Tilanneviesti

Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Vierailija

Kysymys otsikossa.

Sivut

Kommentit (168)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Uskominen ei ole valinta. Lähdetäänkö siitä?

Se voi olla myös valinta. Voi päättää, haluaako antaa elämänsä Jeesukselle. Miten sinä näet asian?

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Uskominen ei ole valinta. Lähdetäänkö siitä?

Miten niin ei ole? Eikö sitä voi valita uskon ja pelastuksen tai epäuskon ja kadotuksen...???

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskominen ei ole valinta. Lähdetäänkö siitä?

Se voi olla myös valinta. Voi päättää, haluaako antaa elämänsä Jeesukselle. Miten sinä näet asian?

No ensinnäkin pitää uskoa Jeesuksen olevan Jumalan poika ja sovittanut meidän synnit. Valinta voi olla se, että haluaako antaa elämänsä Jeesukselle. Mutta miten antaa elämäänsä sellaiselle johon ei usko? Ei mitenkään. Eli ensin usko.

Toki, käsityksiä on niin erilaisia. Minä lähden siitä, ettei mikään täällä ole minun omaa ansiotani. En siis ole pelastunut oman toimintani kautta, vaan kaikki se on Jumalan armoa ja Pyhän Hengen työtä minussa.

Uskoa ei saa uskontomarketista. Että valitsenko tässä Jumalan, entä haluanko Jeesus-mallin vai Muhammadin ideoiman? Vaihtoehtona myös Juutalainen malli, joka on vapaa noista edellä mainituista. Vai kiehtoisiko sittenkin uskoa intialaiseen tapaan moniin, jopa miljooniin jumaliin? Ajattele, saat keksiä itse oman jumalasi! Vai mites olisi jos hylkäist kokonaan persoonallisen jumalan ja alkaisit itse pelastajaksesi? Valitse siis buddhalaisuus! Kilvoittele täällä niin kauan ja monessa elämässä, kunnes *pufff* saavutat tavoitteesi ja katoat maailmankaikkeuteen. Yms! Vaihtoehtoja riittää, älä unohda kotoisia Ukko Ylijumalaa, Tapiota, Ahtia jne.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Olen. Elämäni aikana karttuneet tiedot ja kokemukset kallistuvat kristinuskon Jumalan olemassaolon puolelle.

Juuri näin olin tulossa itsekin kommentoimaan.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
Kun raitistuin, niin hylkäsin vihamielisen kristillisen uskon ja käännyin buddhalaiseksi. Enkä kadu valintaani.

Onneksi minä en koskaan ole joutunut vihamielisen kristillisyyden ympäröimäksi. Kuullut olen siitä kyllä ja kiellä en sen olemassaoloa. Minun uskoni, ympäristö jossa olen kasvanut, on ollut rakastavaa, armollista ja hyvin suvaitsevaa. Sellaista normaalia.

Vierailija

Olen, mutta en ole uskossa ihan perinteisen kristillisen uskonnon mukaan. Uskon, että on Jumala, mutta uskonto on kulttuurisidonnainen juttu.

Miksi uskon? Kyse on kokemusperäisestä jutusta. Minä sisältä käsin _tiedän_, että näin on. Kysymys on enemmästä kuin silkasta uskomisesta.

Ymmärrän hyvin, että jos ihmisellä ei ole tätä kokemusta, niin ei uskoakaan löydy.

Vierailija

Vierailija kirjoitti:
En ole, vaan usko on minussa.

Vähän niin kuin muutkin sairaudet, flunssasta pukamiin ja syylistä alkoholismiin..??

Vierailija

Pelastus ei ole omaa ansiota ei tietenkään.  Teoilla on merkitystä vaikka saisit apua kuinka jumalattomalta henkilöltä, koska Raamatussa opetetaan, sellainen saa vanhurskaan palkan, tarkoittanee että hyvä teko vaikuttaa Jumalan armon.

Yleensä ajatus ettei ole tehnyt paljonkaan hyvää, johtaa parannukseen.

Vierailija

En ole. Uskon Vanhaan Testamenttiin (että se on J-lan sanaa) ja Jumalaan, mutten siihen, että Jeesus olisi J-lan poika sen enempää kuin kukaan muukaan ihminen tai siihen, että hän olisi lunastanut syntini.

Vierailija

Kyllä olen! 19 vuotta sitten uskoontullut <3 niin kiitollinen, siunattu ja pelastunut. En uskalla edes kuvitella, missä oisin ilman Jeesusta..

Vierailija

En ymmärrä miks toisen ihmisen uskonasiat saa jotkut ei-uskovat niin raivon valtaan. Kaikki eivät koe tarvetta perustella asioitaan niin perinpohjin ja rationaalisesti - ihmisellä on oikeus uskoa. Ihmiselämä on itselleni ainakin jatkuva ihmetyksen aihe ja uskon että siitä ihmetyksestä monet uskonnot ovat ottaneen tuulta allensa. Kirkoista sitten en sanokaan mitään, mutta henkilökohtainen usko on mielestäni eri asia kuin joku instituutti.

Itse en usko ns. persoonallisiin jumaliin, mutta koen käsitteen "Jumala" sellaisena ykseytenä joka tätä universumia sitoo. Noudatan paljon buddhalaisia oppeja.

Näen myös muiden uskontojen jumalat enemmänkin symboleina tietyille ominaisuuksille ja asioille, joita ihmisen tavoitella. Niinkuin hindulaisuudessa on jumalia eri ominaisuuksille. Lopulta kaikissa uskonnoissa on sama ydin, kun niitä oikein tarkastelee. 

Sivut

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla