Onko pettämisellä alkanut parisuhde luotettava?
Voiko luottaa kumppaniin, jonka kanssa kumppanuus on alkanut pettämisellä?
Kommentit (82)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siihen ole mitään yleissääntöä. Jos on paskassa suhteessa ja pettää elämänsä rakkauden kanssa, niin ei kukaan voi väittää että sama tulee muka toistumaan. Jos taas on luonteeltaan pettäjä eli pettää kevein syin vaikka parisuhde olisi ihan Ok, niin henkilö ei ehkä ole luotettava jatkossakaan.
Elämänsä rakkaus voi tarkoittaa toiselle tympeää kännistä jyystöä siivouskaapissa joka tulee toistumaan eri ihmisten kanssa monta kertaa vuodessa. Suhteellisia juttuja.
Mikä olet tuomitsemaan sen? Muutoin kyllä epäilen väitettäsi. Niitä ei yleensä montaa koko elämässäkään tule, kaikille ei koskaan.
Kännisiä tympeitä jyystöjä siivouskaapeissa tulee joillekin enemmän ja joillekin vähemmän, Joillekin rakkautta on jos toinen nielee kaiken toisille se että se toinen ei niele kaikilta. Jotkut eivät kohtaa tällaista ihanuutta koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sullahan on jo itelläs ihan kouriintuntuvat todisteet siitä, että tämä toinen on täysin kykenevä pettämään, valehtelemaan ja satuttamaan kumppaniaan.
Turha sit tulla itkemään jälkikäteen.Jos itse ei ole samanlainen kuin se edellinen kumppani, niin tuskin samat kaavat toistuu. Hirviötä voi pettää kun rakkaus on jo kuollut, vaikka olisi mitenkä jalo ja lojaali ihminen.
Täh?! Nyt on taas Pettäjän kootut selitykset vol 1001 vauhdissa. Just tuollaista paskanmakuista selittelyä, jolla oikeutetaan itselleen kaikki mahdollinen ja mahdoton. Muista viis, kunhan vain Minä!
Kymmenen vuotta kotiväkivallan uhrina tekisi sullekin varmasti avartavan hyvää. Oppisit hitusen ehkä tervettä itsekkyyttä tuon jalon ja empaattisen uhrautuvaisuutesi sijaan.
Se terve itsekkyys on sitä, että lähtee tuollaisesta suhteesta. Pettäminen ei ole tervettä itsekkyyttä. Koskaan.
Sitä tervettä itsekkyyttä löytyy ehkä vasta kun kohtaa ihmisen joka ja jota voi rakastaa. Netissä on helppo viisastella ja päteä että senkus lähdet huonosta suhteesta. Omassa elämässä se ei ole aina ihan niin yksinkertaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siihen ole mitään yleissääntöä. Jos on paskassa suhteessa ja pettää elämänsä rakkauden kanssa, niin ei kukaan voi väittää että sama tulee muka toistumaan. Jos taas on luonteeltaan pettäjä eli pettää kevein syin vaikka parisuhde olisi ihan Ok, niin henkilö ei ehkä ole luotettava jatkossakaan.
Elämänsä rakkaus voi tarkoittaa toiselle tympeää kännistä jyystöä siivouskaapissa joka tulee toistumaan eri ihmisten kanssa monta kertaa vuodessa. Suhteellisia juttuja.
Mikä olet tuomitsemaan sen? Muutoin kyllä epäilen väitettäsi. Niitä ei yleensä montaa koko elämässäkään tule, kaikille ei koskaan.
Kännisiä tympeitä jyystöjä siivouskaapeissa tulee joillekin enemmän ja joillekin vähemmän, Joillekin rakkautta on jos toinen nielee kaiken toisille se että se toinen ei niele kaikilta. Jotkut eivät kohtaa tällaista ihanuutta koskaan.
Niin mä en tiedä mitään kännisistä jyystöistä siivouskaapeissa. Se on varmaan enemmän sun alaa. Käsitykseni rakkaudesta ja ihmissuhteista on ihan eri maailmasta, joten me emme ehkä pysty aiheesta keskustelemaankaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sullahan on jo itelläs ihan kouriintuntuvat todisteet siitä, että tämä toinen on täysin kykenevä pettämään, valehtelemaan ja satuttamaan kumppaniaan.
Turha sit tulla itkemään jälkikäteen.Jos itse ei ole samanlainen kuin se edellinen kumppani, niin tuskin samat kaavat toistuu. Hirviötä voi pettää kun rakkaus on jo kuollut, vaikka olisi mitenkä jalo ja lojaali ihminen.
Täh?! Nyt on taas Pettäjän kootut selitykset vol 1001 vauhdissa. Just tuollaista paskanmakuista selittelyä, jolla oikeutetaan itselleen kaikki mahdollinen ja mahdoton. Muista viis, kunhan vain Minä!
Kymmenen vuotta kotiväkivallan uhrina tekisi sullekin varmasti avartavan hyvää. Oppisit hitusen ehkä tervettä itsekkyyttä tuon jalon ja empaattisen uhrautuvaisuutesi sijaan.
Se terve itsekkyys on sitä, että lähtee tuollaisesta suhteesta. Pettäminen ei ole tervettä itsekkyyttä. Koskaan.
Sitä tervettä itsekkyyttä löytyy ehkä vasta kun kohtaa ihmisen joka ja jota voi rakastaa. Netissä on helppo viisastella ja päteä että senkus lähdet huonosta suhteesta. Omassa elämässä se ei ole aina ihan niin yksinkertaista.
Tässä ketjussa oli kyse pettämisestä, ei lähisuhdeväkivallasta.
Pettämistä ei voi oikeuttaa terveellä itsekkyydellä, koska sitä se ei ole. Itsekästä kylläkin, hyvin itsekästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siihen ole mitään yleissääntöä. Jos on paskassa suhteessa ja pettää elämänsä rakkauden kanssa, niin ei kukaan voi väittää että sama tulee muka toistumaan. Jos taas on luonteeltaan pettäjä eli pettää kevein syin vaikka parisuhde olisi ihan Ok, niin henkilö ei ehkä ole luotettava jatkossakaan.
Elämänsä rakkaus voi tarkoittaa toiselle tympeää kännistä jyystöä siivouskaapissa joka tulee toistumaan eri ihmisten kanssa monta kertaa vuodessa. Suhteellisia juttuja.
Mikä olet tuomitsemaan sen? Muutoin kyllä epäilen väitettäsi. Niitä ei yleensä montaa koko elämässäkään tule, kaikille ei koskaan.
Kännisiä tympeitä jyystöjä siivouskaapeissa tulee joillekin enemmän ja joillekin vähemmän, Joillekin rakkautta on jos toinen nielee kaiken toisille se että se toinen ei niele kaikilta. Jotkut eivät kohtaa tällaista ihanuutta koskaan.
Niin mä en tiedä mitään kännisistä jyystöistä siivouskaapeissa. Se on varmaan enemmän sun alaa. Käsitykseni rakkaudesta ja ihmissuhteista on ihan eri maailmasta, joten me emme ehkä pysty aiheesta keskustelemaankaan.
Väitätkö että känninen jyystö siivouskaapissa ei voi olla tosirakkautta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sullahan on jo itelläs ihan kouriintuntuvat todisteet siitä, että tämä toinen on täysin kykenevä pettämään, valehtelemaan ja satuttamaan kumppaniaan.
Turha sit tulla itkemään jälkikäteen.Jos itse ei ole samanlainen kuin se edellinen kumppani, niin tuskin samat kaavat toistuu. Hirviötä voi pettää kun rakkaus on jo kuollut, vaikka olisi mitenkä jalo ja lojaali ihminen.
Täh?! Nyt on taas Pettäjän kootut selitykset vol 1001 vauhdissa. Just tuollaista paskanmakuista selittelyä, jolla oikeutetaan itselleen kaikki mahdollinen ja mahdoton. Muista viis, kunhan vain Minä!
Kymmenen vuotta kotiväkivallan uhrina tekisi sullekin varmasti avartavan hyvää. Oppisit hitusen ehkä tervettä itsekkyyttä tuon jalon ja empaattisen uhrautuvaisuutesi sijaan.
Se terve itsekkyys on sitä, että lähtee tuollaisesta suhteesta. Pettäminen ei ole tervettä itsekkyyttä. Koskaan.
Sitä tervettä itsekkyyttä löytyy ehkä vasta kun kohtaa ihmisen joka ja jota voi rakastaa. Netissä on helppo viisastella ja päteä että senkus lähdet huonosta suhteesta. Omassa elämässä se ei ole aina ihan niin yksinkertaista.
Tässä ketjussa oli kyse pettämisestä, ei lähisuhdeväkivallasta.
Pettämistä ei voi oikeuttaa terveellä itsekkyydellä, koska sitä se ei ole. Itsekästä kylläkin, hyvin itsekästä.
Jos jää kiinni pettämisestä niin kannattaa syyttää petettyä parisuhteen aikana tapahtuneesta henkisestä väkivallasta ja siitä että toinen ei huomioinut tarpeeksi. Ei vaikuta kaikkien silmissä jakoautomaatilta.
Tämä loukkaa syvästi todellista henkistä väkivaltaa kokeneita ja on väärin, mutta jos on kanttia pettää ja valehdella niin samallahan se menee noikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sullahan on jo itelläs ihan kouriintuntuvat todisteet siitä, että tämä toinen on täysin kykenevä pettämään, valehtelemaan ja satuttamaan kumppaniaan.
Turha sit tulla itkemään jälkikäteen.Jos itse ei ole samanlainen kuin se edellinen kumppani, niin tuskin samat kaavat toistuu. Hirviötä voi pettää kun rakkaus on jo kuollut, vaikka olisi mitenkä jalo ja lojaali ihminen.
Täh?! Nyt on taas Pettäjän kootut selitykset vol 1001 vauhdissa. Just tuollaista paskanmakuista selittelyä, jolla oikeutetaan itselleen kaikki mahdollinen ja mahdoton. Muista viis, kunhan vain Minä!
Kymmenen vuotta kotiväkivallan uhrina tekisi sullekin varmasti avartavan hyvää. Oppisit hitusen ehkä tervettä itsekkyyttä tuon jalon ja empaattisen uhrautuvaisuutesi sijaan.
Se terve itsekkyys on sitä, että lähtee tuollaisesta suhteesta. Pettäminen ei ole tervettä itsekkyyttä. Koskaan.
Sitä tervettä itsekkyyttä löytyy ehkä vasta kun kohtaa ihmisen joka ja jota voi rakastaa. Netissä on helppo viisastella ja päteä että senkus lähdet huonosta suhteesta. Omassa elämässä se ei ole aina ihan niin yksinkertaista.
Tässä ketjussa oli kyse pettämisestä, ei lähisuhdeväkivallasta.
Pettämistä ei voi oikeuttaa terveellä itsekkyydellä, koska sitä se ei ole. Itsekästä kylläkin, hyvin itsekästä.
Ketjussa ei ollut kyse oikeuttamisesta tai tuomitsemisesta vaan siitä, toistuuko pettäminen uudessa suhteessa. Väkivaltainen tai muuten kamala suhde voi olla sellainen ero entisen ja uuden välillä, että ei voi ennustaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siihen ole mitään yleissääntöä. Jos on paskassa suhteessa ja pettää elämänsä rakkauden kanssa, niin ei kukaan voi väittää että sama tulee muka toistumaan. Jos taas on luonteeltaan pettäjä eli pettää kevein syin vaikka parisuhde olisi ihan Ok, niin henkilö ei ehkä ole luotettava jatkossakaan.
Elämänsä rakkaus voi tarkoittaa toiselle tympeää kännistä jyystöä siivouskaapissa joka tulee toistumaan eri ihmisten kanssa monta kertaa vuodessa. Suhteellisia juttuja.
Mikä olet tuomitsemaan sen? Muutoin kyllä epäilen väitettäsi. Niitä ei yleensä montaa koko elämässäkään tule, kaikille ei koskaan.
Kännisiä tympeitä jyystöjä siivouskaapeissa tulee joillekin enemmän ja joillekin vähemmän, Joillekin rakkautta on jos toinen nielee kaiken toisille se että se toinen ei niele kaikilta. Jotkut eivät kohtaa tällaista ihanuutta koskaan.
Niin mä en tiedä mitään kännisistä jyystöistä siivouskaapeissa. Se on varmaan enemmän sun alaa. Käsitykseni rakkaudesta ja ihmissuhteista on ihan eri maailmasta, joten me emme ehkä pysty aiheesta keskustelemaankaan.
Et siis niele kaikkea. Ainakaan kaikilta. Hyvä sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei siihen ole mitään yleissääntöä. Jos on paskassa suhteessa ja pettää elämänsä rakkauden kanssa, niin ei kukaan voi väittää että sama tulee muka toistumaan. Jos taas on luonteeltaan pettäjä eli pettää kevein syin vaikka parisuhde olisi ihan Ok, niin henkilö ei ehkä ole luotettava jatkossakaan.
Elämänsä rakkaus voi tarkoittaa toiselle tympeää kännistä jyystöä siivouskaapissa joka tulee toistumaan eri ihmisten kanssa monta kertaa vuodessa. Suhteellisia juttuja.
Mikä olet tuomitsemaan sen? Muutoin kyllä epäilen väitettäsi. Niitä ei yleensä montaa koko elämässäkään tule, kaikille ei koskaan.
Kännisiä tympeitä jyystöjä siivouskaapeissa tulee joillekin enemmän ja joillekin vähemmän, Joillekin rakkautta on jos toinen nielee kaiken toisille se että se toinen ei niele kaikilta. Jotkut eivät kohtaa tällaista ihanuutta koskaan.
Niin mä en tiedä mitään kännisistä jyystöistä siivouskaapeissa. Se on varmaan enemmän sun alaa. Käsitykseni rakkaudesta ja ihmissuhteista on ihan eri maailmasta, joten me emme ehkä pysty aiheesta keskustelemaankaan.
Väitätkö että känninen jyystö siivouskaapissa ei voi olla tosirakkautta?
Minä en väitä mitään. Jokainen määrittää itse itselleen tosirakkautensa. Sen voi kohdata ollessaan jo valmiiksi suhteessa. Sitten tapahtuu joka tapauksessa jotain ikävää.
Elämä on vähän sellainen juttu että mitään takuita et saa mihinkään, edes täällä on turha kysellä mahtaako se sitten pettää joskus.
Et voi. Kaverini alkoi vehtaamaan naimisissa olevan perheellisen miehen kanssa, muuttivat yhteen kun miehen avioero oli selvä. Eivät ehtineet asua yhdessä edes vuotta kun selvisi että ukko oli koko ajan vongannut jälleen vierasta naista. Naimisiinkin olivat menossa, onneksi kaverini tuli järkiinsä ja perui häät. Lopulta löytyi ihan vapaa mieskin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sullahan on jo itelläs ihan kouriintuntuvat todisteet siitä, että tämä toinen on täysin kykenevä pettämään, valehtelemaan ja satuttamaan kumppaniaan.
Turha sit tulla itkemään jälkikäteen.Jos itse ei ole samanlainen kuin se edellinen kumppani, niin tuskin samat kaavat toistuu. Hirviötä voi pettää kun rakkaus on jo kuollut, vaikka olisi mitenkä jalo ja lojaali ihminen.
Täh?! Nyt on taas Pettäjän kootut selitykset vol 1001 vauhdissa. Just tuollaista paskanmakuista selittelyä, jolla oikeutetaan itselleen kaikki mahdollinen ja mahdoton. Muista viis, kunhan vain Minä!
Kymmenen vuotta kotiväkivallan uhrina tekisi sullekin varmasti avartavan hyvää. Oppisit hitusen ehkä tervettä itsekkyyttä tuon jalon ja empaattisen uhrautuvaisuutesi sijaan.
Se terve itsekkyys on sitä, että lähtee tuollaisesta suhteesta. Pettäminen ei ole tervettä itsekkyyttä. Koskaan.
Sitä tervettä itsekkyyttä löytyy ehkä vasta kun kohtaa ihmisen joka ja jota voi rakastaa. Netissä on helppo viisastella ja päteä että senkus lähdet huonosta suhteesta. Omassa elämässä se ei ole aina ihan niin yksinkertaista.
Tässä ketjussa oli kyse pettämisestä, ei lähisuhdeväkivallasta.
Pettämistä ei voi oikeuttaa terveellä itsekkyydellä, koska sitä se ei ole. Itsekästä kylläkin, hyvin itsekästä.Ketjussa ei ollut kyse oikeuttamisesta tai tuomitsemisesta vaan siitä, toistuuko pettäminen uudessa suhteessa. Väkivaltainen tai muuten kamala suhde voi olla sellainen ero entisen ja uuden välillä, että ei voi ennustaa.
Silti tässäkin ketjussa on tuotu esille kaiken maailman selityksi, joilla on yritetty oikeuttaa se oma aiempi pettäminen, ettei sitä muka lasketa syystä x tai y.
Tämän lainausketjun alussa on mielestäni oikea ja ihan asiallinenkin huomautus eli
"sullahan on jo itelläs ihan kouriintuntuvat todisteet siitä, että tämä toinen on täysin kykenevä pettämään".
Vierailija kirjoitti:
Et voi. Kaverini alkoi vehtaamaan naimisissa olevan perheellisen miehen kanssa, muuttivat yhteen kun miehen avioero oli selvä. Eivät ehtineet asua yhdessä edes vuotta kun selvisi että ukko oli koko ajan vongannut jälleen vierasta naista. Naimisiinkin olivat menossa, onneksi kaverini tuli järkiinsä ja perui häät. Lopulta löytyi ihan vapaa mieskin.
Kaverisi siis särki miehen perheen ja avioliiton lupailemalla kaikkea mutta jätti kuitenkin miehen kuin nalli kalliolle ja meni uuden miehen perään. Reilua.
Meil alko suhde kun olin vielä naimisissa. Nyt 18 vuotta yhdessä, ei pettämisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sullahan on jo itelläs ihan kouriintuntuvat todisteet siitä, että tämä toinen on täysin kykenevä pettämään, valehtelemaan ja satuttamaan kumppaniaan.
Turha sit tulla itkemään jälkikäteen.Jos itse ei ole samanlainen kuin se edellinen kumppani, niin tuskin samat kaavat toistuu. Hirviötä voi pettää kun rakkaus on jo kuollut, vaikka olisi mitenkä jalo ja lojaali ihminen.
Täh?! Nyt on taas Pettäjän kootut selitykset vol 1001 vauhdissa. Just tuollaista paskanmakuista selittelyä, jolla oikeutetaan itselleen kaikki mahdollinen ja mahdoton. Muista viis, kunhan vain Minä!
Kymmenen vuotta kotiväkivallan uhrina tekisi sullekin varmasti avartavan hyvää. Oppisit hitusen ehkä tervettä itsekkyyttä tuon jalon ja empaattisen uhrautuvaisuutesi sijaan.
Se terve itsekkyys on sitä, että lähtee tuollaisesta suhteesta. Pettäminen ei ole tervettä itsekkyyttä. Koskaan.
Sitä tervettä itsekkyyttä löytyy ehkä vasta kun kohtaa ihmisen joka ja jota voi rakastaa. Netissä on helppo viisastella ja päteä että senkus lähdet huonosta suhteesta. Omassa elämässä se ei ole aina ihan niin yksinkertaista.
Tässä ketjussa oli kyse pettämisestä, ei lähisuhdeväkivallasta.
Pettämistä ei voi oikeuttaa terveellä itsekkyydellä, koska sitä se ei ole. Itsekästä kylläkin, hyvin itsekästä.Ketjussa ei ollut kyse oikeuttamisesta tai tuomitsemisesta vaan siitä, toistuuko pettäminen uudessa suhteessa. Väkivaltainen tai muuten kamala suhde voi olla sellainen ero entisen ja uuden välillä, että ei voi ennustaa.
Silti tässäkin ketjussa on tuotu esille kaiken maailman selityksi, joilla on yritetty oikeuttaa se oma aiempi pettäminen, ettei sitä muka lasketa syystä x tai y.
Tämän lainausketjun alussa on mielestäni oikea ja ihan asiallinenkin huomautus eli
"sullahan on jo itelläs ihan kouriintuntuvat todisteet siitä, että tämä toinen on täysin kykenevä pettämään".
Selitys ei ole oikeutus. Se on selitys.
Tuohon huomautukseen seurannut vastaukseni oli myös oikea ja asiallinen. Jos uusi kumppani ei ole samanlainen kuin edellinen oli, ei voi ennustaa että samat asiat toistuvat uudelleen. Kas kun eri parisuhteessa on erilaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et voi. Kaverini alkoi vehtaamaan naimisissa olevan perheellisen miehen kanssa, muuttivat yhteen kun miehen avioero oli selvä. Eivät ehtineet asua yhdessä edes vuotta kun selvisi että ukko oli koko ajan vongannut jälleen vierasta naista. Naimisiinkin olivat menossa, onneksi kaverini tuli järkiinsä ja perui häät. Lopulta löytyi ihan vapaa mieskin.
Kaverisi siis särki miehen perheen ja avioliiton lupailemalla kaikkea mutta jätti kuitenkin miehen kuin nalli kalliolle ja meni uuden miehen perään. Reilua.
Ihan itse mies rikkoi perheensä. Pointti oli, että tuollaisiin ihmisiin ei ole luottamista.
Vierailija kirjoitti:
Elämä on vähän sellainen juttu että mitään takuita et saa mihinkään, edes täällä on turha kysellä mahtaako se sitten pettää joskus.
Jokainen pettäjä pettää joskus ekan kerran. Muistakaa se.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et voi. Kaverini alkoi vehtaamaan naimisissa olevan perheellisen miehen kanssa, muuttivat yhteen kun miehen avioero oli selvä. Eivät ehtineet asua yhdessä edes vuotta kun selvisi että ukko oli koko ajan vongannut jälleen vierasta naista. Naimisiinkin olivat menossa, onneksi kaverini tuli järkiinsä ja perui häät. Lopulta löytyi ihan vapaa mieskin.
Kaverisi siis särki miehen perheen ja avioliiton lupailemalla kaikkea mutta jätti kuitenkin miehen kuin nalli kalliolle ja meni uuden miehen perään. Reilua.
Ihan itse mies rikkoi perheensä. Pointti oli, että tuollaisiin ihmisiin ei ole luottamista.
Kummanlaisiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No sullahan on jo itelläs ihan kouriintuntuvat todisteet siitä, että tämä toinen on täysin kykenevä pettämään, valehtelemaan ja satuttamaan kumppaniaan.
Turha sit tulla itkemään jälkikäteen.Jos itse ei ole samanlainen kuin se edellinen kumppani, niin tuskin samat kaavat toistuu. Hirviötä voi pettää kun rakkaus on jo kuollut, vaikka olisi mitenkä jalo ja lojaali ihminen.
Täh?! Nyt on taas Pettäjän kootut selitykset vol 1001 vauhdissa. Just tuollaista paskanmakuista selittelyä, jolla oikeutetaan itselleen kaikki mahdollinen ja mahdoton. Muista viis, kunhan vain Minä!
Kymmenen vuotta kotiväkivallan uhrina tekisi sullekin varmasti avartavan hyvää. Oppisit hitusen ehkä tervettä itsekkyyttä tuon jalon ja empaattisen uhrautuvaisuutesi sijaan.
Se terve itsekkyys on sitä, että lähtee tuollaisesta suhteesta. Pettäminen ei ole tervettä itsekkyyttä. Koskaan.
Sitä tervettä itsekkyyttä löytyy ehkä vasta kun kohtaa ihmisen joka ja jota voi rakastaa. Netissä on helppo viisastella ja päteä että senkus lähdet huonosta suhteesta. Omassa elämässä se ei ole aina ihan niin yksinkertaista.
Tässä ketjussa oli kyse pettämisestä, ei lähisuhdeväkivallasta.
Pettämistä ei voi oikeuttaa terveellä itsekkyydellä, koska sitä se ei ole. Itsekästä kylläkin, hyvin itsekästä.Ketjussa ei ollut kyse oikeuttamisesta tai tuomitsemisesta vaan siitä, toistuuko pettäminen uudessa suhteessa. Väkivaltainen tai muuten kamala suhde voi olla sellainen ero entisen ja uuden välillä, että ei voi ennustaa.
Silti tässäkin ketjussa on tuotu esille kaiken maailman selityksi, joilla on yritetty oikeuttaa se oma aiempi pettäminen, ettei sitä muka lasketa syystä x tai y.
Tämän lainausketjun alussa on mielestäni oikea ja ihan asiallinenkin huomautus eli
"sullahan on jo itelläs ihan kouriintuntuvat todisteet siitä, että tämä toinen on täysin kykenevä pettämään".Selitys ei ole oikeutus. Se on selitys.
Tuohon huomautukseen seurannut vastaukseni oli myös oikea ja asiallinen. Jos uusi kumppani ei ole samanlainen kuin edellinen oli, ei voi ennustaa että samat asiat toistuvat uudelleen. Kas kun eri parisuhteessa on erilaista.
Ihminen on silti sama ja ihmisillä on tapana turvautua samoihin toimintamalleihin ja - tapoihin kuin aiemminkin. Totuus vain yksinkertaisesti on se, että ihminen, joka on aiemmin pettänyt, pettää todennäköisemmin kuin ihminen, joka ei ole koskaan pettänyt.
Se terve itsekkyys on sitä, että lähtee tuollaisesta suhteesta. Pettäminen ei ole tervettä itsekkyyttä. Koskaan.