Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Itsearviointi ja kaiken maailman reflektointi. Sitä on nykyään ihan kaikkialla alakoulusta (vai jopa eskarista?) yliopistoon? Tunteeko joku oikeasti hyötyvänsä siitä
31.08.2017 |
vai onko se pakkopullaa joka vie aikaa oikealta opiskelulta?
Kommentit (142)
Reflektio on ihan hyvästä, mutta se ei toimi pakotettuna. Pakotettuna reflektointia ei tapahdu aidosti, vaan opiskelija kirjoittaa lähinnä sitä, mitä tietää opettajan haluavan 5 arvosanaa varten. Jos reflektointi taasen lähtee opiskelijan omasta halusta, se on erittäinkin tehokas tapa tarkastella omaa tekemistä ja omia tuntemuksia ja ajatuksia. Klassiset päiväkirjathan ovat kautta-aikojen toimineet itsereflektion apuna. Niitä vain ei kutsuttu sillä nimellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin opettajana sanon, että ei mua sinänsä kiinnosta, mitä teidän itsearviointiraporteissa sanotaan. IHan sama, mitä mieltä te olette itsestänne. Niiden tarkoitus on ihan toinen. Se tarkoitus tulee siitä, että jokseenkin kaikkien pedagogisten ja psykologisten tutkimusten mukaan ihmiset oppivat enemmän ja pystyvät parempaan, jos miettivät suoritustaan. TÄhän pyritään sitten sellaisilla keinoilla kuin 1) esittämällä ennakkotehtäviä siitä, mitä odottaa, mitä kokemuksia ja ennakkotietoa on ja mitä kuvittelee voivansa tehdä oman oppimisensa eteen ja 2) jälkievaluaatioilla ja itsearviointiraporteilla, joissa opiskelijan olisi tarkoitus miettiä, mikä meni toisin kuin oletti, tuliko tehtyä se mitä kuvitteli tekevänsä ja oliko se parempi vai huonompi juttu kuin se, mitä oli suunnitellut.
Ja nimenomaan siis pitää reflektoida OMAA suoritustaan, jos haluaa oppia paremmin. Opettajan suorituksen reflektointi voi auttaa opettajaa kehittymään, mutta ei sinua. Jopa yliopistossa, muista koulutuslaitoksista ja työelämäkurseista puhumattakaan, on ihan liikaa sellaista väkeä, joka kuvittelee, että opettaja kaataa osaamisen heidän odottavaan päähänsä ja itse ei tarvitse tehdä sen eteen mitään. Näitä on tässäkin ketjussa ollut useita esimerkkejä.
Minä opettajana etsin tekstistä itsekritiikkiä. Ei ole koskaan hyvä, että opiskelija vain kehuu itseään, vaan hänen pitäisi osata esittää, miten toimi, miten olisi pitänyt toimia, ja mitä aikoo seuraavalla kerralla tehdä toisin.
Eli arvioin suunnitelmallisuutta. Vaikka tunnustaisi olleensa laiska, niin pystyy osoittaa, mitä olisi pitänyt tehdä.Pelkät reflektiotehtävät ovat hankalia arvioida. Siksi lisään niihin aina lähdevaatimuksen, jotta pystyn arvioimaan faktaakin.
Ja ei, en teetä reklektiotehtäviä omasta halustani, vaan joku työryhmä on päättänyt ettäperuskurssilla x on reflektiotehtävä. Jos minä saan päättää, niin poistan ne.
Amk-ope
Jos teen kurssin suorittamiseksi parhaani, kääntelen asiaa niin kauan että se tuntuu mielestäni parhaalle, käytän todella paljon aikaa ja haen tietoa monesta lähteestä, laajemminkin kuin kurssi vaatisi ja saan arvosanaksi 10++++ "ei olisi voinut parempaa suoritusta olla"
niin mitä minun pitäisi seuraavalla kerralla tehdä toisin?
Jos opiskelemani aihe kiinnostaa minua niin opiskelen täysillä ja teen parhaani ja saan hyvän arvosanan. Jos aihe ei kiinnosta minua, en käytä siihen aikaani ja energiaani ja tiedostan sen ja otan vastaan huonomman arvosanan eikä siihen sen kummenpaa itsekritiikkiä tarvitse eikä tarvitse pähkäillä että seuraavalla kerralla teen jotain toisin.
Miksi itsekritiikki on tärkeintä? Aika monella opiskelijalla itsekritiikki ja vaativuus heikentää jo muutenkin suorituksia. Itse opin itsekritiikistä eroon vasta aikuisena ja opiskelutulokset paranivat kun sain käyttää aikani ja energiani opiskeluun eikä siihen että minusta ei ole mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on reflektioteksti?
Pakollinen jaaritteluosuus, joka ei tuo esseetehtävään mitään todellista lisää.
Muistan kun ystävä kyseli tätä vuosia sitten ja olemme pohtineet sitä edelleen sillä hän lopetti kesäyliopiston kurssin sen takia ettei löytänyt mistään tarkennusta mitä hänen piti tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin opettajana sanon, että ei mua sinänsä kiinnosta, mitä teidän itsearviointiraporteissa sanotaan. IHan sama, mitä mieltä te olette itsestänne. Niiden tarkoitus on ihan toinen. Se tarkoitus tulee siitä, että jokseenkin kaikkien pedagogisten ja psykologisten tutkimusten mukaan ihmiset oppivat enemmän ja pystyvät parempaan, jos miettivät suoritustaan. TÄhän pyritään sitten sellaisilla keinoilla kuin 1) esittämällä ennakkotehtäviä siitä, mitä odottaa, mitä kokemuksia ja ennakkotietoa on ja mitä kuvittelee voivansa tehdä oman oppimisensa eteen ja 2) jälkievaluaatioilla ja itsearviointiraporteilla, joissa opiskelijan olisi tarkoitus miettiä, mikä meni toisin kuin oletti, tuliko tehtyä se mitä kuvitteli tekevänsä ja oliko se parempi vai huonompi juttu kuin se, mitä oli suunnitellut.
Ja nimenomaan siis pitää reflektoida OMAA suoritustaan, jos haluaa oppia paremmin. Opettajan suorituksen reflektointi voi auttaa opettajaa kehittymään, mutta ei sinua. Jopa yliopistossa, muista koulutuslaitoksista ja työelämäkurseista puhumattakaan, on ihan liikaa sellaista väkeä, joka kuvittelee, että opettaja kaataa osaamisen heidän odottavaan päähänsä ja itse ei tarvitse tehdä sen eteen mitään. Näitä on tässäkin ketjussa ollut useita esimerkkejä.
Minä opettajana etsin tekstistä itsekritiikkiä. Ei ole koskaan hyvä, että opiskelija vain kehuu itseään, vaan hänen pitäisi osata esittää, miten toimi, miten olisi pitänyt toimia, ja mitä aikoo seuraavalla kerralla tehdä toisin.
Eli arvioin suunnitelmallisuutta. Vaikka tunnustaisi olleensa laiska, niin pystyy osoittaa, mitä olisi pitänyt tehdä.Pelkät reflektiotehtävät ovat hankalia arvioida. Siksi lisään niihin aina lähdevaatimuksen, jotta pystyn arvioimaan faktaakin.
Ja ei, en teetä reklektiotehtäviä omasta halustani, vaan joku työryhmä on päättänyt ettäperuskurssilla x on reflektiotehtävä. Jos minä saan päättää, niin poistan ne.
Amk-ope
Miten itsereflektioon voi sisällyttää lähteitä, kun reflektio tarkoittaa oman oppimisen pohtimista? Mistä lähteestä saan tietoa siitä, mitä opin sinun kurssillasi ja mitä voisin vielä oppia lisää?
t. AMK-opiskelija
Lisään reflektioon osion, että tarkastele opintojaksolla opiskeltua prosessia, ja siihen tulee lähdemerkinnät tietty. Reflektio on toinen osa samaa tehtävää. Tämä siis sen takia, että arviointiin tulee muitakin arvosanoja kuin 4 tai 5.
Sama
Opiskeluprosessi tapahtuu opiskelija pään sisällä. Pitääkö viitteeksi siis laitta "oma pää" tms.? Sehän ei ole reflektointia, jos haetaan ulkopuolisesta lähteestä tietoa ja tehdään siihen viittaus. Huolestuttavaa, että opiskelija ei itsekään tiedä, mitä pyytää opiskelijoita tekemään.
t. sama
En pyydä arvioimaan opiskeluprosessia, vaan tyyliin laadunhallintaprosessin vaiheita, jos esim. laadunhallinta oli kurssi aihe. Lähteeksi haetaan laatujohtamisen kirjallisuutta.
Koko ajan olen korostanut, etten halua teettää pelkkiä opiskelureflektioita, mutta koska en voi niitä poistaa tehtävistä, niin lisään niihin osion, jota voi arvioida.
Laadunhallinnan prosessin lisäksi opiskelija sitten reflektoi, mitä missäkin prosessin vaiheessa oppi, mitähän teki oppimisen eteen, mitä olisi pitänyt vielä tehdä, ja miten hän voi hyväksikäyttää tietoa työpaikassaan, tms.
Eli sinulla ei ole mitään hajua siitä, mitä reflektio tarkoittaa. Laadunhallintaprosessin vaiheet kun eivät liity millään tasolla reflektointiin, koska kuten sinulle jo kerrottiin, reflektointi on nimenomaan oman oppimisprosessin pohdintaa. Laadunhallinnanprosessin arviointi on osa laadunvalvontaa. Täysin eri asia kuin reflektointi. Alan ymmärtää, miksi opiskelijat kokevat reflektoinnin niin turhaksi. Pakostakin turhauttaa tehdä asioita, joista huomaa, ettei opettaja yhtään hahmota, mitä siihen kuuluu ja mitä ei. Se, että vaadit reflektointiin lähdeviitteitä, on käytännössä sama kuin sanoisit, että opinnäytetyö voi pohjautua pelkästään opiskelijan omiin mielipiteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin opettajana sanon, että ei mua sinänsä kiinnosta, mitä teidän itsearviointiraporteissa sanotaan. IHan sama, mitä mieltä te olette itsestänne. Niiden tarkoitus on ihan toinen. Se tarkoitus tulee siitä, että jokseenkin kaikkien pedagogisten ja psykologisten tutkimusten mukaan ihmiset oppivat enemmän ja pystyvät parempaan, jos miettivät suoritustaan. TÄhän pyritään sitten sellaisilla keinoilla kuin 1) esittämällä ennakkotehtäviä siitä, mitä odottaa, mitä kokemuksia ja ennakkotietoa on ja mitä kuvittelee voivansa tehdä oman oppimisensa eteen ja 2) jälkievaluaatioilla ja itsearviointiraporteilla, joissa opiskelijan olisi tarkoitus miettiä, mikä meni toisin kuin oletti, tuliko tehtyä se mitä kuvitteli tekevänsä ja oliko se parempi vai huonompi juttu kuin se, mitä oli suunnitellut.
Ja nimenomaan siis pitää reflektoida OMAA suoritustaan, jos haluaa oppia paremmin. Opettajan suorituksen reflektointi voi auttaa opettajaa kehittymään, mutta ei sinua. Jopa yliopistossa, muista koulutuslaitoksista ja työelämäkurseista puhumattakaan, on ihan liikaa sellaista väkeä, joka kuvittelee, että opettaja kaataa osaamisen heidän odottavaan päähänsä ja itse ei tarvitse tehdä sen eteen mitään. Näitä on tässäkin ketjussa ollut useita esimerkkejä.
Minä opettajana etsin tekstistä itsekritiikkiä. Ei ole koskaan hyvä, että opiskelija vain kehuu itseään, vaan hänen pitäisi osata esittää, miten toimi, miten olisi pitänyt toimia, ja mitä aikoo seuraavalla kerralla tehdä toisin.
Eli arvioin suunnitelmallisuutta. Vaikka tunnustaisi olleensa laiska, niin pystyy osoittaa, mitä olisi pitänyt tehdä.Pelkät reflektiotehtävät ovat hankalia arvioida. Siksi lisään niihin aina lähdevaatimuksen, jotta pystyn arvioimaan faktaakin.
Ja ei, en teetä reklektiotehtäviä omasta halustani, vaan joku työryhmä on päättänyt ettäperuskurssilla x on reflektiotehtävä. Jos minä saan päättää, niin poistan ne.
Amk-ope
Jos teen kurssin suorittamiseksi parhaani, kääntelen asiaa niin kauan että se tuntuu mielestäni parhaalle, käytän todella paljon aikaa ja haen tietoa monesta lähteestä, laajemminkin kuin kurssi vaatisi ja saan arvosanaksi 10++++ "ei olisi voinut parempaa suoritusta olla"
niin mitä minun pitäisi seuraavalla kerralla tehdä toisin?
Jos opiskelemani aihe kiinnostaa minua niin opiskelen täysillä ja teen parhaani ja saan hyvän arvosanan. Jos aihe ei kiinnosta minua, en käytä siihen aikaani ja energiaani ja tiedostan sen ja otan vastaan huonomman arvosanan eikä siihen sen kummenpaa itsekritiikkiä tarvitse eikä tarvitse pähkäillä että seuraavalla kerralla teen jotain toisin.
Miksi itsekritiikki on tärkeintä? Aika monella opiskelijalla itsekritiikki ja vaativuus heikentää jo muutenkin suorituksia. Itse opin itsekritiikistä eroon vasta aikuisena ja opiskelutulokset paranivat kun sain käyttää aikani ja energiani opiskeluun eikä siihen että minusta ei ole mihinkään.
Tuo itsekritiikki tuli mieleen opinnäytetöistä, joissa pohdintalukuun pitää kirjoittaa omasta oppimisesta. Liian moni kehuu, kuinka mielestään onnistui, eikä keksi mitään kehitettävää. Ei siinä mitään, jos tekee vitosen työn, en minä siitä arvosanaa akenna, ettei ole keksinyt kehitettävää. Mutta että kolmosen tekijä ajattelee onnistuneensa täydellisesti? Osoittaa isoa puutetta oman tason ymmärryksessään.
Sama
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avoimessa yliopistossa vaaditaan nykyään että joku himpuran esseen jälkeen pitää olla väh. puoli sivua sitä reflektointia. Siihen menee yleensä enemmän aikaa kuin koko esseeseen, ja väkisin siihen yrittää vääntää jotain diipadaapaa.
Aika paskoja esseitä sitten. Kyllä minun mielestä teorian esittely ja teorian pohtiminen on todella paljon vaativampaa kuin listata puoli sivua sitä diibadaabaata. Itsearviointi on ainakin minulla auttanut siihen, että olen voinut reflektoida sen hetkiset oppimiseen liittyvät ongelmat ja miten ne olen ratkaissut. Esimerkiksi luinko kirjan ensin kokonaan ja vasta sitten aloin tekemään koonteja kirjasta, vai silmäilinkö vain kirjasta sopivia kohtia ja napsin niitä esseiden täkyiksi.
Eiköhän nämä asiat tiedä ilman reflektointiakin. Lukioiän ohittanut on varmasti jo hoksinut itselleen parhaimmat tavat opiskella. Lukioiässä ja nuorempana ongelmat oppimisessa saattavat johtua ihan vaikka siitä että aivot eivät ole kehittyneet vielä täyteen kapasiteettiinsa.
Yliopistossa aika paljon opettaneena olen kyllä huomannut, että päinvastoin: yllättävä suuri osa lukioiän ohittaneista ei ollenkaan tiedä, miten parhaiten oppisi. Iso osa ei edes tiedä, mitää oppiminen (osaamisesta puhumattakaan) on. Kuvittelevat, että se on sitä kun ope kaataa tietoa päähän, sanelee asioita ja ne opetellaan ulkoa. Tämä joukko on pandemian aikana kasvanut räjähdysmäisesti - jotain etäopetuksessa on mennyt pieleen ja korjaaminen tulee olemaan tuskallista.
Minä taas olen huomannut miten etäopetus helpottaa oppimista kun aikaa ja energiaa ei tarvitse tuhlata turhaan.
Mitähän opetat? Minä opetan musiikkia, musiikinteoriaa ja tanssia. Jos joku asia ei mene perille niin vaihdan taktiikkaa, esitän asian toiselta näkökantilta. En ole koskaan nähnyt että oppi ei menisi perille, toisille nopeammin toisille hitaammin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin opettajana sanon, että ei mua sinänsä kiinnosta, mitä teidän itsearviointiraporteissa sanotaan. IHan sama, mitä mieltä te olette itsestänne. Niiden tarkoitus on ihan toinen. Se tarkoitus tulee siitä, että jokseenkin kaikkien pedagogisten ja psykologisten tutkimusten mukaan ihmiset oppivat enemmän ja pystyvät parempaan, jos miettivät suoritustaan. TÄhän pyritään sitten sellaisilla keinoilla kuin 1) esittämällä ennakkotehtäviä siitä, mitä odottaa, mitä kokemuksia ja ennakkotietoa on ja mitä kuvittelee voivansa tehdä oman oppimisensa eteen ja 2) jälkievaluaatioilla ja itsearviointiraporteilla, joissa opiskelijan olisi tarkoitus miettiä, mikä meni toisin kuin oletti, tuliko tehtyä se mitä kuvitteli tekevänsä ja oliko se parempi vai huonompi juttu kuin se, mitä oli suunnitellut.
Ja nimenomaan siis pitää reflektoida OMAA suoritustaan, jos haluaa oppia paremmin. Opettajan suorituksen reflektointi voi auttaa opettajaa kehittymään, mutta ei sinua. Jopa yliopistossa, muista koulutuslaitoksista ja työelämäkurseista puhumattakaan, on ihan liikaa sellaista väkeä, joka kuvittelee, että opettaja kaataa osaamisen heidän odottavaan päähänsä ja itse ei tarvitse tehdä sen eteen mitään. Näitä on tässäkin ketjussa ollut useita esimerkkejä.
Minä opettajana etsin tekstistä itsekritiikkiä. Ei ole koskaan hyvä, että opiskelija vain kehuu itseään, vaan hänen pitäisi osata esittää, miten toimi, miten olisi pitänyt toimia, ja mitä aikoo seuraavalla kerralla tehdä toisin.
Eli arvioin suunnitelmallisuutta. Vaikka tunnustaisi olleensa laiska, niin pystyy osoittaa, mitä olisi pitänyt tehdä.Pelkät reflektiotehtävät ovat hankalia arvioida. Siksi lisään niihin aina lähdevaatimuksen, jotta pystyn arvioimaan faktaakin.
Ja ei, en teetä reklektiotehtäviä omasta halustani, vaan joku työryhmä on päättänyt ettäperuskurssilla x on reflektiotehtävä. Jos minä saan päättää, niin poistan ne.
Amk-ope
Miten itsereflektioon voi sisällyttää lähteitä, kun reflektio tarkoittaa oman oppimisen pohtimista? Mistä lähteestä saan tietoa siitä, mitä opin sinun kurssillasi ja mitä voisin vielä oppia lisää?
t. AMK-opiskelija
Lisään reflektioon osion, että tarkastele opintojaksolla opiskeltua prosessia, ja siihen tulee lähdemerkinnät tietty. Reflektio on toinen osa samaa tehtävää. Tämä siis sen takia, että arviointiin tulee muitakin arvosanoja kuin 4 tai 5.
Sama
Opiskeluprosessi tapahtuu opiskelija pään sisällä. Pitääkö viitteeksi siis laitta "oma pää" tms.? Sehän ei ole reflektointia, jos haetaan ulkopuolisesta lähteestä tietoa ja tehdään siihen viittaus. Huolestuttavaa, että opiskelija ei itsekään tiedä, mitä pyytää opiskelijoita tekemään.
t. sama
En pyydä arvioimaan opiskeluprosessia, vaan tyyliin laadunhallintaprosessin vaiheita, jos esim. laadunhallinta oli kurssi aihe. Lähteeksi haetaan laatujohtamisen kirjallisuutta.
Koko ajan olen korostanut, etten halua teettää pelkkiä opiskelureflektioita, mutta koska en voi niitä poistaa tehtävistä, niin lisään niihin osion, jota voi arvioida.
Laadunhallinnan prosessin lisäksi opiskelija sitten reflektoi, mitä missäkin prosessin vaiheessa oppi, mitähän teki oppimisen eteen, mitä olisi pitänyt vielä tehdä, ja miten hän voi hyväksikäyttää tietoa työpaikassaan, tms.
Miksi yrität laatia omia määritelmiä asialle, jolle on olemassa relevantti ja selkeä määritelmä? Tuohan vain sekoittaa opiskelijoita, kun teet reflektiosta eli itsearvioinnista jotain ihan muuta kuin mitä se on. Laadunhallinnan arviointi ei kuulu reflektio-osuuteen, vaan se on osa raportin tai esseen asiasisältöä. Reflektio on aina 100% opiskelijan omaa pohdintaa ilman lähteitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin opettajana sanon, että ei mua sinänsä kiinnosta, mitä teidän itsearviointiraporteissa sanotaan. IHan sama, mitä mieltä te olette itsestänne. Niiden tarkoitus on ihan toinen. Se tarkoitus tulee siitä, että jokseenkin kaikkien pedagogisten ja psykologisten tutkimusten mukaan ihmiset oppivat enemmän ja pystyvät parempaan, jos miettivät suoritustaan. TÄhän pyritään sitten sellaisilla keinoilla kuin 1) esittämällä ennakkotehtäviä siitä, mitä odottaa, mitä kokemuksia ja ennakkotietoa on ja mitä kuvittelee voivansa tehdä oman oppimisensa eteen ja 2) jälkievaluaatioilla ja itsearviointiraporteilla, joissa opiskelijan olisi tarkoitus miettiä, mikä meni toisin kuin oletti, tuliko tehtyä se mitä kuvitteli tekevänsä ja oliko se parempi vai huonompi juttu kuin se, mitä oli suunnitellut.
Ja nimenomaan siis pitää reflektoida OMAA suoritustaan, jos haluaa oppia paremmin. Opettajan suorituksen reflektointi voi auttaa opettajaa kehittymään, mutta ei sinua. Jopa yliopistossa, muista koulutuslaitoksista ja työelämäkurseista puhumattakaan, on ihan liikaa sellaista väkeä, joka kuvittelee, että opettaja kaataa osaamisen heidän odottavaan päähänsä ja itse ei tarvitse tehdä sen eteen mitään. Näitä on tässäkin ketjussa ollut useita esimerkkejä.
Minä opettajana etsin tekstistä itsekritiikkiä. Ei ole koskaan hyvä, että opiskelija vain kehuu itseään, vaan hänen pitäisi osata esittää, miten toimi, miten olisi pitänyt toimia, ja mitä aikoo seuraavalla kerralla tehdä toisin.
Eli arvioin suunnitelmallisuutta. Vaikka tunnustaisi olleensa laiska, niin pystyy osoittaa, mitä olisi pitänyt tehdä.Pelkät reflektiotehtävät ovat hankalia arvioida. Siksi lisään niihin aina lähdevaatimuksen, jotta pystyn arvioimaan faktaakin.
Ja ei, en teetä reklektiotehtäviä omasta halustani, vaan joku työryhmä on päättänyt ettäperuskurssilla x on reflektiotehtävä. Jos minä saan päättää, niin poistan ne.
Amk-ope
Miten itsereflektioon voi sisällyttää lähteitä, kun reflektio tarkoittaa oman oppimisen pohtimista? Mistä lähteestä saan tietoa siitä, mitä opin sinun kurssillasi ja mitä voisin vielä oppia lisää?
t. AMK-opiskelija
Lisään reflektioon osion, että tarkastele opintojaksolla opiskeltua prosessia, ja siihen tulee lähdemerkinnät tietty. Reflektio on toinen osa samaa tehtävää. Tämä siis sen takia, että arviointiin tulee muitakin arvosanoja kuin 4 tai 5.
Sama
Opiskeluprosessi tapahtuu opiskelija pään sisällä. Pitääkö viitteeksi siis laitta "oma pää" tms.? Sehän ei ole reflektointia, jos haetaan ulkopuolisesta lähteestä tietoa ja tehdään siihen viittaus. Huolestuttavaa, että opiskelija ei itsekään tiedä, mitä pyytää opiskelijoita tekemään.
t. sama
En pyydä arvioimaan opiskeluprosessia, vaan tyyliin laadunhallintaprosessin vaiheita, jos esim. laadunhallinta oli kurssi aihe. Lähteeksi haetaan laatujohtamisen kirjallisuutta.
Koko ajan olen korostanut, etten halua teettää pelkkiä opiskelureflektioita, mutta koska en voi niitä poistaa tehtävistä, niin lisään niihin osion, jota voi arvioida.
Laadunhallinnan prosessin lisäksi opiskelija sitten reflektoi, mitä missäkin prosessin vaiheessa oppi, mitähän teki oppimisen eteen, mitä olisi pitänyt vielä tehdä, ja miten hän voi hyväksikäyttää tietoa työpaikassaan, tms.
Eli sinulla ei ole mitään hajua siitä, mitä reflektio tarkoittaa. Laadunhallintaprosessin vaiheet kun eivät liity millään tasolla reflektointiin, koska kuten sinulle jo kerrottiin, reflektointi on nimenomaan oman oppimisprosessin pohdintaa. Laadunhallinnanprosessin arviointi on osa laadunvalvontaa. Täysin eri asia kuin reflektointi. Alan ymmärtää, miksi opiskelijat kokevat reflektoinnin niin turhaksi. Pakostakin turhauttaa tehdä asioita, joista huomaa, ettei opettaja yhtään hahmota, mitä siihen kuuluu ja mitä ei. Se, että vaadit reflektointiin lähdeviitteitä, on käytännössä sama kuin sanoisit, että opinnäytetyö voi pohjautua pelkästään opiskelijan omiin mielipiteisiin.
Totta kai minulla on hajua, mitä reflektointi tarkoittaa. Ja tiedän, kuinka pelkän reflektion arviointi on todella vaikeaa.
Muutan tehtäväksiantoa tietoisesti: arvioi laadunhallinan prosessia lähteiden valossa 1 sivun verran ja arvioi oppimaasi 1 sivun verran. Minua ei kiinnosta pelkkä oman oppimisen reflektointi.
Siis lisään laadunhallinan tms osaksi tehtävää sen vuoksi, että saan arviointikriteereitä. Pelkästä oppimisreflektiosta on vaikea antaa muita kuin 4 tai 5.
Kyllä tähän on ihan selkeä ohjeistus, eikä kukaan sekoita sitä muuhun reflektointiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin opettajana sanon, että ei mua sinänsä kiinnosta, mitä teidän itsearviointiraporteissa sanotaan. IHan sama, mitä mieltä te olette itsestänne. Niiden tarkoitus on ihan toinen. Se tarkoitus tulee siitä, että jokseenkin kaikkien pedagogisten ja psykologisten tutkimusten mukaan ihmiset oppivat enemmän ja pystyvät parempaan, jos miettivät suoritustaan. TÄhän pyritään sitten sellaisilla keinoilla kuin 1) esittämällä ennakkotehtäviä siitä, mitä odottaa, mitä kokemuksia ja ennakkotietoa on ja mitä kuvittelee voivansa tehdä oman oppimisensa eteen ja 2) jälkievaluaatioilla ja itsearviointiraporteilla, joissa opiskelijan olisi tarkoitus miettiä, mikä meni toisin kuin oletti, tuliko tehtyä se mitä kuvitteli tekevänsä ja oliko se parempi vai huonompi juttu kuin se, mitä oli suunnitellut.
Ja nimenomaan siis pitää reflektoida OMAA suoritustaan, jos haluaa oppia paremmin. Opettajan suorituksen reflektointi voi auttaa opettajaa kehittymään, mutta ei sinua. Jopa yliopistossa, muista koulutuslaitoksista ja työelämäkurseista puhumattakaan, on ihan liikaa sellaista väkeä, joka kuvittelee, että opettaja kaataa osaamisen heidän odottavaan päähänsä ja itse ei tarvitse tehdä sen eteen mitään. Näitä on tässäkin ketjussa ollut useita esimerkkejä.
Minä opettajana etsin tekstistä itsekritiikkiä. Ei ole koskaan hyvä, että opiskelija vain kehuu itseään, vaan hänen pitäisi osata esittää, miten toimi, miten olisi pitänyt toimia, ja mitä aikoo seuraavalla kerralla tehdä toisin.
Eli arvioin suunnitelmallisuutta. Vaikka tunnustaisi olleensa laiska, niin pystyy osoittaa, mitä olisi pitänyt tehdä.Pelkät reflektiotehtävät ovat hankalia arvioida. Siksi lisään niihin aina lähdevaatimuksen, jotta pystyn arvioimaan faktaakin.
Ja ei, en teetä reklektiotehtäviä omasta halustani, vaan joku työryhmä on päättänyt ettäperuskurssilla x on reflektiotehtävä. Jos minä saan päättää, niin poistan ne.
Amk-ope
Jos teen kurssin suorittamiseksi parhaani, kääntelen asiaa niin kauan että se tuntuu mielestäni parhaalle, käytän todella paljon aikaa ja haen tietoa monesta lähteestä, laajemminkin kuin kurssi vaatisi ja saan arvosanaksi 10++++ "ei olisi voinut parempaa suoritusta olla"
niin mitä minun pitäisi seuraavalla kerralla tehdä toisin?
Jos opiskelemani aihe kiinnostaa minua niin opiskelen täysillä ja teen parhaani ja saan hyvän arvosanan. Jos aihe ei kiinnosta minua, en käytä siihen aikaani ja energiaani ja tiedostan sen ja otan vastaan huonomman arvosanan eikä siihen sen kummenpaa itsekritiikkiä tarvitse eikä tarvitse pähkäillä että seuraavalla kerralla teen jotain toisin.
Miksi itsekritiikki on tärkeintä? Aika monella opiskelijalla itsekritiikki ja vaativuus heikentää jo muutenkin suorituksia. Itse opin itsekritiikistä eroon vasta aikuisena ja opiskelutulokset paranivat kun sain käyttää aikani ja energiani opiskeluun eikä siihen että minusta ei ole mihinkään.
Tuo itsekritiikki tuli mieleen opinnäytetöistä, joissa pohdintalukuun pitää kirjoittaa omasta oppimisesta. Liian moni kehuu, kuinka mielestään onnistui, eikä keksi mitään kehitettävää. Ei siinä mitään, jos tekee vitosen työn, en minä siitä arvosanaa akenna, ettei ole keksinyt kehitettävää. Mutta että kolmosen tekijä ajattelee onnistuneensa täydellisesti? Osoittaa isoa puutetta oman tason ymmärryksessään.
Sama
Vaikea se on opiskelijoiden osoittaa ymmärrystä, kun opettaja vaatii heiltä asioita, jotka eivät liity reflektioon. Opiskele, mitä tarkoittaa reflektio ja tee selkeämmät ohjeet niin saat parempia itsearviointeja. Lähdeviitteet eivät kuulu itsearviointiin. koska ei ole olemassa lähdettä, josta löytyy tietoa opiskelijan oppimisesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin opettajana sanon, että ei mua sinänsä kiinnosta, mitä teidän itsearviointiraporteissa sanotaan. IHan sama, mitä mieltä te olette itsestänne. Niiden tarkoitus on ihan toinen. Se tarkoitus tulee siitä, että jokseenkin kaikkien pedagogisten ja psykologisten tutkimusten mukaan ihmiset oppivat enemmän ja pystyvät parempaan, jos miettivät suoritustaan. TÄhän pyritään sitten sellaisilla keinoilla kuin 1) esittämällä ennakkotehtäviä siitä, mitä odottaa, mitä kokemuksia ja ennakkotietoa on ja mitä kuvittelee voivansa tehdä oman oppimisensa eteen ja 2) jälkievaluaatioilla ja itsearviointiraporteilla, joissa opiskelijan olisi tarkoitus miettiä, mikä meni toisin kuin oletti, tuliko tehtyä se mitä kuvitteli tekevänsä ja oliko se parempi vai huonompi juttu kuin se, mitä oli suunnitellut.
Ja nimenomaan siis pitää reflektoida OMAA suoritustaan, jos haluaa oppia paremmin. Opettajan suorituksen reflektointi voi auttaa opettajaa kehittymään, mutta ei sinua. Jopa yliopistossa, muista koulutuslaitoksista ja työelämäkurseista puhumattakaan, on ihan liikaa sellaista väkeä, joka kuvittelee, että opettaja kaataa osaamisen heidän odottavaan päähänsä ja itse ei tarvitse tehdä sen eteen mitään. Näitä on tässäkin ketjussa ollut useita esimerkkejä.
Minä opettajana etsin tekstistä itsekritiikkiä. Ei ole koskaan hyvä, että opiskelija vain kehuu itseään, vaan hänen pitäisi osata esittää, miten toimi, miten olisi pitänyt toimia, ja mitä aikoo seuraavalla kerralla tehdä toisin.
Eli arvioin suunnitelmallisuutta. Vaikka tunnustaisi olleensa laiska, niin pystyy osoittaa, mitä olisi pitänyt tehdä.Pelkät reflektiotehtävät ovat hankalia arvioida. Siksi lisään niihin aina lähdevaatimuksen, jotta pystyn arvioimaan faktaakin.
Ja ei, en teetä reklektiotehtäviä omasta halustani, vaan joku työryhmä on päättänyt ettäperuskurssilla x on reflektiotehtävä. Jos minä saan päättää, niin poistan ne.
Amk-ope
Miten itsereflektioon voi sisällyttää lähteitä, kun reflektio tarkoittaa oman oppimisen pohtimista? Mistä lähteestä saan tietoa siitä, mitä opin sinun kurssillasi ja mitä voisin vielä oppia lisää?
t. AMK-opiskelija
Lisään reflektioon osion, että tarkastele opintojaksolla opiskeltua prosessia, ja siihen tulee lähdemerkinnät tietty. Reflektio on toinen osa samaa tehtävää. Tämä siis sen takia, että arviointiin tulee muitakin arvosanoja kuin 4 tai 5.
Sama
Opiskeluprosessi tapahtuu opiskelija pään sisällä. Pitääkö viitteeksi siis laitta "oma pää" tms.? Sehän ei ole reflektointia, jos haetaan ulkopuolisesta lähteestä tietoa ja tehdään siihen viittaus. Huolestuttavaa, että opiskelija ei itsekään tiedä, mitä pyytää opiskelijoita tekemään.
t. sama
En pyydä arvioimaan opiskeluprosessia, vaan tyyliin laadunhallintaprosessin vaiheita, jos esim. laadunhallinta oli kurssi aihe. Lähteeksi haetaan laatujohtamisen kirjallisuutta.
Koko ajan olen korostanut, etten halua teettää pelkkiä opiskelureflektioita, mutta koska en voi niitä poistaa tehtävistä, niin lisään niihin osion, jota voi arvioida.
Laadunhallinnan prosessin lisäksi opiskelija sitten reflektoi, mitä missäkin prosessin vaiheessa oppi, mitähän teki oppimisen eteen, mitä olisi pitänyt vielä tehdä, ja miten hän voi hyväksikäyttää tietoa työpaikassaan, tms.
Miksi yrität laatia omia määritelmiä asialle, jolle on olemassa relevantti ja selkeä määritelmä? Tuohan vain sekoittaa opiskelijoita, kun teet reflektiosta eli itsearvioinnista jotain ihan muuta kuin mitä se on. Laadunhallinnan arviointi ei kuulu reflektio-osuuteen, vaan se on osa raportin tai esseen asiasisältöä. Reflektio on aina 100% opiskelijan omaa pohdintaa ilman lähteitä.
Sanoin jo: jotta saan itselleni eväitä arvioida työtä. Pelkän oppimisreflektion arviointi on vaikeaa.
Älä aliarvioi opiskelijoita. Kyllä minä näen, että he ovat kykeneviä lukemaan ohjeita.
En edes tiedä mitä reflektointi tarkoittaa, kuulostaa niin hölynpölyltä, etten halua edes googlettaa.
Miten maailmasta on tullut yhtäkkiä näin.. veltto hattara.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin opettajana sanon, että ei mua sinänsä kiinnosta, mitä teidän itsearviointiraporteissa sanotaan. IHan sama, mitä mieltä te olette itsestänne. Niiden tarkoitus on ihan toinen. Se tarkoitus tulee siitä, että jokseenkin kaikkien pedagogisten ja psykologisten tutkimusten mukaan ihmiset oppivat enemmän ja pystyvät parempaan, jos miettivät suoritustaan. TÄhän pyritään sitten sellaisilla keinoilla kuin 1) esittämällä ennakkotehtäviä siitä, mitä odottaa, mitä kokemuksia ja ennakkotietoa on ja mitä kuvittelee voivansa tehdä oman oppimisensa eteen ja 2) jälkievaluaatioilla ja itsearviointiraporteilla, joissa opiskelijan olisi tarkoitus miettiä, mikä meni toisin kuin oletti, tuliko tehtyä se mitä kuvitteli tekevänsä ja oliko se parempi vai huonompi juttu kuin se, mitä oli suunnitellut.
Ja nimenomaan siis pitää reflektoida OMAA suoritustaan, jos haluaa oppia paremmin. Opettajan suorituksen reflektointi voi auttaa opettajaa kehittymään, mutta ei sinua. Jopa yliopistossa, muista koulutuslaitoksista ja työelämäkurseista puhumattakaan, on ihan liikaa sellaista väkeä, joka kuvittelee, että opettaja kaataa osaamisen heidän odottavaan päähänsä ja itse ei tarvitse tehdä sen eteen mitään. Näitä on tässäkin ketjussa ollut useita esimerkkejä.
Minä opettajana etsin tekstistä itsekritiikkiä. Ei ole koskaan hyvä, että opiskelija vain kehuu itseään, vaan hänen pitäisi osata esittää, miten toimi, miten olisi pitänyt toimia, ja mitä aikoo seuraavalla kerralla tehdä toisin.
Eli arvioin suunnitelmallisuutta. Vaikka tunnustaisi olleensa laiska, niin pystyy osoittaa, mitä olisi pitänyt tehdä.Pelkät reflektiotehtävät ovat hankalia arvioida. Siksi lisään niihin aina lähdevaatimuksen, jotta pystyn arvioimaan faktaakin.
Ja ei, en teetä reklektiotehtäviä omasta halustani, vaan joku työryhmä on päättänyt ettäperuskurssilla x on reflektiotehtävä. Jos minä saan päättää, niin poistan ne.
Amk-ope
Jos teen kurssin suorittamiseksi parhaani, kääntelen asiaa niin kauan että se tuntuu mielestäni parhaalle, käytän todella paljon aikaa ja haen tietoa monesta lähteestä, laajemminkin kuin kurssi vaatisi ja saan arvosanaksi 10++++ "ei olisi voinut parempaa suoritusta olla"
niin mitä minun pitäisi seuraavalla kerralla tehdä toisin?
Jos opiskelemani aihe kiinnostaa minua niin opiskelen täysillä ja teen parhaani ja saan hyvän arvosanan. Jos aihe ei kiinnosta minua, en käytä siihen aikaani ja energiaani ja tiedostan sen ja otan vastaan huonomman arvosanan eikä siihen sen kummenpaa itsekritiikkiä tarvitse eikä tarvitse pähkäillä että seuraavalla kerralla teen jotain toisin.
Miksi itsekritiikki on tärkeintä? Aika monella opiskelijalla itsekritiikki ja vaativuus heikentää jo muutenkin suorituksia. Itse opin itsekritiikistä eroon vasta aikuisena ja opiskelutulokset paranivat kun sain käyttää aikani ja energiani opiskeluun eikä siihen että minusta ei ole mihinkään.
Tuo itsekritiikki tuli mieleen opinnäytetöistä, joissa pohdintalukuun pitää kirjoittaa omasta oppimisesta. Liian moni kehuu, kuinka mielestään onnistui, eikä keksi mitään kehitettävää. Ei siinä mitään, jos tekee vitosen työn, en minä siitä arvosanaa akenna, ettei ole keksinyt kehitettävää. Mutta että kolmosen tekijä ajattelee onnistuneensa täydellisesti? Osoittaa isoa puutetta oman tason ymmärryksessään.
Sama
Vaikea se on opiskelijoiden osoittaa ymmärrystä, kun opettaja vaatii heiltä asioita, jotka eivät liity reflektioon. Opiskele, mitä tarkoittaa reflektio ja tee selkeämmät ohjeet niin saat parempia itsearviointeja. Lähdeviitteet eivät kuulu itsearviointiin. koska ei ole olemassa lähdettä, josta löytyy tietoa opiskelijan oppimisesta.
On teillä huonoja opiskelijoita, jos he eivät ymmärrä ohjeistuksia.
Kyllä minun huonotkin opiskelijat ossavat erottaa nämä kaksi osiota ihan otsikon avulla, ja hyvät osaavat arvioida molempia vetokejumaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin opettajana sanon, että ei mua sinänsä kiinnosta, mitä teidän itsearviointiraporteissa sanotaan. IHan sama, mitä mieltä te olette itsestänne. Niiden tarkoitus on ihan toinen. Se tarkoitus tulee siitä, että jokseenkin kaikkien pedagogisten ja psykologisten tutkimusten mukaan ihmiset oppivat enemmän ja pystyvät parempaan, jos miettivät suoritustaan. TÄhän pyritään sitten sellaisilla keinoilla kuin 1) esittämällä ennakkotehtäviä siitä, mitä odottaa, mitä kokemuksia ja ennakkotietoa on ja mitä kuvittelee voivansa tehdä oman oppimisensa eteen ja 2) jälkievaluaatioilla ja itsearviointiraporteilla, joissa opiskelijan olisi tarkoitus miettiä, mikä meni toisin kuin oletti, tuliko tehtyä se mitä kuvitteli tekevänsä ja oliko se parempi vai huonompi juttu kuin se, mitä oli suunnitellut.
Ja nimenomaan siis pitää reflektoida OMAA suoritustaan, jos haluaa oppia paremmin. Opettajan suorituksen reflektointi voi auttaa opettajaa kehittymään, mutta ei sinua. Jopa yliopistossa, muista koulutuslaitoksista ja työelämäkurseista puhumattakaan, on ihan liikaa sellaista väkeä, joka kuvittelee, että opettaja kaataa osaamisen heidän odottavaan päähänsä ja itse ei tarvitse tehdä sen eteen mitään. Näitä on tässäkin ketjussa ollut useita esimerkkejä.
Minä opettajana etsin tekstistä itsekritiikkiä. Ei ole koskaan hyvä, että opiskelija vain kehuu itseään, vaan hänen pitäisi osata esittää, miten toimi, miten olisi pitänyt toimia, ja mitä aikoo seuraavalla kerralla tehdä toisin.
Eli arvioin suunnitelmallisuutta. Vaikka tunnustaisi olleensa laiska, niin pystyy osoittaa, mitä olisi pitänyt tehdä.Pelkät reflektiotehtävät ovat hankalia arvioida. Siksi lisään niihin aina lähdevaatimuksen, jotta pystyn arvioimaan faktaakin.
Ja ei, en teetä reklektiotehtäviä omasta halustani, vaan joku työryhmä on päättänyt ettäperuskurssilla x on reflektiotehtävä. Jos minä saan päättää, niin poistan ne.
Amk-ope
Miten itsereflektioon voi sisällyttää lähteitä, kun reflektio tarkoittaa oman oppimisen pohtimista? Mistä lähteestä saan tietoa siitä, mitä opin sinun kurssillasi ja mitä voisin vielä oppia lisää?
t. AMK-opiskelija
Lisään reflektioon osion, että tarkastele opintojaksolla opiskeltua prosessia, ja siihen tulee lähdemerkinnät tietty. Reflektio on toinen osa samaa tehtävää. Tämä siis sen takia, että arviointiin tulee muitakin arvosanoja kuin 4 tai 5.
Sama
Opiskeluprosessi tapahtuu opiskelija pään sisällä. Pitääkö viitteeksi siis laitta "oma pää" tms.? Sehän ei ole reflektointia, jos haetaan ulkopuolisesta lähteestä tietoa ja tehdään siihen viittaus. Huolestuttavaa, että opiskelija ei itsekään tiedä, mitä pyytää opiskelijoita tekemään.
t. sama
En pyydä arvioimaan opiskeluprosessia, vaan tyyliin laadunhallintaprosessin vaiheita, jos esim. laadunhallinta oli kurssi aihe. Lähteeksi haetaan laatujohtamisen kirjallisuutta.
Koko ajan olen korostanut, etten halua teettää pelkkiä opiskelureflektioita, mutta koska en voi niitä poistaa tehtävistä, niin lisään niihin osion, jota voi arvioida.
Laadunhallinnan prosessin lisäksi opiskelija sitten reflektoi, mitä missäkin prosessin vaiheessa oppi, mitähän teki oppimisen eteen, mitä olisi pitänyt vielä tehdä, ja miten hän voi hyväksikäyttää tietoa työpaikassaan, tms.
Eli sinulla ei ole mitään hajua siitä, mitä reflektio tarkoittaa. Laadunhallintaprosessin vaiheet kun eivät liity millään tasolla reflektointiin, koska kuten sinulle jo kerrottiin, reflektointi on nimenomaan oman oppimisprosessin pohdintaa. Laadunhallinnanprosessin arviointi on osa laadunvalvontaa. Täysin eri asia kuin reflektointi. Alan ymmärtää, miksi opiskelijat kokevat reflektoinnin niin turhaksi. Pakostakin turhauttaa tehdä asioita, joista huomaa, ettei opettaja yhtään hahmota, mitä siihen kuuluu ja mitä ei. Se, että vaadit reflektointiin lähdeviitteitä, on käytännössä sama kuin sanoisit, että opinnäytetyö voi pohjautua pelkästään opiskelijan omiin mielipiteisiin.
Totta kai minulla on hajua, mitä reflektointi tarkoittaa. Ja tiedän, kuinka pelkän reflektion arviointi on todella vaikeaa.
Muutan tehtäväksiantoa tietoisesti: arvioi laadunhallinan prosessia lähteiden valossa 1 sivun verran ja arvioi oppimaasi 1 sivun verran. Minua ei kiinnosta pelkkä oman oppimisen reflektointi.
Siis lisään laadunhallinan tms osaksi tehtävää sen vuoksi, että saan arviointikriteereitä. Pelkästä oppimisreflektiosta on vaikea antaa muita kuin 4 tai 5.
Kyllä tähän on ihan selkeä ohjeistus, eikä kukaan sekoita sitä muuhun reflektointiin.
No ei kyllä ole. Tehtävänantosi kertoo, että erittäin selkeästi, ettet yhtään tiedä, mitä reflektio tarkoittaa. Sehän on suomeksi itsearviointi. Vai onko sinun kurssillasi mukana opiskelijoiden sijaan laadunhallintaprosesseja?
P.S. Reflektiosta eli itsearviosta ei ole mikään pakko antaa numeroarvosanaa. Meillä ihan jokainen opettaja on tehnyt itsearvioinnista oman erillisen tehtävän, joka arvioidaan hyväksytty/hylätty,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin opettajana sanon, että ei mua sinänsä kiinnosta, mitä teidän itsearviointiraporteissa sanotaan. IHan sama, mitä mieltä te olette itsestänne. Niiden tarkoitus on ihan toinen. Se tarkoitus tulee siitä, että jokseenkin kaikkien pedagogisten ja psykologisten tutkimusten mukaan ihmiset oppivat enemmän ja pystyvät parempaan, jos miettivät suoritustaan. TÄhän pyritään sitten sellaisilla keinoilla kuin 1) esittämällä ennakkotehtäviä siitä, mitä odottaa, mitä kokemuksia ja ennakkotietoa on ja mitä kuvittelee voivansa tehdä oman oppimisensa eteen ja 2) jälkievaluaatioilla ja itsearviointiraporteilla, joissa opiskelijan olisi tarkoitus miettiä, mikä meni toisin kuin oletti, tuliko tehtyä se mitä kuvitteli tekevänsä ja oliko se parempi vai huonompi juttu kuin se, mitä oli suunnitellut.
Ja nimenomaan siis pitää reflektoida OMAA suoritustaan, jos haluaa oppia paremmin. Opettajan suorituksen reflektointi voi auttaa opettajaa kehittymään, mutta ei sinua. Jopa yliopistossa, muista koulutuslaitoksista ja työelämäkurseista puhumattakaan, on ihan liikaa sellaista väkeä, joka kuvittelee, että opettaja kaataa osaamisen heidän odottavaan päähänsä ja itse ei tarvitse tehdä sen eteen mitään. Näitä on tässäkin ketjussa ollut useita esimerkkejä.
Minä opettajana etsin tekstistä itsekritiikkiä. Ei ole koskaan hyvä, että opiskelija vain kehuu itseään, vaan hänen pitäisi osata esittää, miten toimi, miten olisi pitänyt toimia, ja mitä aikoo seuraavalla kerralla tehdä toisin.
Eli arvioin suunnitelmallisuutta. Vaikka tunnustaisi olleensa laiska, niin pystyy osoittaa, mitä olisi pitänyt tehdä.Pelkät reflektiotehtävät ovat hankalia arvioida. Siksi lisään niihin aina lähdevaatimuksen, jotta pystyn arvioimaan faktaakin.
Ja ei, en teetä reklektiotehtäviä omasta halustani, vaan joku työryhmä on päättänyt ettäperuskurssilla x on reflektiotehtävä. Jos minä saan päättää, niin poistan ne.
Amk-ope
Jos teen kurssin suorittamiseksi parhaani, kääntelen asiaa niin kauan että se tuntuu mielestäni parhaalle, käytän todella paljon aikaa ja haen tietoa monesta lähteestä, laajemminkin kuin kurssi vaatisi ja saan arvosanaksi 10++++ "ei olisi voinut parempaa suoritusta olla"
niin mitä minun pitäisi seuraavalla kerralla tehdä toisin?
Jos opiskelemani aihe kiinnostaa minua niin opiskelen täysillä ja teen parhaani ja saan hyvän arvosanan. Jos aihe ei kiinnosta minua, en käytä siihen aikaani ja energiaani ja tiedostan sen ja otan vastaan huonomman arvosanan eikä siihen sen kummenpaa itsekritiikkiä tarvitse eikä tarvitse pähkäillä että seuraavalla kerralla teen jotain toisin.
Miksi itsekritiikki on tärkeintä? Aika monella opiskelijalla itsekritiikki ja vaativuus heikentää jo muutenkin suorituksia. Itse opin itsekritiikistä eroon vasta aikuisena ja opiskelutulokset paranivat kun sain käyttää aikani ja energiani opiskeluun eikä siihen että minusta ei ole mihinkään.
Tuo itsekritiikki tuli mieleen opinnäytetöistä, joissa pohdintalukuun pitää kirjoittaa omasta oppimisesta. Liian moni kehuu, kuinka mielestään onnistui, eikä keksi mitään kehitettävää. Ei siinä mitään, jos tekee vitosen työn, en minä siitä arvosanaa akenna, ettei ole keksinyt kehitettävää. Mutta että kolmosen tekijä ajattelee onnistuneensa täydellisesti? Osoittaa isoa puutetta oman tason ymmärryksessään.
Sama
Vaikea se on opiskelijoiden osoittaa ymmärrystä, kun opettaja vaatii heiltä asioita, jotka eivät liity reflektioon. Opiskele, mitä tarkoittaa reflektio ja tee selkeämmät ohjeet niin saat parempia itsearviointeja. Lähdeviitteet eivät kuulu itsearviointiin. koska ei ole olemassa lähdettä, josta löytyy tietoa opiskelijan oppimisesta.
On teillä huonoja opiskelijoita, jos he eivät ymmärrä ohjeistuksia.
Kyllä minun huonotkin opiskelijat ossavat erottaa nämä kaksi osiota ihan otsikon avulla, ja hyvät osaavat arvioida molempia vetokejumaisesti.
Ei se opiskelijoiden vika ole, jos opettaja ei ymmärrä, mikä ero on itsearvioinnilla ja laadunhallinnan prosessin arvioinnilla. Kyllä kuka tahansa osaa sekoittaa mitä tahansa sontaa keskenään, mutta ei se tarkoita, että on osannut tehdä reflektoinnin niin kuin se on tarkoitus tehdä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin opettajana sanon, että ei mua sinänsä kiinnosta, mitä teidän itsearviointiraporteissa sanotaan. IHan sama, mitä mieltä te olette itsestänne. Niiden tarkoitus on ihan toinen. Se tarkoitus tulee siitä, että jokseenkin kaikkien pedagogisten ja psykologisten tutkimusten mukaan ihmiset oppivat enemmän ja pystyvät parempaan, jos miettivät suoritustaan. TÄhän pyritään sitten sellaisilla keinoilla kuin 1) esittämällä ennakkotehtäviä siitä, mitä odottaa, mitä kokemuksia ja ennakkotietoa on ja mitä kuvittelee voivansa tehdä oman oppimisensa eteen ja 2) jälkievaluaatioilla ja itsearviointiraporteilla, joissa opiskelijan olisi tarkoitus miettiä, mikä meni toisin kuin oletti, tuliko tehtyä se mitä kuvitteli tekevänsä ja oliko se parempi vai huonompi juttu kuin se, mitä oli suunnitellut.
Ja nimenomaan siis pitää reflektoida OMAA suoritustaan, jos haluaa oppia paremmin. Opettajan suorituksen reflektointi voi auttaa opettajaa kehittymään, mutta ei sinua. Jopa yliopistossa, muista koulutuslaitoksista ja työelämäkurseista puhumattakaan, on ihan liikaa sellaista väkeä, joka kuvittelee, että opettaja kaataa osaamisen heidän odottavaan päähänsä ja itse ei tarvitse tehdä sen eteen mitään. Näitä on tässäkin ketjussa ollut useita esimerkkejä.
Minä opettajana etsin tekstistä itsekritiikkiä. Ei ole koskaan hyvä, että opiskelija vain kehuu itseään, vaan hänen pitäisi osata esittää, miten toimi, miten olisi pitänyt toimia, ja mitä aikoo seuraavalla kerralla tehdä toisin.
Eli arvioin suunnitelmallisuutta. Vaikka tunnustaisi olleensa laiska, niin pystyy osoittaa, mitä olisi pitänyt tehdä.Pelkät reflektiotehtävät ovat hankalia arvioida. Siksi lisään niihin aina lähdevaatimuksen, jotta pystyn arvioimaan faktaakin.
Ja ei, en teetä reklektiotehtäviä omasta halustani, vaan joku työryhmä on päättänyt ettäperuskurssilla x on reflektiotehtävä. Jos minä saan päättää, niin poistan ne.
Amk-ope
Miten itsereflektioon voi sisällyttää lähteitä, kun reflektio tarkoittaa oman oppimisen pohtimista? Mistä lähteestä saan tietoa siitä, mitä opin sinun kurssillasi ja mitä voisin vielä oppia lisää?
t. AMK-opiskelija
Lisään reflektioon osion, että tarkastele opintojaksolla opiskeltua prosessia, ja siihen tulee lähdemerkinnät tietty. Reflektio on toinen osa samaa tehtävää. Tämä siis sen takia, että arviointiin tulee muitakin arvosanoja kuin 4 tai 5.
Sama
Opiskeluprosessi tapahtuu opiskelija pään sisällä. Pitääkö viitteeksi siis laitta "oma pää" tms.? Sehän ei ole reflektointia, jos haetaan ulkopuolisesta lähteestä tietoa ja tehdään siihen viittaus. Huolestuttavaa, että opiskelija ei itsekään tiedä, mitä pyytää opiskelijoita tekemään.
t. sama
En pyydä arvioimaan opiskeluprosessia, vaan tyyliin laadunhallintaprosessin vaiheita, jos esim. laadunhallinta oli kurssi aihe. Lähteeksi haetaan laatujohtamisen kirjallisuutta.
Koko ajan olen korostanut, etten halua teettää pelkkiä opiskelureflektioita, mutta koska en voi niitä poistaa tehtävistä, niin lisään niihin osion, jota voi arvioida.
Laadunhallinnan prosessin lisäksi opiskelija sitten reflektoi, mitä missäkin prosessin vaiheessa oppi, mitähän teki oppimisen eteen, mitä olisi pitänyt vielä tehdä, ja miten hän voi hyväksikäyttää tietoa työpaikassaan, tms.
Miksi yrität laatia omia määritelmiä asialle, jolle on olemassa relevantti ja selkeä määritelmä? Tuohan vain sekoittaa opiskelijoita, kun teet reflektiosta eli itsearvioinnista jotain ihan muuta kuin mitä se on. Laadunhallinnan arviointi ei kuulu reflektio-osuuteen, vaan se on osa raportin tai esseen asiasisältöä. Reflektio on aina 100% opiskelijan omaa pohdintaa ilman lähteitä.
Sanoin jo: jotta saan itselleni eväitä arvioida työtä. Pelkän oppimisreflektion arviointi on vaikeaa.
Älä aliarvioi opiskelijoita. Kyllä minä näen, että he ovat kykeneviä lukemaan ohjeita.
Miksi et teetä opiskelijoillasi raportteja ja esseitä tms. joiden pohjalta voisit suorittaa arvioinnin. Normaaliälyiset opettajat osaavat ihan hyvin teettää kurssitehtävät ja erillisen reflektiotehtävän, josta eivät anna numeroarvosanaa. Tai jos tämä on ylivoimaista, voi reflektion linkittää osioksi varsinaiseen työhön ja silti arvioida numerolla pelkän työn ilman reflektiota. Ei ole opiskelijoiden aliarviointia selventää opettajalle asiaa, jota tämä ei ole lainkaan hahmottanut.
Vierailija kirjoitti:
En edes tiedä mitä reflektointi tarkoittaa, kuulostaa niin hölynpölyltä, etten halua edes googlettaa.
Miten maailmasta on tullut yhtäkkiä näin.. veltto hattara.
Minä autan: Se tarkoittaa samaa kuin itsearviointi. Kaikesta pitää vain nykyisin käyttää muka-hienoja sanoja. Päiväkoti on varhaiskasvatusyksikkö, oppiminen on prosessi jne. jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin opettajana sanon, että ei mua sinänsä kiinnosta, mitä teidän itsearviointiraporteissa sanotaan. IHan sama, mitä mieltä te olette itsestänne. Niiden tarkoitus on ihan toinen. Se tarkoitus tulee siitä, että jokseenkin kaikkien pedagogisten ja psykologisten tutkimusten mukaan ihmiset oppivat enemmän ja pystyvät parempaan, jos miettivät suoritustaan. TÄhän pyritään sitten sellaisilla keinoilla kuin 1) esittämällä ennakkotehtäviä siitä, mitä odottaa, mitä kokemuksia ja ennakkotietoa on ja mitä kuvittelee voivansa tehdä oman oppimisensa eteen ja 2) jälkievaluaatioilla ja itsearviointiraporteilla, joissa opiskelijan olisi tarkoitus miettiä, mikä meni toisin kuin oletti, tuliko tehtyä se mitä kuvitteli tekevänsä ja oliko se parempi vai huonompi juttu kuin se, mitä oli suunnitellut.
Ja nimenomaan siis pitää reflektoida OMAA suoritustaan, jos haluaa oppia paremmin. Opettajan suorituksen reflektointi voi auttaa opettajaa kehittymään, mutta ei sinua. Jopa yliopistossa, muista koulutuslaitoksista ja työelämäkurseista puhumattakaan, on ihan liikaa sellaista väkeä, joka kuvittelee, että opettaja kaataa osaamisen heidän odottavaan päähänsä ja itse ei tarvitse tehdä sen eteen mitään. Näitä on tässäkin ketjussa ollut useita esimerkkejä.
Minä opettajana etsin tekstistä itsekritiikkiä. Ei ole koskaan hyvä, että opiskelija vain kehuu itseään, vaan hänen pitäisi osata esittää, miten toimi, miten olisi pitänyt toimia, ja mitä aikoo seuraavalla kerralla tehdä toisin.
Eli arvioin suunnitelmallisuutta. Vaikka tunnustaisi olleensa laiska, niin pystyy osoittaa, mitä olisi pitänyt tehdä.Pelkät reflektiotehtävät ovat hankalia arvioida. Siksi lisään niihin aina lähdevaatimuksen, jotta pystyn arvioimaan faktaakin.
Ja ei, en teetä reklektiotehtäviä omasta halustani, vaan joku työryhmä on päättänyt ettäperuskurssilla x on reflektiotehtävä. Jos minä saan päättää, niin poistan ne.
Amk-ope
Miten itsereflektioon voi sisällyttää lähteitä, kun reflektio tarkoittaa oman oppimisen pohtimista? Mistä lähteestä saan tietoa siitä, mitä opin sinun kurssillasi ja mitä voisin vielä oppia lisää?
t. AMK-opiskelija
Lisään reflektioon osion, että tarkastele opintojaksolla opiskeltua prosessia, ja siihen tulee lähdemerkinnät tietty. Reflektio on toinen osa samaa tehtävää. Tämä siis sen takia, että arviointiin tulee muitakin arvosanoja kuin 4 tai 5.
Sama
Opiskeluprosessi tapahtuu opiskelija pään sisällä. Pitääkö viitteeksi siis laitta "oma pää" tms.? Sehän ei ole reflektointia, jos haetaan ulkopuolisesta lähteestä tietoa ja tehdään siihen viittaus. Huolestuttavaa, että opiskelija ei itsekään tiedä, mitä pyytää opiskelijoita tekemään.
t. sama
En pyydä arvioimaan opiskeluprosessia, vaan tyyliin laadunhallintaprosessin vaiheita, jos esim. laadunhallinta oli kurssi aihe. Lähteeksi haetaan laatujohtamisen kirjallisuutta.
Koko ajan olen korostanut, etten halua teettää pelkkiä opiskelureflektioita, mutta koska en voi niitä poistaa tehtävistä, niin lisään niihin osion, jota voi arvioida.
Laadunhallinnan prosessin lisäksi opiskelija sitten reflektoi, mitä missäkin prosessin vaiheessa oppi, mitähän teki oppimisen eteen, mitä olisi pitänyt vielä tehdä, ja miten hän voi hyväksikäyttää tietoa työpaikassaan, tms.
Eli sinulla ei ole mitään hajua siitä, mitä reflektio tarkoittaa. Laadunhallintaprosessin vaiheet kun eivät liity millään tasolla reflektointiin, koska kuten sinulle jo kerrottiin, reflektointi on nimenomaan oman oppimisprosessin pohdintaa. Laadunhallinnanprosessin arviointi on osa laadunvalvontaa. Täysin eri asia kuin reflektointi. Alan ymmärtää, miksi opiskelijat kokevat reflektoinnin niin turhaksi. Pakostakin turhauttaa tehdä asioita, joista huomaa, ettei opettaja yhtään hahmota, mitä siihen kuuluu ja mitä ei. Se, että vaadit reflektointiin lähdeviitteitä, on käytännössä sama kuin sanoisit, että opinnäytetyö voi pohjautua pelkästään opiskelijan omiin mielipiteisiin.
Totta kai minulla on hajua, mitä reflektointi tarkoittaa. Ja tiedän, kuinka pelkän reflektion arviointi on todella vaikeaa.
Muutan tehtäväksiantoa tietoisesti: arvioi laadunhallinan prosessia lähteiden valossa 1 sivun verran ja arvioi oppimaasi 1 sivun verran. Minua ei kiinnosta pelkkä oman oppimisen reflektointi.
Siis lisään laadunhallinan tms osaksi tehtävää sen vuoksi, että saan arviointikriteereitä. Pelkästä oppimisreflektiosta on vaikea antaa muita kuin 4 tai 5.
Kyllä tähän on ihan selkeä ohjeistus, eikä kukaan sekoita sitä muuhun reflektointiin.
No ei kyllä ole. Tehtävänantosi kertoo, että erittäin selkeästi, ettet yhtään tiedä, mitä reflektio tarkoittaa. Sehän on suomeksi itsearviointi. Vai onko sinun kurssillasi mukana opiskelijoiden sijaan laadunhallintaprosesseja?
P.S. Reflektiosta eli itsearviosta ei ole mikään pakko antaa numeroarvosanaa. Meillä ihan jokainen opettaja on tehnyt itsearvioinnista oman erillisen tehtävän, joka arvioidaan hyväksytty/hylätty,
Höh ja pöh. Toistan itseäni: Olen monta kertaa sanonut, että lisään itsearviointitehtävään osion, jossa arvioidaan asiaa x, jota kurssilla opittiin. Jos kyse on laadunhallinnasta, niin sitten se on se. Jos kurssi on tiimityötaidoista, niin pyydän arvioimasn itseä suhteessa kirjallisuuteen x.. Jos kyse on esimiestaidoista, niin pyydän nostamaan kirjallisuuden avulla esiin viisi tärkeintä taitoa.
Tämä osio on tehtävän osio 1. Osio 2 on itsereflektointitehtävä. Tiedän tarkalleen, mikä niiden ero on. Mutta tämä sen takia, että pystyn arvioimaan tehtävät nopeasti.
Ja miksi kirjoitin tämän tähän kejuun? Osoittaakseni, että emme me opettajat aina itsekään ole innoissamme kaikista tehtävistä.
Meillä peruskursseilla tehdään jokaiselle rinnakkaiskurssille samat tehtävät, ja arvosanat tulee ennalta määrätysti. En voi muuttaa reflektiota arvosoista hyväksytyksi. Sen sijaan voin muokata tehtäväksiantoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin opettajana sanon, että ei mua sinänsä kiinnosta, mitä teidän itsearviointiraporteissa sanotaan. IHan sama, mitä mieltä te olette itsestänne. Niiden tarkoitus on ihan toinen. Se tarkoitus tulee siitä, että jokseenkin kaikkien pedagogisten ja psykologisten tutkimusten mukaan ihmiset oppivat enemmän ja pystyvät parempaan, jos miettivät suoritustaan. TÄhän pyritään sitten sellaisilla keinoilla kuin 1) esittämällä ennakkotehtäviä siitä, mitä odottaa, mitä kokemuksia ja ennakkotietoa on ja mitä kuvittelee voivansa tehdä oman oppimisensa eteen ja 2) jälkievaluaatioilla ja itsearviointiraporteilla, joissa opiskelijan olisi tarkoitus miettiä, mikä meni toisin kuin oletti, tuliko tehtyä se mitä kuvitteli tekevänsä ja oliko se parempi vai huonompi juttu kuin se, mitä oli suunnitellut.
Ja nimenomaan siis pitää reflektoida OMAA suoritustaan, jos haluaa oppia paremmin. Opettajan suorituksen reflektointi voi auttaa opettajaa kehittymään, mutta ei sinua. Jopa yliopistossa, muista koulutuslaitoksista ja työelämäkurseista puhumattakaan, on ihan liikaa sellaista väkeä, joka kuvittelee, että opettaja kaataa osaamisen heidän odottavaan päähänsä ja itse ei tarvitse tehdä sen eteen mitään. Näitä on tässäkin ketjussa ollut useita esimerkkejä.
Minä opettajana etsin tekstistä itsekritiikkiä. Ei ole koskaan hyvä, että opiskelija vain kehuu itseään, vaan hänen pitäisi osata esittää, miten toimi, miten olisi pitänyt toimia, ja mitä aikoo seuraavalla kerralla tehdä toisin.
Eli arvioin suunnitelmallisuutta. Vaikka tunnustaisi olleensa laiska, niin pystyy osoittaa, mitä olisi pitänyt tehdä.Pelkät reflektiotehtävät ovat hankalia arvioida. Siksi lisään niihin aina lähdevaatimuksen, jotta pystyn arvioimaan faktaakin.
Ja ei, en teetä reklektiotehtäviä omasta halustani, vaan joku työryhmä on päättänyt ettäperuskurssilla x on reflektiotehtävä. Jos minä saan päättää, niin poistan ne.
Amk-ope
Miten itsereflektioon voi sisällyttää lähteitä, kun reflektio tarkoittaa oman oppimisen pohtimista? Mistä lähteestä saan tietoa siitä, mitä opin sinun kurssillasi ja mitä voisin vielä oppia lisää?
t. AMK-opiskelija
Lisään reflektioon osion, että tarkastele opintojaksolla opiskeltua prosessia, ja siihen tulee lähdemerkinnät tietty. Reflektio on toinen osa samaa tehtävää. Tämä siis sen takia, että arviointiin tulee muitakin arvosanoja kuin 4 tai 5.
Sama
Opiskeluprosessi tapahtuu opiskelija pään sisällä. Pitääkö viitteeksi siis laitta "oma pää" tms.? Sehän ei ole reflektointia, jos haetaan ulkopuolisesta lähteestä tietoa ja tehdään siihen viittaus. Huolestuttavaa, että opiskelija ei itsekään tiedä, mitä pyytää opiskelijoita tekemään.
t. sama
En pyydä arvioimaan opiskeluprosessia, vaan tyyliin laadunhallintaprosessin vaiheita, jos esim. laadunhallinta oli kurssi aihe. Lähteeksi haetaan laatujohtamisen kirjallisuutta.
Koko ajan olen korostanut, etten halua teettää pelkkiä opiskelureflektioita, mutta koska en voi niitä poistaa tehtävistä, niin lisään niihin osion, jota voi arvioida.
Laadunhallinnan prosessin lisäksi opiskelija sitten reflektoi, mitä missäkin prosessin vaiheessa oppi, mitähän teki oppimisen eteen, mitä olisi pitänyt vielä tehdä, ja miten hän voi hyväksikäyttää tietoa työpaikassaan, tms.
Miksi yrität laatia omia määritelmiä asialle, jolle on olemassa relevantti ja selkeä määritelmä? Tuohan vain sekoittaa opiskelijoita, kun teet reflektiosta eli itsearvioinnista jotain ihan muuta kuin mitä se on. Laadunhallinnan arviointi ei kuulu reflektio-osuuteen, vaan se on osa raportin tai esseen asiasisältöä. Reflektio on aina 100% opiskelijan omaa pohdintaa ilman lähteitä.
Sanoin jo: jotta saan itselleni eväitä arvioida työtä. Pelkän oppimisreflektion arviointi on vaikeaa.
Älä aliarvioi opiskelijoita. Kyllä minä näen, että he ovat kykeneviä lukemaan ohjeita.
Miksi et teetä opiskelijoillasi raportteja ja esseitä tms. joiden pohjalta voisit suorittaa arvioinnin. Normaaliälyiset opettajat osaavat ihan hyvin teettää kurssitehtävät ja erillisen reflektiotehtävän, josta eivät anna numeroarvosanaa. Tai jos tämä on ylivoimaista, voi reflektion linkittää osioksi varsinaiseen työhön ja silti arvioida numerolla pelkän työn ilman reflektiota. Ei ole opiskelijoiden aliarviointia selventää opettajalle asiaa, jota tämä ei ole lainkaan hahmottanut.
Niin teetänkin, jos minulla on lupa tehdä omat tehtävät, mutta peruskursseilla, joiden pitää olla samanlaisia, ei tehtäviä voi opettaja itse vaihtaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noin opettajana sanon, että ei mua sinänsä kiinnosta, mitä teidän itsearviointiraporteissa sanotaan. IHan sama, mitä mieltä te olette itsestänne. Niiden tarkoitus on ihan toinen. Se tarkoitus tulee siitä, että jokseenkin kaikkien pedagogisten ja psykologisten tutkimusten mukaan ihmiset oppivat enemmän ja pystyvät parempaan, jos miettivät suoritustaan. TÄhän pyritään sitten sellaisilla keinoilla kuin 1) esittämällä ennakkotehtäviä siitä, mitä odottaa, mitä kokemuksia ja ennakkotietoa on ja mitä kuvittelee voivansa tehdä oman oppimisensa eteen ja 2) jälkievaluaatioilla ja itsearviointiraporteilla, joissa opiskelijan olisi tarkoitus miettiä, mikä meni toisin kuin oletti, tuliko tehtyä se mitä kuvitteli tekevänsä ja oliko se parempi vai huonompi juttu kuin se, mitä oli suunnitellut.
Ja nimenomaan siis pitää reflektoida OMAA suoritustaan, jos haluaa oppia paremmin. Opettajan suorituksen reflektointi voi auttaa opettajaa kehittymään, mutta ei sinua. Jopa yliopistossa, muista koulutuslaitoksista ja työelämäkurseista puhumattakaan, on ihan liikaa sellaista väkeä, joka kuvittelee, että opettaja kaataa osaamisen heidän odottavaan päähänsä ja itse ei tarvitse tehdä sen eteen mitään. Näitä on tässäkin ketjussa ollut useita esimerkkejä.
Minä opettajana etsin tekstistä itsekritiikkiä. Ei ole koskaan hyvä, että opiskelija vain kehuu itseään, vaan hänen pitäisi osata esittää, miten toimi, miten olisi pitänyt toimia, ja mitä aikoo seuraavalla kerralla tehdä toisin.
Eli arvioin suunnitelmallisuutta. Vaikka tunnustaisi olleensa laiska, niin pystyy osoittaa, mitä olisi pitänyt tehdä.Pelkät reflektiotehtävät ovat hankalia arvioida. Siksi lisään niihin aina lähdevaatimuksen, jotta pystyn arvioimaan faktaakin.
Ja ei, en teetä reklektiotehtäviä omasta halustani, vaan joku työryhmä on päättänyt ettäperuskurssilla x on reflektiotehtävä. Jos minä saan päättää, niin poistan ne.
Amk-ope
Jos teen kurssin suorittamiseksi parhaani, kääntelen asiaa niin kauan että se tuntuu mielestäni parhaalle, käytän todella paljon aikaa ja haen tietoa monesta lähteestä, laajemminkin kuin kurssi vaatisi ja saan arvosanaksi 10++++ "ei olisi voinut parempaa suoritusta olla"
niin mitä minun pitäisi seuraavalla kerralla tehdä toisin?
Jos opiskelemani aihe kiinnostaa minua niin opiskelen täysillä ja teen parhaani ja saan hyvän arvosanan. Jos aihe ei kiinnosta minua, en käytä siihen aikaani ja energiaani ja tiedostan sen ja otan vastaan huonomman arvosanan eikä siihen sen kummenpaa itsekritiikkiä tarvitse eikä tarvitse pähkäillä että seuraavalla kerralla teen jotain toisin.
Miksi itsekritiikki on tärkeintä? Aika monella opiskelijalla itsekritiikki ja vaativuus heikentää jo muutenkin suorituksia. Itse opin itsekritiikistä eroon vasta aikuisena ja opiskelutulokset paranivat kun sain käyttää aikani ja energiani opiskeluun eikä siihen että minusta ei ole mihinkään.
Tuo itsekritiikki tuli mieleen opinnäytetöistä, joissa pohdintalukuun pitää kirjoittaa omasta oppimisesta. Liian moni kehuu, kuinka mielestään onnistui, eikä keksi mitään kehitettävää. Ei siinä mitään, jos tekee vitosen työn, en minä siitä arvosanaa akenna, ettei ole keksinyt kehitettävää. Mutta että kolmosen tekijä ajattelee onnistuneensa täydellisesti? Osoittaa isoa puutetta oman tason ymmärryksessään.
Sama
Vaikea se on opiskelijoiden osoittaa ymmärrystä, kun opettaja vaatii heiltä asioita, jotka eivät liity reflektioon. Opiskele, mitä tarkoittaa reflektio ja tee selkeämmät ohjeet niin saat parempia itsearviointeja. Lähdeviitteet eivät kuulu itsearviointiin. koska ei ole olemassa lähdettä, josta löytyy tietoa opiskelijan oppimisesta.
On teillä huonoja opiskelijoita, jos he eivät ymmärrä ohjeistuksia.
Kyllä minun huonotkin opiskelijat ossavat erottaa nämä kaksi osiota ihan otsikon avulla, ja hyvät osaavat arvioida molempia vetokejumaisesti.
Ei se opiskelijoiden vika ole, jos opettaja ei ymmärrä, mikä ero on itsearvioinnilla ja laadunhallinnan prosessin arvioinnilla. Kyllä kuka tahansa osaa sekoittaa mitä tahansa sontaa keskenään, mutta ei se tarkoita, että on osannut tehdä reflektoinnin niin kuin se on tarkoitus tehdä.
Millä perusteella väität, etten tiedä, mitä eroa näillä on?
Alue: Aihe vapaa
En pyydä arvioimaan opiskeluprosessia, vaan tyyliin laadunhallintaprosessin vaiheita, jos esim. laadunhallinta oli kurssi aihe. Lähteeksi haetaan laatujohtamisen kirjallisuutta.
Koko ajan olen korostanut, etten halua teettää pelkkiä opiskelureflektioita, mutta koska en voi niitä poistaa tehtävistä, niin lisään niihin osion, jota voi arvioida.
Laadunhallinnan prosessin lisäksi opiskelija sitten reflektoi, mitä missäkin prosessin vaiheessa oppi, mitähän teki oppimisen eteen, mitä olisi pitänyt vielä tehdä, ja miten hän voi hyväksikäyttää tietoa työpaikassaan, tms.