En kelpaa suhteeseen!
Ihan kamalan tuntuista kun en kelpaa miehille suhteeseen. Olen muutaman vuoden aikana tavannut miehiä netistä, baarista tai yhteisten tuttavien kautta. Aina kun ihastun ja ollaan jo tapailtu jonkun aikaa niin mies on sanonut ettei halua mitään vakavaa sillä hetkellä ollenkaan. Ja aina olen saanut kuulla jotain kautta että onkin alkanut seurustella vähän minun jälkeeni. Itkettää. Tuntuu pahalta kun kaikki läheiset alkavat olla perheellisiä. Kun tapaan sukulaisia niin kaikilla serkuilla on puolisot. Käytän vapaa-aikani vain leffojen katseluun, kuntosaliin ja lenkkeilyyn että saisi ajan kulumaan. Haluan ihan tavallisen arjen johon kuuluisi mies. En tiedä haluanko lapsia. Kaipaan vaan kosketusta ja sitä läheisyyttä, juttelua ja hassuttelua mitä suhteessa on.
Ehkä luonteessani on jotain kehitettävää. Alkaa vaan masentaa tämä yksinäisyys. Onhan minulla ystäviä mutta he ovat paljon perheidensä kanssa. Tuntuu että minua pidetään outona tai huonona kun en löydä miestä. Eniten satuttaa kun ihastuu ja mies sanoo sen ettei halua vakavaa mutta löytääkin nopeasti sellaisen naisen jonka kanssa muuttaa mieltään niin radikaalisti että alkaa seurustella vaikka on vannoutunut poikamies...Voisinpa olla se nainen jollekin...enpä vaan tiedä miten.
Kommentit (23)
Kannattaisi varmaan kysyä niiltä miehiltä, mikä suhteessa kanssasi ei toiminut. Ihan randomina paha spekuloida mitään.
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu ap! Tosi kurjaa :( ehkä meidän luonteissa on jotain mikä karkottaa miehet pois
Ettehän vaan takerru liikaa tai yritä liikaa? Sellainen karkottaa miehen pois.
Jos on todella kaunis niin kelpaa suhteeseen. Rumien kanssa sitten pelaillaan.
Kosit kahden viikon tuntemisen jälkeen?
Vierailija kirjoitti:
Jos on todella kaunis niin kelpaa suhteeseen. Rumien kanssa sitten pelaillaan.
Niinkö? Olen kyllä vahvasti eri mieltä tästä asiasta. Monilla rumilla ihmisillä on puoliso, joten ajatus että vain kauniit ihmiset pääsevät pariutumaan, on suoranaisen absurdi väite ja ajatuksena todella lapsellinen. En tiedä missä haavemaailmassa oikein elät.
Sama juttu. Olen kyllä ruma ja epävarma mikä varmasti karkottaa miehiä. Mutta pakostihan tässä itsetunto laskee entisestään kun tulee jatkuvasti torjutuksi.
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu. Olen kyllä ruma ja epävarma mikä varmasti karkottaa miehiä. Mutta pakostihan tässä itsetunto laskee entisestään kun tulee jatkuvasti torjutuksi.
Ihan normaalia miehille...
Joskus se oikea tulee vasta myöhemmällä iällä! Kun et enää odota mitään. Valitettavasti se odotus näkyy, mies voi kokea että haluat ripustautua oikein riippakiveksi, ja sairaat miehet käyttävätkin valtaa sellaisessa suhteessa.
Koeta elää omaa elämääsi. Hakeudu harrastuksiin, ei voi tietää mitä tapahtuu. Yhdessäolo ei saa pohjautua pakkomielteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on todella kaunis niin kelpaa suhteeseen. Rumien kanssa sitten pelaillaan.
Niinkö? Olen kyllä vahvasti eri mieltä tästä asiasta. Monilla rumilla ihmisillä on puoliso, joten ajatus että vain kauniit ihmiset pääsevät pariutumaan, on suoranaisen absurdi väite ja ajatuksena todella lapsellinen. En tiedä missä haavemaailmassa oikein elät.
Kyllähän jotkut rumatkin kelpaa joillekin tietenkin. Jos on kaunis, kelpaa 100% varmasti.
Ennen kaikkea - opettele rakastamaan itseäsi ja hyväksymään itsesi sellaisena kuin olet; ja olemaan kokonainen ilman miestä. Kun olet itsesi kanssa tasapainossa ja onnellinen sinkkunakin, itsesi kanssa, säteilet tätä myös ulkopuolisten silmiin.
Tsemppiä, älä luovuta. Olet tärkeä. <3
Voit lohduttautua sillä että todella iso osa miehistä ei kelpaa edes seksikumppaneiksi, puhumattakaan elämänkumppaniksi kelpaamisesta. Naiset ovat sen verran nirsoja tänä päivänä että moni mies ei enää edes kuvittele seurustelevansa vielä jonakin päivänä, vaan ovat alistuneet kohtaloonsa että eivät ole tarpeeksi miehekkäitä kelvatakseen kenellekään.
Sinä löydät sentään seksiseuraa. On sekin jotain.
Maailma ei ole oikeudenmukainen. Joku pääsee parisuhteeseen heti vaikka olisi millainen paskasäkki, jollain kestää hyvinkin pitkään vaikka olisi helmi löytö. Eikä tälle ole välttämättä mitään järjellistä selitystä.
Ainoa neuvoni on että koeta olla ottamatta asiasta stressiä. Mitä enemmän "yrität" sitä ikävämmältä pakit tuntuu. Elä normaalia elämää, käy aina välillä deitillä jos siltä tuntuu ja jos tulee pakit niin sitten tulee. "Se oikea" voi tulla vastaan ihan muussakin tilanteessa kuin deitillä. Ja muista että sinkkuelämässäkin on hyvät puolensa.
M
En kelpaa miäkään enkä ole koskaan kelvannut. Ikää kohta 29 vuotta. Taas tapasin miehen joka kertoi ettei halua seurustella, mutta fuckbuddysuhteeseen mut kuitenkin halusi. Kaikki haluavat musta vain fuckbuddyn, muttei mitään vakavaa :( Mikähän siinä on kun toiset naiset pääsevät aina suhteeseen mutta toiset kelpuutetaan vaan seksisuhteeseen. Ei sitä täysin yksinkään haluaisi olla niin tyydytään sitten fwb:ksi.
Olen päättänyt elää yksin ja miehistä haen vain juttuseuraa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on todella kaunis niin kelpaa suhteeseen. Rumien kanssa sitten pelaillaan.
Niinkö? Olen kyllä vahvasti eri mieltä tästä asiasta. Monilla rumilla ihmisillä on puoliso, joten ajatus että vain kauniit ihmiset pääsevät pariutumaan, on suoranaisen absurdi väite ja ajatuksena todella lapsellinen. En tiedä missä haavemaailmassa oikein elät.
Kyllähän jotkut rumatkin kelpaa joillekin tietenkin. Jos on kaunis, kelpaa 100% varmasti.
Ei se ole noin mustavalkoista. Paljon on kaikennäköisiä ihmisiä, jotka pariutuvat. Toki viehättävät ihmiset helpommin kuin muut mutta se nyt ei tässä ollutkaan poittina vaan se, että me tavallisemmatkin saamme kumppanin siinä missä muutkin, myös rumat. Kaunis kelpaa aluksi, mutta mies kyllä perääntyy jos kyseessä on mielipuolinen tai hankala tapaus, suhde kun ei ole vakaalla pohjalla jos se perustuu ainoastaan ulkoisiin seikkoihin.
Vierailija kirjoitti:
En kelpaa miäkään enkä ole koskaan kelvannut. Ikää kohta 29 vuotta. Taas tapasin miehen joka kertoi ettei halua seurustella, mutta fuckbuddysuhteeseen mut kuitenkin halusi. Kaikki haluavat musta vain fuckbuddyn, muttei mitään vakavaa :( Mikähän siinä on kun toiset naiset pääsevät aina suhteeseen mutta toiset kelpuutetaan vaan seksisuhteeseen. Ei sitä täysin yksinkään haluaisi olla niin tyydytään sitten fwb:ksi.
Tuolla toiminnalla naiset mahdollistava nykyisen fwb-kulttuurin. Ja ei nyt tarvitse hiiltyä, koska tiedän että on myös naisia, jotka haluavat nimenomaan panna fwb-tyyppien kanssa. Silti on huomattavan paljon naisia, jotka haluavat ihan vakavan suhteen, mutta paremman puutteessa tyytyvät fwb-suhteeseen. Sekös ruokkii entisestään sitä, ettei moni mies edes halua aloittaa mitään vakavaa.
Wallah. kirjoitti:
Ennen kaikkea - opettele rakastamaan itseäsi ja hyväksymään itsesi sellaisena kuin olet; ja olemaan kokonainen ilman miestä. Kun olet itsesi kanssa tasapainossa ja onnellinen sinkkunakin, itsesi kanssa, säteilet tätä myös ulkopuolisten silmiin.
Tsemppiä, älä luovuta. Olet tärkeä. <3
Näin on.
Hieman off topic... Koska olen uskovainen, mainitsen tässä yhteydessä, että myöskään kristinuskon ihmiskäsityksen mukaan naimaton nainen (tai mies) ei ole puolikas ihminen, vaan yksi kokonainen. Ironista kyllä, tämä tulee ilmi Jeesuksen opetuksessa nimenomaan avioliitosta ja sitä kautta myös ihmisen sukupuolisuudesta: "Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi."
Jeesus ei sano, että kahdesta puolikkaasta tulee yksi kokonainen, vaan että kahdesta kokonaisesta tulee yksi kokonainen. Tämä on minusta kiehtovaa kristinuskon ihmiskäsityksessä. Jokainen ihminen on sellaisenaan täysi ihminen, Jumalan kuvakseen luoma.
Suurin osa yrittää liikaa. Sekä naiset, että miehet. Se ei ole ulkonäöstä kiinni, vaan ihan kemiasta ja ajoituksesta. Veikkaan, että ap:sta paistaa se perinteinen epätoivo, joka karkottaa kaiket. Joku viisas sano jo tuolla, että rakasta itseäsi ja opi elämään yksin niin siten sen ukon tulo elämään helpottuu, merkittävästi.
Tsemppiä
t.nainen
Joo kyllä tiedostan että itsessäni se vika on. Ei varmaan mikään yksi asia vaan monia. Se tunne on vaan niin paha kun ihastuu mutta sydän särkyy. Kunpa osaisin olla ihastumatta. Nyt en enää ole puoleen vuoteen ollut netin seuranhaku paikoissa. Otin vähän etäisyyttä siihen miehen etsimiseen. No kiva mies löysikin minut. Oli kiinnostunut minusta kun oli nähnyt minut yhteisen tuttavan seurassa ja sitä kautta sai yhteystietoni. Tutustuttiin. En heti innostunut mutta kun tapasin useamman kerran niin ihastuin kovasti. Se mies olikin varattu tai eroamassa(en tiedä mikä on totuus) mutta palasi naisensa luo. No tietenkin hyvä asia on etten päätynyt suhteeseen huonon miehennkanssa. Tunteet vaan ehtivät syttyä. Se pettyminen on kaikista inhottavinta. En haluaisi menettää toivoa kun rakastuminen on ihanaa. Tuntuu vain että muut löytävät niin helposti puolison paitsi minä. Hyvä kuulla että on muitakin.
Netistä ja baarista löytyi sitten niitä jotka eivät halunneet mitään vakavaa mutta totuus oli että eivät vain minun kanssani halunneet kun kerta on suhteessa vähän minun jälkeeni. Se tuntuu pahalta. Olisi ihanaa olla jonkun oma rakas.
Sama juttu ap! Tosi kurjaa :( ehkä meidän luonteissa on jotain mikä karkottaa miehet pois