Epätoivoisin asia jonka olet tehnyt ihastuksesi takia

Vierailija kirjoitti:

Tää on kyllä yksi parhaista aiheista tällä palstalla. Ihania tarinoita, en malta lähteä lomapäivänä ulos kun jäin lukemaan.

Kiva huomata että muutkin tekee ihan älyttömiä asioita.

Itse harrastanut kaikkea älytöntä lähes aina (teinistä keski-ikään) kun olen sinkkuna ollut ja tavoitellut jotain ihastusta.
Mietin että jokuhan tässä touhussa mättää, koska hyvin harva niistä on johtanut haluttuun lopputulokseen, eli suhteeseen.

Tässä yksi esimerkki.

Olin ihastunut töissä (iso toimisto) yhteen tyyppiin joka myös vilkuili minua jatkuvadti ja katsoi pitkäänkin. Olen tällä sektorilla ujo enkä yleensäkkään edes kännissä baarissa uskalla tehdä aloitetta saati sit työpaikalla.

Etsin iltakaudet netistä hänestä tietoa jota ei juurikaan löytynyt, tärkeintä oli selvittää seurusteleeko hän.

Selvitin osoitteen ja ajoin myöhään iltayöstä n 50 km sivunsa katsomaan missä asuu ja näkyykö mitään jälkeä onko elääkö parisuhteessa. Myöhemmin tein tämän keskellä päivää kun tiesin hänen olevan töissä ja itsellä työkeikka vähän samalle suunnalle.

Seurasin toimistolla sivusilmällä missä hän menee, rekisteröin kaikki hänen liikkeidensä aikataulut (töihin tulo, lounasajat, poislähtö jne). Joskus odottelin parkkihallissa että tulee samaan aikaan ja voin morjestaa tai ainakin hän huomaisi minut. Hän kyllä huomasikin.

Juoksentelin millon missäkin käytävillä muka kännykkä korvalla että näen hänet ja hän näkee minut. Tämä haittasi välillä työntekoa niin että piti tehdä rästejä lauantaina. Kuulin kerran kun hän sanoi jollekin millon on lomalla. Otin oman loman samaan aikaan jotta mun ei tarvii olla töissä "ilman häntä".

Tätä sekoilua kesti varmaan lähes 2 v.

No, mitä tästä seurasi.

Meidän välille ei mitään.

Aloin itse seurustella toisen kanssa ja ihan hetken päästä huomasin hänelle ilmestyneen sormuksen sormeen. Puskaradiotiedon ja omien stalkkaustaitojeni avulla otin selvää että oli seurustellut jo pitkään erään samassa firmassa olevan neiti nobabyn kanssa.

Siihen lässähti kaikki fiiliket, enkä ole juuri häntä sen jälkeen vilkuillut. Onneksi vaihtoi toiseen toimipisteeseen ettei mun tarvinnut enää nähdä häntä.

Ja kaikki se vaivannäkö, ajan ja rahankin käyttö ihan turhaan.

Mutta kivaa ja jännääkin se oli, kun ei ollut muutakaan.

Tasoteorian hypergaminen noudattaminen eli olet ihastunut epärealistisiin kohteisiin aivan kuten 99% muistakin naisista.

Onneksi kukaan ei tiedä että olen luonut vuosia kestäneen toimintasuunnitelman eri strategioineen saadakseni haluamani.

Strategia etenee,

onneksi helmikuusta asti melko isoin harppauksin.

Maksaisin mitä vaan jos saisin tietää kannattaako tämä.

En voi lopettaakaan.

Toivotan onnea etsintöihin meille kaikille jotka vielä etsitään sitä oikeaa!

Menin psykoosiin, jonka seurauksena mm.etsin hänen osoitteensa ja vein eräänä päivänä kukkia hänen ovensa taakse. Nimettömänä.

Erosin myös pitkästä parisuhteesta salaisen ihastukseni takia.

Muutin Helsingistä Ouluun.

Turha muutto ihastuksen kannalta, mutta rupesin muuten viihtymään täällä ja asun Oulussa edelleen.

N. 9-vuotiaana kirjoittelin rakkauskirjeitä ja piilotin ne.

Ajattelin, että ne mystisesti menevät ihastukseni ajatuksiin.

Olin ihastunut pari vuotta vanhempaan naapurin tyttöön.

En ole kokenut moista tunnetta sen jälkeen.

Tyttö pysyi saavuttamattomana, onneksi, hän on luonteeltaan oikea riivinrauta.

Matkusti Etelä-Amerikkaan ihastukseni kannustamana. Ei olis kannattanut.

Vierailija kirjoitti:

Menin psykoosiin, jonka seurauksena mm.etsin hänen osoitteensa ja vein eräänä päivänä kukkia hänen ovensa taakse. Nimettömänä.

Erosin myös pitkästä parisuhteesta salaisen ihastukseni takia.

Ai sinä olet se hierojaveljeä piinannut nainen. Jouduit siitä oikeuteenkin.

Vierailija kirjoitti:

No tämä. Olin 15-vuotias ja ihastunut yhteen poikaan. Soitin ja kysyin lähtisikö vaikka kahville. Poika kieltäytyi ja otin siipeeni. Siitä meni pari kuukautta ja koulun kevätjuhlissa poika piti puheen ja sen puheen lopuksi kertoi että häntä pyydettiin ulos ja osoitti mua. Sitten nauroi ilkeästi ja sanoi ettei tuommoisen kanssa lähde koskaan ulos. Koko koulu räjähti nauruun ja loppupäivä meni kuunnellessa pilkkahuutoja.

Olin niin häväisty että vieläkin tuntuu kamalalta kun nuoren teinin rakkautta pilkattiin tällä tavalla. 

Miksi satuilet ilmiselvää hevonpaskaa?

Lopetin kokonaan tykkäämisen häntä kohtaan.

Kirjottelin rakkaus- kaipaus laulujen sanoja vihkoon ja vein yöllä sen paikkaan josta arvelin hänen löytävän sen aamulla.

Vihko oli hävinnyt kun aamulla pyörähdin asian tarkastamaan.

Se että tuliko laulun sanoista toivottu tulos, jää varmaankin ikuiseksi mysteeriksi.

Liityin urheiluseuraan. Samaan, missä ihastukseni oli.

En varsinaisesti mitään erikoista, mutta 16 -vuotiaana poljin 15 km. viemään  ihastukselleni "Wanhan kunnon rakkaus - runon ".  En muista, mutta se oli kai aika Morrisonilta inspiraation saanut.

Ostin jätkälle pilveä, koska tiesin hänen pitävän siitä. Luulin, että sillä saisin hänet pitämään minusta enemmän ja nopeammin. 😀 Oli siis jo osoittanut kiinnostusta. Päädyimme kyllä seurustelemaan hetkeksi, mutta suhde päättyi melko äkkiä, olimme liian erilaisia. Yksi syy omalta puoleltani oli juurikin tuo, että hänen elämässään oli liikaa päihteitä ja rajua juhlintaa. Nykyään ollaan hyviä kavereita.

Parikymppisenä sekosin yhden daman ikäisen klopin takia. Oltiin sellasessa on/off viha/seksi/viha-suhteessa, luulin olevani rakastunut.

Yritin murtautua tämän jätkän kämppään, en onnistunut. Ovi oli melkoisen lohkottu, ja tiesi kyllä kotiin tullessaan kuka oli käynyt..

Nain myös tän jätkän 6kymppistä naapurin setää kuuluvasti, halusin että seinän takana nukkuva "rakkauteni" kuulee, toi oli kosto siitä että heitti minut ulos luotaan.

Asui paritalossa, toisella puolella asui 6kymppinen jonka luokse sitten riidan jälkeen jotenkin ajauduin. Tämä kai on aika hullua?

Paljon muutakin sekoilin tuon jätkäkaverin (tai mikälie olikaan) takia, mutta sai kyllä mitä tilasi, oli kuspää.

Voi olla että olen nämä tähän ketjuun jo vuosia sitten kertonutkin, en oo varma, tulkoon nyt sitten toistona jos jo ovat täällä.

Tapahtui 90-luvulla. En kehtais kirjottaa jos olis tuoreita asioita.

Jaa- has. Yläasteen ihastukseni oli hyvä fysiikassa ja kemiassa. Opiskelin aineet niin hyvin, että sain molemmista peruskoulun päästötodistukseen kympin.

Vähän vanhempana opettelin leipomaan lattukukon, kun yksi mies siitä niin piti.

Vierailija kirjoitti:

Teininä kiersin kerrostaloja ja etin ihastukseni sukunimeä. Sittenkun löytyi niin menin vastakkaisen kerrostalon rappuun kyyläämään ihastuksen ikkunaan. Tarinalla ei ollut hyvä loppu, ihastuksen vanhemmat huomasi että mitä helvettiä tuolla joku likka tuijottaa niin meni sitten verhot kiinni asunnosta😂 NOLOA

😂

Mun 15v ihastuksen huone oli kerrostalon toisessa kerroksessa talon takapuolella, pihan jälkeen oli pyörätie ja autotie. Autotien vieressä oli pimeä kuusipöheikkö joka oli jonkun hiljaisen ok-talon pihalla lauta-aidan sisällä. Minä tarkkailin illan pimeydessä isäni kiikareilla pojan huonetta jossa valo näkyi. 🧐

Niin siis sieltä kuusipöheiköstä jonkun pihalta kiikaroin.

1496

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kirjoitin naiselle pitkän ja aivan liian yli-imelän rakkauskirjeen, jossa ylistin häntä maasta taivaaseen. Tää nainen oli sitten yhdessä miehensä kanssa lukenut kirjettä ja nauranut minun kustannuksella. Pikkaisen kirpaisi.

Miksi kirjeen kirjoittaminen on noloa? Minusta olisi ihanaa saada sellainen. Se kertoisi ainakin minulle sen, kuinka tosissaan kirjeen kirjoittaja on. Nykyään harvinaisempaa saada paperisena, koska somen kautta kaikki yhteydenpito käydään.

Ai jonkun stalkkerin kirjoittama "rakkauskirje" olisi ihana saada. Enpä usko.

Tuokin joka kertoi kirjottaneensa tuon kirjeen, voi olla joku mielipuoli, joka ei tajua sitä itse.

Jatkan syksyllä samassa työpaikassa, vaikka en erityisemmin tykkää paikasta. Työskentelemällä siellä pystyn näkemään ihastustani edes silloin tällöin. Tyhmää, tiedän. N34

Lähestyin ja olin liian sitkeä. Olen katunut.