Itsearviointi ja kaiken maailman reflektointi. Sitä on nykyään ihan kaikkialla alakoulusta (vai jopa eskarista?) yliopistoon? Tunteeko joku oikeasti hyötyvänsä siitä

Paskaa suurimmaksi osaksi.

Lapsilla itsekritiikki on täysin kehittymätöntä, monet eivät pysty siihen ikinä.

Opettaja koulussa ja esimies töissä arvioikoon alaisen.

En tiedä, tunteeko kukaan itse hyötyvänsä itsereflektoinnista ja itsearvioinnista, mutta tutkimusten mukaan sitä harrastaneet ovat kumminkin oppineet paremmin, syvemmin ja opittu säilyy heillä muistissa pitempään. Ja nähdäkseni tämä on tärkeämpää kuin se, miten hypdylliseksi opiskelija itsearvioinnin kokee.

Parhaimmillaanhan itsreflektointi kasvattasi oppimistaitoja, mutta niin kauan kuin sitä ei tee oikeasti, se ei tietenkään voi kasvattaa mitään.

En yhtään ihmettele, että lapset ja nuoret voivat huonosti kun koko ajan pitää arvioida ja arvostella ja pohdiskella omaa itseään. Kyllä sitä itselläkin pää hajoaisi, jos päivät pitkät pohtisi omia huonoja puoliaan ja kehityskohteitaan. 

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, tunteeko kukaan itse hyötyvänsä itsereflektoinnista ja itsearvioinnista, mutta tutkimusten mukaan sitä harrastaneet ovat kumminkin oppineet paremmin, syvemmin ja opittu säilyy heillä muistissa pitempään. Ja nähdäkseni tämä on tärkeämpää kuin se, miten hypdylliseksi opiskelija itsearvioinnin kokee.

Parhaimmillaanhan itsreflektointi kasvattasi oppimistaitoja, mutta niin kauan kuin sitä ei tee oikeasti, se ei tietenkään voi kasvattaa mitään.

Veikkaan, että noihin tutkimuksiin ovat vastanneet tämän reflektointi-opiskelun kehittäjän. Opiskelijoista (etenkin aikuisista) valtaosa jaarittelee reflektioon samaa paskaa hieman eri paketissa joka kurssilla eikä se liity mitenkään siihen, onko oppinut kurssin asiat vai ei. 

Chatgpt on hyvä reflektoimaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avoimessa yliopistossa vaaditaan nykyään että joku himpuran esseen jälkeen pitää olla väh. puoli sivua sitä reflektointia. Siihen menee yleensä enemmän aikaa kuin koko esseeseen, ja väkisin siihen yrittää vääntää jotain diipadaapaa.

Aika paskoja esseitä sitten. Kyllä minun mielestä teorian esittely ja teorian pohtiminen on todella paljon vaativampaa kuin listata puoli sivua sitä diibadaabaata. Itsearviointi on ainakin minulla auttanut siihen, että olen voinut reflektoida sen hetkiset oppimiseen liittyvät ongelmat ja miten ne olen ratkaissut. Esimerkiksi luinko kirjan ensin kokonaan ja vasta sitten aloin tekemään koonteja kirjasta, vai silmäilinkö vain kirjasta sopivia kohtia ja napsin niitä esseiden täkyiksi.

Eiköhän nämä asiat tiedä ilman reflektointiakin. Lukioiän ohittanut on varmasti jo hoksinut itselleen parhaimmat tavat opiskella. Lukioiässä ja nuorempana ongelmat oppimisessa saattavat johtua ihan vaikka siitä että aivot eivät ole kehittyneet vielä täyteen kapasiteettiinsa.

Vierailija kirjoitti:

Noin opettajana sanon, että ei mua sinänsä kiinnosta, mitä teidän itsearviointiraporteissa sanotaan. IHan sama, mitä mieltä te olette itsestänne. Niiden tarkoitus on ihan toinen. Se tarkoitus tulee siitä, että jokseenkin kaikkien pedagogisten ja psykologisten tutkimusten mukaan ihmiset oppivat enemmän ja pystyvät parempaan, jos miettivät suoritustaan. TÄhän pyritään sitten sellaisilla keinoilla kuin 1) esittämällä ennakkotehtäviä siitä, mitä odottaa, mitä kokemuksia ja ennakkotietoa on ja mitä kuvittelee voivansa tehdä oman oppimisensa eteen ja 2) jälkievaluaatioilla ja itsearviointiraporteilla, joissa opiskelijan olisi tarkoitus miettiä, mikä meni toisin kuin oletti, tuliko tehtyä se mitä kuvitteli tekevänsä ja oliko se parempi vai huonompi juttu kuin se, mitä oli suunnitellut.

Ja nimenomaan siis pitää reflektoida OMAA suoritustaan, jos haluaa oppia paremmin. Opettajan suorituksen reflektointi voi auttaa opettajaa kehittymään, mutta ei sinua. Jopa yliopistossa, muista koulutuslaitoksista ja työelämäkurseista puhumattakaan, on ihan liikaa sellaista väkeä, joka kuvittelee, että opettaja kaataa osaamisen heidän odottavaan päähänsä ja itse ei tarvitse tehdä sen eteen mitään. Näitä on tässäkin ketjussa ollut useita esimerkkejä.

Minä opettajana etsin tekstistä itsekritiikkiä. Ei ole koskaan hyvä, että opiskelija vain kehuu itseään, vaan hänen pitäisi osata esittää, miten toimi, miten olisi pitänyt toimia, ja mitä aikoo seuraavalla kerralla tehdä toisin.

Eli arvioin suunnitelmallisuutta. Vaikka tunnustaisi olleensa laiska, niin pystyy osoittaa, mitä olisi pitänyt tehdä.

Pelkät reflektiotehtävät ovat hankalia arvioida. Siksi lisään niihin aina lähdevaatimuksen, jotta pystyn arvioimaan faktaakin.

Ja ei, en teetä reklektiotehtäviä omasta halustani, vaan joku työryhmä on päättänyt ettäperuskurssilla x on reflektiotehtävä. Jos minä saan päättää, niin poistan ne.

Amk-ope

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, tunteeko kukaan itse hyötyvänsä itsereflektoinnista ja itsearvioinnista, mutta tutkimusten mukaan sitä harrastaneet ovat kumminkin oppineet paremmin, syvemmin ja opittu säilyy heillä muistissa pitempään. Ja nähdäkseni tämä on tärkeämpää kuin se, miten hypdylliseksi opiskelija itsearvioinnin kokee.

Parhaimmillaanhan itsreflektointi kasvattasi oppimistaitoja, mutta niin kauan kuin sitä ei tee oikeasti, se ei tietenkään voi kasvattaa mitään.

Minun oppimistaitojani kasvattaisi parhaiten se, että saisin asiantuntevaa opetusta ja perusteltua rakentavaa palautetta tekemistäni tehtävistä. Nykyisin opettajat ovat ulkoistaneet suurelta osin palautteen annon opiskelijoille ja itsearviointeihin, mikä ei todellisuudessa kehitä muuhun kuin siihen, että osaa jaaritella sivun verran sanomatta mitään. 

Mikä on reflektioteksti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, tunteeko kukaan itse hyötyvänsä itsereflektoinnista ja itsearvioinnista, mutta tutkimusten mukaan sitä harrastaneet ovat kumminkin oppineet paremmin, syvemmin ja opittu säilyy heillä muistissa pitempään. Ja nähdäkseni tämä on tärkeämpää kuin se, miten hypdylliseksi opiskelija itsearvioinnin kokee.

Parhaimmillaanhan itsreflektointi kasvattasi oppimistaitoja, mutta niin kauan kuin sitä ei tee oikeasti, se ei tietenkään voi kasvattaa mitään.

Veikkaan, että noihin tutkimuksiin ovat vastanneet tämän reflektointi-opiskelun kehittäjän. Opiskelijoista (etenkin aikuisista) valtaosa jaarittelee reflektioon samaa paskaa hieman eri paketissa joka kurssilla eikä se liity mitenkään siihen, onko oppinut kurssin asiat vai ei. 

Ei ne ole olleetmitåän kyselytutkimuksia vaan siis sellaisia, että oppilaat on jaettu kahteen ryhmään ja toiselle ryhmälle on ennnen koetta teetettty itsearviointi ja toiselle ei. Sitten katsotaan, mitä numeroita ovat kokeesta saavat. Ne itse arviointia harrastaneet saavat keskimäärin parempia numeroita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin opettajana sanon, että ei mua sinänsä kiinnosta, mitä teidän itsearviointiraporteissa sanotaan. IHan sama, mitä mieltä te olette itsestänne. Niiden tarkoitus on ihan toinen. Se tarkoitus tulee siitä, että jokseenkin kaikkien pedagogisten ja psykologisten tutkimusten mukaan ihmiset oppivat enemmän ja pystyvät parempaan, jos miettivät suoritustaan. TÄhän pyritään sitten sellaisilla keinoilla kuin 1) esittämällä ennakkotehtäviä siitä, mitä odottaa, mitä kokemuksia ja ennakkotietoa on ja mitä kuvittelee voivansa tehdä oman oppimisensa eteen ja 2) jälkievaluaatioilla ja itsearviointiraporteilla, joissa opiskelijan olisi tarkoitus miettiä, mikä meni toisin kuin oletti, tuliko tehtyä se mitä kuvitteli tekevänsä ja oliko se parempi vai huonompi juttu kuin se, mitä oli suunnitellut.

Ja nimenomaan siis pitää reflektoida OMAA suoritustaan, jos haluaa oppia paremmin. Opettajan suorituksen reflektointi voi auttaa opettajaa kehittymään, mutta ei sinua. Jopa yliopistossa, muista koulutuslaitoksista ja työelämäkurseista puhumattakaan, on ihan liikaa sellaista väkeä, joka kuvittelee, että opettaja kaataa osaamisen heidän odottavaan päähänsä ja itse ei tarvitse tehdä sen eteen mitään. Näitä on tässäkin ketjussa ollut useita esimerkkejä.

Minä opettajana etsin tekstistä itsekritiikkiä. Ei ole koskaan hyvä, että opiskelija vain kehuu itseään, vaan hänen pitäisi osata esittää, miten toimi, miten olisi pitänyt toimia, ja mitä aikoo seuraavalla kerralla tehdä toisin.

Eli arvioin suunnitelmallisuutta. Vaikka tunnustaisi olleensa laiska, niin pystyy osoittaa, mitä olisi pitänyt tehdä.

Pelkät reflektiotehtävät ovat hankalia arvioida. Siksi lisään niihin aina lähdevaatimuksen, jotta pystyn arvioimaan faktaakin.

Ja ei, en teetä reklektiotehtäviä omasta halustani, vaan joku työryhmä on päättänyt ettäperuskurssilla x on reflektiotehtävä. Jos minä saan päättää, niin poistan ne.

Amk-ope

Miten itsereflektioon voi sisällyttää lähteitä, kun reflektio tarkoittaa oman oppimisen pohtimista? Mistä lähteestä saan tietoa siitä, mitä opin sinun kurssillasi ja mitä voisin vielä oppia lisää? 

t. AMK-opiskelija 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, tunteeko kukaan itse hyötyvänsä itsereflektoinnista ja itsearvioinnista, mutta tutkimusten mukaan sitä harrastaneet ovat kumminkin oppineet paremmin, syvemmin ja opittu säilyy heillä muistissa pitempään. Ja nähdäkseni tämä on tärkeämpää kuin se, miten hypdylliseksi opiskelija itsearvioinnin kokee.

Parhaimmillaanhan itsreflektointi kasvattasi oppimistaitoja, mutta niin kauan kuin sitä ei tee oikeasti, se ei tietenkään voi kasvattaa mitään.

Veikkaan, että noihin tutkimuksiin ovat vastanneet tämän reflektointi-opiskelun kehittäjän. Opiskelijoista (etenkin aikuisista) valtaosa jaarittelee reflektioon samaa paskaa hieman eri paketissa joka kurssilla eikä se liity mitenkään siihen, onko oppinut kurssin asiat vai ei. 

Ei ne ole olleetmitåän kyselytutkimuksia vaan siis sellaisia, että oppilaat on jaettu kahteen ryhmään ja toiselle ryhmälle on ennnen koetta teetettty itsearviointi ja toiselle ei. Sitten katsotaan, mitä numeroita ovat kokeesta saavat. Ne itse arviointia harrastaneet saavat keskimäärin parempia numeroita.

Ja montako alakouluikäistä lasta tähän tutkimukseen osallistui? 

Vierailija kirjoitti:

Mikä on reflektioteksti?

Pakollinen jaaritteluosuus, joka ei tuo esseetehtävään mitään todellista lisää. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avoimessa yliopistossa vaaditaan nykyään että joku himpuran esseen jälkeen pitää olla väh. puoli sivua sitä reflektointia. Siihen menee yleensä enemmän aikaa kuin koko esseeseen, ja väkisin siihen yrittää vääntää jotain diipadaapaa.

Aika paskoja esseitä sitten. Kyllä minun mielestä teorian esittely ja teorian pohtiminen on todella paljon vaativampaa kuin listata puoli sivua sitä diibadaabaata. Itsearviointi on ainakin minulla auttanut siihen, että olen voinut reflektoida sen hetkiset oppimiseen liittyvät ongelmat ja miten ne olen ratkaissut. Esimerkiksi luinko kirjan ensin kokonaan ja vasta sitten aloin tekemään koonteja kirjasta, vai silmäilinkö vain kirjasta sopivia kohtia ja napsin niitä esseiden täkyiksi.

Eiköhän nämä asiat tiedä ilman reflektointiakin. Lukioiän ohittanut on varmasti jo hoksinut itselleen parhaimmat tavat opiskella. Lukioiässä ja nuorempana ongelmat oppimisessa saattavat johtua ihan vaikka siitä että aivot eivät ole kehittyneet vielä täyteen kapasiteettiinsa.

Yliopistossa aika paljon opettaneena olen kyllä huomannut, että päinvastoin: yllättävä suuri osa lukioiän ohittaneista ei ollenkaan tiedä, miten parhaiten oppisi. Iso osa ei edes tiedä, mitää oppiminen (osaamisesta puhumattakaan) on. Kuvittelevat, että se on sitä kun ope kaataa tietoa päähän, sanelee asioita ja ne opetellaan ulkoa. Tämä joukko on pandemian aikana kasvanut räjähdysmäisesti - jotain etäopetuksessa on mennyt pieleen ja korjaaminen tulee olemaan tuskallista.

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, tunteeko kukaan itse hyötyvänsä itsereflektoinnista ja itsearvioinnista, mutta tutkimusten mukaan sitä harrastaneet ovat kumminkin oppineet paremmin, syvemmin ja opittu säilyy heillä muistissa pitempään. Ja nähdäkseni tämä on tärkeämpää kuin se, miten hypdylliseksi opiskelija itsearvioinnin kokee.

Parhaimmillaanhan itsreflektointi kasvattasi oppimistaitoja, mutta niin kauan kuin sitä ei tee oikeasti, se ei tietenkään voi kasvattaa mitään.

Ai tärkeämpää oppia jauhamaan paskaa kuin esim. laskemaan lääkeannostukset kunnolla? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin opettajana sanon, että ei mua sinänsä kiinnosta, mitä teidän itsearviointiraporteissa sanotaan. IHan sama, mitä mieltä te olette itsestänne. Niiden tarkoitus on ihan toinen. Se tarkoitus tulee siitä, että jokseenkin kaikkien pedagogisten ja psykologisten tutkimusten mukaan ihmiset oppivat enemmän ja pystyvät parempaan, jos miettivät suoritustaan. TÄhän pyritään sitten sellaisilla keinoilla kuin 1) esittämällä ennakkotehtäviä siitä, mitä odottaa, mitä kokemuksia ja ennakkotietoa on ja mitä kuvittelee voivansa tehdä oman oppimisensa eteen ja 2) jälkievaluaatioilla ja itsearviointiraporteilla, joissa opiskelijan olisi tarkoitus miettiä, mikä meni toisin kuin oletti, tuliko tehtyä se mitä kuvitteli tekevänsä ja oliko se parempi vai huonompi juttu kuin se, mitä oli suunnitellut.

Ja nimenomaan siis pitää reflektoida OMAA suoritustaan, jos haluaa oppia paremmin. Opettajan suorituksen reflektointi voi auttaa opettajaa kehittymään, mutta ei sinua. Jopa yliopistossa, muista koulutuslaitoksista ja työelämäkurseista puhumattakaan, on ihan liikaa sellaista väkeä, joka kuvittelee, että opettaja kaataa osaamisen heidän odottavaan päähänsä ja itse ei tarvitse tehdä sen eteen mitään. Näitä on tässäkin ketjussa ollut useita esimerkkejä.

Minä opettajana etsin tekstistä itsekritiikkiä. Ei ole koskaan hyvä, että opiskelija vain kehuu itseään, vaan hänen pitäisi osata esittää, miten toimi, miten olisi pitänyt toimia, ja mitä aikoo seuraavalla kerralla tehdä toisin.

Eli arvioin suunnitelmallisuutta. Vaikka tunnustaisi olleensa laiska, niin pystyy osoittaa, mitä olisi pitänyt tehdä.

Pelkät reflektiotehtävät ovat hankalia arvioida. Siksi lisään niihin aina lähdevaatimuksen, jotta pystyn arvioimaan faktaakin.

Ja ei, en teetä reklektiotehtäviä omasta halustani, vaan joku työryhmä on päättänyt ettäperuskurssilla x on reflektiotehtävä. Jos minä saan päättää, niin poistan ne.

Amk-ope

Miten itsereflektioon voi sisällyttää lähteitä, kun reflektio tarkoittaa oman oppimisen pohtimista? Mistä lähteestä saan tietoa siitä, mitä opin sinun kurssillasi ja mitä voisin vielä oppia lisää? 

t. AMK-opiskelija 

Lisään reflektioon osion, että tarkastele opintojaksolla opiskeltua prosessia, ja siihen tulee lähdemerkinnät tietty. Reflektio on toinen osa samaa tehtävää. Tämä siis sen takia, että arviointiin tulee muitakin arvosanoja kuin 4 tai 5.

Sama

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, tunteeko kukaan itse hyötyvänsä itsereflektoinnista ja itsearvioinnista, mutta tutkimusten mukaan sitä harrastaneet ovat kumminkin oppineet paremmin, syvemmin ja opittu säilyy heillä muistissa pitempään. Ja nähdäkseni tämä on tärkeämpää kuin se, miten hypdylliseksi opiskelija itsearvioinnin kokee.

Parhaimmillaanhan itsreflektointi kasvattasi oppimistaitoja, mutta niin kauan kuin sitä ei tee oikeasti, se ei tietenkään voi kasvattaa mitään.

Veikkaan, että noihin tutkimuksiin ovat vastanneet tämän reflektointi-opiskelun kehittäjän. Opiskelijoista (etenkin aikuisista) valtaosa jaarittelee reflektioon samaa paskaa hieman eri paketissa joka kurssilla eikä se liity mitenkään siihen, onko oppinut kurssin asiat vai ei. 

Ei ne ole olleetmitåän kyselytutkimuksia vaan siis sellaisia, että oppilaat on jaettu kahteen ryhmään ja toiselle ryhmälle on ennnen koetta teetettty itsearviointi ja toiselle ei. Sitten katsotaan, mitä numeroita ovat kokeesta saavat. Ne itse arviointia harrastaneet saavat keskimäärin parempia numeroita.

Ja montako alakouluikäistä lasta tähän tutkimukseen osallistui? 

Niitä tutkimuksia on satoja ja niissä on kussakin useampia luokallisia eri ikäryhmiä ja koulutasoja edustavia lapsia. Ei siis ole kyse yhdestä tutkimuksesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Noin opettajana sanon, että ei mua sinänsä kiinnosta, mitä teidän itsearviointiraporteissa sanotaan. IHan sama, mitä mieltä te olette itsestänne. Niiden tarkoitus on ihan toinen. Se tarkoitus tulee siitä, että jokseenkin kaikkien pedagogisten ja psykologisten tutkimusten mukaan ihmiset oppivat enemmän ja pystyvät parempaan, jos miettivät suoritustaan. TÄhän pyritään sitten sellaisilla keinoilla kuin 1) esittämällä ennakkotehtäviä siitä, mitä odottaa, mitä kokemuksia ja ennakkotietoa on ja mitä kuvittelee voivansa tehdä oman oppimisensa eteen ja 2) jälkievaluaatioilla ja itsearviointiraporteilla, joissa opiskelijan olisi tarkoitus miettiä, mikä meni toisin kuin oletti, tuliko tehtyä se mitä kuvitteli tekevänsä ja oliko se parempi vai huonompi juttu kuin se, mitä oli suunnitellut.

Ja nimenomaan siis pitää reflektoida OMAA suoritustaan, jos haluaa oppia paremmin. Opettajan suorituksen reflektointi voi auttaa opettajaa kehittymään, mutta ei sinua. Jopa yliopistossa, muista koulutuslaitoksista ja työelämäkurseista puhumattakaan, on ihan liikaa sellaista väkeä, joka kuvittelee, että opettaja kaataa osaamisen heidän odottavaan päähänsä ja itse ei tarvitse tehdä sen eteen mitään. Näitä on tässäkin ketjussa ollut useita esimerkkejä.

Minä opettajana etsin tekstistä itsekritiikkiä. Ei ole koskaan hyvä, että opiskelija vain kehuu itseään, vaan hänen pitäisi osata esittää, miten toimi, miten olisi pitänyt toimia, ja mitä aikoo seuraavalla kerralla tehdä toisin.

Eli arvioin suunnitelmallisuutta. Vaikka tunnustaisi olleensa laiska, niin pystyy osoittaa, mitä olisi pitänyt tehdä.

Pelkät reflektiotehtävät ovat hankalia arvioida. Siksi lisään niihin aina lähdevaatimuksen, jotta pystyn arvioimaan faktaakin.

Ja ei, en teetä reklektiotehtäviä omasta halustani, vaan joku työryhmä on päättänyt ettäperuskurssilla x on reflektiotehtävä. Jos minä saan päättää, niin poistan ne.

Amk-ope

Miten itsereflektioon voi sisällyttää lähteitä, kun reflektio tarkoittaa oman oppimisen pohtimista? Mistä lähteestä saan tietoa siitä, mitä opin sinun kurssillasi ja mitä voisin vielä oppia lisää? 

t. AMK-opiskelija 

Lisään reflektioon osion, että tarkastele opintojaksolla opiskeltua prosessia, ja siihen tulee lähdemerkinnät tietty. Reflektio on toinen osa samaa tehtävää. Tämä siis sen takia, että arviointiin tulee muitakin arvosanoja kuin 4 tai 5.

Sama

Opiskeluprosessi tapahtuu opiskelija pään sisällä. Pitääkö viitteeksi siis laitta "oma pää" tms.? Sehän ei ole reflektointia, jos haetaan ulkopuolisesta lähteestä tietoa ja tehdään siihen viittaus. Huolestuttavaa, että opiskelija ei itsekään tiedä, mitä pyytää opiskelijoita tekemään. 

t. sama

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, tunteeko kukaan itse hyötyvänsä itsereflektoinnista ja itsearvioinnista, mutta tutkimusten mukaan sitä harrastaneet ovat kumminkin oppineet paremmin, syvemmin ja opittu säilyy heillä muistissa pitempään. Ja nähdäkseni tämä on tärkeämpää kuin se, miten hypdylliseksi opiskelija itsearvioinnin kokee.

Parhaimmillaanhan itsreflektointi kasvattasi oppimistaitoja, mutta niin kauan kuin sitä ei tee oikeasti, se ei tietenkään voi kasvattaa mitään.

Veikkaan, että noihin tutkimuksiin ovat vastanneet tämän reflektointi-opiskelun kehittäjän. Opiskelijoista (etenkin aikuisista) valtaosa jaarittelee reflektioon samaa paskaa hieman eri paketissa joka kurssilla eikä se liity mitenkään siihen, onko oppinut kurssin asiat vai ei. 

Ei ne ole olleetmitåän kyselytutkimuksia vaan siis sellaisia, että oppilaat on jaettu kahteen ryhmään ja toiselle ryhmälle on ennnen koetta teetettty itsearviointi ja toiselle ei. Sitten katsotaan, mitä numeroita ovat kokeesta saavat. Ne itse arviointia harrastaneet saavat keskimäärin parempia numeroita.

Ja montako alakouluikäistä lasta tähän tutkimukseen osallistui? 

Niitä tutkimuksia on satoja ja niissä on kussakin useampia luokallisia eri ikäryhmiä ja koulutasoja edustavia lapsia. Ei siis ole kyse yhdestä tutkimuksesta.

Aika helppo saada tulokset näyttämään hyvältä, kun "reflektioryhmään" laitetaan kympinoppilaat ja toiseen heikommat oppilaat. Näin saadaan hienosti markkinoitua paskanjauhantaa tärkeänä oppimista kehittävänä osa-alueena :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä, tunteeko kukaan itse hyötyvänsä itsereflektoinnista ja itsearvioinnista, mutta tutkimusten mukaan sitä harrastaneet ovat kumminkin oppineet paremmin, syvemmin ja opittu säilyy heillä muistissa pitempään. Ja nähdäkseni tämä on tärkeämpää kuin se, miten hypdylliseksi opiskelija itsearvioinnin kokee.

Parhaimmillaanhan itsreflektointi kasvattasi oppimistaitoja, mutta niin kauan kuin sitä ei tee oikeasti, se ei tietenkään voi kasvattaa mitään.

Veikkaan, että noihin tutkimuksiin ovat vastanneet tämän reflektointi-opiskelun kehittäjän. Opiskelijoista (etenkin aikuisista) valtaosa jaarittelee reflektioon samaa paskaa hieman eri paketissa joka kurssilla eikä se liity mitenkään siihen, onko oppinut kurssin asiat vai ei. 

Ei ne ole olleetmitåän kyselytutkimuksia vaan siis sellaisia, että oppilaat on jaettu kahteen ryhmään ja toiselle ryhmälle on ennnen koetta teetettty itsearviointi ja toiselle ei. Sitten katsotaan, mitä numeroita ovat kokeesta saavat. Ne itse arviointia harrastaneet saavat keskimäärin parempia numeroita.

Tiedätkö yhtään, miten helppo tuollainen tutkimus on järjestää haluttua lopputulosta tukevaksi? Ne oppilaiden koulumenestyksethän ovat tiedossa jo ennen tutkimukseen osallistumista.