Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos et olisi neitsyt ja mies haluaisi odottaa seksiä hääyöhön asti, suostuisitko?
23.08.2017 |
Jos mies siis esim. uskonnollisista syistä haluaisi aloittaa seksielämän vasta avioliitossa, mutta hänelle ei kuitenkaan olisi ongelmaa sen kanssa, että nainen on kokenut? Onko kenellekään edes tullut tällaista tapausta vastaan ja suostuisitko odottamaan?
Kommentit (65)
Ilman muuta odottaisin : )
Kipinää on suhteessa havaittavissa ilman seksiäkin jos sitä on!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan pakko hieman kommentoida näitä "koeajo"- ja "testaus"-kommentteja.
Itselläni on jo sen verran ikää, että lähipiirissä monet ovat jo toisella (tai kolmannella) kierroksella. Ja joka ikisessä tapauksessa kumppani on koeajettu ennen avioliittoa, usein lapsikin on jo hankittu ennen suhteen virallistamista. Eli sängyssä on kyllä mätsännyt, mutta aika paljon muita asioita on jäänyt testaamatta. Esim. miten mies toimii kun lapsi sairastaa ja valvottaa, tai vaimo on sairaana. Huolehtiiko mies vai lähteekö baariin tai pelailee videopelejä, nukkuu puolille päivin jne?
Jos taas seksi jostain syystä lakkaa mätsäämästä niin siihen on syynä
- riitely, joka johtuu yleensä väsymyksestä ja siitä ettei toinen kanna vastuuta
- pornon katselu, joka on helpompaa ja kiinnostaa enemmän kuin oma vaimo
- sivusuhde
En tällä kommentilla tarkoita tuomita kenenkään seksuaalisuhteita. Tuli vain mieleen eräs tuttava, jolla oli tapana käyttää tuota "koeajetaanhan autokin" -fraasia miehistä. Miehensä lähti kahden lapsen jälkeen, kun toinen lapsista sairastui vakavasti.Pointti: on tärkeämpiäkin taipumuksia "koeajettavaksi" ja testattavaksi kuin seksitaidot. Hyväkin seksielämä menee pilalle, jos suhde on muuten huono.
Niin, eipä noita sairaus ja lastenhoitojuttujakaan pääse "koeajamaan" kuin kokemalla konkreettisesti tositilanteessa. Sama pätee myös seksiin. Toisin kuin esim. lastenhoitoon osallistumista, seksuaalista yhteensopivuutta pääsee kokeilemaan ja kokemaan jo ennen kuin suhde niin syvälliseksi viedään, että perhe perustetaan. Joten miksi ei voisi "koeajaa" niin paljon kuin se on mahdollista ennen sitä niin isoa sitoumusta? Viestisi tuntuu omituiselta, ikäänkuin vähättelisit seksuaalisen yhteensopivuuden kokemisen merkitystä sillä perusteella, että parisuhteeseen kuuluu muitakin osa-alueita kuin seksuaalisuus?
En lähtisi avioon ilman että seksuaalinen puolikin olisi jotenkin tuttua. Eihän se mitään takaa, elämässä voi sattua mitä vaan ja ihmiset muuttuvat paljonkin siitä, mitä ovat parikymppisenä. Olen jo sen ikäinen, että tuskin kukaan sellaista ehdottaisikaan, hih. En tosin tiedä onko uskovaisten piirissä tapana odottaa jos menee toiseen avioliittoon tai ekaa kertaa vanhemmalla iällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan pakko hieman kommentoida näitä "koeajo"- ja "testaus"-kommentteja.
Itselläni on jo sen verran ikää, että lähipiirissä monet ovat jo toisella (tai kolmannella) kierroksella. Ja joka ikisessä tapauksessa kumppani on koeajettu ennen avioliittoa, usein lapsikin on jo hankittu ennen suhteen virallistamista. Eli sängyssä on kyllä mätsännyt, mutta aika paljon muita asioita on jäänyt testaamatta. Esim. miten mies toimii kun lapsi sairastaa ja valvottaa, tai vaimo on sairaana. Huolehtiiko mies vai lähteekö baariin tai pelailee videopelejä, nukkuu puolille päivin jne?
Jos taas seksi jostain syystä lakkaa mätsäämästä niin siihen on syynä
- riitely, joka johtuu yleensä väsymyksestä ja siitä ettei toinen kanna vastuuta
- pornon katselu, joka on helpompaa ja kiinnostaa enemmän kuin oma vaimo
- sivusuhde
En tällä kommentilla tarkoita tuomita kenenkään seksuaalisuhteita. Tuli vain mieleen eräs tuttava, jolla oli tapana käyttää tuota "koeajetaanhan autokin" -fraasia miehistä. Miehensä lähti kahden lapsen jälkeen, kun toinen lapsista sairastui vakavasti.Pointti: on tärkeämpiäkin taipumuksia "koeajettavaksi" ja testattavaksi kuin seksitaidot. Hyväkin seksielämä menee pilalle, jos suhde on muuten huono.
Mitenkähän noita sairaan lapsen hoitotaitoja pääsee koeajamaan? Sanoisin että siinä vaiheessa sitoumus on jo aamenta syvempi.
Hyvä kysymys. Ehkä pitää miettiä mitä ominaisuuksia hyvällä puolisolla on. Hyväntahtoisuus ainakin. Ja sitten itsekuri, joka liittyy siihen, että kestää haasteita, ei mene siitä mistä aita on matalin. Seksin odottaminen voi kertoa paljonkin itsekurista, joka vaikuttaa tosi moneen osa-alueeseen. Eri asia tietysti se, jos seksiä odotetaan vain jonkin ulkoisen syyn takia, esim. halutaan olla mieliksi uskonyhteisölle, vanhemmille tms.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole siitä, että en jaksaisi odottaa, mutta en pysty kuvittelemaan meneväni naimisiin henkilön kanssa, jonka kanssa en koskaan vielä olisi harrastanut seksiä. Naimisiinmeno olisi minulle iso sitoumus ja haluaisin silloin jo tuntea tulevan puolisoni läpikotaisin (siis niin hyvin kuin toisen nyt voi tuntea). Mielestäni siihen tutustumiseen kuuluu myös tuo seksuaalisuus. Eihän täysin kokematon voi tietää, mistä pitää ja mitä haluaa. Mitäs jos vuoden naimisissaolon jälkeen huomattaisiin, ettei halut yhtään kohtaa? Mielummin siis tutustuisin siihenkin puoleen ennen päätöstä olla yhdessä koko loppuelämä (oletan, että noin uskonnollisella se tarkoittaisi sitäkin).
No toisille se seksi voi olla iso sitoumus!
Itse en käsitä miten ne halut eivät kohtaisi? Eikö kaikki muukin laiteta kohtaamaan, jos meinataan yhdessä olla?
Oman kokemukseni mukaan seksuaaliset halut ja tarpeet ovat hyvin yksilöllisiä, eikä niitä välttämättä ole mahdollista vaan laittaa kohtaamaan toisiaan, vaikka miten haluaisi ja toista rakastaisi. Jos toisen kanssa ei koskaan voi tyydyttää omia hyvinkin tärkeitä ja syvällisiä seksuaalisia tarpeita, seksielämä muuttuu ennenpitkää epätyydyttäväksi. Kiva sitten elää vuosikymmeniä seksuaalisesti epätyydyttävässä suhteessa, kun ei toista voi kuitenkaan pakottaakaan sellaiseen, mitä hän ei halua. Eikä se painostettuna ole edes kivaa kummastakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan pakko hieman kommentoida näitä "koeajo"- ja "testaus"-kommentteja.
Itselläni on jo sen verran ikää, että lähipiirissä monet ovat jo toisella (tai kolmannella) kierroksella. Ja joka ikisessä tapauksessa kumppani on koeajettu ennen avioliittoa, usein lapsikin on jo hankittu ennen suhteen virallistamista. Eli sängyssä on kyllä mätsännyt, mutta aika paljon muita asioita on jäänyt testaamatta. Esim. miten mies toimii kun lapsi sairastaa ja valvottaa, tai vaimo on sairaana. Huolehtiiko mies vai lähteekö baariin tai pelailee videopelejä, nukkuu puolille päivin jne?
Jos taas seksi jostain syystä lakkaa mätsäämästä niin siihen on syynä
- riitely, joka johtuu yleensä väsymyksestä ja siitä ettei toinen kanna vastuuta
- pornon katselu, joka on helpompaa ja kiinnostaa enemmän kuin oma vaimo
- sivusuhde
En tällä kommentilla tarkoita tuomita kenenkään seksuaalisuhteita. Tuli vain mieleen eräs tuttava, jolla oli tapana käyttää tuota "koeajetaanhan autokin" -fraasia miehistä. Miehensä lähti kahden lapsen jälkeen, kun toinen lapsista sairastui vakavasti.Pointti: on tärkeämpiäkin taipumuksia "koeajettavaksi" ja testattavaksi kuin seksitaidot. Hyväkin seksielämä menee pilalle, jos suhde on muuten huono.
Hyvä kirjoitus, mutta sairaan lapsen hoitotaitoja on paha "koeajaa" ennen kun on oikeasti se sairas lapsi siinä.
Toki jonkinlaista osviittaa voi antaa miten mies/ nainen käyttäytyy kumppanin sairastumistapauksessa, mutta lapsen tulo ja varsinkin sairaan lapsen, voi muuttaa ihmistä.
Aikoinaan olisin suostunut riemumielin! Siis olisin aloittanut suhteen, ja hyödyntänyt kaiken hellyyden miehestä irti, jonka saan, kun olisin tiennyt, ettei se yritä mitään. Koska kammosin sitä, kun miehiä himotti. Mä en itse siksi pystynyt seksiin ollenkaan.
Sitten kun olisin saanut rakkautta ja hyväksyntää siltä mieheltä tarpeeksi sen availematta mun puseron nappeja, olisin luultavasti vaihtanut johonkuhun fiksumpaan, joka ei katso kalenterista, onko hänellä oikeus panna, vaan minusta ja itsestään, ja aloittanut seksielämän. Ois nillittäjä saanut jäädä sääntöineen kuin nalli kalliolle. Mutta kiitti kovasti, kun et halunnut liikaa! Heippa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihan pakko hieman kommentoida näitä "koeajo"- ja "testaus"-kommentteja.
Itselläni on jo sen verran ikää, että lähipiirissä monet ovat jo toisella (tai kolmannella) kierroksella. Ja joka ikisessä tapauksessa kumppani on koeajettu ennen avioliittoa, usein lapsikin on jo hankittu ennen suhteen virallistamista. Eli sängyssä on kyllä mätsännyt, mutta aika paljon muita asioita on jäänyt testaamatta. Esim. miten mies toimii kun lapsi sairastaa ja valvottaa, tai vaimo on sairaana. Huolehtiiko mies vai lähteekö baariin tai pelailee videopelejä, nukkuu puolille päivin jne?
Jos taas seksi jostain syystä lakkaa mätsäämästä niin siihen on syynä
- riitely, joka johtuu yleensä väsymyksestä ja siitä ettei toinen kanna vastuuta
- pornon katselu, joka on helpompaa ja kiinnostaa enemmän kuin oma vaimo
- sivusuhde
En tällä kommentilla tarkoita tuomita kenenkään seksuaalisuhteita. Tuli vain mieleen eräs tuttava, jolla oli tapana käyttää tuota "koeajetaanhan autokin" -fraasia miehistä. Miehensä lähti kahden lapsen jälkeen, kun toinen lapsista sairastui vakavasti.Pointti: on tärkeämpiäkin taipumuksia "koeajettavaksi" ja testattavaksi kuin seksitaidot. Hyväkin seksielämä menee pilalle, jos suhde on muuten huono.
Johtuisikohan ihan siitä, että ne seksitaidot on hitusen helpompi testata kuin vauvan valvottamisesta tulevat väsymykset ja kotitöiden jako ja sivusuhteet.
Hassua, että seksille laitetaan niin iso merkitys, että sitä voidaan harrastaa vasta naimisiinmenon jälkeen, mutta toisaalta sitä pidetään niin mitättömänä asiana, että sen oletetaan vain sujuvan jotenkin ja sen "jotenkin" pitää riittää loppuelämäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aikoinaan olisin suostunut riemumielin! Siis olisin aloittanut suhteen, ja hyödyntänyt kaiken hellyyden miehestä irti, jonka saan, kun olisin tiennyt, ettei se yritä mitään. Koska kammosin sitä, kun miehiä himotti. Mä en itse siksi pystynyt seksiin ollenkaan.
Sitten kun olisin saanut rakkautta ja hyväksyntää siltä mieheltä tarpeeksi sen availematta mun puseron nappeja, olisin luultavasti vaihtanut johonkuhun fiksumpaan, joka ei katso kalenterista, onko hänellä oikeus panna, vaan minusta ja itsestään, ja aloittanut seksielämän. Ois nillittäjä saanut jäädä sääntöineen kuin nalli kalliolle. Mutta kiitti kovasti, kun et halunnut liikaa! Heippa!
Miksi alapeukkuja? Tuollaisten tyhmien sääntöjen noudattajat ja niihin nojaavat ansaitsevatkin tulla käytetyiksi toisten tarpeisiin. Ja ihan sama kun miehet vonkaa naisilta ja sitten hylkäävät. Siinäkin monesti naiselle sanotaan, että mitäs luulit sen johtavan mihinkään?
En ollut neitsyt kumpaankaan liittoon mennessäni, enkä ikinä ostaisi sikaa säkissä. Seksi ja läheisyys ovat minulle niin tärkeitä asioita, etten ota riskiä siitä, että ne jäävät puuttumaan tai epätyydyttäviksi jonkin epäsopivuuden vuoksi. Molemmissa liitoissani mies on halunnut lopulta vähemmän alun kanivaiheen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En tietenkään suostuisi. En muutenkaan uskoisi ateistina päätyväni parisuhteeseen ihmisen kanssa, jolle uskonto määrää elämää.
Ehkä suostuisin, mutta olen niin seksuaalinen ihminen, että himot hyrräisivät. Käpälöinti olisi kovaa ja menisi pitkälle.
Jos mies olisi vastustamaan sitä, niin luulen, että se tappaisi rakkauden automaattisesti. Sitä tuntisi olevansa hylätty ja ei-kiinnostava. Homma loppuisi itsestään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei seksin sujuminen ole mikään itsestäänselvyys. Ehkä se on sitä sellaisille naisille jotka eivät siitä niin välitä ja ajattelevat että kumppanin halut voi hoitaa sillä että vaan suostuu passiiviseksi kohteeksi silloin tällöin. Itse en tuollaista seksiä halua. Kaikki eivät ole hyviä sängyssä. On estoja ja on asenneongelmia ja lisäksi tuossa on se riski ettei ihminen edes oikeastaan välitä seksistä jos ylipäätään pystyy vuosikausia olemaan ilman, vaikka sitä olisi saatavilla.
Vierailija kirjoitti:
Eli teidän mielestänne miehen seksin odottaminen on automaattisesti jotenkin sairasta,mutta naista joka tahtoo antautua vasta hääyönä,te kyllä ymmärrätte...ja syyttäisitte siaksi miestä,joka ei sitä käsittäisi.Niinpä....missä tasa-arvo.
Olen itse nainen,enkä tosiaankaan neitsytmorsian,mutta tiedän,että tosiuskovat odottavat usein hääyöhön,on sitten mies tai nainen,eikä ole mikään mikromunakysymys.
En ymmärrä yhtään sen paremmin naistakaan, joka haluaisi seksiä vasta hääyönä. Toivottavasti yksikään nainen ei enää koe, että hänen kuuluu antautua sen paremmin hääyönä kuin muulloinkaan.
Jos kyseessä on molempien vakaumus, niin eihän tuossa silloin ole ongelmaa, mutta suurin osa suomalaisista pitää seksiä luonnollisena osana parisuhdetta täysin riippumatta siitä, onko koskaan edes aikeissa mennä naimisiin. Itse en voisi kuvitella ensin sitoutuvani avioliittoon ja vasta sitten tietäväni, kuinka hyvin seksi toimii. Mitoista ei todellakaan ole kyse eikä siitä, millaisia fantasioita itsekullakin on, kyllä siihen tarvitaan ihan sitä tekemistä että tietää, sovitaanko yhteen.
Joo. Minusta se olis ihanan romanttistakin.
Nykyään seksistä menee kaikki romanttisuus kun sitä tuputetaan joka tuutista kaiken aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyse ei ole siitä, että en jaksaisi odottaa, mutta en pysty kuvittelemaan meneväni naimisiin henkilön kanssa, jonka kanssa en koskaan vielä olisi harrastanut seksiä. Naimisiinmeno olisi minulle iso sitoumus ja haluaisin silloin jo tuntea tulevan puolisoni läpikotaisin (siis niin hyvin kuin toisen nyt voi tuntea). Mielestäni siihen tutustumiseen kuuluu myös tuo seksuaalisuus. Eihän täysin kokematon voi tietää, mistä pitää ja mitä haluaa. Mitäs jos vuoden naimisissaolon jälkeen huomattaisiin, ettei halut yhtään kohtaa? Mielummin siis tutustuisin siihenkin puoleen ennen päätöstä olla yhdessä koko loppuelämä (oletan, että noin uskonnollisella se tarkoittaisi sitäkin).
No toisille se seksi voi olla iso sitoumus!
Itse en käsitä miten ne halut eivät kohtaisi? Eikö kaikki muukin laiteta kohtaamaan, jos meinataan yhdessä olla?
No ajatellaan vaikka että toiselle suuseksi on tärkeä osa tyydyttävää seksielämää, mutta hänen kumppaninsa mielestä se on kuvottavaa ja oksettavaa. Kerrotko konkreettisia keinoja, kuinka tällainen pari neuvosi mukaan vain laittaa halunsa kohtaamaan siten, että kumpikaan ei koe jäävänsä paitsi mistään tärkeästä tai koe joutuvansa painostettuna suostumaan johonkin sellaiseen, mitä hän pitää vastenmielisenä? Kuinka tällainen pari laittaa halunsa kohtaamaan niin, että yhteinen seksielämä on nautinnollista ja tyydyttävää pitkällä tähtäimellä, eikä ainoastaan siten, että kyllä mä nyt jonkun aikaa kestän ilman tätä puuttuvaa palasta, koska olen rakastunut. Entä sitten kun huuma haihtuu ja arjen rakkauskin kohtaa kolhuja ruuhkavuosien kriiseissä? Entä sitten kun tulee ongelmia tai kuivia kausia, väsymystä ja uupumusta, kun rakkaus vaatii työtä ja tahtoa pysyäkseen hengissä? Kuinka kaiken tällaisen keskellä sitten riittää se, ettei seksuaalisestikaan koskaan saa puolisoltaan jotain, mikä itselleen olisi erittäin tärkeää? Miten ne halut laitetaan kohtaamaan, että se riittää loppuelämäksi ilman katkeruutta ja jäytävää osattomuuden tunnetta, jos halut alunperin poikkeavat toisistaan merkityksillisillä osa-alueilla?
En todellakaan. En halua kumppania, jonka libido on niin matala, että hän voi hyvin olla seksiä kuukausikaupalla.
Alue: Aihe vapaa
Kuulostaa tosiaan siltä, että olet poteroitunut tuohon vihamielisyyteesi!? Aika rankkaa settiä siitä rakkaimmasta..?