Epätoivoisin asia jonka olet tehnyt ihastuksesi takia

Tämä on tosi mielenkiintoinen ketju lukea, koska tämä saa tajuamaan sen, että kukaan saman ikäinen tai nuorempi hoikka perusnätti liikunnallinen 6/10 nainen ei ole ikinä ollut kiinnostunut, eikä varsinkaan ihastunut.

Voi voi vaikka mitä... Otin pikavippiä PALJOn että voisin ostaa itseäni 7 vuotta nuoremmalle ihastukselle kaikkea mitä hän tarvitsee sekä myös itselleni. Tilailin vaatteita, puhelimia, tietokoneita yms.

Otin monen kymmenen tuhannen euron velat jotka sin helposti koska olin töissä.

Jätin sitten työni, ostin auton ja kuljettiin tän miehen kanssa kaikkialle, pitäen hauskaa, mälläten mun rahoilla. Irtisanouduin myös asunnostani.

Lopulta viiden vuoden jälkeen kerroin tunteistani ja tämä paras ystäväni/ ihastukseni ei vastannut näihin tunteisiin. Jäin yksin, asuen isäni luona (hetken, onneksi sain pian oman asunnon) ja myin autoni.

Nyt ollut työttömänä 9 vuotta sekä olen menossa päihteiden takia istumaan tuomiota.

Kaikki lähti alamäkeen elämässäni vain ja ainoastaan tämän hullun ihastumisen takia.

Maailman ujoimpana ihmisenä soitin neidille ja ehdotin iltaa elokuvissa. Neiti vastasi, että kuulostaa kivalta, mutta hänellä on poikaystävä ja on jo sovittua menoa hänen kanssaan.

Hirvittävän ujona poikana tuo oli epätoivoisin asia, jonka olen tehnyt ihastukseni takia :) Siitä pari vuotta, ja nykyinen vaimoni teki aloitteen minua kohtaa ja tässä sitä nyt ollaan. Onnellisena ja vähän huvittuneena nuoruuden ihastuksesta :)

Ostin 300 euron iltapuvun ja kävin meikkaajalla tehdäkseni työpaikan pikkujouluissa vaikutuksen mieheen, johon olin ihastunut. Mies ei tullut pikkujouluihin.

Myöhemmin sain tietää, että hän ei tullut pikkujouluihin, koska vietti kaksin iltaa erään toisen naisen kanssa, joka oli myös töissä samalla työpaikalla, ja heillä oli salasuhde.

Vaihdoin kauneimman asunnon koska hän oli ilmeiseti  kateellinen .Ja nyt asun toisessa alueella joka hänen mielestään on paras .Itse en ole viihtynyt päivääkään. Katunut tätä tekoa jatkuvasti hautaan asti.

Maksoin sille kaikkea, mm. matkan jonka jälkeen hän dumppasi minut :D no, oppirahoja

Vierailija kirjoitti:

Voi voi vaikka mitä... Otin pikavippiä PALJOn että voisin ostaa itseäni 7 vuotta nuoremmalle ihastukselle kaikkea mitä hän tarvitsee sekä myös itselleni. Tilailin vaatteita, puhelimia, tietokoneita yms.

Otin monen kymmenen tuhannen euron velat jotka sin helposti koska olin töissä.

Jätin sitten työni, ostin auton ja kuljettiin tän miehen kanssa kaikkialle, pitäen hauskaa, mälläten mun rahoilla. Irtisanouduin myös asunnostani.

Lopulta viiden vuoden jälkeen kerroin tunteistani ja tämä paras ystäväni/ ihastukseni ei vastannut näihin tunteisiin. Jäin yksin, asuen isäni luona (hetken, onneksi sain pian oman asunnon) ja myin autoni.

Nyt ollut työttömänä 9 vuotta sekä olen menossa päihteiden takia istumaan tuomiota.

Kaikki lähti alamäkeen elämässäni vain ja ainoastaan tämän hullun ihastumisen takia.

auts... tämä menee kärkikastiin

Varastin silloisesta työpaikasta noin 15k euroa ja ajattelin hurmata neidin näillä.

Ilmeni pian että kyseinen ihastus olikin luonnevikainen narsisti ja kylän yleinen tulpaton mopo.

Tästä viisastuneena matkustin thaimaaseen ja elin elämäni vauhtirikkaimman kesön.

Jäin myöhemmin kiinni mutta olen edelleen sitä mieltä että kyllä kannatti.

Annoin panna kakkoseen.

Aikana ennen somea ja nettihakuja pyysin numerotiedustelusta kaikkien niiden miesten numerot, joilla oli sama etu- ja sukunimi kuin ihastukseni kohteella. Koska tiesin miehen nimen ja ammatin mutta en sitä, millä paikkakunnalla hän asui, vietin monta iltaa soittamalla ympäri Suomea noille miehille, joilla kaikilla oli sama etu- ja sukunimi, ja kysyin, mikä heidän ammattinsa oli...  Aika epätoivoista, sanoisin.

Mä vasta suunnittelen jotakin epätoivoista...

mutta pitäisi ensin löytää missä tämä henkilö asuu. Olen sitä nyt yrittänyt selvitellä tässä. Todella vaikeaa tuntuu olevan.

Ehkä parempi jos en ikinä saa sitä selville. Tyydyn sitten kohtalooni ja pysyn yksinäisenä loppuun saakka.

Otin etäisyyttä kavereihini, koska poikakaverini (25v) mielestä ne eivät olleet kunnon väkeä.

Todellisuus: Kivoja, tavallisia ihmisiä oltiin kaikki. Jälkikäteen olen miettinyt, että mitä erilaista minussa muka oli, jos minä kelpasin ja kaverit piti häätää. Ihan samanlaisia me oltiin kaikki niin taustan, harrastusten ym. suhteen.

Jälkikäteen todettuna: Vallankäyttöä ja halu eristää.

Onneksi kaverit on nyt takaisin ja poikakaveri ollut entinen jo 30 vuotta 🤗

Vierailija kirjoitti:

Tämä on tosi mielenkiintoinen ketju lukea, koska tämä saa tajuamaan sen, että kukaan saman ikäinen tai nuorempi hoikka perusnätti liikunnallinen 6/10 nainen ei ole ikinä ollut kiinnostunut, eikä varsinkaan ihastunut.

Ei varmaan olekaan. Kuka jaksais kuunnella tuota ruikutusta?

Ihastuksen kohteeni aloitti samassa työpaikassa kesäsijaisena, ja tehtyäni pari vuoroa hänen kanssaan ihastuin häneen päätä pahkaa. Hän oli 10 vuotta minua nuorempi, mutta olin itsekin nuorekas ja hän luuli minua ikäisekseen.  Alkuun järjestelin työvuorojani siten, että pääsisin työskentelemään hänen kanssaan mahd. paljon ja vaihtelin työkavereiden kanssa paljon vuoroja tämän saavuttaakseni, vaikka vuorot olisivat olleet minulle epäedullisia.

Aloimme pitää yhteyttä nopeasti työajan ulkopuolella eri viestisovelluksilla ja yritin saada selville hänen mielenkiinnon kohteitaan. Pommitin häntä viesteillä, ja ylitulkitsin hänen vastauksiaan, näin jokaisessa hymiössä tmv:ssa vastakaikua ja kuvittelin hänen olevan ihastunut myös. Olin häneen korviani myöten rakastunut, mutta en uskaltanut sitä hänelle kertoa. Kaivoin netistä kaiken mahdollisen tiedon hänestä ja kaikki kuvat eri sivustoilta ja talletin ne kännykkään. Otin selvää myös hänen sosiaalisista ympyröistään.

Hän tykkäsi ravata paljon baareissa ja bileissä, itse en ollut käynyt baarissa kymmeneen vuoteen, eikä bilettäminen kiinnostanut yhtään. Silti aloin selvittämään hänen viikonloppusuunnitelmiaan, ja yritin aina ängetä hänen kanssaan samoihin paikkoihin. Kävin jopa yksin baarissa toiveissa, että törmäisin häneen jossain. Pari kertaa kävimme yhdessä baarissa ja yhden illan päätteeksi suuri unelmani toteutui, kun pääsin hänen kanssaan samaan sänkyyn. Harrastimme kuumaa seksiä. En ollut sitäkään harrastanut moneen vuoteen, vaikka olin ollut naimisissa 10 vuotta. Olin edelleen, kun tuo tapahtui. Seksin jälkeen hän muuttui kylmäksi ja etäiseksi heti seuraavana päivänä, ja yhteydenpitomme hyytyi hänen puoleltaan. Tuskin vika oli seksissä, sillä hän halusi sitä kolmesti, kun olin hänen luonaan. Tämän jälkeen stalkkasin häntä varmaan kuukauden whats apissa ja fb mesessä tunteja putkeen, etenkin iltaisin ja öisin milloin hän on paikalla (paikalla olo oli piilotettu) ja mietin, kenen muikkelin kanssa hän viestittelee.

Lopulta ymmärsin, että hän oli hyväksikäyttänyt minua, ja oli luonteeltaan muutenkin kevytkenkäinen k-pää. Stalkattuani häntä aikani tajusin, että monet hänen pitkäaikaiset ystävyyssuhteensakaan eivät kestäneet, koska hän oli niin itsekäs. En silti ole katunut tuota yötä hänen kanssaan, sillä se oli ainutkertainen kokemus. Mutta en kyllä enää haikailekaan hänen peräänsä.

Sanoin itseni irti hyvästä työpaikasta (kielletyn) ihastuksen takia. En koskaan näyttänyt tai tunnustanut hänelle tunteitani, mutten olisi kestänyt pidempään samalla työpaikalla.

Olen lukenut näitä tunnustuksia jotenkin surullisena ja kuitenkin tuntien, että jonkinlainen hyväksyntä itseänikin kohtaan kasvaa pikku hiljaa sisälläni. Vielä ei ole kuitenkaan aika tunnustaa, miten paljon aikaa, vaivaa ja rahaa laitoin ihmiseen, joka ei koskaan oikeasti välittänyt minusta. Tämä on kipeä asia, sillä minulta jäi oikeastaan kaikki elämässä saamatta ja saavuttamatta tämän takia.

Ehkä kirjoitan joskus tai sitten en. Vielä en pysty. Kiitos kaikille teille, jotka olette tunnustaneet tyhmyytenne! Se helpottaa vaikka myös sattuu lukea noita.

Yläasteella selvitin ihastukseni kotinumeron ja osoitteen. En koskaan uskaltanut soittaa, mutta kerran pyöräilin hänen kotinsa ohi. Tähän pyöräilyyn valmistauduin viikkotolkulla ja pukeuduin parhaimpiini :D En nähnyt häntä. Myöhemmin koulussa ihastukseni kaveri (sellainen kovispoika jota vähän pelkäsin) tuli kyaymään "Alaks olee Kallen kans". Menin ihan kipsiin enkä vastannut mitään. Luulin sen olevan jotain piruilua.

Lukioikäisenä olin kuolettavan ihastunut ystäväni serkkuun. Kerroin tunteistani mutta en saanut vastakaikua. Epätoivoisena, myöhemmin samana päivänä, kaaduin tahallani pyörällä. Ajattelin että jos mulle sattuisi jotain ja saisin sitten huomiota, niin ihastus tulisi järkiinsä. Noh, sain haavan polveeni eikä sattunut kohtaamaan ihastustani tuon kaatumisen jälkeen niin, että hän olisi saanut edes tietää tästä kamalasta onnettomuudestani. :D

Aikuisena salamarakastuin ja vietin kaksi viikkoa tiiviisti yhdessä elämäni miehen kanssa. Mies siis oli hyvin aloitteellinen. Yövyin hänen luonaan ja jos menin kotiin, hän tuli perässä koska "ei halunnut olla musta erossa." Hän suunnitteli jo yhteen muuttamista jne. Sitten hän vain katosi ja laittoi viestin, että ei halua nähdä enää. Olin ihan palasina, mutta kunnioitin hänen päätöstään. En pitänyt yhteyttä, mutta stalkkasin somessa ja viikonloput vietin baarissa, jossa olimme tavanneet uutena vuotena. En siis yleensä käy baareissa ollenkaan, joten tämä baareilu oli epätoivoista etsintää, josko kohtaisin hänet ja saisin edes selityksen. En kohdannut. Sain jälkeenpäin kuulla muualta, että hän oli palannut yhteen exänsä kanssa. Suoraan mun lakanoista. Jäi inhottava, katkera olo.

Typerää,  mutta silloin ihanan kiimaista. Annoin ihastukseni ja hänen kaverinsa laittaa mua sikinsokin molempiin reikiin. Halusin tehdä vaikutuksen. No teinkin ja ne molemmat piti mua sit vaan panolutkana sen kesän.

narun jatkoksi?

Matkustin bussilla n. 100 km vain siksi että tiesin hänen lähtevän sinä aamuna määränpään asemalta tietyllä bussilla siihen paikkaan, mistä lähdin liikkeelle.  Meillä oli ollut siis pientä ihastumista puolin ja toisin, mulla ilmeisesti vähän enemmän. 

Tapasin hänet kuin sattumalta sitten asemalla, ja hän kyllä hivenen ihmetteli, mitä teen paikassa x kuudelta aamulla. Sepitin äkkiä tarinan olemattomasta kaverista joka tarvitsi kiireellistä lastenhoitajaa sille päivälle.  odotin pari tuntia, ja otin sitten bussin takasin alkuperäiseen paikkaan.

Rakkaustarinaa ei tästä tullut, ja sen jälkeen kun hän halasi minua kaverillisesti ennen kuin nousi bussiin, en ole sen jälkeen kuullut hänestä pihaustakaan. Ja aikaa tästä on n. 20 vuotta.