Lue keskustelun säännöt.
Epätoivoisin asia jonka olet tehnyt ihastuksesi takia
Minä aloitan: Hain Turun yliopistoon, koska hänkin haki sinne. Luoja kiitos en päässyt sinne, sain paikan muualta. Saa laittaa sairaitakin :D
Kommentit (1695)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko liian epätoivoista ja noloa lähestyä naista somessa kun ei tosielämässä uskalla? Vaikuttaa liian helpolta tavalta...
Samassa työpaikassa, yli nelikymppisiä.
Samassa työpaikassa olevaa kannattaa lähestyä todella varovasti, jos ollenkaan työn ulkopuolella tai töissä millään ehdotuksilla. Voidaan tulkita häirinnäksi. Yritä siellä töissä keksiä jotain jutun juurta niin näet, miten hän sinuun suhtautuu. Yhtä aikaa kahvia hakemaan ja siinä kevyesti juttelet. Huomaat kyllä tuleeko vastakaikua. Jos teillä on jotain yhteistä, asiat kehittyy luonnollisesti. Onnea matkaan!
No ei voi normaalia lähestymistä ja aloitetta tulkita häirinnäksi vain sillä perusteella, että henkilöt on samassa työpaikassa. Noloa se voi kyllä olla, ja ahdistavaa sille toiselle jos huomio on ei-toivottua. Siksi kannattaa lähestyä tunnustellen. Mutta häirinnän kynnys ei kyllä ylity sen kummemmin kuin muulloinkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Soitin 14-vuotiaana ihastukselleni kännykällä, ja soitin Mariliin Sinun -kappaletta CD-soittimella, taisin ystäväni kannustuksesta jopa laulaa välillä mukana. Ei tainnut tehdä vaikutusta... Kuunnelkaapa kyseinen laulu YouTubesta. :D
Menin myöhään viikonloppuiltana pienessä nousuhumalassa opiskelijakerrostalossa alimmassa kerroksessa asuvan ihastukseni ikkunalle koputtelemaan, koska alaovi oli lukossa ja olin poistanut hänen kaikki yhteystietonsa yrittäessäni unohtaa häntä. Asunnossa oli valot päällä, verhot oli kiinni, mutta ketään ei ilmestynyt (onneksi) ikkunalle...
Ottanut rauhottavan jaksaakseni odottaa, että hän vastaa viestiini jossa ehdotin treffejä.
Vasta jälkikäteen ymmärrän itsekin kuinka sairasta tuo oli. Onneksi siitä ei kehkeytynyt suhdetta ollenkaan ja olen saanut kasvaa rauhassa.
Matkustin 13-vuotiaana kaukobussilla ja näin siellä söpön näköisen suunnilleen ikäiseni pojan. Kirjoitin lapulle yhteystietoni ja livautin lapun hänen reppuunsa jonottaessamme peräkkäin bussista ulos päätepysäkillä. Poika ottikin sitten yhteyttä ja oli ihan mukava, joskin paljastui homoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kieltäydyin paremmasta työtarjouksesta koska minun olisi pitänyt vaihtaa työpaikkaa (olin ihastunut työkaveriini).
Samoin tein minäkin. Tämä tapahtui 80 luvulla. Minulle tarjottiin hyvää pestiä Väli-Amerikasta, mutta en lähtenyt kun olin niin korviani myöten ihastunut. No miehellä oli jo toinen katsottuna ja jätti minut suuremmitta suruista. Meni kihloihinkin tämän uuden kanssa.
Kyllä otti kaaliin, mutta oppia kaikki, tästä lähtien olen tehnyt päätökseni itse. Onneksi meistä ei edes tullut paria, emme olleet sopivat toisillemme.
Soittelin sairaaloihin ulkomailla, koska ajattelin, että hän on varmaan joutunut onnettomuuteen, koska ei vastaa viesteihin. Epätoivoisin ja noloin :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajoin mopolla jonka jarrut oli rikki, kaveri istui takana, ympäri mökkipaikkakuntaa, että olisin nähnyt vilauksen Hänestä.
Toisen ihastuksen kohdalla, olin jo aikuinen,mutta " jäädyin"bussipysäkille, kun hän ajoi ohi ja heilutti, niin etten tajunnut nousta oikeaan bussiin, joka ajoi ohi ja näytin vain merkkiä, että en ole tulossa tähän bussiin. Jouduin odottamaan tunnin seuraavaa bussia.
Ihania ja niin inhimillisiä tarinoita. Aion lukea kaikki 👍
Hyvänen aika, näitä on muuten omallakin kohdalla paljon, niin paljon että rantalukemisiksi pokkarin saisi.
Ikää jo +50.
Ja rahaa on palanut vuosien varrella kun olen ajanut tuhansia ja taas tuhansia km etsimään elämäni ihastusta, maksanut majoitista jne.
En edes viitsi kertoa, tämä oli joskus yksinäisinä aikoina oikein harrastus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Törmäsin erään bändin keikalla mukavan oloiseen ja söpöön nuoreen mieheen, jonka kanssa vaihdoimme pari sanaa keikan aikana. Keikan lopussa mies katosi ja samoin oma kaverini oli kadonnut (oli lähtenyt jo pois baarista). Jäin kiertelemään baaria, tilasin välillä juotavaa ja soittelin ystävälleni ikään kuin etsien häntä, vaikka oikeasti toivoin vielä törmääväni edellä mainittuun mieheen. Kerran katseemme sitten kohtasivatkin vielä tuon miehen kanssa, mutta koska hän jäi pöytään istumaan kavereidensa kanssa, eikä vaikuttanut kiinnostuneelta tulemaan luokseni, lähdin sitten kaverin perässä pois baarista. Ei nyt ehkä kovin epätoivoista, mutta oloni oli hieman epätoivoinen kierrellessäni isoa tanssiravintolaa. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoitin sille kirjeen jossa ruikutin takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sabotoin omia kk-opintojani. Lähdin öiselle pillurallille ihastukseni kaveriporukan kanssa keskellä viikkoa, vaikka hyvin tiesin, että seuraavana aamuna olisi aikainen herätys ja vielä tekemättömän oppimistehtävän deadline. Lopputuloksena tuli liikaa poissaoloja ja tekemättömiä tehtäviä ko. kurssilta, suoritin sen uudestaan pari vuotta myöhemmin, ja valmistuminen viivästyi, toki jälkimmäiseen oli paljon muitakin syitä.
Eikä se jätkä edes ihmeemmin huomioinut mua niillä reissuilla, paljon enemmän se jutteli muille kavereilleen ja taisipa ehkä pitää yhtä toista porukan muijaa kiinnostuskiikarissa. 😂
Vierailija kirjoitti:
Kirjoitin paperille "tykkään sinua". Laitoin tyhjään tulitikkurasiaan ja menin ulos innoissani. Näin hänet kerrostalon hiekkalaatikolla ja heitin tikkuaskin hänelle. Osui häntä päähän. Hän heitti askin kauemmaksi vihaisen näköisenä. Juoksin kotiin ja tiesin että hän ei aukaise tikkuaskia koskaan. Lienee mennyt jo useampi vuosikymmen mutta aivan ihku 5 vuotias.
Ai että tämä oli ihana! 😍
Stalkkaamisessa on se huono puoli että voi joutua myös näkemään jotain sellaista jota ei olisi todellakaan halunnut ja josta jää ikuinen kuva verkkokalvolle.
Joskus yli 30v sitten minulla oli 1.poikaystävä johon olin ollut tosi ihastunut niin kauan kun pojista mitään ymmärsin. Styylailtiin siinä kesällä hetki, ei mitään ihmeellistä mutta hän pyöritti minua pikkusormensa ympäri.
Hän oli sen verran vanhempi että pääsi kapakkaan, minä en.
Menin fillarilla aamuyöllä tsekkaamaan paikalliselle torille (pieni maalaiskunta) missä nuoriso kokoontui viikonloppusin, että näkyisikö häntä. Ei näkynyt.
Ajoin hänen kotinsa ohi koska siellä näytti olevan porukkaa.
Löysin hänet makkarista jonkun blondin kanssa.
Loppua en viitsi edes kirjoittaa.
Tämän näkymän näen vieläkin heikkona hetkenäni.
En edes moikannut häntä vuoteen sen jälkeen. Sika.
No tämä. Olin 15-vuotias ja ihastunut yhteen poikaan. Soitin ja kysyin lähtisikö vaikka kahville. Poika kieltäytyi ja otin siipeeni. Siitä meni pari kuukautta ja koulun kevätjuhlissa poika piti puheen ja sen puheen lopuksi kertoi että häntä pyydettiin ulos ja osoitti mua. Sitten nauroi ilkeästi ja sanoi ettei tuommoisen kanssa lähde koskaan ulos. Koko koulu räjähti nauruun ja loppupäivä meni kuunnellessa pilkkahuutoja.
Olin niin häväisty että vieläkin tuntuu kamalalta kun nuoren teinin rakkautta pilkattiin tällä tavalla.
Tää on kyllä yksi parhaista aiheista tällä palstalla. Ihania tarinoita, en malta lähteä lomapäivänä ulos kun jäin lukemaan.
Kiva huomata että muutkin tekee ihan älyttömiä asioita.
Itse harrastanut kaikkea älytöntä lähes aina (teinistä keski-ikään) kun olen sinkkuna ollut ja tavoitellut jotain ihastusta.
Mietin että jokuhan tässä touhussa mättää, koska hyvin harva niistä on johtanut haluttuun lopputulokseen, eli suhteeseen.
Tässä yksi esimerkki.
Olin ihastunut töissä (iso toimisto) yhteen tyyppiin joka myös vilkuili minua jatkuvadti ja katsoi pitkäänkin. Olen tällä sektorilla ujo enkä yleensäkkään edes kännissä baarissa uskalla tehdä aloitetta saati sit työpaikalla.
Etsin iltakaudet netistä hänestä tietoa jota ei juurikaan löytynyt, tärkeintä oli selvittää seurusteleeko hän.
Selvitin osoitteen ja ajoin myöhään iltayöstä n 50 km sivunsa katsomaan missä asuu ja näkyykö mitään jälkeä onko elääkö parisuhteessa. Myöhemmin tein tämän keskellä päivää kun tiesin hänen olevan töissä ja itsellä työkeikka vähän samalle suunnalle.
Seurasin toimistolla sivusilmällä missä hän menee, rekisteröin kaikki hänen liikkeidensä aikataulut (töihin tulo, lounasajat, poislähtö jne). Joskus odottelin parkkihallissa että tulee samaan aikaan ja voin morjestaa tai ainakin hän huomaisi minut. Hän kyllä huomasikin.
Juoksentelin millon missäkin käytävillä muka kännykkä korvalla että näen hänet ja hän näkee minut. Tämä haittasi välillä työntekoa niin että piti tehdä rästejä lauantaina. Kuulin kerran kun hän sanoi jollekin millon on lomalla. Otin oman loman samaan aikaan jotta mun ei tarvii olla töissä "ilman häntä".
Tätä sekoilua kesti varmaan lähes 2 v.
No, mitä tästä seurasi.
Meidän välille ei mitään.
Aloin itse seurustella toisen kanssa ja ihan hetken päästä huomasin hänelle ilmestyneen sormuksen sormeen. Puskaradiotiedon ja omien stalkkaustaitojeni avulla otin selvää että oli seurustellut jo pitkään erään samassa firmassa olevan neiti nobabyn kanssa.
Siihen lässähti kaikki fiiliket, enkä ole juuri häntä sen jälkeen vilkuillut. Onneksi vaihtoi toiseen toimipisteeseen ettei mun tarvinnut enää nähdä häntä.
Ja kaikki se vaivannäkö, ajan ja rahankin käyttö ihan turhaan.
Mutta kivaa ja jännääkin se oli, kun ei ollut muutakaan.
Sanonta kuuluu, kukaan ei tule kotoa hakemaan joten itse on tehtävä asialle jotain.
- olen kytännyt työmatkaliikennettä saadakseni selville missä on millonkin.
- sitten kun löysin hänet, juossut perässä samaan kauppaan
- ihan "vahingossa" kurvasin samalle bensa asemalle tankkaamaan
- wa tarkkailua, joka ei siis johda yhtään mihinkään, ihan älytöntä.
- ajellut hänen kotinsa ohi
- ym
Rahaa ja aikaa on mennyt.
Tämä varmasti jatkuu jossain määrin niin kauan kuin jotain välillämme tapahtuu tai löydän jonkun muun ihastuksen, koska hän on varattu.
Samassa työpaikassa olevaa kannattaa lähestyä todella varovasti, jos ollenkaan työn ulkopuolella tai töissä millään ehdotuksilla. Voidaan tulkita häirinnäksi. Yritä siellä töissä keksiä jotain jutun juurta niin näet, miten hän sinuun suhtautuu. Yhtä aikaa kahvia hakemaan ja siinä kevyesti juttelet. Huomaat kyllä tuleeko vastakaikua. Jos teillä on jotain yhteistä, asiat kehittyy luonnollisesti. Onnea matkaan!