Lue keskustelun säännöt.
Onko tällainen ydinperhe?
23.08.2017 |
Jossa aikuinen eri liitosta oleva lapsi asuu muualla ja uusi mies ja yhteinen lapsi saman katon alla?
Kommentit (105)
Taidan olla outo, mutta minusta ihminen voi kuulua yhtä aikaa sekä ydin-, että uusperheeseen. Eli, vanhemmat ja yhteinen lapsi on ydinperhe, ja toisen lapsi mukaanluettuna on uusperhe. Toki tämän voi ajatella myös eri tavalla. Ihmiset hahmottavat asioita eri tavoin. Ap:n kysymys ei ollut tyhmä, ja osa vastauksista on ollut tarpeettoman ilkeitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tonttuli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aina katsonut meidät ydinperheeksi, vaikka minulla on etälapsi joka nyt siis jo aikuinen. Ei meitä uusperheeksi mitenkään saa, kun lapsi ei asunut meidän kanssa.
Näin minäkin ajattelen.
Ai että kun hylkää edellisen suhteen lapsensa niin ettei edes viikonloppuisin ota luokseen niin voi kutsua uutta perhettä ydinperheeksi. Voi taivas mitä törppöjä.
Tottakai voi ottaa luokseen -vierailulle-, mutta kyse ei ole samasta asiasta, kuin että hän asuisi siinä perheessä.
Ei perheessä asuta, perheeseen kuulutaan! Hän ei siis sinun mielestäsi kuulu perheeseen...
Tunnetko itse kuuluvasi lapsuudenperheeseesi vielä, kun olet jo omankin hankkinut?
Sotket nyt asioita. Jokainen lapsi on lähtöisin joko uusperheestä, ydinperheestä, sijaisperheestä tai ehkä perhekodista (tai adoptioperheestä tms). Sen mukaisesti hän on aikuisenakin ydinperheen lapsi tai uusperheen lapsi. Sitten aikuisena hän muodostaa oman perheensä, jos muodostaa.
Itse synnyin ydinperheeseen, mutta vanhempani erosivat ja molemmat menivät uusiin naimisiin. Kumpikaan ei saanut enää uusia lapsia, mutta silti minusta tuli uusperheen lapsi, ja se olen yhä, vaikka minulla on nyt aikuisena jo oma (ydin)perhe.
Tollakin määritelmällä ajateltuna lapseni kokevat takuulla asuvansa ydinperheessä.
Mutta kun perhemuotoa ei MÄÄRITTELE ihmisen oma subjektiivinen KOKEMUS. Vaan perhemuodon määrittelee se, että onko vanhemmilla lapsia edellisistä suhteista vai ei.
Varmasti joku kokee asuvansa ydinperheessä, vaikka kyseessä on uusperhe. Subjektiivinen tunne (=kokemus) ei kuitenkaan muuta faktoja toisiksi.
Mutta rakas koita nyt ymmärtää, että virallisen määritelmän mukaan se poismuuttanut aikuinen lapsi ei enää kuulu ap:n perheeseen. Jolloin jäljellä on vain ydinperhe. Ihan sama tunteeko aikuinen lapsi kuuluvansa mihin..
Määritelmissä on aina se ongelma, että ne eivät kata kaikkia mahdollisia skenaarioita kuitenkaan.
Uusperhekuviossa perhe ei voi muuttua ydinperheeksi, kun se toisen vanhemman aikaisempi lapsi muuttaa pois kotoa. Ydinperhe ei voi olla, jos jommalla kummalla on lapsia aiemmista suhteista. Ymmärrän sen, että uusperhekin kuulostaa kummalliselta, jos se aiempi lapsi on jo 30, mutta ei kyseessä silti ole ydinperhekään.
Määrittelet perhekuviota lasten poismuutolla. Jos ydinperheen ainoa lapsi muuttaa pois kotoa ollenssaan 18-vuotias, niin lakkaako hänen vanhemmilla olemasta perhe? Koska kaksi aikuista, jotka asuvat vain kaksin, eivät tavallaan ole perhe? Perhe muodostuu vasta kun siihen syntyy lapsia. Vai jääkö niille vanhemmille keskenään joku ydinperhe ilman lapsia, ja se heidän ainoa poismuuttanut lapsi ei enää kuulu siihen perheeseen vai?
En minä määrittele, vaan se on nykykäsityksen mukaan perheen määritelmä. Samassa taloudessa asuvat vanhemmat lapsineen. Se ei ole ongelmaton määritelmä toki.
Koen, että oma aikuinen lapseni on edelleen perhettäni, mutta määritelmän mukaan hän ei ole. Koen myös olevani edelleen perhe mieheni kanssa, vaikka lapsi ei meillä asukaan.
En minä ole näitä määritelmiä keksinyt.
Se aikuinenkin lapsi on sun lapses vai etkö tykkää kuin lapsista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni olette uusioperhe, koska miehellä on jo lapsi.
Äidillä se lapsi jo on mutta mielestäni emme ole uusioperhe.
Onhan se sulle uusi perhe, vaikka vanha on jo "hajonnut".
Miksi yleensä kyselet, kun et hyväksy vastausta. ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hävettääkö uusperheellisiä noin kovasti vai miksi pitää väkisin tingata olevansa ydinperhe?
Miksi ette voi hyväksyä että niitä lapsia on tullut tehtyä jonkun muun kanssa aiemmin?
Ei hävetä, vaan kyse on nimenomaan tunteesta.
Eli sinusta tuntuu siltä että aiemmasta suhteesta syntynyttä lasta ei ole olemassa?
Onhan se olemassa, ei vaan kuulu perheeseen.
Onpa surullista. Toivottavasti lapsesi ei tiedä että olet tuota mieltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainakin muiden silmissä ja virallisissa asiakirjoissa teitä pidetään uusperheenä.
Asian voit tarkistaa sinun ja puolisosi esim. virkatodistuksessa.
Siellä perhesuhteista kerrotaan:
I-puoliso
ja syntyneet lapset
II-puoliso
Ja syntyneet lapset
Jne.jne.
Jos avioliitto on päättynyt eroon, sekin mainitaan tai jos puoliso tai joku lapsista on kuollut. Ja nämä tiedot säilyvät henkilön virallisissa asiakirjoissa läpi elin iän.
Ja on samantekevää, tapaavatko vanhemmat lapsia tai ovatko muuttaneen kotoa tai onko lapset hylätty, ei millään tavalla muuta asiaa.
Vierailija kirjoitti:
Se aikuinenkin lapsi on sun lapses vai etkö tykkää kuin lapsista?
Olette jostain keksineet, että en tykkäisi esikoisestani (en muuten ole ap, vaan se -ei ap- lähes koko ajan ollut, vaikka asetelma onkin lähes sama). Tottakai tykkään, en vaan koe, että hän kuuluu (ydin)perheeseemme. Mutta bonusperhe on oikeastaan loistava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hävettääkö uusperheellisiä noin kovasti vai miksi pitää väkisin tingata olevansa ydinperhe?
Miksi ette voi hyväksyä että niitä lapsia on tullut tehtyä jonkun muun kanssa aiemmin?
Ei hävetä, vaan kyse on nimenomaan tunteesta.
Eli sinusta tuntuu siltä että aiemmasta suhteesta syntynyttä lasta ei ole olemassa?
Onhan se olemassa, ei vaan kuulu perheeseen.
Onpa surullista. Toivottavasti lapsesi ei tiedä että olet tuota mieltä.
Hän itseasiassa itse kokee niin varmasti eniten.
Nyt siis jo aikuinen, mutta muodosti isänsä kanssa aikoinaan ihan oman ydinperheen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni olette uusioperhe, koska miehellä on jo lapsi.
Äidillä se lapsi jo on mutta mielestäni emme ole uusioperhe.
Onhan se sulle uusi perhe, vaikka vanha on jo "hajonnut".
Miksi yleensä kyselet, kun et hyväksy vastausta. ohis
Ap saattaa hyväksyäkin vastaukset.
t: se -ei ap-
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se aikuinenkin lapsi on sun lapses vai etkö tykkää kuin lapsista?
Olette jostain keksineet, että en tykkäisi esikoisestani (en muuten ole ap, vaan se -ei ap- lähes koko ajan ollut, vaikka asetelma onkin lähes sama). Tottakai tykkään, en vaan koe, että hän kuuluu (ydin)perheeseemme. Mutta bonusperhe on oikeastaan loistava.
Olet kaikinpuolin epärehellinen ihminen. Revohka sopii teille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tonttuli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aina katsonut meidät ydinperheeksi, vaikka minulla on etälapsi joka nyt siis jo aikuinen. Ei meitä uusperheeksi mitenkään saa, kun lapsi ei asunut meidän kanssa.
Näin minäkin ajattelen.
Ai että kun hylkää edellisen suhteen lapsensa niin ettei edes viikonloppuisin ota luokseen niin voi kutsua uutta perhettä ydinperheeksi. Voi taivas mitä törppöjä.
Tottakai voi ottaa luokseen -vierailulle-, mutta kyse ei ole samasta asiasta, kuin että hän asuisi siinä perheessä.
Ei perheessä asuta, perheeseen kuulutaan! Hän ei siis sinun mielestäsi kuulu perheeseen...
Tunnetko itse kuuluvasi lapsuudenperheeseesi vielä, kun olet jo omankin hankkinut?
Sotket nyt asioita. Jokainen lapsi on lähtöisin joko uusperheestä, ydinperheestä, sijaisperheestä tai ehkä perhekodista (tai adoptioperheestä tms). Sen mukaisesti hän on aikuisenakin ydinperheen lapsi tai uusperheen lapsi. Sitten aikuisena hän muodostaa oman perheensä, jos muodostaa.
Itse synnyin ydinperheeseen, mutta vanhempani erosivat ja molemmat menivät uusiin naimisiin. Kumpikaan ei saanut enää uusia lapsia, mutta silti minusta tuli uusperheen lapsi, ja se olen yhä, vaikka minulla on nyt aikuisena jo oma (ydin)perhe.
Tollakin määritelmällä ajateltuna lapseni kokevat takuulla asuvansa ydinperheessä.
Mutta kun perhemuotoa ei MÄÄRITTELE ihmisen oma subjektiivinen KOKEMUS. Vaan perhemuodon määrittelee se, että onko vanhemmilla lapsia edellisistä suhteista vai ei.
Varmasti joku kokee asuvansa ydinperheessä, vaikka kyseessä on uusperhe. Subjektiivinen tunne (=kokemus) ei kuitenkaan muuta faktoja toisiksi.
Mutta rakas koita nyt ymmärtää, että virallisen määritelmän mukaan se poismuuttanut aikuinen lapsi ei enää kuulu ap:n perheeseen. Jolloin jäljellä on vain ydinperhe. Ihan sama tunteeko aikuinen lapsi kuuluvansa mihin..
Määritelmissä on aina se ongelma, että ne eivät kata kaikkia mahdollisia skenaarioita kuitenkaan.
Uusperhekuviossa perhe ei voi muuttua ydinperheeksi, kun se toisen vanhemman aikaisempi lapsi muuttaa pois kotoa. Ydinperhe ei voi olla, jos jommalla kummalla on lapsia aiemmista suhteista. Ymmärrän sen, että uusperhekin kuulostaa kummalliselta, jos se aiempi lapsi on jo 30, mutta ei kyseessä silti ole ydinperhekään.
Määrittelet perhekuviota lasten poismuutolla. Jos ydinperheen ainoa lapsi muuttaa pois kotoa ollenssaan 18-vuotias, niin lakkaako hänen vanhemmilla olemasta perhe? Koska kaksi aikuista, jotka asuvat vain kaksin, eivät tavallaan ole perhe? Perhe muodostuu vasta kun siihen syntyy lapsia. Vai jääkö niille vanhemmille keskenään joku ydinperhe ilman lapsia, ja se heidän ainoa poismuuttanut lapsi ei enää kuulu siihen perheeseen vai?
Minusta perhe on liikkuva käsite. Ei minusta lapset tee perhettä. Voin olla mieheni kanssa perhe. Perheeseeni voi kuulua myös vanhempani.
Jotkut liputtavat virallisen määritelmän puolesta, mutta minulle kyse on kokemusperäisestä jutusta. Tunteesta.
Kun olin ekassa avioliitossa, perheeseen kuuluivat mies ja lapset.
Eron jälkeen perheeseeni kuuluivat lapseni ja vanhempani, koska olin heidän kanssaan niin paljon tekemisissä.
Nyt olen uusperheessä, ja en tiedä, mikä on perheeni. Ainakin Siihen kuuluu mies ja lapseni. Kun mieheni aikuinen poika asui meillä, niin hänkin kuului perheeseeni. Nyt hän on pois, enkä enää mainitse häntä, jos joku kysyy perheestäni.
Mainitsen, että meillä käy toisinaan kaksi mieheni nuorempaa lasta, mutta eivät hekään "perheeseeni" kuulu. Koska minulla ei ole heistä sitä tunnesidettä, koska en minä heidän kanssaan aikaa vietä.
Mies puolestaan katsoo kaikkien lasten, myös minun, kuuluvan perheeseen. Sinänsä hassua, koska hän ei ole koti- eikä perheorientoitunut ihminen lainkaan. Hän voisi asua vaikka hotellissa, eikä kaipaa perhettään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hävettääkö uusperheellisiä noin kovasti vai miksi pitää väkisin tingata olevansa ydinperhe?
Miksi ette voi hyväksyä että niitä lapsia on tullut tehtyä jonkun muun kanssa aiemmin?
Ei hävetä, vaan kyse on nimenomaan tunteesta.
Eli sinusta tuntuu siltä että aiemmasta suhteesta syntynyttä lasta ei ole olemassa?
Onhan se olemassa, ei vaan kuulu perheeseen.
Onpa surullista. Toivottavasti lapsesi ei tiedä että olet tuota mieltä.
Hän itseasiassa itse kokee niin varmasti eniten.
Nyt siis jo aikuinen, mutta muodosti isänsä kanssa aikoinaan ihan oman ydinperheen.
Olethan sä tietysti nyt kypsempi. Ehkä tälläkertaa onnistuu.
Se muualla asuva lapsi on teidän lapsen sisarpuoli ja täten muodostatte uusperheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se aikuinenkin lapsi on sun lapses vai etkö tykkää kuin lapsista?
Olette jostain keksineet, että en tykkäisi esikoisestani (en muuten ole ap, vaan se -ei ap- lähes koko ajan ollut, vaikka asetelma onkin lähes sama). Tottakai tykkään, en vaan koe, että hän kuuluu (ydin)perheeseemme. Mutta bonusperhe on oikeastaan loistava.
Olet kaikinpuolin epärehellinen ihminen. Revohka sopii teille.
Revohkakin sopii todella hyvin tälle lapsimäärälle. Siihen se sitten jäikin =)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hävettääkö uusperheellisiä noin kovasti vai miksi pitää väkisin tingata olevansa ydinperhe?
Miksi ette voi hyväksyä että niitä lapsia on tullut tehtyä jonkun muun kanssa aiemmin?
Ei hävetä, vaan kyse on nimenomaan tunteesta.
Eli sinusta tuntuu siltä että aiemmasta suhteesta syntynyttä lasta ei ole olemassa?
Onhan se olemassa, ei vaan kuulu perheeseen.
Onpa surullista. Toivottavasti lapsesi ei tiedä että olet tuota mieltä.
Hän itseasiassa itse kokee niin varmasti eniten.
Nyt siis jo aikuinen, mutta muodosti isänsä kanssa aikoinaan ihan oman ydinperheen.
Olethan sä tietysti nyt kypsempi. Ehkä tälläkertaa onnistuu.
Missäs se onnistumisen raja menee, kun ydinperheen lapsetkin on kohta jo aikuisia :=) ?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hävettääkö uusperheellisiä noin kovasti vai miksi pitää väkisin tingata olevansa ydinperhe?
Miksi ette voi hyväksyä että niitä lapsia on tullut tehtyä jonkun muun kanssa aiemmin?
Ei hävetä, vaan kyse on nimenomaan tunteesta.
Eli sinusta tuntuu siltä että aiemmasta suhteesta syntynyttä lasta ei ole olemassa?
Onhan se olemassa, ei vaan kuulu perheeseen.
Onpa surullista. Toivottavasti lapsesi ei tiedä että olet tuota mieltä.
Hän itseasiassa itse kokee niin varmasti eniten.
Nyt siis jo aikuinen, mutta muodosti isänsä kanssa aikoinaan ihan oman ydinperheen.
Olethan sä tietysti nyt kypsempi. Ehkä tälläkertaa onnistuu.
Missäs se onnistumisen raja menee, kun ydinperheen lapsetkin on kohta jo aikuisia :=) ?
Kun vanhemmat eroaa, niin ydinperhe lakkaa olemasta ydinperhe. Se on silloin eroperhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
tonttuli kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen aina katsonut meidät ydinperheeksi, vaikka minulla on etälapsi joka nyt siis jo aikuinen. Ei meitä uusperheeksi mitenkään saa, kun lapsi ei asunut meidän kanssa.
Näin minäkin ajattelen.
Ai että kun hylkää edellisen suhteen lapsensa niin ettei edes viikonloppuisin ota luokseen niin voi kutsua uutta perhettä ydinperheeksi. Voi taivas mitä törppöjä.
Tottakai voi ottaa luokseen -vierailulle-, mutta kyse ei ole samasta asiasta, kuin että hän asuisi siinä perheessä.
Ei perheessä asuta, perheeseen kuulutaan! Hän ei siis sinun mielestäsi kuulu perheeseen...
Tunnetko itse kuuluvasi lapsuudenperheeseesi vielä, kun olet jo omankin hankkinut?
Sotket nyt asioita. Jokainen lapsi on lähtöisin joko uusperheestä, ydinperheestä, sijaisperheestä tai ehkä perhekodista (tai adoptioperheestä tms). Sen mukaisesti hän on aikuisenakin ydinperheen lapsi tai uusperheen lapsi. Sitten aikuisena hän muodostaa oman perheensä, jos muodostaa.
Itse synnyin ydinperheeseen, mutta vanhempani erosivat ja molemmat menivät uusiin naimisiin. Kumpikaan ei saanut enää uusia lapsia, mutta silti minusta tuli uusperheen lapsi, ja se olen yhä, vaikka minulla on nyt aikuisena jo oma (ydin)perhe.
Tollakin määritelmällä ajateltuna lapseni kokevat takuulla asuvansa ydinperheessä.
Mutta kun perhemuotoa ei MÄÄRITTELE ihmisen oma subjektiivinen KOKEMUS. Vaan perhemuodon määrittelee se, että onko vanhemmilla lapsia edellisistä suhteista vai ei.
Varmasti joku kokee asuvansa ydinperheessä, vaikka kyseessä on uusperhe. Subjektiivinen tunne (=kokemus) ei kuitenkaan muuta faktoja toisiksi.
Mutta rakas koita nyt ymmärtää, että virallisen määritelmän mukaan se poismuuttanut aikuinen lapsi ei enää kuulu ap:n perheeseen. Jolloin jäljellä on vain ydinperhe. Ihan sama tunteeko aikuinen lapsi kuuluvansa mihin..
Määritelmissä on aina se ongelma, että ne eivät kata kaikkia mahdollisia skenaarioita kuitenkaan.
Uusperhekuviossa perhe ei voi muuttua ydinperheeksi, kun se toisen vanhemman aikaisempi lapsi muuttaa pois kotoa. Ydinperhe ei voi olla, jos jommalla kummalla on lapsia aiemmista suhteista. Ymmärrän sen, että uusperhekin kuulostaa kummalliselta, jos se aiempi lapsi on jo 30, mutta ei kyseessä silti ole ydinperhekään.
Määrittelet perhekuviota lasten poismuutolla. Jos ydinperheen ainoa lapsi muuttaa pois kotoa ollenssaan 18-vuotias, niin lakkaako hänen vanhemmilla olemasta perhe? Koska kaksi aikuista, jotka asuvat vain kaksin, eivät tavallaan ole perhe? Perhe muodostuu vasta kun siihen syntyy lapsia. Vai jääkö niille vanhemmille keskenään joku ydinperhe ilman lapsia, ja se heidän ainoa poismuuttanut lapsi ei enää kuulu siihen perheeseen vai?
Minusta perhe on liikkuva käsite. Ei minusta lapset tee perhettä. Voin olla mieheni kanssa perhe. Perheeseeni voi kuulua myös vanhempani.
Jotkut liputtavat virallisen määritelmän puolesta, mutta minulle kyse on kokemusperäisestä jutusta. Tunteesta.
Kun olin ekassa avioliitossa, perheeseen kuuluivat mies ja lapset.
Eron jälkeen perheeseeni kuuluivat lapseni ja vanhempani, koska olin heidän kanssaan niin paljon tekemisissä.Nyt olen uusperheessä, ja en tiedä, mikä on perheeni. Ainakin Siihen kuuluu mies ja lapseni. Kun mieheni aikuinen poika asui meillä, niin hänkin kuului perheeseeni. Nyt hän on pois, enkä enää mainitse häntä, jos joku kysyy perheestäni.
Mainitsen, että meillä käy toisinaan kaksi mieheni nuorempaa lasta, mutta eivät hekään "perheeseeni" kuulu. Koska minulla ei ole heistä sitä tunnesidettä, koska en minä heidän kanssaan aikaa vietä.Mies puolestaan katsoo kaikkien lasten, myös minun, kuuluvan perheeseen. Sinänsä hassua, koska hän ei ole koti- eikä perheorientoitunut ihminen lainkaan. Hän voisi asua vaikka hotellissa, eikä kaipaa perhettään.
Tämä just. Liikkuva käsite. Selittihän joku vastaajistakin asuneensa monessa perhekäsitteessä.
Vierailija kirjoitti:
Taidan olla outo, mutta minusta ihminen voi kuulua yhtä aikaa sekä ydin-, että uusperheeseen. Eli, vanhemmat ja yhteinen lapsi on ydinperhe, ja toisen lapsi mukaanluettuna on uusperhe. Toki tämän voi ajatella myös eri tavalla. Ihmiset hahmottavat asioita eri tavoin. Ap:n kysymys ei ollut tyhmä, ja osa vastauksista on ollut tarpeettoman ilkeitä.
Minun ja mieheni lapselle perheemme on ydinperhe. Siis minä, mies ja tytär. Kun mukaan lasketaan kaksi poikaani, joiden isä on kuollut, me olemme uusperhe. Pojat ja minä olemme taas ydinperhe. Eli kyllä, me olemme sekä ydinperhe että uusperhe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hävettääkö uusperheellisiä noin kovasti vai miksi pitää väkisin tingata olevansa ydinperhe?
Miksi ette voi hyväksyä että niitä lapsia on tullut tehtyä jonkun muun kanssa aiemmin?
Ei hävetä, vaan kyse on nimenomaan tunteesta.
Eli sinusta tuntuu siltä että aiemmasta suhteesta syntynyttä lasta ei ole olemassa?
Onhan se olemassa, ei vaan kuulu perheeseen.
Onpa surullista. Toivottavasti lapsesi ei tiedä että olet tuota mieltä.
Hän itseasiassa itse kokee niin varmasti eniten.
Nyt siis jo aikuinen, mutta muodosti isänsä kanssa aikoinaan ihan oman ydinperheen.
Olethan sä tietysti nyt kypsempi. Ehkä tälläkertaa onnistuu.
Missäs se onnistumisen raja menee, kun ydinperheen lapsetkin on kohta jo aikuisia :=) ?
Kun vanhemmat eroaa, niin ydinperhe lakkaa olemasta ydinperhe. Se on silloin eroperhe.
Entäs tapauksessa jossa vanhemmat eivät ole edes yhdessä olleet?
Uusperhekuviossa perhe ei voi muuttua ydinperheeksi, kun se toisen vanhemman aikaisempi lapsi muuttaa pois kotoa. Ydinperhe ei voi olla, jos jommalla kummalla on lapsia aiemmista suhteista. Ymmärrän sen, että uusperhekin kuulostaa kummalliselta, jos se aiempi lapsi on jo 30, mutta ei kyseessä silti ole ydinperhekään.
Määrittelet perhekuviota lasten poismuutolla. Jos ydinperheen ainoa lapsi muuttaa pois kotoa ollenssaan 18-vuotias, niin lakkaako hänen vanhemmilla olemasta perhe? Koska kaksi aikuista, jotka asuvat vain kaksin, eivät tavallaan ole perhe? Perhe muodostuu vasta kun siihen syntyy lapsia. Vai jääkö niille vanhemmille keskenään joku ydinperhe ilman lapsia, ja se heidän ainoa poismuuttanut lapsi ei enää kuulu siihen perheeseen vai?