Onko tällainen ydinperhe?
Jossa aikuinen eri liitosta oleva lapsi asuu muualla ja uusi mies ja yhteinen lapsi saman katon alla?
Kommentit (105)
Miten tämä sana "ydinperhe" näkyy teidän arjessanne? Mitä se muuttaisi verrattuna uusperhe sanaan. Sehän on vaan sana. Tuleeko se päivittäin ilmi jotenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aina katsonut meidät ydinperheeksi, vaikka minulla on etälapsi joka nyt siis jo aikuinen. Ei meitä uusperheeksi mitenkään saa, kun lapsi ei asunut meidän kanssa.
Näin minäkin ajattelen.
Ai että kun hylkää edellisen suhteen lapsensa niin ettei edes viikonloppuisin ota luokseen niin voi kutsua uutta perhettä ydinperheeksi. Voi taivas mitä törppöjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aina katsonut meidät ydinperheeksi, vaikka minulla on etälapsi joka nyt siis jo aikuinen. Ei meitä uusperheeksi mitenkään saa, kun lapsi ei asunut meidän kanssa.
Näin minäkin ajattelen.
Itse kun asuin nuoruuteni nimenomaan uusperheessä, jolloin meille tuli asumaan äitipuolen lapsetkin, niin mitenkään ei ole kyse samasta asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aina katsonut meidät ydinperheeksi, vaikka minulla on etälapsi joka nyt siis jo aikuinen. Ei meitä uusperheeksi mitenkään saa, kun lapsi ei asunut meidän kanssa.
Näin minäkin ajattelen.
Ai että kun hylkää edellisen suhteen lapsensa niin ettei edes viikonloppuisin ota luokseen niin voi kutsua uutta perhettä ydinperheeksi. Voi taivas mitä törppöjä.
Tottakai voi ottaa luokseen -vierailulle-, mutta kyse ei ole samasta asiasta, kuin että hän asuisi siinä perheessä.
Esikoisesi on kirahvi, miehesi oli poikamiesnainen. Nyt olette norsulauma. Eikä ketään liikuta tippaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä sana "ydinperhe" näkyy teidän arjessanne? Mitä se muuttaisi verrattuna uusperhe sanaan. Sehän on vaan sana. Tuleeko se päivittäin ilmi jotenkin.
Nimenomaan niin, että siinä päivittäisessä tekemisessä on koko ajan vaan se ydinperhe.
t: ei ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aina katsonut meidät ydinperheeksi, vaikka minulla on etälapsi joka nyt siis jo aikuinen. Ei meitä uusperheeksi mitenkään saa, kun lapsi ei asunut meidän kanssa.
Näin minäkin ajattelen.
Ai että kun hylkää edellisen suhteen lapsensa niin ettei edes viikonloppuisin ota luokseen niin voi kutsua uutta perhettä ydinperheeksi. Voi taivas mitä törppöjä.
Hän on jo aikuinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aina katsonut meidät ydinperheeksi, vaikka minulla on etälapsi joka nyt siis jo aikuinen. Ei meitä uusperheeksi mitenkään saa, kun lapsi ei asunut meidän kanssa.
Näin minäkin ajattelen.
Ai että kun hylkää edellisen suhteen lapsensa niin ettei edes viikonloppuisin ota luokseen niin voi kutsua uutta perhettä ydinperheeksi. Voi taivas mitä törppöjä.
Tottakai voi ottaa luokseen -vierailulle-, mutta kyse ei ole samasta asiasta, kuin että hän asuisi siinä perheessä.
Ei perheessä asuta, perheeseen kuulutaan! Hän ei siis sinun mielestäsi kuulu perheeseen...
Ei asumismuoto määrittele perhettä millään tavalla! Ydinperhe (jossa on siis vain lapsia nykyisestä suhteesta, kummallakaan ei aiemmista suhteista) voi hyvin asua vaikkapa kahdella paikkakunnalla, jos isällä on työpaikka Oulussa ja äidillä Kuopiossa. Silti he ovat ydinperhe. Tai ydinperhe, josta kaikki lapset otetaan sijoitukseen, se pysyy silti yhä ydinperheenä.
Vierailija kirjoitti:
. Tai ydinperhe, josta kaikki lapset otetaan sijoitukseen, se pysyy silti yhä ydinperheenä.
Arvelinkin, että täällä heitetään asioita totena ilman omakohtaisia kokemuksia. Mun kummityttö ei mitenkään tunne kuuluvansa äitinsä perheeseen, kun näkee tätä ehkä kerran kaks kuussa. Ja ollut pienestä jo sijoitettuna muualle.
tonttuli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aina katsonut meidät ydinperheeksi, vaikka minulla on etälapsi joka nyt siis jo aikuinen. Ei meitä uusperheeksi mitenkään saa, kun lapsi ei asunut meidän kanssa.
Näin minäkin ajattelen.
Ai että kun hylkää edellisen suhteen lapsensa niin ettei edes viikonloppuisin ota luokseen niin voi kutsua uutta perhettä ydinperheeksi. Voi taivas mitä törppöjä.
Tottakai voi ottaa luokseen -vierailulle-, mutta kyse ei ole samasta asiasta, kuin että hän asuisi siinä perheessä.
Ei perheessä asuta, perheeseen kuulutaan! Hän ei siis sinun mielestäsi kuulu perheeseen...
Tunnetko itse kuuluvasi lapsuudenperheeseesi vielä, kun olet jo omankin hankkinut?
Perheeksi määritellään noin yleisesti samassa taloudessa asuvat. Jos aikuinen lapsi on jo omillaan, hän ei enää ole osa perhettä ihan määritelmän mukaan. Jos ihan väkisin aletaan määritelmiä vääntämään..
Sitä vasten ajateltuna te voisitte tavallaan olla ydinperhekin. Mutta oikeasti näillä määritelmillä ei ole elämiseen mitään merkitystä ja jopa määritelmiä laativat myöntävät perheen olevan vaikea käsite määritellä yksiselitteisesti.
Vierailija kirjoitti:
tonttuli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aina katsonut meidät ydinperheeksi, vaikka minulla on etälapsi joka nyt siis jo aikuinen. Ei meitä uusperheeksi mitenkään saa, kun lapsi ei asunut meidän kanssa.
Näin minäkin ajattelen.
Ai että kun hylkää edellisen suhteen lapsensa niin ettei edes viikonloppuisin ota luokseen niin voi kutsua uutta perhettä ydinperheeksi. Voi taivas mitä törppöjä.
Tottakai voi ottaa luokseen -vierailulle-, mutta kyse ei ole samasta asiasta, kuin että hän asuisi siinä perheessä.
Ei perheessä asuta, perheeseen kuulutaan! Hän ei siis sinun mielestäsi kuulu perheeseen...
Tunnetko itse kuuluvasi lapsuudenperheeseesi vielä, kun olet jo omankin hankkinut?
Sotket nyt asioita. Jokainen lapsi on lähtöisin joko uusperheestä, ydinperheestä, sijaisperheestä tai ehkä perhekodista (tai adoptioperheestä tms). Sen mukaisesti hän on aikuisenakin ydinperheen lapsi tai uusperheen lapsi. Sitten aikuisena hän muodostaa oman perheensä, jos muodostaa.
Itse synnyin ydinperheeseen, mutta vanhempani erosivat ja molemmat menivät uusiin naimisiin. Kumpikaan ei saanut enää uusia lapsia, mutta silti minusta tuli uusperheen lapsi, ja se olen yhä, vaikka minulla on nyt aikuisena jo oma (ydin)perhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä sana "ydinperhe" näkyy teidän arjessanne? Mitä se muuttaisi verrattuna uusperhe sanaan. Sehän on vaan sana. Tuleeko se päivittäin ilmi jotenkin.
Nimenomaan niin, että siinä päivittäisessä tekemisessä on koko ajan vaan se ydinperhe.
t: ei ap
Esitätkö vaan tyhmää ja miksi väheksyt esikkoasi a.p? Miksei hän ole yhtä tärkeä sulle kun tämä uusi lapsi.
Hävettääkö uusperheellisiä noin kovasti vai miksi pitää väkisin tingata olevansa ydinperhe?
Miksi ette voi hyväksyä että niitä lapsia on tullut tehtyä jonkun muun kanssa aiemmin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tonttuli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aina katsonut meidät ydinperheeksi, vaikka minulla on etälapsi joka nyt siis jo aikuinen. Ei meitä uusperheeksi mitenkään saa, kun lapsi ei asunut meidän kanssa.
Näin minäkin ajattelen.
Ai että kun hylkää edellisen suhteen lapsensa niin ettei edes viikonloppuisin ota luokseen niin voi kutsua uutta perhettä ydinperheeksi. Voi taivas mitä törppöjä.
Tottakai voi ottaa luokseen -vierailulle-, mutta kyse ei ole samasta asiasta, kuin että hän asuisi siinä perheessä.
Ei perheessä asuta, perheeseen kuulutaan! Hän ei siis sinun mielestäsi kuulu perheeseen...
Tunnetko itse kuuluvasi lapsuudenperheeseesi vielä, kun olet jo omankin hankkinut?
Sotket nyt asioita. Jokainen lapsi on lähtöisin joko uusperheestä, ydinperheestä, sijaisperheestä tai ehkä perhekodista (tai adoptioperheestä tms). Sen mukaisesti hän on aikuisenakin ydinperheen lapsi tai uusperheen lapsi. Sitten aikuisena hän muodostaa oman perheensä, jos muodostaa.
Itse synnyin ydinperheeseen, mutta vanhempani erosivat ja molemmat menivät uusiin naimisiin. Kumpikaan ei saanut enää uusia lapsia, mutta silti minusta tuli uusperheen lapsi, ja se olen yhä, vaikka minulla on nyt aikuisena jo oma (ydin)perhe.
Eli onko lähtökohdaksi otettava se, jolloin muutat pois lapsuudenperheestä ennenkuin voidaan määritellä asuitko lapsuutesi ydin- vai uusperheessä?
Vierailija kirjoitti:
Hävettääkö uusperheellisiä noin kovasti vai miksi pitää väkisin tingata olevansa ydinperhe?
Miksi ette voi hyväksyä että niitä lapsia on tullut tehtyä jonkun muun kanssa aiemmin?
Ei hävetä, vaan kyse on nimenomaan tunteesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten tämä sana "ydinperhe" näkyy teidän arjessanne? Mitä se muuttaisi verrattuna uusperhe sanaan. Sehän on vaan sana. Tuleeko se päivittäin ilmi jotenkin.
Nimenomaan niin, että siinä päivittäisessä tekemisessä on koko ajan vaan se ydinperhe.
t: ei ap
Esitätkö vaan tyhmää ja miksi väheksyt esikkoasi a.p? Miksei hän ole yhtä tärkeä sulle kun tämä uusi lapsi.
Kukas se tyhmä on? Juurihan kerroin olevani -ei ap-.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tonttuli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aina katsonut meidät ydinperheeksi, vaikka minulla on etälapsi joka nyt siis jo aikuinen. Ei meitä uusperheeksi mitenkään saa, kun lapsi ei asunut meidän kanssa.
Näin minäkin ajattelen.
Ai että kun hylkää edellisen suhteen lapsensa niin ettei edes viikonloppuisin ota luokseen niin voi kutsua uutta perhettä ydinperheeksi. Voi taivas mitä törppöjä.
Tottakai voi ottaa luokseen -vierailulle-, mutta kyse ei ole samasta asiasta, kuin että hän asuisi siinä perheessä.
Ei perheessä asuta, perheeseen kuulutaan! Hän ei siis sinun mielestäsi kuulu perheeseen...
Tunnetko itse kuuluvasi lapsuudenperheeseesi vielä, kun olet jo omankin hankkinut?
Sotket nyt asioita. Jokainen lapsi on lähtöisin joko uusperheestä, ydinperheestä, sijaisperheestä tai ehkä perhekodista (tai adoptioperheestä tms). Sen mukaisesti hän on aikuisenakin ydinperheen lapsi tai uusperheen lapsi. Sitten aikuisena hän muodostaa oman perheensä, jos muodostaa.
Itse synnyin ydinperheeseen, mutta vanhempani erosivat ja molemmat menivät uusiin naimisiin. Kumpikaan ei saanut enää uusia lapsia, mutta silti minusta tuli uusperheen lapsi, ja se olen yhä, vaikka minulla on nyt aikuisena jo oma (ydin)perhe.
Tollakin määritelmällä ajateltuna lapseni kokevat takuulla asuvansa ydinperheessä.
Näin minäkin ajattelen.