Mieheni mielestä kihlasormus ei saa maksaa yli 3000e

Ei taida se kihlojen pointti olla siinä sormuksessa. Sinuna odottaisin kihlautumista niin kauan että olet sen pikeasti sisäistänyt. Ylipäätään ajatuksesi että vain kallis voi olla kaunista on kuvottava.

En suostuisi siihen että toinen valitsis mulle sormuksen.

Ja koen että kihlasormus saisi olla hienompi kuin vihkisormus mieluusti. Hinta ei ratkaise.

Ei kai miehen tarvitse sitten kalliimpaa hankkia? Itselleen voi ostaa sellaisen ja sen hintaisen kun mielii.

Ap luulee käyvänsä vähän hienommasta ihmisestä kun hänellä on hieno sormus. Koska hän kuitenkin on vain wannabe, häneltä jää tajuamatta...

...että sormuksen arvoa on vaikea nähdä päältä päin. Tukevan sileän kultasormuksen hinnalla saa parikin halpaa timanttisormusta. Pieni timanttisormus voi olla arvokkaampi kuin iso, jos kivi on laadukkaampi. 

...että koru ei ole mikään sijoitus ellei kyse ole kruununjalokiviluokan koruista joilla on materiaalien ja työnhinnan lisäksi myös erityistä historiallista ja taiteellista arvoa. Muutaman tonnin korut ovat yhä arvonmuodostuksessaan taviskoruja joiden arvo romahtaa heti kun ne kannetaan liikkeestä ulos. Se että tällainen koru on ap:n mielestä hieno kertoo vain hänen tietotasostaan

...että perheen tulo-tai sivistystasoa on pidemmän päälle mahdoton feikata. Et sinä, ap, näytä varakkaalta jos sormuksesi on kallis mutta muu ulkomuotosi kertoo uskollisesti siitä tasosta mihin sinulla todellisuudessa on varaa. Eri paria oleva sormus näyttää aika lailla samalta kuin Louis Vuittonin laukku nuhjuisia H&M-vaatteita käyttävällä teinillä: ei nosta asun tasoa vaan kertoo omistajansa epävarmuudesta ja siitä mihin rippilahjarahat/lainarahat on kuluneet. Not cool. Ap on selvä nuori Hyacinth Bucket. "Bouquet residence, lady of the house speaking..." Jos on varakas, sen näkee kätevästi tsekkaamalla pankkitilien tilanteen, eikä tarvitse yrittää luoda itsestään mitään vaikutelmia mihinkään suuntaan.

...että ap, opettaja tai ei, ei tunne eikä arvosta oman maansa tapakulttuuria vaan apinoi nousukaskulttuurin tapoja. Suomalaisen perinteen mukaan kihla on sileä sormus ja vihki se näyttävämpi, vaikkei kovin näyttävä sekään. Amerikkalaisista elokuvista ja mainoskampanjoista napattujen juttujen pitäminen "perinteinä" tai "omana makuna" on jotenkin säälittävää.

...että ei ole kovin johdonmukaista vinkua palstalla sympatiaa samalta naisten enemmistöltä jonka alle kolme tonnia maksaneita sormuksia ivailee seuraavassa lauseessa. Kouluesimerkki tyypillisen wannaben vaikeasta elämästä jossa pitää esittää hirveästi ja kalastella hyväksyntää yhtä epätoivoisesti. Hieno ihminen ymmärtää ettei yksi sormus tai koko ulkomuoto kerro ihmisestä koskaan kovin paljon. Paljon enemmän kertoo se miten hän esimerkiksi puhuu anonyyminä muista naisista. Toivottavasti ap opettaa ala-asteella ekaluokkalaisia lukemaan. Siinä hän saattaa vielä just ja just pärjätä.

Mutta hanki vaan se pramea sormus jos mieli tekee. Älä kuitenkaan ihmettele jos ovet seurapiireihin eivät silläkään ota auetakseen...

Mullakaan ei ole ku yks sormus. Sormukseen liittyy huikea tarina, mutta rahallisesti arvokas se ei ole. Miehen sormus huomattavasti kalliimpi. Ei se ole ainakaan meillä siit varallisuudesta, ja olisin saanut varmasti hyvinkin arvokkaan sormuksen. En vaan tee sillä mitään. Rakastan miestäni,ja avioliittomme on yksi tärkeimmistä asioista mihin olen sitoutunut. En tarvitse koruja todistamaan rakkauttamme.

Anteeksi nytvain ap, mutten jaksa lukea muita kommentteja kun aloituksesi, joka laittas kiehumaan. Menetkö naimisiin, koska sinä haluatjotain? vai siksi että rakastat miestäsi, budjetista huolimatta, teille muillekkin tyylistä tinkimättömille. Se sormus on merkki miehenne rakkaudesta, hän antaa sen teille lahjana, koska pitää sitä kauneimpana, ei siksi, koska on sitä mitä käskitte sen ostaa. Vittu että ällöttää tällaset nais hirviöt, jotka ajattelee olevansa maailman napa. Päivä koittaa, kn miehenne löytää hyväsydämisen naisen ja te jäätte yksin vaatimaan oikeuksianne. terveisin onnellinen -88 ja tyytyväinen vähään(kin) & odotan innolla mitä rakas mieheni valitsee meille, se on hänen tehtävänsä jaminä kunnioitan ja arvostan päätöstä :)

ps. kiva mennä sellasen villatossun kans naimisiin, jota ei ees kiinnosta ja antaa naisen päättää kaiken. Ne miehet viettää ne ylityötuntinsa maksullisten kanssa, kun oma akka on niin kauhea mörkö

Vierailija kirjoitti:

- Järkevintä on panostaa häissä nimenomaan sormuksiin, valokuviin ja häämatkaan. Muutahan häistä ei sitten konkreettisesti jääkään. 

Ap ei ole kertonut häiden budjettia, joten olisiko sitä mahdollista muokata siten, että kiva sormus löytyisi? Noin 5000-6000 eurolla löytyy klassisia kauniita sormuksia ja panostaisitte sitten vihkisormukseen enemmän? 

Tärkeintä olisi opetella keskustelemaan näistä asioista, miten meinaatte järjestää häät, jollette pysty raha-asioista keskustelemaan aikuisten tavoin? 

Jaa, mulle tärkeintä häissä olisi se että saan pienet juhlat joissa sukulaiset+muutama hyvä ystävä viihtyvät, en kaipaa prinsessajuhlia. Kaikki sormus ja häämatka-jutut ovat toisarvoisia, ei meillä olisi varaa mihinkään lähteä anyway.

Jos sormus on sinulle tärkeä ja haluat tietynlaisen ja hintaisen, kerro se (tulevalle?) miehellesi. Hän tekee sitten päätöksen kunnioittaako hän toivettasi vaiko ei. Sinä voit sitten tehdä asiasta omat päätelmäsi.

Nämähän ovat niitä luonnekysymyksiä. Haluaako mies naisen, jolla on kallis maku ja haluaako nainen, jolla on kallis maku,kitupiikki miehen..

Vierailija kirjoitti:

Jos sormus on sinulle tärkeä ja haluat tietynlaisen ja hintaisen, kerro se (tulevalle?) miehellesi. Hän tekee sitten päätöksen kunnioittaako hän toivettasi vaiko ei. Sinä voit sitten tehdä asiasta omat päätelmäsi.

Nämähän ovat niitä luonnekysymyksiä. Haluaako mies naisen, jolla on kallis maku ja haluaako nainen, jolla on kallis maku,kitupiikki miehen..

Vierailija kirjoitti:

Jos sormus on sinulle tärkeä ja haluat tietynlaisen ja hintaisen, kerro se (tulevalle?) miehellesi. Hän tekee sitten päätöksen kunnioittaako hän toivettasi vaiko ei. Sinä voit sitten tehdä asiasta omat päätelmäsi.

Nämähän ovat niitä luonnekysymyksiä. Haluaako mies naisen, jolla on kallis maku ja haluaako nainen, jolla on kallis maku,kitupiikki miehen..

Miehen voitto jos ap jättää. Noin ahne muija ei jätä pelkkään sormukseen. Tulee lisää kalliita "toiveita" lue: käskyjä.

Eli olet myös itse ostamassa hänelle yli 3000 euron sormusta?

Ymmärrän hyvin sinua. Kannattaa vaatia kallis sormus jos eri sitten tulee jää jotakin muistoksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mielenkiinnosta kysyn mitähän ap on miettinyt vihkisormuksen hinnaksi, se kun tuppaa olemaan vielä arvokkaampi kuin kihlasormus. 

Noin iso ristiriita ei johda hyvään. Aloittelevalla opettajalla voi olla palkka juurikin tuon mitä ap kertoi, taisi ilmoittaa nettotulot.

Aloittajan olisi syytä herätä prinsessaunistaan tähän normaaliin arkitodellisuuteen. Tai jos jatkaa tuolla prinsessatyylillä etsii sellaisen miehen joka on varakas ja valmis kustantamaan jatkossakin kaikki turhakkeet mitä mieleen juolahtaa.

Ei taida rakkaudesta olla nyt kyse vaan siitä että kuuluu mennä naimisiin ja perustaa perhe.

Ap haluaisi kustantaa itse sormuksen mutta mies ei tähän suostu. Miten se liittyy siihen että tarvitsee varakkaamman miehen?

Ap on toisaalta kertonut tienaavansa 2000 euroa kuussa netto. Milläköhän ap sen kalliin sormuksen kuvittelee rahoittavansa? Totuus on, että tuossa tuloluokassa toisen isot ostokset ovat aina pois perheen yhteisestä kassasta. Ylikalliin sormuksen ostaminen heijastuu asumiseen ja ruokarahoihin, ja voi pahimmillaan esimerkiksi lykätä mahdollisuutta lasten saamiseen.

Mitä ihmettä mä teen, kun mun mielesät kihlasormus saa maksaa korkeintaan 100 euroa?! Oma maku on sellainen, etten halua tuhlata merkityksettömiin perinteisiin. Lisäksi en halua edes kihloihin, vaan suoraan naimisiin vain juridisista syistä. Voi kettu.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni mielestäni kihlasormukseen ei voi laittaa yli 3000 euroa. Mitä ihmettä teen, kun oma maku on sellainen, että haluan näyttävän ja laadukkaan sormuksen. Olen sanonut, että kun aika koittaa, voin itse maksaa erotuksen/loput sormuksesta. Tämä ei kuitenkaan käy, sillä mies haluaa kosinnan olevan yllätys ja sormuksen olevan hänen valitsemansa.

Mitä ihmettä teen, jos/kun sormus ei ole miellyttävä? En halua kantaa (toivottavasti) lopun elämää sormusta, josta en itse tykkää.

Kermahanuri. Meillä oli aikanaan (vuonna 2001) kihlasormukset joitakin satoja MARKKOJA. No me eletäänkin tulojen mukaan ja lapsillekin on ruokaa. Järjetöntä kylvää rahojaan tuuleen kun ei ne kultasepänliikkeen työntekijät siitä rikastu vaan puljun omistaja.

Meillä mies valitsi kihlasormuksen itse ja se oli aika simppeli ja yksinkertainen. Kosinnan tullessa minulle ei sormuksen ulkonäöllä ollut merkitystä. Jälkeenpäin muistamme vain hetken. Puolisoni tiesi, että minulla on tarkka maku eikä yrittänytkään etsiä mieleeni olevaa hienoa sormusta, vaan valitsi simppelin version. Tämän vuoksi hän lupasi, että teetämme korusepällä vihkisormuksen ja siitä tulee sellainen kun haluan. Lopputuloksena minulla on yksinkertainen kihlasormus, jota käytän esim. ulkomaan matkoilla ja silloin jos on jotain sottaista hommaa ja sitten minulla on aivan upea, näyttävä, laadukas vihkisormus, jota käytän kaiken muun ajan. Valitettavasti kihlasormus ei sopinut vihkisormuksen tyyliin ja tämän vuoksi kihlasormus on jäänyt vähemmälle käytölle. Tämä on puolisolle kuitenkin ihan oikein.

Oletko ap käynyt katselemassa kultasepänliikkeissä niitä yli 3000 euron sormuksia? Ne ovat nimittäin suurimmaksi osaksi melkoisia möhkäleitä. Jos taas haluat solitairen, niin yli 3000 euron hintaluokassa isosta, hyvälaatuisesta timantista hinnat ovat lähempänä (tai yli) 10 000 euroa. Hyvälaatuisen, pienemmän solitairen saat kyllä takuulla alle 3000 eurolla. Pienemmässä kivessä on myös se etu, ettei sormus pyöri koko ajan vinoon kiven painon takia.

http://www.vauva.fi/keskustelu/2957474/mieheni-mielesta-kihlasormus-ei-…

Tänään tulee varmaan sit aloitus, missä miehen mielestä kihlasormus ei saa maksaa yli 5000€ 😂😂

Oli sitten provo tai ei...Ap:n pitäis miettiä mikä on tärkeintä, rakastaako oikeasti vai vaan mielikuvaa siitä mitä haluaa. Tuleeko onni vain kallista sormuksesta. Jos, niin älä mene kihloihin vaan anna miehesi etsiä sopivampi puoliso. Meillä hyvät ja halvat sormukset, kihlasormukset maksoi alle 200 mk ja mun vihkisormuksen sain hiukanalle 1000 mk:lla. Hyvin on pärjätty, rakkautta on riittänyt jo 25 vuotta. Minä muuten maksoin kaikki sormukset. Olin töissä ja mies opiskeli:)

l0l