Lue keskustelun säännöt.
Onko suunniteltu sektio tuomittavaa - miksi?
23.08.2017 |
Eikö jokaisella naisella tulisi olla oikeus valita, haluaako synnyttää alateitse vai sektiolla?
Itselleni näin nuorena synnytyspelkoisena ja samalla lapsesta haaveilevalle on suuri helpotus, että on olemassa vaihtoehto ns. luomusynnytykselle.
Luin kokemuksia (lähinnä vanhoja keskusteluja Vauva.fi:ssä ja kysymyksiä HUS:in sivuilla) suunnitelluista sektioista, ja minulle jäi hieman epäselväksi, että onko se tosiaan vaihtoehtoinen synnytystapa vai joutuuko siitä jossain pulittamaan pienen omaisuuden?
Suunniteltu sektio kuulostaa toisille (etenkin alateitse synnyttäneille) varmaankin itsekkäältä vaihtoehdolta. Lisäksi minusta olisi ihana saada nauttia hyvästä seksistä jatkossakin ja mikäli se on mahdollista, niin ehdottomasti ottaisin siltä kannalta paremman vaihtoehdon.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sektioarpi on pieni juttu siihen verrattuna, että alatiesynnytyksessä voi repytä emätin ja se voi haitata seksielämää lopun elämää.
Jos kyse olisi miehen peniksen terveydestä, niin sektion paheksujilla olisi ihan eri ääni kellossa. Kun on kyse naisen alapäästä, niin joillekkin se on vain yksi paskan hailee.
Avoleikkauksessa eli sektiossa voi myös mennä henki, mutta sehän on tietysti toissijaista kunhan pimpsa jää nätiksi.
Niin? Jos on suunniteltu sektio, niin kuoleminen siihen on hyvin harvinaista. Joillekin seksi ja pimpsan ulkonäkö ovat tärkeitä asioita, vaikkei sinulle olisikaan.
Alatiesynnytykseenkin voi kuolla ja siinä voi myös käydä niin, että napanuora menee vauvan kaulan ympärille aiheuttaen kehitysvamman, mutta sehän on tietysti toissijaista, kunhan pääsee kerskailemaan alatiesynnytyksellä.
Niin, kuoleman riski on olemassa aina, kun lapsia maailmaan saatetaan. Samoin vammautumisen ja kaikenmoisten ikävien komplikaatioiden riski. Ovatko nämä riskit toissijaisia myös sektion valinneille, kunhan pääsevät kerskailemaan sektiollaan? Jos eivät, niin miksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sektioarpi on pieni juttu siihen verrattuna, että alatiesynnytyksessä voi repytä emätin ja se voi haitata seksielämää lopun elämää.
Jos kyse olisi miehen peniksen terveydestä, niin sektion paheksujilla olisi ihan eri ääni kellossa. Kun on kyse naisen alapäästä, niin joillekkin se on vain yksi paskan hailee.
Avoleikkauksessa eli sektiossa voi myös mennä henki, mutta sehän on tietysti toissijaista kunhan pimpsa jää nätiksi.
Niin? Jos on suunniteltu sektio, niin kuoleminen siihen on hyvin harvinaista. Joillekin seksi ja pimpsan ulkonäkö ovat tärkeitä asioita, vaikkei sinulle olisikaan.
Alatiesynnytykseenkin voi kuolla ja siinä voi myös käydä niin, että napanuora menee vauvan kaulan ympärille aiheuttaen kehitysvamman, mutta sehän on tietysti toissijaista, kunhan pääsee kerskailemaan alatiesynnytyksellä.
Niin, kuoleman riski on olemassa aina, kun lapsia maailmaan saatetaan. Samoin vammautumisen ja kaikenmoisten ikävien komplikaatioiden riski. Ovatko nämä riskit toissijaisia myös sektion valinneille, kunhan pääsevät kerskailemaan sektiollaan? Jos eivät, niin miksi?
Kuoleman riski on olemassa aina. Voi vaikka jäädä bussin alle suojatiellä. Siitä huolimatta alatiesynnyksellä kerskailun takia ei kannata ottaa sitä riskiä, että pilluun tulee vaurioita ja seksielämä heikkenee.
Täällä on tämä yksi sektion haukkuja, joka kirjoittaa aina kaikkiin ketjuihin avoleikkaus sitä avoleikkaus tätä. Vaihda jo argumenttia :D
Ei ole tuomittavaa.
Jokainen synnyttäköön haluamallaan tavalla, kunhan tiedostaa synnytystapaan liittyvät riskit ja hyväksyvät ne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sektioarpi on pieni juttu siihen verrattuna, että alatiesynnytyksessä voi repytä emätin ja se voi haitata seksielämää lopun elämää.
Jos kyse olisi miehen peniksen terveydestä, niin sektion paheksujilla olisi ihan eri ääni kellossa. Kun on kyse naisen alapäästä, niin joillekkin se on vain yksi paskan hailee.
Avoleikkauksessa eli sektiossa voi myös mennä henki, mutta sehän on tietysti toissijaista kunhan pimpsa jää nätiksi.
Niin? Jos on suunniteltu sektio, niin kuoleminen siihen on hyvin harvinaista. Joillekin seksi ja pimpsan ulkonäkö ovat tärkeitä asioita, vaikkei sinulle olisikaan.
Alatiesynnytykseenkin voi kuolla ja siinä voi myös käydä niin, että napanuora menee vauvan kaulan ympärille aiheuttaen kehitysvamman, mutta sehän on tietysti toissijaista, kunhan pääsee kerskailemaan alatiesynnytyksellä.
Niin, kuoleman riski on olemassa aina, kun lapsia maailmaan saatetaan. Samoin vammautumisen ja kaikenmoisten ikävien komplikaatioiden riski. Ovatko nämä riskit toissijaisia myös sektion valinneille, kunhan pääsevät kerskailemaan sektiollaan? Jos eivät, niin miksi?
Kuoleman riski on olemassa aina. Voi vaikka jäädä bussin alle suojatiellä. Siitä huolimatta alatiesynnyksellä kerskailun takia ei kannata ottaa sitä riskiä, että pilluun tulee vaurioita ja seksielämä heikkenee.
Nyt on pakko vajota tasollesi. Seksielämällä kerskailun takiako kannattaa ottaa riski, että saa aivoveritulpan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytys on ihan normaali tapahtuma, ja sektio muilla, kuin joko äidin tai lapsen terveydellisillä syillä ei ole perusteltua.
Adoptoi, ei omia lapsia ole pakko saada.
Näistä monista viesteistä huomaa sen, miten äitimyyttiä varjellaan nykypäivänäkin. Jos kyse olisi mistä tahansa muusta leikkauksesta tai lääketieteellisestä toimenpiteestä, ketään ei paskan vertaa kiinnostaisi, millaisia valintoja naapuri tai tuttava, saati sitten tuntematon tekee. Ei, vaikka toinen ihminen tekisi omasta mielestä huonomman valinnan. Kaikki ajattelisivat, että omapa on kehonsa. Tässä sen huomaa, miten äidin kehon ei enää ajatella kuuluvan äidille, vaan yhteisölle, VAIKKA sektion tapauksessa vauvalle ei aiheudu harmia keskimäärin enempää kuin alatiesynnytyksessäkään, päin vastoin. Silti äiti ei saisi päättää, vaikka kyse on pelkästään hänen omasta ruumiistaan ja toipumisestaan. Jos on itse puskenut synnytyskanavastaan nelikiloisen möhkäleen, pitää muidenkin kokea sama, ja etenkin saada samanlaiset seuraamukset vartalolleen. On epäreilua, jos joku "laiskuuttaan" valitsee sektion, ja säilyttää alapäänsä entisellään. Tämä tietysti koitetaan naamioida huoleksi sektion tekijän terveydestä, mutta väliin möläytetään vihjauksia esim. itsekkyydestä, joka paljastaa, että huoli toisen terveydestä ei olekaan se perimmäinen syy, vaan oma maailmankuva, jossa äideillä on tietty asema.
Jos kyse olisi esim. tuntemattomasta ihmisestä, joka punnitsisi lonkan tekonivelleikkauksen ja vahvoilla särkylääkkeillä sitkuttamisen välillä (näissä asioissa potilaalla on aika paljon sananvaltaa, missä vaihessa leikkaukseen haluaa, vaikka lääkärit usein kannustavat lykkäämään leikkausta mahdollisimman korkeaan ikään), niin ketä kiinnostaisi jeesustella hänen valintaansa? Vaikka olisikin siitä vahva mielipide.
Synnytykseen liittyy todellakin paljon myyttejä, joita sinäkin tässä ansiokkaasti ruokit. Ajatellaan, että lääketiede pystyy hallitsemaan kaikkea ja tuottamaan "siistejä" lopputuloksia, ainakin siistimpiä kuin pelottava, primitiivinen alatiesynnytys.
Tosiasiassa raskaus itsessään muuttaa äitiä peruuttamattomasti, sekä fyysisesti että henkisesti. Seksuaalisuus koostuu juuri näistä fyysisistä ja henkisistä elementeistä. Mitä taas tulee fyysisiin vaurioihin, synnytyskanavan palautumiskyky on varmasti vähintään yhtä hyvä kuin poikki leikattujen vatsanpeitteiden. Tunnen suunnitellulla sektiolla synnyttäneitä ja jopa synnyttämättömiä, jotka ovat vanhemmalla iällä saaneet tenat housuunsa.
Viimeisimmän lauseen taisit kyllä keksiä omasta päästä :D Ja jos ne tenat on saaneet housuihin ilman syytä, kannattaisikohan mennä lääkäriin.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tuomittavaa.
Jokainen synnyttäköön haluamallaan tavalla, kunhan tiedostaa synnytystapaan liittyvät riskit ja hyväksyvät ne.
Ikävä kyllä lääketieteellisiin tutkimuksiin perehtyminen ja riskien tiedostaminen onnistuu harvalta meistä. Ja terveysalan asiantuntijoihin luottaminen tuntuu nykypäivänä olevan nolouden huippu. Tässäkin ketjussa levitetään niin paljon disinformaatiota, että huh huh.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tästä aiheesta oli täällä AV.lla aikoinan ketju jonne joku oli kommentoinut, että briteissä toissavuoden alussa oli tullut sektio vapaaksi valittavaksi synnytystavaksi eikä se ollut lisännyt sektioiden määrää. Ko. kommentissa oli linkin lähteisiin jne joku sen ketjun tai linkit kaivakoon brittien terveydenhuollon tms sivuilta, itse en nyt kerkeä kun teen töihin lähtöä
Mielenkiintoista, kiitos tiedosta!
Oma mielipiteeni asiasta onkin, että molemmat synnytystavat pitäisi olla valittavissa ilman sen kummempaa vahvaa syytä, kuten sairaus.
Tämä teema näyttää jakavan ihmisiä, eikä tarkoitukseni ollut painottaa toisen synnytystavan paremmuutta - koska sellaista ei ole.
Itseäni kyllä kauhistuttaa ajatus, etten mahdollisesti kesken raskauden saisikaan valita sektiota synnytystavakseni. Voisihan se olla, että lopulta kasvan ajatuksen kanssa tavallisen synnytyksen suhteen ja päädynkin siihen, mutta edes että olisi vapaus valita. Se takuulla auttaisi monia synnytyspelkoisia.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Synnytys on ihan normaali tapahtuma, ja sektio muilla, kuin joko äidin tai lapsen terveydellisillä syillä ei ole perusteltua.
Adoptoi, ei omia lapsia ole pakko saada.
Näistä monista viesteistä huomaa sen, miten äitimyyttiä varjellaan nykypäivänäkin. Jos kyse olisi mistä tahansa muusta leikkauksesta tai lääketieteellisestä toimenpiteestä, ketään ei paskan vertaa kiinnostaisi, millaisia valintoja naapuri tai tuttava, saati sitten tuntematon tekee. Ei, vaikka toinen ihminen tekisi omasta mielestä huonomman valinnan. Kaikki ajattelisivat, että omapa on kehonsa. Tässä sen huomaa, miten äidin kehon ei enää ajatella kuuluvan äidille, vaan yhteisölle, VAIKKA sektion tapauksessa vauvalle ei aiheudu harmia keskimäärin enempää kuin alatiesynnytyksessäkään, päin vastoin. Silti äiti ei saisi päättää, vaikka kyse on pelkästään hänen omasta ruumiistaan ja toipumisestaan. Jos on itse puskenut synnytyskanavastaan nelikiloisen möhkäleen, pitää muidenkin kokea sama, ja etenkin saada samanlaiset seuraamukset vartalolleen. On epäreilua, jos joku "laiskuuttaan" valitsee sektion, ja säilyttää alapäänsä entisellään. Tämä tietysti koitetaan naamioida huoleksi sektion tekijän terveydestä, mutta väliin möläytetään vihjauksia esim. itsekkyydestä, joka paljastaa, että huoli toisen terveydestä ei olekaan se perimmäinen syy, vaan oma maailmankuva, jossa äideillä on tietty asema.
Jos kyse olisi esim. tuntemattomasta ihmisestä, joka punnitsisi lonkan tekonivelleikkauksen ja vahvoilla särkylääkkeillä sitkuttamisen välillä (näissä asioissa potilaalla on aika paljon sananvaltaa, missä vaihessa leikkaukseen haluaa, vaikka lääkärit usein kannustavat lykkäämään leikkausta mahdollisimman korkeaan ikään), niin ketä kiinnostaisi jeesustella hänen valintaansa? Vaikka olisikin siitä vahva mielipide.
Synnytykseen liittyy todellakin paljon myyttejä, joita sinäkin tässä ansiokkaasti ruokit. Ajatellaan, että lääketiede pystyy hallitsemaan kaikkea ja tuottamaan "siistejä" lopputuloksia, ainakin siistimpiä kuin pelottava, primitiivinen alatiesynnytys.
Tosiasiassa raskaus itsessään muuttaa äitiä peruuttamattomasti, sekä fyysisesti että henkisesti. Seksuaalisuus koostuu juuri näistä fyysisistä ja henkisistä elementeistä. Mitä taas tulee fyysisiin vaurioihin, synnytyskanavan palautumiskyky on varmasti vähintään yhtä hyvä kuin poikki leikattujen vatsanpeitteiden. Tunnen suunnitellulla sektiolla synnyttäneitä ja jopa synnyttämättömiä, jotka ovat vanhemmalla iällä saaneet tenat housuunsa.
Viimeisimmän lauseen taisit kyllä keksiä omasta päästä :D Ja jos ne tenat on saaneet housuihin ilman syytä, kannattaisikohan mennä lääkäriin.
Selvästikin olet nyt ihan pihalla. Kannattaa ehkä perehtyä naisen lantionpohjaan ja raskauden & ikääntymisen aiheuttamiin muutoksiin. Sektio ei ketään pelasta, jos sattuu huonot geenit ja esim. ylipainoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Näistä monista viesteistä huomaa sen, miten äitimyyttiä varjellaan nykypäivänäkin. Jos kyse olisi mistä tahansa muusta leikkauksesta tai lääketieteellisestä toimenpiteestä, ketään ei paskan vertaa kiinnostaisi, millaisia valintoja naapuri tai tuttava, saati sitten tuntematon tekee. Ei, vaikka toinen ihminen tekisi omasta mielestä huonomman valinnan. Kaikki ajattelisivat, että omapa on kehonsa. Tässä sen huomaa, miten äidin kehon ei enää ajatella kuuluvan äidille, vaan yhteisölle, VAIKKA sektion tapauksessa vauvalle ei aiheudu harmia keskimäärin enempää kuin alatiesynnytyksessäkään. "
Olet väärässä. Ei minuakaan kiinnosta paskan vertaa, mitä esimerkiksi sinä teet omalle kehollesi, mutta omat mielipiteet on syytä perustaa johonkin oikeaan tietoon.
Ap, olet vielä nuori. Et ole myöskään vielä raskaana. Voin melkein luvata, että kun tulet lapsentekoikään ja saat asianmukaista tietoa raskaudesta, synnytyksestä, imetyksestä ja äitiydestä ylipäänsä, saatat muuttaa käsityksiäsi ja ennakkoluulojasi.
Voin nimittäin varmuudella luvata, että sille on olemassa perustellut syyt, miksi lääkärit Suomessa katsovat, että keisarinleikkaus on isompi riski synnyttää.
Jouduin itse kiireelliseen sektioon, jota en valinnut. Koska olen aikuinen, ymmärrän kuitenkin, ettei synnytyksessä ole ensisijaisesti kysymys MINUSTA vaan lapsestani. Koska hänen etunsa oli tulla tähän maailmaan sektiolla niin sillä ei ole PASKAN verran väliä, mitä minä omasta kehostani ajattelen. Mutta toki on tätä päivää, että äidit menevät synnytyslaitokselle kädessään pitkä lista asioita, jotka he ovat päättäneet saada synnytykseen.
Paitsi että juuri koskaan synnytys ei mene niin kuin etukäteen kuvitteli. Sitten siellä lohdutellaan pettyneitä äitejä, jotka joutuivat ottamaan kipulääkitystä vaikka olivat suunnitelleet synnyttävänsä kokonaan ilman tai jotka eivät muuten saaneet synnyttää niin kuin naapurin sirpa - vaikka olivat niin etukäteen PÄÄTTÄNEET.
Ei se kuulosta itsekkäältä vaan vain hieman tyhmältä ja siltä että sua on peloteltu liikaa. Alatiesynnytys voi mennä täysin hyvin eikä jää mitään vikaa, löysyyttä tai ongelmia. Sektio on paljon suurempi riski koska on leikkaus ja arpikin jää varmasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sektioarpi on pieni juttu siihen verrattuna, että alatiesynnytyksessä voi repytä emätin ja se voi haitata seksielämää lopun elämää.
Jos kyse olisi miehen peniksen terveydestä, niin sektion paheksujilla olisi ihan eri ääni kellossa. Kun on kyse naisen alapäästä, niin joillekkin se on vain yksi paskan hailee.
Avoleikkauksessa eli sektiossa voi myös mennä henki, mutta sehän on tietysti toissijaista kunhan pimpsa jää nätiksi.
Niin? Jos on suunniteltu sektio, niin kuoleminen siihen on hyvin harvinaista. Joillekin seksi ja pimpsan ulkonäkö ovat tärkeitä asioita, vaikkei sinulle olisikaan.
Alatiesynnytykseenkin voi kuolla ja siinä voi myös käydä niin, että napanuora menee vauvan kaulan ympärille aiheuttaen kehitysvamman, mutta sehän on tietysti toissijaista, kunhan pääsee kerskailemaan alatiesynnytyksellä.
Niin, kuoleman riski on olemassa aina, kun lapsia maailmaan saatetaan. Samoin vammautumisen ja kaikenmoisten ikävien komplikaatioiden riski. Ovatko nämä riskit toissijaisia myös sektion valinneille, kunhan pääsevät kerskailemaan sektiollaan? Jos eivät, niin miksi?
Kuoleman riski on olemassa aina. Voi vaikka jäädä bussin alle suojatiellä. Siitä huolimatta alatiesynnyksellä kerskailun takia ei kannata ottaa sitä riskiä, että pilluun tulee vaurioita ja seksielämä heikkenee.
Nyt on pakko vajota tasollesi. Seksielämällä kerskailun takiako kannattaa ottaa riski, että saa aivoveritulpan?
Hah, olet koko ajan ollut valmiiksi minua alempana surkeilla argumenteillasi, joten turha yrittää käydä henkilöön ja... kerskailla. ;)
Ja kyllä, hyvä seksielämä on itselleni sen verran tärkeää, että valitsisin mieluummin sektion riskit kuin alatiesynnytyksen riskit.
Eikös aivoveritulpan saaminen ole erittäin epätodennäköistä, jos ei tupakoi, on alle 30-v ja normaalipainoinen? Suurin miinus sektiossa on pidempi toipumisaika, mutta tuskinpa pikkuvauvan kanssa juostaan asioilla muutenkaan pariin kuukauteen. Kodinhoidon saa tehdä mies sillä aikaa, kun nainen toipuu yhteisen lapsen synnytyksestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tästä aiheesta oli täällä AV.lla aikoinan ketju jonne joku oli kommentoinut, että briteissä toissavuoden alussa oli tullut sektio vapaaksi valittavaksi synnytystavaksi eikä se ollut lisännyt sektioiden määrää. Ko. kommentissa oli linkin lähteisiin jne joku sen ketjun tai linkit kaivakoon brittien terveydenhuollon tms sivuilta, itse en nyt kerkeä kun teen töihin lähtöä
Mielenkiintoista, kiitos tiedosta!
Oma mielipiteeni asiasta onkin, että molemmat synnytystavat pitäisi olla valittavissa ilman sen kummempaa vahvaa syytä, kuten sairaus.
Tämä teema näyttää jakavan ihmisiä, eikä tarkoitukseni ollut painottaa toisen synnytystavan paremmuutta - koska sellaista ei ole.
Itseäni kyllä kauhistuttaa ajatus, etten mahdollisesti kesken raskauden saisikaan valita sektiota synnytystavakseni. Voisihan se olla, että lopulta kasvan ajatuksen kanssa tavallisen synnytyksen suhteen ja päädynkin siihen, mutta edes että olisi vapaus valita. Se takuulla auttaisi monia synnytyspelkoisia.Ap
Tässä ollaan lääketieteen etiikan ytimessä. Tehdäänkö toimenpiteitä, joista tilastollisesti on useammin haittaa kuin hyötyä? Oman näkemykseni mukaan tilanne on sama kuin kauneuskirurgian kanssa: mikäpä siinä, jos ihminen maksaa itse viulut eikä tule julkiselle puolelle itkemään korjausta.
Sektioiden suhteen riskit vain ovat niin suuret ja tehohoitoyksikön ylläpitäminen niin kallista, ettei yksikään yksityissairaala tarjoa Suomessa tällä hetkellä mukavuussektioita.
Omaa pelkoa kannattaa miettiä ja työstää. Pelottavatko kudosvauriot (niitä syntyy sektiossa enemmän kuin alatiesynnytyksessä) vai synnytyksen primitiivisyys, hallitsemattomuus? Vai ehkä vanhemmuuteen liittyvät asiat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sektioarpi on pieni juttu siihen verrattuna, että alatiesynnytyksessä voi repytä emätin ja se voi haitata seksielämää lopun elämää.
Jos kyse olisi miehen peniksen terveydestä, niin sektion paheksujilla olisi ihan eri ääni kellossa. Kun on kyse naisen alapäästä, niin joillekkin se on vain yksi paskan hailee.
Avoleikkauksessa eli sektiossa voi myös mennä henki, mutta sehän on tietysti toissijaista kunhan pimpsa jää nätiksi.
Niin? Jos on suunniteltu sektio, niin kuoleminen siihen on hyvin harvinaista. Joillekin seksi ja pimpsan ulkonäkö ovat tärkeitä asioita, vaikkei sinulle olisikaan.
Alatiesynnytykseenkin voi kuolla ja siinä voi myös käydä niin, että napanuora menee vauvan kaulan ympärille aiheuttaen kehitysvamman, mutta sehän on tietysti toissijaista, kunhan pääsee kerskailemaan alatiesynnytyksellä.
Niin, kuoleman riski on olemassa aina, kun lapsia maailmaan saatetaan. Samoin vammautumisen ja kaikenmoisten ikävien komplikaatioiden riski. Ovatko nämä riskit toissijaisia myös sektion valinneille, kunhan pääsevät kerskailemaan sektiollaan? Jos eivät, niin miksi?
Kuoleman riski on olemassa aina. Voi vaikka jäädä bussin alle suojatiellä. Siitä huolimatta alatiesynnyksellä kerskailun takia ei kannata ottaa sitä riskiä, että pilluun tulee vaurioita ja seksielämä heikkenee.
Nyt on pakko vajota tasollesi. Seksielämällä kerskailun takiako kannattaa ottaa riski, että saa aivoveritulpan?
Hah, olet koko ajan ollut valmiiksi minua alempana surkeilla argumenteillasi, joten turha yrittää käydä henkilöön ja... kerskailla. ;)
Ja kyllä, hyvä seksielämä on itselleni sen verran tärkeää, että valitsisin mieluummin sektion riskit kuin alatiesynnytyksen riskit.
Eikös aivoveritulpan saaminen ole erittäin epätodennäköistä, jos ei tupakoi, on alle 30-v ja normaalipainoinen? Suurin miinus sektiossa on pidempi toipumisaika, mutta tuskinpa pikkuvauvan kanssa juostaan asioilla muutenkaan pariin kuukauteen. Kodinhoidon saa tehdä mies sillä aikaa, kun nainen toipuu yhteisen lapsen synnytyksestä.
Tilastoiden valossa paras seksielämä naisista on yli 30 v. synnyttäneillä naisilla. Mieti sitä pieni hetki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sektioarpi on pieni juttu siihen verrattuna, että alatiesynnytyksessä voi repytä emätin ja se voi haitata seksielämää lopun elämää.
Jos kyse olisi miehen peniksen terveydestä, niin sektion paheksujilla olisi ihan eri ääni kellossa. Kun on kyse naisen alapäästä, niin joillekkin se on vain yksi paskan hailee.
Avoleikkauksessa eli sektiossa voi myös mennä henki, mutta sehän on tietysti toissijaista kunhan pimpsa jää nätiksi.
Niin? Jos on suunniteltu sektio, niin kuoleminen siihen on hyvin harvinaista. Joillekin seksi ja pimpsan ulkonäkö ovat tärkeitä asioita, vaikkei sinulle olisikaan.
Alatiesynnytykseenkin voi kuolla ja siinä voi myös käydä niin, että napanuora menee vauvan kaulan ympärille aiheuttaen kehitysvamman, mutta sehän on tietysti toissijaista, kunhan pääsee kerskailemaan alatiesynnytyksellä.
Niin, kuoleman riski on olemassa aina, kun lapsia maailmaan saatetaan. Samoin vammautumisen ja kaikenmoisten ikävien komplikaatioiden riski. Ovatko nämä riskit toissijaisia myös sektion valinneille, kunhan pääsevät kerskailemaan sektiollaan? Jos eivät, niin miksi?
Kuoleman riski on olemassa aina. Voi vaikka jäädä bussin alle suojatiellä. Siitä huolimatta alatiesynnyksellä kerskailun takia ei kannata ottaa sitä riskiä, että pilluun tulee vaurioita ja seksielämä heikkenee.
Nyt on pakko vajota tasollesi. Seksielämällä kerskailun takiako kannattaa ottaa riski, että saa aivoveritulpan?
Hah, olet koko ajan ollut valmiiksi minua alempana surkeilla argumenteillasi, joten turha yrittää käydä henkilöön ja... kerskailla. ;)
Ja kyllä, hyvä seksielämä on itselleni sen verran tärkeää, että valitsisin mieluummin sektion riskit kuin alatiesynnytyksen riskit.
Eikös aivoveritulpan saaminen ole erittäin epätodennäköistä, jos ei tupakoi, on alle 30-v ja normaalipainoinen? Suurin miinus sektiossa on pidempi toipumisaika, mutta tuskinpa pikkuvauvan kanssa juostaan asioilla muutenkaan pariin kuukauteen. Kodinhoidon saa tehdä mies sillä aikaa, kun nainen toipuu yhteisen lapsen synnytyksestä.
Et sitten vieläkään ymmärtänyt. Miksi alatiesynnytyksen valinnut tekee päätöksensä "kerskailun takia" kun taas sektion valinnut ei? Yritä nyt vastata menemättä henkilökohtaisuuksiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole tuomittavaa.
Jokainen synnyttäköön haluamallaan tavalla, kunhan tiedostaa synnytystapaan liittyvät riskit ja hyväksyvät ne.
Ikävä kyllä lääketieteellisiin tutkimuksiin perehtyminen ja riskien tiedostaminen onnistuu harvalta meistä. Ja terveysalan asiantuntijoihin luottaminen tuntuu nykypäivänä olevan nolouden huippu. Tässäkin ketjussa levitetään niin paljon disinformaatiota, että huh huh.
Nykyään alan tietoa on varsinkin hyvin saatavilla kunhan vain osaa suodattaa sekä kyseenalaistaa tietoa. Itse väittäisin sektion tosissaan haluava perehtyy sektion riskeihin paremmin kuin keskiverto-alatiesynnyttäjä, mutta tähän minulla ei tietysti ole lähdettä. Toki pelkosektioidut ovat keskimäärin korkeammin koulutettuja kuin synnyttäjät keskimäärin (Duodecim 2007;123:2481–6) niin ehkä se tukee väitettäni.
En voi puhua muiden puolesta, mutta itse perehdyin lääketieteellisen alan artikkeleihin ennen kuin päätin että haluan tosissani sektion. Onhan sektio suuri leikkaus, ei sitä käy kieltäminen. Lääkärini ymmärsi tilannettani varsin hyvin, olihan vauvan koko jo rv36:lla yli 3,5 kg. Pelkosektiolla kuitenkin mentiin koska isoa vauvaakin pitäisi aina käytännössä ensin yrittää edes alakautta.
Pointti nyt olikin tuossa kommentissa se, että sektiota haluava käy lääkärin kanssa keskustelun riskeistä. Ei AV-palstan. Toki myös pelosta kärsivälle tulisi olla keskusteluapua saatavilla paremmin. Kuinkakohan moni odottaja pelkää nytkin synnytystä ja pelkopoli-keskusteluja pantataan sinne rv20 yli. Minusta tuo ei ainakaan ole omiaan vähentämään pelkoja jos niihin ei heti saada apua.
Pöhkö ajatus, että ruvettaisiin tekemään reikä vatsaan lapsen maailmaan tuloa varten, kun vauvalle on jo olemassa kanava ihan varta vasten.
Sektiossa on riskinsä ja alatiesynnytyksessä on riskinsä, mutta sairaala ei ole mikään marketti, josta voi tilata operaatioita mielensä mukaan. Kumpikaan synnytystapa ei tee äidistä parempaa äitiä, mutta synnytyslääkärit tietävät , että alatiesynnytys on äidille ja vauvalle parempi vaihtoehto, joten sillä pitäisi mennä jos ei ole syytä muuhun.
Vierailija kirjoitti:
Pöhkö ajatus, että ruvettaisiin tekemään reikä vatsaan lapsen maailmaan tuloa varten, kun vauvalle on jo olemassa kanava ihan varta vasten.
Sektiossa on riskinsä ja alatiesynnytyksessä on riskinsä, mutta sairaala ei ole mikään marketti, josta voi tilata operaatioita mielensä mukaan. Kumpikaan synnytystapa ei tee äidistä parempaa äitiä, mutta synnytyslääkärit tietävät , että alatiesynnytys on äidille ja vauvalle parempi vaihtoehto, joten sillä pitäisi mennä jos ei ole syytä muuhun.
Alatiesynnytys ei ole vauvalle parempi vaihtoehto kuin sektio. Äidille useimmiten on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sektioarpi on pieni juttu siihen verrattuna, että alatiesynnytyksessä voi repytä emätin ja se voi haitata seksielämää lopun elämää.
Jos kyse olisi miehen peniksen terveydestä, niin sektion paheksujilla olisi ihan eri ääni kellossa. Kun on kyse naisen alapäästä, niin joillekkin se on vain yksi paskan hailee.
Avoleikkauksessa eli sektiossa voi myös mennä henki, mutta sehän on tietysti toissijaista kunhan pimpsa jää nätiksi.
Niin? Jos on suunniteltu sektio, niin kuoleminen siihen on hyvin harvinaista. Joillekin seksi ja pimpsan ulkonäkö ovat tärkeitä asioita, vaikkei sinulle olisikaan.
Alatiesynnytykseenkin voi kuolla ja siinä voi myös käydä niin, että napanuora menee vauvan kaulan ympärille aiheuttaen kehitysvamman, mutta sehän on tietysti toissijaista, kunhan pääsee kerskailemaan alatiesynnytyksellä.
Miksi yhteiskunnan täytyisi maksaa huomattavasti alatiesynnytystä kalliimpi sektio pinnallisilla perusteilla, etenkin, kun alatiesynnytys on perimmältään vähempiriskinen tapahtuma? Puolestani pimpsansa ulkonäöstä huolehtivat synnyttäjät saakoon sektionsa, kunhan kustantavat sen itse.
Synnytykseen liittyy todellakin paljon myyttejä, joita sinäkin tässä ansiokkaasti ruokit. Ajatellaan, että lääketiede pystyy hallitsemaan kaikkea ja tuottamaan "siistejä" lopputuloksia, ainakin siistimpiä kuin pelottava, primitiivinen alatiesynnytys.
Tosiasiassa raskaus itsessään muuttaa äitiä peruuttamattomasti, sekä fyysisesti että henkisesti. Seksuaalisuus koostuu juuri näistä fyysisistä ja henkisistä elementeistä. Mitä taas tulee fyysisiin vaurioihin, synnytyskanavan palautumiskyky on varmasti vähintään yhtä hyvä kuin poikki leikattujen vatsanpeitteiden. Tunnen suunnitellulla sektiolla synnyttäneitä ja jopa synnyttämättömiä, jotka ovat vanhemmalla iällä saaneet tenat housuunsa.