Halusin koiraa ollessani pitkässä parisuhteessa mutta nyt ajatus lemmikin omistamisesta lähinnä ahdistaa! Muilla kokemuksia tästä (tai samat fiilikset lapsista)?
Onko muilla käynyt näin joko lemmikkieläimien tai lasten kohdalla? Koirakuume on väistynyt ja mielikuvissa korostuvat enemmän ne koiran omistamisen tosialliset haittapuolet kuten vapauden meetys, jatkuva lenkillä ravaaminen, ulosteet ja oksennukset, suru ja huoli sairaasta eläimestä ja niin edelleen. Koiraperheessä kasvaneena tiesin kyllä kaikista noista asioista, mutta sinkkuna tuntuu, että kuukausi kuukaudelta koiran omistaminen houkuttelee vähemmän ja vähemmän.
Joillakin käy varmaan lasten kanssa sama juttu, mikä on sinänsä ihan mielenkiintoista.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä et vain pidä koirista. Meillä oli lapsuudenperheessä aina koira, enkä ikinä tajunnut miten paljon inhoankaan niitä ennen kuin hankin kissan. Olen lemmikki-ihminen mutta koiraa en ikinä riesakseni ota.
Koira:
- vatkaa ja viuhtoo, aina läsnä ja vaatii huomiota
- haiseva kuolasuu, haukkuminen, lihatuhnut
- ehkä haukkuongelma
- 3x pvä x 365 x 10-15v lenkittäminen
- turkinhoito, tassujenpesu, kaikki p-ska kadulta suoraan omaan olohuoneeseen
- voi p-skoa/pissata sisälle
- töiden jälkeen pitää juosta kotiin paskattamaan koira, ei puhettakaan jostain teatteri- tai ravintolaillasta
- koulutus pitää oikeasti hoitaa kunnolla
- harrastusmahdollisuudet on kivaKissa:
- pehmeä ja siro, jotenkin luontaisesti elegantti
- käyttää hiekkalaatikkoa, omassa tahdissa voi siivota
- vähemmän karvanlähtöä
- voi jäädä yksin kotiin jopa viikonlopuksi
- kehrää ja puskee päällä
- luontaisesti tosi siisti
- raapimapuut+hiekkalaatikko voi olla rumia kotona
- saattaa raapia huonekalujaIkinä en vaihtaisi kissaa enää koiranomistajuuteen.
Kissan jättäminen kotiin viikonlopuksi yksin on eläinsuojelurikkomus. Tiesitkö sitä? Jokaisen eläimen tarkastaminen kerran päivässä on lakiin kirjattu velvoite.
Voi, tiedä tunteen! Erottuani mietin 5 vuotta koiran hankintaan, vaikkka olimme avioliiton aikana miettineet sellaisen hankintaa vakavissaan.
Kuitenkin 7 vuotta tuli hankittua saksanpaimenkoira, koska niitä oli neljä kappaletta lapsuudessa. Alku oli yhtä helvettiä! Vihasin niitä aamulenkkejä, kouluttamista, moni asioita siinä. Mutta sitten masennuin, koira oli ainoa asia, joka repi minut sängynpohjalta ylös ja ulos. Paras terapeuttini, olisin varmaan tehneet itsemurhan ilman sitä! Sanomattakin selvää, että viimeiset vuodet olen arvostanut tuota koiraa, ja ollut onnellinen että hankin sen.
Tämä nyt oli oma tarinan, mutta ymmärrä siis aloittajaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä et vain pidä koirista. Meillä oli lapsuudenperheessä aina koira, enkä ikinä tajunnut miten paljon inhoankaan niitä ennen kuin hankin kissan. Olen lemmikki-ihminen mutta koiraa en ikinä riesakseni ota.
Koira:
- vatkaa ja viuhtoo, aina läsnä ja vaatii huomiota
- haiseva kuolasuu, haukkuminen, lihatuhnut
- ehkä haukkuongelma
- 3x pvä x 365 x 10-15v lenkittäminen
- turkinhoito, tassujenpesu, kaikki p-ska kadulta suoraan omaan olohuoneeseen
- voi p-skoa/pissata sisälle
- töiden jälkeen pitää juosta kotiin paskattamaan koira, ei puhettakaan jostain teatteri- tai ravintolaillasta
- koulutus pitää oikeasti hoitaa kunnolla
- harrastusmahdollisuudet on kivaKissa:
- pehmeä ja siro, jotenkin luontaisesti elegantti
- käyttää hiekkalaatikkoa, omassa tahdissa voi siivota
- vähemmän karvanlähtöä
- voi jäädä yksin kotiin jopa viikonlopuksi
- kehrää ja puskee päällä
- luontaisesti tosi siisti
- raapimapuut+hiekkalaatikko voi olla rumia kotona
- saattaa raapia huonekalujaIkinä en vaihtaisi kissaa enää koiranomistajuuteen.
Elin kissojen kanssa 18 ensimmäisrä vuotta. Itse en enää koskaan ottaisi kissaa, vaikka pidänkin niistä. Makuasioita! Koiria on kaksi nykyään, toinen jo 15-vuotias. On se välillä rankkaa, mutta myös antoisaa.
Koira:
- vatkaa ja viuhtoo, aina läsnä ja vaatii huomiota
- haiseva kuolasuu, haukkuminen, lihatuhnut
- ehkä haukkuongelma
- 3x pvä x 365 x 10-15v lenkittäminen
- turkinhoito, tassujenpesu, kaikki p-ska kadulta suoraan omaan olohuoneeseen
- voi p-skoa/pissata sisälle
- töiden jälkeen pitää juosta kotiin paskattamaan koira, ei puhettakaan jostain teatteri- tai ravintolaillasta
- koulutus pitää oikeasti hoitaa kunnolla
- harrastusmahdollisuudet on kiva
Kissa:
- pehmeä ja siro, jotenkin luontaisesti elegantti
- käyttää hiekkalaatikkoa, omassa tahdissa voi siivota
- vähemmän karvanlähtöä
- voi jäädä yksin kotiin jopa viikonlopuksi
- kehrää ja puskee päällä
- luontaisesti tosi siisti
- raapimapuut+hiekkalaatikko voi olla rumia kotona
- saattaa raapia huonekaluja
Ikinä en vaihtaisi kissaa enää koiranomistajuuteen.