Lue keskustelun säännöt.
Vauva 2kk ja mies edelleen pettynyt toimintaani synnytyksessä
22.08.2017 |
Mies olisi halunnut vauvan syntyvän veteen, mutta se ei ollut mahdollista koska minulla oli joku bakteeritesti positiivinen ja sain ab-tipan. Mies myös toivoi etten ottaisi epiduraalia tai muuta lääkettä, etteivät ne vaikuttaisi vauvaan ! Kas kun ei vaatinut kotisynnytystä...
Koko raskaus oli muutenkin vaikea, olin niin väsynyt että nukuin suunnilleen vessanpytylle ja jalkani turposivat. Neuvolakäynneillä olin niin pihalla, etten jälkeenpäin ollut muistaa mistä oli puhuttu. Tuntuu, että petin miehen jo tuolloin kun en ollut hehkuva kaunis odottaja, vaan uupunut ja turvonnut haamu. Mies olisi halunnut kuvaajan ottavan meistä kuvia niin , että meillä on miehen kanssa vain alushousut ja nämä taideteokset olisi tietenkin laitettu seinälle! En ensin suostunut, lopulta kuitenkin annoin periksi sillä ehdolla että meillä on vaatteet. Kuvaaja tuli kotiin ja mies oli innoissaan, mutta minua väsytti ja pieretti. Toinen koettaa pussailla herkkänä mahaani ja minä kaasutan ja haukottelen. Taidetta!
Mies juoksi luontaistuotekaupassa ja raahasi minulle kaikenmaailman valmisteita väsymykseen ja muuhun, eipä niistä ollut apuja kuten ei rautatableteistakaan sillä hemppa oli hyvä. Olin vain väsynyt.
Ja sitten synnytys..! Mies koetti hyräillä jotain ja näyttää miten hengitetään, kunnes huusin että " turpa kiinni!" noin 15 min siitä, kun olin päässyt saliin kiljuin epiduraalia mistä mies ei pitänyt lainkaan, oli sitä mieltä että selkähieronnan ja taustalla soivan musiikin olisi pitänyt auttaa. Ja siitä epiduraalista mies murjottaa vieläkin ! .
Kun kaverin vaimo on kuulemma pukannut kaksi lasta luomuna ulos ja lähtenyt vielä samana päivänä sairaalasta! Varmaan perkele leiponut pullatkin samantien ja pessyt lattiat. Tämän ihmenaisen takia
mies ilmeisesti kuvitteli, että kävelen hymyillen ja laulaen synnytyssaliin ja ponnistan ääntäkään päästämättä vauvan ulos ! Voi perk.. en muuta sanoa. Olen tosissani miettinyt eroamista, sen verran tämä nyt hiertää välejä. Vaikka mitä muuta nyt voisi odottaa ihmiseltä, joka kokeilee päänsärkyyn ensin juoksulenkkiä ja sitten saunaa ja teekupillista ennenkuin nöyrtyy ottamaan Buranan. Kuka käski ottaa mieheksi tuollaisen vi""n hipin ? Kikkelis kokkelis, mitäs läksit..
Kommentit (88)
Työnnä sille melooni peräsimeen. Jos huutaa, laula sille😂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinä olit pomo synnytyksessä ja vauvanhoidossa.
Itse en olisi tuollaista hihhulia pystynyt katselemaan niin kauaa että olis lapsi saatu aikaiseksi. On kyllä harvinaisen tyhmä mies jos luulee miehenä tietävänsä mitään synnytyksestä ja kivunlievityksestä.
Pukeutuu Mari-paitaan ja ruskeisiin sammareihin? Vihervasuri ja muutenkin jälkeen jäänyt. Opinnot humaanilta alalta, nyt työtön? Anteeksi stereotypiset ajatukset.
Vierailija kirjoitti:
Isä voi sitten päättää hätätilanteessa, kenen henki pelastetaan. Yleensä sekin lienee äidin valintatilanteessa.
No ei todellakaan voi päättää. Suomessa pelastetaan aina äidin henki. Tarkistin asian ennen kuin hankkiuduin raskaaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No nyt. Olin minunkin mieheni ottanut selvää vaikka mistä mutta se kaikki unohtui kun se oli sen verran paniikissa kun näki miten paljon minä kärsin. Kyllä lähtisi ovesta nopeasti tuollainen joka ei toisen kivuista välitä vaan väittää tietävänsä paremmin.
Ja niin kuin joku jo mainitsi pitäisi miehen olla kiitollinen että sinä sen lapsen kaikessa kivussa kannoit ja synnytit.
Narsistit tekevät tuota.. siis omivat toisen toisen kokemuksen itselleen kokonaan,niim että toisen mullistavassa kokemuksessa onkin kyse vain siitä että hän pääsee toteuttamaan halujaan. He myös painostavat ihmistä johonkin kun hän on psyykkisesti ja fyysisesti herkimmillään.
En väitä että miehesi on narsisti, mutta ihan vaan sanon, jotta ymmärrät ettei miehesi käytös ole ok tai normaaliakaan. Synnytyksessä ja raskaudessa on kyse äidistä ja vauvasta. Normaalin, hyväitsetuntoisen, miehen on helppo sietää tämä. Ei ole normaalia painostaa puolisoa tietynlaiseen synnytystapaan yms, se ei kuulu kuin terveydenhoitohenkilökunnalle ja synnyttäjällä. Miehesi ei kuulosta tuon perusteella henkisesti terveeltä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minähän varoitin teitä jo vuosia sitten, oisitte kuunnelleet. Meditoivat miehet (ja vastaavat hiiret, kuten omasi) ovat ällötyksen huipentuma.
Ei jumalauta, viskaisin tuollaisen pihalle. Hyvä se on siinä vieressä neuvoa ja hyräillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut lapseni isällä mitään sanomista siihen, miten synnytän. Hyvä kun pystyi pyörtymättä olemaan mukana. Siinä vaiheessa, kun huusin p.....että ja s....naa, oli kuulemma hieman hätkähtänyt.
Jos olisi hyräilemään ruvennut, niin olisin käskenyt ulos synnytyssalista samantien.
Ei tuota selitä mikään luomuaate, kyllä mies on ehta idiootti. Suosittelen että käsket häntä tunkemaan melonin perseeseensä mahdollisimman kovassa äänilajissa. Jos ei suostu, sano että saa tunkea sinne päänsä.
Mä olen pesunkestävä vihervasurihippi ja "tunneälytön" asperger siinä sivussa, mutta silti mulle on aina ollut jotenkin itsestään selvää että synnytys on tilanne jonka voi *toivoa* menevän tietyllä tavalla mutta joka menee just niin miten on mennäkseen. Ei nainen voi päättää sitä onko synnytys helppo tai vaikea ja jos vedessä ei pysty synnyttämään tai keinutuolissa kiikkumaan niin sitten ei jumalauta pysty ja sen kanssa eletään. Etukäteen mietityt kivunlievitykset, synnytysasennot sun muut voi toimia tai olla toimimatta. Joka tapauksessa jos lopputuloksena on terve lapsi ja vaimo jolla ei ole suurempia pysyviä vammoja, miehen olisi syytä itkeä silkasta kiitollisuudesta.
Kuulostaa siltä että miehelle synnytys on ollut joku ihme näytelmä mikä sinun olisi pitänyt näytellä. Hänen empatiakykynsä on pakkasen puolella. Voisiko tuota vielä terapialla pelastaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan hauska tarina mutta ei noin urveloa miestä voi oikeasti olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvähän sitä on neuvoa kun ei itse synnytä!Tosi urpo äijä!
Eli meinaat että synnytys on niin ainutlaatuinen asia, että lapsen isällä ei ole mitään sanomista siihen liittyviin asioihin? Että se on vaan äiti joka päättää kaikesta? Just just...
Ja sitten naristaan myöhemmin että mies ei osallistu lasten hoitoon yms. vaikka lapset on yhdessä tehty.
No eiköhän se kuule ole äiti, joka siinä synnyttää ja jonka sisukset repeää kappaleiksi? Mies voi pelata sen ajan vaikka kännykällä pokeria. Siinä vaiheessa kun mies on itse raskaana niin päättäköön itse epiduraaleista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos tämä on tosi tarina, niin voi herran jestas sentään mikä tollo on miehesi. Terv. Mies
Onko synnytys nykyään joku ihmeen SUORITUS josta keskustellaan kavereiden kanssa?
Täällä sitä inistään synnytyksestä niin kuin se olisi jotenkin luonnoton tai vaarallinen tapahtuma.. Nykylääketiede vain tehnyt siitäkin niin hemmetin vaikeaa ja mammat rivissä määkii, mää mää!
Ja kyllä, olen synnyttänyt. Luonnollinen ihana avustamaton kotisynnytyksen kesti 2 vuorokautta, täysin terve on minunkin lapseni. Elän ja synnytin niin kuin luonto on tarkoittanut, ja siksi mitään repeytymiä tai ongelmia ei tullutkaan. Mä olisin kiitollinen sinuna miehestä joka VÄLITTÄÄ!
Mutta provohan tämä valitettavasti taitaa olla, saatte taas rauhassa haukkua "hippejä"..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvähän sitä on neuvoa kun ei itse synnytä!Tosi urpo äijä!
Eli meinaat että synnytys on niin ainutlaatuinen asia, että lapsen isällä ei ole mitään sanomista siihen liittyviin asioihin? Että se on vaan äiti joka päättää kaikesta? Just just...
Ja sitten naristaan myöhemmin että mies ei osallistu lasten hoitoon yms. vaikka lapset on yhdessä tehty.
No eiköhän se kuule ole äiti, joka siinä synnyttää ja jonka sisukset repeää kappaleiksi? Mies voi pelata sen ajan vaikka kännykällä pokeria. Siinä vaiheessa kun mies on itse raskaana niin päättäköön itse epiduraaleista.
Suomessa on hirveän yleistä puhua lapsen syntymästä lähinnä äidin synnytyskokemuksena. Vaikka koko homman tärkein asia on se lapsen syntyminen ja mahdollisimman hyvin voiden. Ne äidin kipuilut yms. on kuitenkin aika pieni juttu siihen verrattuna miten suuresta asiasta on kyse lapsen kannalta, kun koko elämä on hyvin kriittisessä vaiheessa. Tämän takia syntymään liittyvät asiat pitäisi olla myös isän päätettävissä, eikä vain äidin omiessa kaiken päätösvallan.
Synnytyssaleihin pitäisi saada sellaiset "miehet, pää kiinni" -kyltit ja säännönrikkojat voisi kätilö raahata ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvähän sitä on neuvoa kun ei itse synnytä!Tosi urpo äijä!
Eli meinaat että synnytys on niin ainutlaatuinen asia, että lapsen isällä ei ole mitään sanomista siihen liittyviin asioihin? Että se on vaan äiti joka päättää kaikesta? Just just...
Ja sitten naristaan myöhemmin että mies ei osallistu lasten hoitoon yms. vaikka lapset on yhdessä tehty.
No eiköhän se kuule ole äiti, joka siinä synnyttää ja jonka sisukset repeää kappaleiksi? Mies voi pelata sen ajan vaikka kännykällä pokeria. Siinä vaiheessa kun mies on itse raskaana niin päättäköön itse epiduraaleista.
Suomessa on hirveän yleistä puhua lapsen syntymästä lähinnä äidin synnytyskokemuksena. Vaikka koko homman tärkein asia on se lapsen syntyminen ja mahdollisimman hyvin voiden. Ne äidin kipuilut yms. on kuitenkin aika pieni juttu siihen verrattuna miten suuresta asiasta on kyse lapsen kannalta, kun koko elämä on hyvin kriittisessä vaiheessa. Tämän takia syntymään liittyvät asiat pitäisi olla myös isän päätettävissä, eikä vain äidin omiessa kaiken päätösvallan.
Ei äiti todellakaan saa Suomessa kaikkea päätösvaltaa itselleen vaan hoitohenkilökunta ottaa ohjat käsiinsä jos alkaa näyttää siltä että vauvalle tai äidille on käymässä huonosti. Esim. kipulääkkeettömästä ammesynnytyksestä haaveileva voikin joutua yllättäen sektioon ja jossain tietyssä asennossa ponnistava voidaan ohjata toiseen asentoon. Lapsen isä taas on synnytykseen täysin ulkopuolinen joten se ei tarvitse mitään päätäntävaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvähän sitä on neuvoa kun ei itse synnytä!Tosi urpo äijä!
Eli meinaat että synnytys on niin ainutlaatuinen asia, että lapsen isällä ei ole mitään sanomista siihen liittyviin asioihin? Että se on vaan äiti joka päättää kaikesta? Just just...
Ja sitten naristaan myöhemmin että mies ei osallistu lasten hoitoon yms. vaikka lapset on yhdessä tehty.
No eiköhän se kuule ole äiti, joka siinä synnyttää ja jonka sisukset repeää kappaleiksi? Mies voi pelata sen ajan vaikka kännykällä pokeria. Siinä vaiheessa kun mies on itse raskaana niin päättäköön itse epiduraaleista.
Suomessa on hirveän yleistä puhua lapsen syntymästä lähinnä äidin synnytyskokemuksena. Vaikka koko homman tärkein asia on se lapsen syntyminen ja mahdollisimman hyvin voiden. Ne äidin kipuilut yms. on kuitenkin aika pieni juttu siihen verrattuna miten suuresta asiasta on kyse lapsen kannalta, kun koko elämä on hyvin kriittisessä vaiheessa. Tämän takia syntymään liittyvät asiat pitäisi olla myös isän päätettävissä, eikä vain äidin omiessa kaiken päätösvallan.
Ei äiti todellakaan saa Suomessa kaikkea päätösvaltaa itselleen vaan hoitohenkilökunta ottaa ohjat käsiinsä jos alkaa näyttää siltä että vauvalle tai äidille on käymässä huonosti. Esim. kipulääkkeettömästä ammesynnytyksestä haaveileva voikin joutua yllättäen sektioon ja jossain tietyssä asennossa ponnistava voidaan ohjata toiseen asentoon. Lapsen isä taas on synnytykseen täysin ulkopuolinen joten se ei tarvitse mitään päätäntävaltaa.
Kyse on lapsen isästä joten hänellä tulisi olla ihan samanlaiset päätös oikeudet lapsea koskeviin merkittäviin asioihin kuin äidilläkin. Ja tuo synnytys on lapsen elämässä hyvin merkittävä kohta. Lääketieteellisellä henkilökunnalla on tietysti oma päätösvaltansa, mutta lapsen vanhemmilla pitäisi olla keskenään yhtälainen sananvalta. Sitä äidin "kokemusta" on ihan turha korostaa, kun oleellinen on syntyvä lapsi.
Täystollo mies. Tuntuu että onko teksti totta mutta tiedän ikävä kyllä samanlaisen. Kyseessä kaverin mies. Ensin luulin että kaveri on sekaisin kun kertoi mitä mies häneltä vaatii kunnes omin korvin kuulun kun mies sanoi että epiduraalia ei saa ottaa ja paino ei saa nousta muutamaa kiloa enempää jne.
On kyllä täysin empatiakyvytön jos ei kykene käsitttämään toisen hankalaa oloa raskaana vaikka näkee esim turvonneet jalat ja näkee synnytyksessä kuinka kovat tuskat omalla rakkaalla on.