikö katsoa milloin poikien osaaminen on ollut hyvällä tasolla ja palata sen ajan opetusmetodeihin? Todennäköisesti saataisiin nykyistä koulumaisempaa ja opettajakeskeisempää opetusta ilman digi-sitä-ja-tätä. Poikakouluja voisi myös kokeilla, onnistuu pienessä mittakaavassa tekemällä jakotunnit erikseen pojille ja tytöille (tiedän, syrjii 30 muuta sukupuolta...). Myös kilpailuhenkisyyttä voisi lisätä ja oikeasti palkita niitä parhaita.
Jatko-opinnoissa ja työelämässä vaaditaan tietotekniikan hallintaa. Alakoululaisilla on jo nyt koodausta ja tämä johtuu ihan työnantajien vaatimuksesta. Mitä siitä tulee, jos opetusmenetelmänä on liitutaulu ja karttakeppi? Pojat syrjäytyvät työelämästä vieläkin pahemmin.
Kovin vaikealta tuntuu nytkin miesten ja naisten tulla toimeen keskenään, joten sehän menee vielä vaikeammaksi, jos aikuisikään mennessä ei ole ollut missään tekemisissä toisen sukupuolen kanssa.
Koko ajan hoetaan, että pojat ovat kilpailuhenkisiä. Kilpailla voi yksinkin, ottaa vain tavoitteeksi saada kokeesta ja todistukseen aina edellistä parempi arvosana. Niin minäkin tein ja hyvin toimi.
Pojathan nimenomaan ei nykyään ole kilpailuhenkisiä.
Laiskoja lellittyjä plösöjä joilta vanhemmat ei vaadi yhtikäs mitään.
Eihän ne kestä armeijassakaan enää, jos ei äiti pääse mukaan.
Mitä jos palattais järkevämpään pohdiskeluun? Mitä opetusministeriön ja opetushallituksen pitäis tehdä? Millä pojat saadaan yrittämään ja innostumaan ja saavuttamaan tuloksia koulussa? Onko ainoa konsti pitää poikia koulussa pari vuotta pitempään kasvamassa? Miksi tämä on suomalainen ongelma?
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos palattais järkevämpään pohdiskeluun? Mitä opetusministeriön ja opetushallituksen pitäis tehdä? Millä pojat saadaan yrittämään ja innostumaan ja saavuttamaan tuloksia koulussa? Onko ainoa konsti pitää poikia koulussa pari vuotta pitempään kasvamassa? Miksi tämä on suomalainen ongelma?
Ei mitään.
Dropout on ihan joka perheen oma valinta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Poikien ja tyttöjen suorituksissa on yläkoulu ikäisenä iso ero. Keskiverto tyttö tekee läksynsä poikaa useammin. Toiminnallisista tehtävistä tytöt jälleen selviävät poikia paremmin. Osalla pojista on niin huono lukutaito, ettei parin rivin ohjetta osata lukea oikein. Huonosti lukeva tyttö lukee tehtävänannon kokonaan. Poika taas ei malta vaan ryntää sähläämään jotain asiaan kuulumatonta.
Arviointi perustuu kokonaan näyttöihin ja suorituksiin. Pärstäkerroin lisiä ei enää ole lainkaan jaossa.
Sen päivän kuin näkisi, että suomalaisen koulun arvostelu "perustuu kokonaan näyttöihin ja suorituksiin" ja pärstäkerroin on heitetty mäkeen.
Moneen kertaan on todettu, että poikien perusongelma (kotikasvatuksen puutteen lisäksi?) on 2 vuotta tyttöjä hitaampi kypsyminen. Tuskinpa niin voi tehdä, että pojat saavat 2 numeron kompensaation arvosanoissaan. Pitäiskö poikien koulun kestää 2 vuotta pidempään? Siitäkin valitettaisiin, kun lisäksi on se intin-perkulekin vielä epätasa-arvoistamassa (ja josta palstauli säännöllisesti itkee). Pitäisikö kemiantunneille lisätä räjäyttelyä? Fyke-oppimateriaalit ovat olleet pojille sopivampia aivan viime vuosikymmenille saakka, pitääkö niitäkin nyt palauttaa vanhan mallin mukaisiksi ja lisätä muuta tyttöjen menestystä hänkläävää?
Entä miksi tämä poikien pärjäämättömyys kiusaa Suomessa, mutta ei esimerkiksi USAssa tai Japanissa?
Niin. Kaikki paha mitä pojille voi tapahtua on oikein ja jopa kannustettavaa. Toisaalta miehiltä sitten kyllä ollaan vaatimassa tasoitusta vaikka mihin. Pitäisikö joku kiintiö perustaa ?
Oliko sulla vastauksiakin esitettyihin kysymyksiin vai ajattelitko vain jatkaa kiukuttelua?
Mihin kysymyksiin? Olen kovapalkkaisella miesvaltaisella alalla joten ei minulla mitään kiukuteltavaa ole.
Mille kovapalkkaiselle miesvaltaiselle alalle pääsee ilman lukutaitoa?
Kerron, kun tulen seuraavan kerran tilaamaan big macciä sinulta.
Raaputa "kovapalkkaista miesvaltaisella alalla olevaa" ja mopojonnehan sieltä paljastui - viikon huippuhetki on käynti Mäkkärillä, jos äidin antama kuukausiraha riittää :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä johtuu juuri miesten syrjäytyminen. Miksei kukaan näe ongelmana sitä, että meillä on kasvava joukko syrjäytyneitä nuoria miehiä...?
Suomessa on valtavasti eri tahoja ja eri hankkeita ottamassa koppia peruskoulun päättäneitä pojista, jotta he saisivat itselleen ammatin. Väkisin ei kenenkään päähän saa oppia kaadettua, jos omaa motivaatiota ole. Luulisi, että teiniäkin kiinnostaa, miten viettää seuraavat vuosikymmenet.
Suomesssa ei ole kyllä mitäään motivointia taii kerhotoimintaaa yms lukuunottamatta jus ehkä jotaain helsinkiä.
Sensuuri kävi. Vasta oli juttua eräässä lehdessä että K....lahden koulussa on 40 pros e---nisiä. Nk kympin tyttöjä oli kuvassa 5 kpl, tulleet Suomeen joskus jostain.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä johtuu juuri miesten syrjäytyminen. Miksei kukaan näe ongelmana sitä, että meillä on kasvava joukko syrjäytyneitä nuoria miehiä...?
Suomessa on valtavasti eri tahoja ja eri hankkeita ottamassa koppia peruskoulun päättäneitä pojista, jotta he saisivat itselleen ammatin. Väkisin ei kenenkään päähän saa oppia kaadettua, jos omaa motivaatiota ole. Luulisi, että teiniäkin kiinnostaa, miten viettää seuraavat vuosikymmenet.
Suomesssa ei ole kyllä mitäään motivointia taii kerhotoimintaaa yms lukuunottamatta jus ehkä jotaain helsinkiä.
pitää olla vanhempien koulumyönteisiä ja arvostaa koulua ja koulunkäyntiä ja opettajia. Kannustaa lasta, motivoida, kehua kun on aihetta, jopa palkita uten itse oon tehnyt. Poika kävi hienosti koulunsa ja nyt yliopistossa pääsykokeitten kautta Hgissä.
Pojat tienaavat työelämässä tyttöjä paremmin. Olivat sitten millä tahansa alalla.
Sinua ei ole tuettu. Sinun on annettu kasvaa kieroon eikä vanhempasi ole kyenneet asiaalliseen kanssakäymiseen koulusi kanssa.
Ja sinä osasit kympin rvoisesti kirjallisesti, mutta kokonaisuudessaan et. Miten vaikeaa tämän tajuaminen voi nerolle olla? Jotta saa kympin jostain kurssista, pelkkä kirjallinen koe ei riitä. Piste. Arviointiperustwet on edelleen siellä netissä.