Adoptoikaa lapsia älkääkä ajatelko vain itsekkäästi omien geenienne levittämistä
Maailmassa on paljon lapsia, jotka biologiset vanhemmat ovat hylänneet. He kaipaavat äidin ja isän syliä ja rakkautta. Miksi ette haluaisi antaa näille lapsille kotia ja olla heille rakastavat vanhemmat? Vetoan sydämenne hyvyyteen, miettikää ensin lasta. Miksi omien geenien levittäminen menee kaiken ohi? Itse aion adoptoida lapsia heti kun se on mahdollista. Ihan oikeasti, miettikää sydämellänne älkääkä toimiko vain viettienne ohjaamana! En sano pahalla vaan sydämeni hyvyydestä.
Kommentit (22)
Turhaan vetoat. Ihminen on itsekäs. Geenien itsekkyydeksi sitä biologit kutsuvat.
Olin täysin samaa mieltä kunnes se geenien levittämistarve iski. Siinä ei ajattelu auta!
Ei kaikki "hanki" biologista lasta geenejen takia. Syitä ja isompiakin on.
Eikö juuri tällä viikolla kerrottu uutisissa että maailmalta annetaan aina vain vähemmän lapsia kansainväliseen adoptiion. Monissa köyhemmisäkin maissa pystytään terveet adoptiolapset sijoittamaan aina vain paremmin omaan maahan adoptioon. Erityislapsia saa vielä helposti jos on valmis sille tielle lähtemään. Suomessa ei ole kotimaiset adoptiot kovin yleisiä koska laki ei tunne pakko-adoptiota ja lapsi voi olla ensimmäiset 18 elinvuottaan sijaislapsena jolloin vanhemmilla on kuitenkin takaportti auki lapsen elämään.
Vierailija kirjoitti:
Olin täysin samaa mieltä kunnes se geenien levittämistarve iski. Siinä ei ajattelu auta!
Pystyisit varmasti rakastamaan adoptoituakin lasta.
Et nyt taida hirveän paljon adoption realiteeteista ymmärtää. Ihan hyvällä sanon.
Siis tiedättekö kuinka vaikeaa adoptio on? Itse tunne kaksi perhettä, jotka ovat yrittäneet saada adoptiolasta vuosia siinä onnistumatta (eikä toiveena ole edes vauva vaan isompi ei täysin terve lapsikin kelpaisi).
Viimeinen asia, minkä tekisin on ulkomailta adoptointi. Kyllähän sellainen pieni käärö sulattaa kaikkien sydämet, mutta tulee esksri ja päiväkoti ja koko nuoruus. Ei ole helppoa, ei. Tunnen useamman ison adoptiolapsen. Voi, kun eivät olisi joutuneet tänne! Itsekkyyttä jos mikä repiä lapsi tänne. Enemmän vielä itsekästä, kuin "levittää geenejä".
Vierailija kirjoitti:
Ei kaikki "hanki" biologista lasta geenejen takia. Syitä ja isompiakin on.
Mitä syitä? AP
Olemme mieheni kanssa odottaneet adoptiolasta jo kuusi vuotta. Olisimme saaneet lapsen jo aiemmin, mutta lapsi olisi ollut kehitysvammainen. Emme haluneet lähteä sellaiseen.
Vierailija kirjoitti:
Siis tiedättekö kuinka vaikeaa adoptio on? Itse tunne kaksi perhettä, jotka ovat yrittäneet saada adoptiolasta vuosia siinä onnistumatta (eikä toiveena ole edes vauva vaan isompi ei täysin terve lapsikin kelpaisi).
Ei pidä paikkaansa. Adoptiossa parin täytyy täyttää tietyt kriteerit, mutta siitä edespäin prosessi on sujuvaa. Tunnen parin, joka on adoptoinut kaksi lasta lyhyellä aikavälillä. Mediassa vaan kerrotaan niistä vaikeista tapauksista, se vääristää kokonaiskuvaa.
Ap varmaan tarkoittaa hyvää, mutta hän ei ymmärrä adoptioprosessin vaikeutta. T: monta vuotta jonossa ollut
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin täysin samaa mieltä kunnes se geenien levittämistarve iski. Siinä ei ajattelu auta!
Pystyisit varmasti rakastamaan adoptoituakin lasta.
Mutta pystyykö lapsi rakastamaan vanhempiaan? Minusta tuntuu, ettet tiedä adoptiolasten mt-ongelmista. Adoptiolapsi on aina traumatisoitunut, hän on kokenut hylkäämisen. Toiset eivät koskaan toivu siitä.
Adoptiovanhemmilla ei aina riitä taidot lasten kasvattamiseen ja heidän ymmärtämiseen. Lapsen ongelmat tekevät arjesta raskasta.
Vierailija kirjoitti:
Viimeinen asia, minkä tekisin on ulkomailta adoptointi. Kyllähän sellainen pieni käärö sulattaa kaikkien sydämet, mutta tulee esksri ja päiväkoti ja koko nuoruus. Ei ole helppoa, ei. Tunnen useamman ison adoptiolapsen. Voi, kun eivät olisi joutuneet tänne! Itsekkyyttä jos mikä repiä lapsi tänne. Enemmän vielä itsekästä, kuin "levittää geenejä".
"Tulee eskari ja päiväkoti ja koko nuoruus." Mitä pahaa niissä on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis tiedättekö kuinka vaikeaa adoptio on? Itse tunne kaksi perhettä, jotka ovat yrittäneet saada adoptiolasta vuosia siinä onnistumatta (eikä toiveena ole edes vauva vaan isompi ei täysin terve lapsikin kelpaisi).
Ei pidä paikkaansa. Adoptiossa parin täytyy täyttää tietyt kriteerit, mutta siitä edespäin prosessi on sujuvaa. Tunnen parin, joka on adoptoinut kaksi lasta lyhyellä aikavälillä. Mediassa vaan kerrotaan niistä vaikeista tapauksista, se vääristää kokonaiskuvaa.
Heillä on käynyt sitten todella hyvä tuuri. Aina se ei ole noin helppoa.
Olen yksinäinen nainen, joten aika hiljaista on saada adoptoitua lapsi. Ei siinä, että biologistakaan olisi näköpiirissä ilman miestä, joten perheettömäksi jään. Adotoisin siis mielelläni, jos se olisi mahdollista, geenien jatkaminen ei ole tärkeää.
Ap saa adoptioprosessin kuulostamaan siltä niinkuin se olisi yhtä helppoa kuin kaupassa käynti.
Jos rakastavat vanhemmat riittävät, niin miksi niin moni adoptoitu lapsi haluaa etsiä juurensa? Kyllä se biologia vaan on tärkeää.
Itse en adoptoisi, onneksi ei ole tarvinnut lähteä siihen prosessiin. Kaksi ihanaa pellavapäätä yläkerrassa nukkumassa...
En kelpaa adoptiovanhemmaksi, kriteerit ovat sen verran tiukat.
👍