Miksi puhutaan sosiaalisesta älykkyydestä? Eikö hyvät sosiaaliset taidot ole joko osa persoonaa tai opeteltu asia?

Vierailija kirjoitti:

Älykkyyttä on montaa lajia. Looginen äly on vain yksi osa-alue. Juuri luen kirjaa, jossa sanotaan, että kun on tutkittu tunneälykkäitä ja "tavallisesti" älykkäitä ihmisiä, tunneäly ratkaisee. Se on metataito, johon tuo looginen älykin sisältyy. Sosiaalinen äly on sitä, että osaat käyttää tunneälylahjojasi. Lähes kaikessa ihmisen toiminnassa on kyse tunteista, ja siksi tunneäly ratkaisee. IHmisen toimet ovat myös aina riippuvaisia muista , joten sosiaalinen älykin ratkaisee. Vaikka olisit kuinka älykäs, et yleensä menesty elämässä, jos sulla on vain tuollaista loogista älykkyyttä. Osa älykkyydestä lienee perinnöllistä, mutta älyähän voi myös kehittää. Ja varsinkin tunne- ja sosiaalista älyä voi kehittää paljonkin.  Ja hehhe, luulin että olen itse vahvimmillani tuon tunneälyn kanssa. Tein älykkyystestin, ja ajattelin olevani siinä aika huono. Tulos olikin 135 eli olen sen mukaan erittäin älykäs. Silti olen sitä mieltä, että tunneäly on se "the äly". Ja tosi tyhmät ne älyllään koreilee :) KOreilun sijaan kannattais ryveta treenaamaan tuota tunne- ja sosiaalista älyä. Ne on sitä käytännön älyä, jossa oikeasti joutuu laittamaan resurssinsa likoon.. Ei kukaan hyödy pätkän vertaa siitä, että joku nokka pystyssä istuu jalustallaan tuntemassa ylemmyydentuntoa omasta älystään. 

Hirveän pitkä selostus asiasta jonka suurin piirtein jokainen jo tietääkin.

Missä te muuten oikeasti sitten törmäätte näihin nokkapystyssä ylpeileviin älykkäisiin?

Itse en tunne yhtäkään. En ymmärrä tyhmä kun olen heh heh heh 140 älykkyys heh heh, että miksi aina näissä älykkyysketjuissa on niin kauhean tärkeä ja kiire jokaisen mainita, että tunneälykkyys ja nättikäytön on tärkeämpää ja parempaa kuin se että osaa valita oikean kuvion tai lukusarjan jatkon.

Eikö tätä ole jo tarpeeksi toitotettu ja teroitettu.

Kyllä se on ihan varmasti jokaiselle suomalaiselle selvä ettei ylpeä saa olla. Ei saa, koska paha mieli.

Älykkyysosamäärä on tieteellisesti pätevä älykkyyden mittari.

Jos kyseenalaistetaan älykkyysosamäärä, voidaan samantien heittää koko psykologian tieteenala roskikseen. Perustelut ja tutkimustieto älykkyysosamäärän takana on vahvemmat kuin millään muulla psykologian osa-alueella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä keskustelu. Paljon hyviä teorioita. No 9: Mistä sinä sitten erotat nämä ns vähä-älyiset? Minne itsesi sijoitat? Oletko näissä sijoitteluissa ottanut huomioon sen kuinka harhainen oma kuva on. Luin kerran suomenkuvalehdestä haastattelun ihmisestä kenellä oli downin syndrooma ja hän oli käynyt lääketieteellisen niin että sai tehdä töitä terveyskeskuslääkärinä. Hieman ohi aiheen.. Ei niinkään sosiaalisesta älykkyydestä vaan älykkyydestä yleisemmin.

En erota ulkonäöstä heti ensi silmäyksellä tietenkään.

Aika paljon kertoo se millä viivellä henkilö tajuaa juttuja, kuinka moni mutkaista huumoria hän tajuaa ja miten laaja-alaisesti hän on asioista kiinnostunut ja onko kiinnostunut.

Millainen sanavarasto hänellä on. Millaisia ratkaisuja ja toimintamalleja hänellä on.

Jos henkilö on opetellut vain yhden tavan tehdä asioita, eikä osaa mitään soveltaa muuttuvissa tilanteissa vaan menee ihan paniikkiin jos joku tuttu asia on eri tavoin, erillainen paistinpannu erinäköinen kaukosäädin..

Kasvonilmeistä ja ynähdyksistä ja hymähdysksistä..pitkistä miettimistauoista ja teennäisistä naurahduksista huomaa paljon, tajuaako tyyppi ihan kaikkea.

Se on myös hyvä indikaattori älykkyydelle ja asioiden ymmärtämiskyvylle, jos kaveri pystyy jatkamaan juttua ja heittämään siihen jotain itsekin lisäksi. Omin sanoin selittämään että nyt meni perille.

Älykkyydestä tai sen puutteesta ei kerro persoonallinen pukeutuminen. Tyhmäkin osaa imitoida laumaa ja ostaa samanlaisia vaatteita ja tuotteita itselleen.

Myöskään askeettinen elämän tapa ei kerro, että tuo on tyhmä kun asuu pikku murjussa metsänlaidalla.

Huonosta valehtelutaidosta, jekuttamisesta ja siitä että ylipäätään on valinnut keinoikseen selviytyä epärehelliset ja rikolliset kusetuskeinot, voi päätellä että oma järki ei riitä ja on vähän yksinkertainen ressukka, joka ei muuten pärjää.

Ai mihin itse sijoittaisin itseni? Keskiverron yläpuolelle monissa asioissa. En kuitenkaan paljoa.

Tätä perustelen sillä, että olen aina oppitunneilla ollut aika turhan monta askelta toisia edellä ja turhautunut. Myös useat suuntaa-antavat testit antavat vähän sellaista osviittaa, että en ihan tyhmä ole.

Mensan nettitestit, tieteenirvikuvalehdentestit ja sellaiset.. Ehkä joku 115 vähintään ja korkeintaan 125 voisi olla se marginaali.

Olen laiska, enkä ole kiinnostunut oikeinkirjoituksesta. Äidinkielestä kirjoitin L:n mutta siitä on aika hyvin pitkä aika.

On virhe tehdä päätelmiä ihmisen älykkyydestä pelkästään mainitsemasi ulkoisesti havaittavan käyttäytymisen perusteella. Ihmisten välillä on suuria yksilöllisiä eroja synnynnäisten ominaisuuksien suhteen, joita kuvaat ja jotka eivät liity älykkyyteen. Toiset harkitsevat pitkään vastaustaan, puhuvat hitaammin ja rauhallisemmin. Toiset puhuvat nopeasti ja vilkkaasti, vastaavat heti ja eivät mieti vastaustaan pitkään. Uudet tilanteet aiheuttavat useimmille tarpeen hetkeksi vetäytyä ja tarkkailla tilannetta. Usein tämä ei ole mahdollista ja olo voi olla epämukava, silloin voi olla vaikea "jatkaa juttua ja heittää siihen itse jotain lisää". Tällaisilla ihmisille ominaisilla käyttäytymistyyleillä ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa.

Jos on virhe tehdä päätelmiä Pelkästään ulkoisesti havaittavan käyttäytymisen perusteella, niin mitäs seikkoja ottaisit siihen lisäksi, joiden avulla ei ole enää virhe tehdä päätelmiä?

Päätelmiä on kuitenkin käytännössä vähän pakko tehdä, ei voi mitenkään olettaa, että voit kenelle tahansa random tyypille mitä tahansa asiaa mennä selittämään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä keskustelu. Paljon hyviä teorioita. No 9: Mistä sinä sitten erotat nämä ns vähä-älyiset? Minne itsesi sijoitat? Oletko näissä sijoitteluissa ottanut huomioon sen kuinka harhainen oma kuva on. Luin kerran suomenkuvalehdestä haastattelun ihmisestä kenellä oli downin syndrooma ja hän oli käynyt lääketieteellisen niin että sai tehdä töitä terveyskeskuslääkärinä. Hieman ohi aiheen.. Ei niinkään sosiaalisesta älykkyydestä vaan älykkyydestä yleisemmin.

En erota ulkonäöstä heti ensi silmäyksellä tietenkään.

Aika paljon kertoo se millä viivellä henkilö tajuaa juttuja, kuinka moni mutkaista huumoria hän tajuaa ja miten laaja-alaisesti hän on asioista kiinnostunut ja onko kiinnostunut.

Millainen sanavarasto hänellä on. Millaisia ratkaisuja ja toimintamalleja hänellä on.

Jos henkilö on opetellut vain yhden tavan tehdä asioita, eikä osaa mitään soveltaa muuttuvissa tilanteissa vaan menee ihan paniikkiin jos joku tuttu asia on eri tavoin, erillainen paistinpannu erinäköinen kaukosäädin..

Kasvonilmeistä ja ynähdyksistä ja hymähdysksistä..pitkistä miettimistauoista ja teennäisistä naurahduksista huomaa paljon, tajuaako tyyppi ihan kaikkea.

Se on myös hyvä indikaattori älykkyydelle ja asioiden ymmärtämiskyvylle, jos kaveri pystyy jatkamaan juttua ja heittämään siihen jotain itsekin lisäksi. Omin sanoin selittämään että nyt meni perille.

Älykkyydestä tai sen puutteesta ei kerro persoonallinen pukeutuminen. Tyhmäkin osaa imitoida laumaa ja ostaa samanlaisia vaatteita ja tuotteita itselleen.

Myöskään askeettinen elämän tapa ei kerro, että tuo on tyhmä kun asuu pikku murjussa metsänlaidalla.

Huonosta valehtelutaidosta, jekuttamisesta ja siitä että ylipäätään on valinnut keinoikseen selviytyä epärehelliset ja rikolliset kusetuskeinot, voi päätellä että oma järki ei riitä ja on vähän yksinkertainen ressukka, joka ei muuten pärjää.

Ai mihin itse sijoittaisin itseni? Keskiverron yläpuolelle monissa asioissa. En kuitenkaan paljoa.

Tätä perustelen sillä, että olen aina oppitunneilla ollut aika turhan monta askelta toisia edellä ja turhautunut. Myös useat suuntaa-antavat testit antavat vähän sellaista osviittaa, että en ihan tyhmä ole.

Mensan nettitestit, tieteenirvikuvalehdentestit ja sellaiset.. Ehkä joku 115 vähintään ja korkeintaan 125 voisi olla se marginaali.

Olen laiska, enkä ole kiinnostunut oikeinkirjoituksesta. Äidinkielestä kirjoitin L:n mutta siitä on aika hyvin pitkä aika.

On virhe tehdä päätelmiä ihmisen älykkyydestä pelkästään mainitsemasi ulkoisesti havaittavan käyttäytymisen perusteella. Ihmisten välillä on suuria yksilöllisiä eroja synnynnäisten ominaisuuksien suhteen, joita kuvaat ja jotka eivät liity älykkyyteen. Toiset harkitsevat pitkään vastaustaan, puhuvat hitaammin ja rauhallisemmin. Toiset puhuvat nopeasti ja vilkkaasti, vastaavat heti ja eivät mieti vastaustaan pitkään. Uudet tilanteet aiheuttavat useimmille tarpeen hetkeksi vetäytyä ja tarkkailla tilannetta. Usein tämä ei ole mahdollista ja olo voi olla epämukava, silloin voi olla vaikea "jatkaa juttua ja heittää siihen itse jotain lisää". Tällaisilla ihmisille ominaisilla käyttäytymistyyleillä ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa.

Ei ole virhe tehdä päätelmiä ihmisten älykkyydestä. Ihan oikeasti.

Käytännön elämässä on vähän pakkokin tehdä päätelmiä toisen ihmisten kognitiivisesta kyvykkyydestä.

Se palvelee meitä kaikkia, kun osaamme vähän hahmotella kannattaako jollekin "sydämensivistyneelle/oikein mukavalle/herttaiselle/liikunnallisesti lahjakkaalle/erityiselle henkilölle alkaa selittämään jotain asiaa, jota hän ei pysty ymmärtämään. Helpottaa myös sen erityisen ihmisen elämää kun hänelle tiedetään sopeuttavasti ja vähän yksinkertaisemmin neuvoa joku juttu.

Kyllä taas huomaa miten äärimmäisen arka asia tämä koko älykkyys asia joillekin on. Siitä ei saisi mitenkään puhua tai on ylimielinen itsestään liikoja luuleva ihmisvihaaja tmsp.

Älykkyys onkin Suomessa tabu. Esimerkiksi tutkimuksissa, joissa tutkitaan lapsen koulumenestystä, selvitetään myös vanhempien koulutustaustan, opettajan oppilaskäsityksen jne vaikutusta, mutta ei älykkyyden. Muualla tämä onkin iso hämmästyksen aihe.

Älykkyys kuitenkin on vain yksi ominaisuus muiden joukossa, eikä siitä automaattisesti seuraa ihmisen elämään kaikkea hyvää ja ihanaa.

Mutta oikeastaan piti vain sanoa, että on oikeasti hyvin harmillista, että pitkään asiaansa harkitsevia, rauhallisia ja verkkaita ihmisiä pidetään "hitaina". Olen opettaja ja näen paljon erilaisia tapoja toimia ja reagoida. Mikään mainitsemistasi tyyleistä ei ole yhdeydessä oppilaan suorituskykyyn.

Luulen että suurin osa osaa erottaa rauhallisen ja harkitsevaisen ihmisen "hitaasta". Oleellistahan siinä on kuinka usein ja missä tilanteissa sitä "harkitsevuutta" tulee esiin ja missä määrin.

Niin sinä olet opettaja ja varmaan työskentelet lasten kanssa. Opettajan onkin tärkeä tehdä päätelmiä toisten älykkyydestä, koska siinä voi pahimmillaan mennä ihmisen koko loppuelämä piloille mukavasti jos on sorruttu siihen maan kuuluun tasapäistämiseen.

Ja varmasti erityisesti juuri silloin, jos annetaan ymmärtää, että sinä et näitä asioita voi oppia tai ei muutoin tue, koska pitää "erottaa jyvät akanoista". Mutta tosiaankin olen usein huolissani siitä, miten tukea kaikenlaisia lahjakkuuksia suurissa ryhmissä.

Jos aikuisen ihmisen älykkyydestä teen päätelmiä, niin nyt asiaa mietittyäni päätelmiini vaikuttaa varmaankin se, mitä sieltä suusta tulee ulos. Jos yleinen käsityskyky on heikko, sanoo toistuvasti ihan pönttöjä asioita ja on vaikea ymmärtää käsitteellisiä asioita.

Vierailija kirjoitti:

Älykkyysosamäärä on tieteellisesti pätevä älykkyyden mittari.

Jos kyseenalaistetaan älykkyysosamäärä, voidaan samantien heittää koko psykologian tieteenala roskikseen. Perustelut ja tutkimustieto älykkyysosamäärän takana on vahvemmat kuin millään muulla psykologian osa-alueella.

Joo mutta kun meidän NicoJanica ei ole niissä testeissä parhaimmillaan ja ei o kliffaa jos hän ei saa olla älykäs.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä keskustelu. Paljon hyviä teorioita. No 9: Mistä sinä sitten erotat nämä ns vähä-älyiset? Minne itsesi sijoitat? Oletko näissä sijoitteluissa ottanut huomioon sen kuinka harhainen oma kuva on. Luin kerran suomenkuvalehdestä haastattelun ihmisestä kenellä oli downin syndrooma ja hän oli käynyt lääketieteellisen niin että sai tehdä töitä terveyskeskuslääkärinä. Hieman ohi aiheen.. Ei niinkään sosiaalisesta älykkyydestä vaan älykkyydestä yleisemmin.

En erota ulkonäöstä heti ensi silmäyksellä tietenkään.

Aika paljon kertoo se millä viivellä henkilö tajuaa juttuja, kuinka moni mutkaista huumoria hän tajuaa ja miten laaja-alaisesti hän on asioista kiinnostunut ja onko kiinnostunut.

Millainen sanavarasto hänellä on. Millaisia ratkaisuja ja toimintamalleja hänellä on.

Jos henkilö on opetellut vain yhden tavan tehdä asioita, eikä osaa mitään soveltaa muuttuvissa tilanteissa vaan menee ihan paniikkiin jos joku tuttu asia on eri tavoin, erillainen paistinpannu erinäköinen kaukosäädin..

Kasvonilmeistä ja ynähdyksistä ja hymähdysksistä..pitkistä miettimistauoista ja teennäisistä naurahduksista huomaa paljon, tajuaako tyyppi ihan kaikkea.

Se on myös hyvä indikaattori älykkyydelle ja asioiden ymmärtämiskyvylle, jos kaveri pystyy jatkamaan juttua ja heittämään siihen jotain itsekin lisäksi. Omin sanoin selittämään että nyt meni perille.

Älykkyydestä tai sen puutteesta ei kerro persoonallinen pukeutuminen. Tyhmäkin osaa imitoida laumaa ja ostaa samanlaisia vaatteita ja tuotteita itselleen.

Myöskään askeettinen elämän tapa ei kerro, että tuo on tyhmä kun asuu pikku murjussa metsänlaidalla.

Huonosta valehtelutaidosta, jekuttamisesta ja siitä että ylipäätään on valinnut keinoikseen selviytyä epärehelliset ja rikolliset kusetuskeinot, voi päätellä että oma järki ei riitä ja on vähän yksinkertainen ressukka, joka ei muuten pärjää.

Ai mihin itse sijoittaisin itseni? Keskiverron yläpuolelle monissa asioissa. En kuitenkaan paljoa.

Tätä perustelen sillä, että olen aina oppitunneilla ollut aika turhan monta askelta toisia edellä ja turhautunut. Myös useat suuntaa-antavat testit antavat vähän sellaista osviittaa, että en ihan tyhmä ole.

Mensan nettitestit, tieteenirvikuvalehdentestit ja sellaiset.. Ehkä joku 115 vähintään ja korkeintaan 125 voisi olla se marginaali.

Olen laiska, enkä ole kiinnostunut oikeinkirjoituksesta. Äidinkielestä kirjoitin L:n mutta siitä on aika hyvin pitkä aika.

On virhe tehdä päätelmiä ihmisen älykkyydestä pelkästään mainitsemasi ulkoisesti havaittavan käyttäytymisen perusteella. Ihmisten välillä on suuria yksilöllisiä eroja synnynnäisten ominaisuuksien suhteen, joita kuvaat ja jotka eivät liity älykkyyteen. Toiset harkitsevat pitkään vastaustaan, puhuvat hitaammin ja rauhallisemmin. Toiset puhuvat nopeasti ja vilkkaasti, vastaavat heti ja eivät mieti vastaustaan pitkään. Uudet tilanteet aiheuttavat useimmille tarpeen hetkeksi vetäytyä ja tarkkailla tilannetta. Usein tämä ei ole mahdollista ja olo voi olla epämukava, silloin voi olla vaikea "jatkaa juttua ja heittää siihen itse jotain lisää". Tällaisilla ihmisille ominaisilla käyttäytymistyyleillä ei ole mitään tekemistä älykkyyden kanssa.

Ei ole virhe tehdä päätelmiä ihmisten älykkyydestä. Ihan oikeasti.

Käytännön elämässä on vähän pakkokin tehdä päätelmiä toisen ihmisten kognitiivisesta kyvykkyydestä.

Se palvelee meitä kaikkia, kun osaamme vähän hahmotella kannattaako jollekin "sydämensivistyneelle/oikein mukavalle/herttaiselle/liikunnallisesti lahjakkaalle/erityiselle henkilölle alkaa selittämään jotain asiaa, jota hän ei pysty ymmärtämään. Helpottaa myös sen erityisen ihmisen elämää kun hänelle tiedetään sopeuttavasti ja vähän yksinkertaisemmin neuvoa joku juttu.

Kyllä taas huomaa miten äärimmäisen arka asia tämä koko älykkyys asia joillekin on. Siitä ei saisi mitenkään puhua tai on ylimielinen itsestään liikoja luuleva ihmisvihaaja tmsp.

Älykkyys onkin Suomessa tabu. Esimerkiksi tutkimuksissa, joissa tutkitaan lapsen koulumenestystä, selvitetään myös vanhempien koulutustaustan, opettajan oppilaskäsityksen jne vaikutusta, mutta ei älykkyyden. Muualla tämä onkin iso hämmästyksen aihe.

Älykkyys kuitenkin on vain yksi ominaisuus muiden joukossa, eikä siitä automaattisesti seuraa ihmisen elämään kaikkea hyvää ja ihanaa.

Mutta oikeastaan piti vain sanoa, että on oikeasti hyvin harmillista, että pitkään asiaansa harkitsevia, rauhallisia ja verkkaita ihmisiä pidetään "hitaina". Olen opettaja ja näen paljon erilaisia tapoja toimia ja reagoida. Mikään mainitsemistasi tyyleistä ei ole yhdeydessä oppilaan suorituskykyyn.

Luulen että suurin osa osaa erottaa rauhallisen ja harkitsevaisen ihmisen "hitaasta". Oleellistahan siinä on kuinka usein ja missä tilanteissa sitä "harkitsevuutta" tulee esiin ja missä määrin.

Niin sinä olet opettaja ja varmaan työskentelet lasten kanssa. Opettajan onkin tärkeä tehdä päätelmiä toisten älykkyydestä, koska siinä voi pahimmillaan mennä ihmisen koko loppuelämä piloille mukavasti jos on sorruttu siihen maan kuuluun tasapäistämiseen.

Ja varmasti erityisesti juuri silloin, jos annetaan ymmärtää, että sinä et näitä asioita voi oppia tai ei muutoin tue, koska pitää "erottaa jyvät akanoista". Mutta tosiaankin olen usein huolissani siitä, miten tukea kaikenlaisia lahjakkuuksia suurissa ryhmissä.

Jos aikuisen ihmisen älykkyydestä teen päätelmiä, niin nyt asiaa mietittyäni päätelmiini vaikuttaa varmaankin se, mitä sieltä suusta tulee ulos. Jos yleinen käsityskyky on heikko, sanoo toistuvasti ihan pönttöjä asioita ja on vaikea ymmärtää käsitteellisiä asioita.

Opettajien on myös tärkeä selventää lapsille ettei ole oikeasti mitään the matikkapäätä tai the kielipäätä.

Oppimisen esteet ovat ainakin minun sukupolvelleni monesti olleet vain psykologisia. Juuri tuota luuloa että on jossain asiassa joko hyvä tai ei. Silloin ei viitsi opiskella sitä matematiikkaa, kun on opetettu ettei tytöt sitä osaa, tytöt osaavat käsitöitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Älykkyysosamäärä on tieteellisesti pätevä älykkyyden mittari.

Jos kyseenalaistetaan älykkyysosamäärä, voidaan samantien heittää koko psykologian tieteenala roskikseen. Perustelut ja tutkimustieto älykkyysosamäärän takana on vahvemmat kuin millään muulla psykologian osa-alueella.

Joo mutta kun meidän NicoJanica ei ole niissä testeissä parhaimmillaan ja ei o kliffaa jos hän ei saa olla älykäs.

No sanopa muuta... Mutta tähän vassareiden ajatusmaailma perustuu. Tieteelliset tosiasiat kielletään kun ne tuntuvat ikäviltä ja ovat ristiriidassa naiivin tasa-arvo -utopian kanssa.

Neuvostoliittolaisissa sairaaloissa oli tilanteita, joissa siivooja ohjeisti lääkäriä työssään. Tällaiseen johtaa vassarien idealistinen huuhaa, joka on täysin irrallaan siitä todellisuudesta, jossa elämme.

Kaikki eivät ole älykkäitä, tämä on päivänselvä fakta. Älykkyys on kuitenkin vain yksi ominaisuus. Tyhmä ihminen voi olla ahkera, kunnianhimoinen ja luonteeltaan luja. Älykäs ihminen voi olla selkärangaton pelkuri ja laiska vätys.

Niin tutkijatkaan eivät osaa sanoa onko olemassa yksi ainut "älykkyys" vai useita erilaisia "älykkyyksiä", joten miten tieteessä voitaisiin millään objektiivisella tasolla mitata sellaista ominaisuutta, jota ei edes pystytä määrittelemään? Miten valideja ovat ÄO-testit, joista sama henkilö voi eri päivinä samalla viikolla saada eri tuloksen?

"Älykkyys" on tavallaan sama kuin "hyvä musiikki": kaikki sanovat pitävänsä hyvästä musiikista, se ei ole vaan se sama musiikkikappale tai esiintyjä kaikille vaan vaihtelee.

Käsite "älykkyys" vaihtelee myös aikakaudesta ja kulttuurista toiseen. Aikakauden arvomaailma ja tavoitteet muokkaavat sitä, ketä pidetään älykkäänä. Toisaalta kulttuuri on vahva tekijä, joka muokkaa lasten kasvatusta ja koulutusta, joten kulttuuri vaikuttaa siihen miten asioita hahmotetaan ja mielletään.