Lue keskustelun säännöt.
Vauva 2kk ja mies edelleen pettynyt toimintaani synnytyksessä
22.08.2017 |
Mies olisi halunnut vauvan syntyvän veteen, mutta se ei ollut mahdollista koska minulla oli joku bakteeritesti positiivinen ja sain ab-tipan. Mies myös toivoi etten ottaisi epiduraalia tai muuta lääkettä, etteivät ne vaikuttaisi vauvaan ! Kas kun ei vaatinut kotisynnytystä...
Koko raskaus oli muutenkin vaikea, olin niin väsynyt että nukuin suunnilleen vessanpytylle ja jalkani turposivat. Neuvolakäynneillä olin niin pihalla, etten jälkeenpäin ollut muistaa mistä oli puhuttu. Tuntuu, että petin miehen jo tuolloin kun en ollut hehkuva kaunis odottaja, vaan uupunut ja turvonnut haamu. Mies olisi halunnut kuvaajan ottavan meistä kuvia niin , että meillä on miehen kanssa vain alushousut ja nämä taideteokset olisi tietenkin laitettu seinälle! En ensin suostunut, lopulta kuitenkin annoin periksi sillä ehdolla että meillä on vaatteet. Kuvaaja tuli kotiin ja mies oli innoissaan, mutta minua väsytti ja pieretti. Toinen koettaa pussailla herkkänä mahaani ja minä kaasutan ja haukottelen. Taidetta!
Mies juoksi luontaistuotekaupassa ja raahasi minulle kaikenmaailman valmisteita väsymykseen ja muuhun, eipä niistä ollut apuja kuten ei rautatableteistakaan sillä hemppa oli hyvä. Olin vain väsynyt.
Ja sitten synnytys..! Mies koetti hyräillä jotain ja näyttää miten hengitetään, kunnes huusin että " turpa kiinni!" noin 15 min siitä, kun olin päässyt saliin kiljuin epiduraalia mistä mies ei pitänyt lainkaan, oli sitä mieltä että selkähieronnan ja taustalla soivan musiikin olisi pitänyt auttaa. Ja siitä epiduraalista mies murjottaa vieläkin ! .
Kun kaverin vaimo on kuulemma pukannut kaksi lasta luomuna ulos ja lähtenyt vielä samana päivänä sairaalasta! Varmaan perkele leiponut pullatkin samantien ja pessyt lattiat. Tämän ihmenaisen takia
mies ilmeisesti kuvitteli, että kävelen hymyillen ja laulaen synnytyssaliin ja ponnistan ääntäkään päästämättä vauvan ulos ! Voi perk.. en muuta sanoa. Olen tosissani miettinyt eroamista, sen verran tämä nyt hiertää välejä. Vaikka mitä muuta nyt voisi odottaa ihmiseltä, joka kokeilee päänsärkyyn ensin juoksulenkkiä ja sitten saunaa ja teekupillista ennenkuin nöyrtyy ottamaan Buranan. Kuka käski ottaa mieheksi tuollaisen vi""n hipin ? Kikkelis kokkelis, mitäs läksit..
Kommentit (88)
Mies ei synnytä, joten mies ei näitä juttuja päätä. Myöskään kukaan toinen nainen ei toisen naisen puolesta päätä miten synnytyksen tulisi mennä, KOSKA hekin tekivät näin. Lääketiede on kehittynyt, onneksi. Ennen kuoltiin synnytykseen ja mies otti vain uuden vaimon tilalle, joten älkää jauhako "vanhoista hyvistä ajoista". Silloin ei naisilla ollut edes ihmisarvoa, joten miksi olisi välitetty kuolemista ja synnytyskivuista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän saa olla kiitollinen ja onnellinen sinun kanssasi siitä, että synnytit terveen lapsen ja kaikki meni kuitenkin hyvin. Toisten kokemuksia turha vertailla ja ei se mikään suuri kehuskelun aihe tai näytös ole, jota sitten vertaillaan. Eikä se miten synnytit sinua naisena (verraten tähän miehen ystävään) määritä herran jestas.. kaikenlaista.
Vierailija kirjoitti:
Tässä havaitaan että perinteisissä sukupuolirooleissa oli kyllä myös omat hyvät puolensa. Liiallinen miesten feminiisisyys aiheuttaa juuri kuvatun kaltaisia lieveilmiöitä.
Täh? Ukko yrittää päättää naisensa puolesta jopa miten tämä synnyttää, eikä ole sulle riittävän perinteinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvähän sitä on neuvoa kun ei itse synnytä!Tosi urpo äijä!
Eli meinaat että synnytys on niin ainutlaatuinen asia, että lapsen isällä ei ole mitään sanomista siihen liittyviin asioihin? Että se on vaan äiti joka päättää kaikesta? Just just...
Ja sitten naristaan myöhemmin että mies ei osallistu lasten hoitoon yms. vaikka lapset on yhdessä tehty.
No eiköhän se kuule ole äiti, joka siinä synnyttää ja jonka sisukset repeää kappaleiksi? Mies voi pelata sen ajan vaikka kännykällä pokeria. Siinä vaiheessa kun mies on itse raskaana niin päättäköön itse epiduraaleista.
Suomessa on hirveän yleistä puhua lapsen syntymästä lähinnä äidin synnytyskokemuksena. Vaikka koko homman tärkein asia on se lapsen syntyminen ja mahdollisimman hyvin voiden. Ne äidin kipuilut yms. on kuitenkin aika pieni juttu siihen verrattuna miten suuresta asiasta on kyse lapsen kannalta, kun koko elämä on hyvin kriittisessä vaiheessa. Tämän takia syntymään liittyvät asiat pitäisi olla myös isän päätettävissä, eikä vain äidin omiessa kaiken päätösvallan.
Ei äiti todellakaan saa Suomessa kaikkea päätösvaltaa itselleen vaan hoitohenkilökunta ottaa ohjat käsiinsä jos alkaa näyttää siltä että vauvalle tai äidille on käymässä huonosti. Esim. kipulääkkeettömästä ammesynnytyksestä haaveileva voikin joutua yllättäen sektioon ja jossain tietyssä asennossa ponnistava voidaan ohjata toiseen asentoon. Lapsen isä taas on synnytykseen täysin ulkopuolinen joten se ei tarvitse mitään päätäntävaltaa.
Kyse on lapsen isästä joten hänellä tulisi olla ihan samanlaiset päätös oikeudet lapsea koskeviin merkittäviin asioihin kuin äidilläkin. Ja tuo synnytys on lapsen elämässä hyvin merkittävä kohta. Lääketieteellisellä henkilökunnalla on tietysti oma päätösvaltansa, mutta lapsen vanhemmilla pitäisi olla keskenään yhtälainen sananvalta. Sitä äidin "kokemusta" on ihan turha korostaa, kun oleellinen on syntyvä lapsi.
Lapsen vanhemmilla ei voi olla keskenään yhtälaista sananvaltaa tähän koska naisen osuus synnytyksestä on 100% ja miehen 0%. Totta kai miehellä on oikeus omaan mielipiteeseen mutta loppujen lopuksi äiti valitsee synnytystapansa hoitohenkilökunnan kanssa ja päättää itse ottaako miehen mielipiteen huomioon vai ei.
Tämä on vähän samanlainen tilanne kuin jos neljännellä kuulla raskaana oleva sairastuu kohtusyöpään ja lääkärit ehdottavat hoitokeinoksi kohdunpoistoa joka johtaisi lapsen kuolemaan. Nainen saisi itse päättää että poistattaisiko kohdun heti vai sinnittelisikö syövän kanssa siihen asti että lapsi selviäisi hengissä kohdun ulkopuolella ja ottaisi samalla sen riskin että syöpä ehtisi levitä niin pitkälle ettei sitä voisi enää parantaa. Miehellä saisi olla mielipide mutta naisen ei tarvitsisi ottaa sitä huomioon jos ei halua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvähän sitä on neuvoa kun ei itse synnytä!Tosi urpo äijä!
Eli meinaat että synnytys on niin ainutlaatuinen asia, että lapsen isällä ei ole mitään sanomista siihen liittyviin asioihin? Että se on vaan äiti joka päättää kaikesta? Just just...
Ja sitten naristaan myöhemmin että mies ei osallistu lasten hoitoon yms. vaikka lapset on yhdessä tehty.
No eiköhän se kuule ole äiti, joka siinä synnyttää ja jonka sisukset repeää kappaleiksi? Mies voi pelata sen ajan vaikka kännykällä pokeria. Siinä vaiheessa kun mies on itse raskaana niin päättäköön itse epiduraaleista.
Suomessa on hirveän yleistä puhua lapsen syntymästä lähinnä äidin synnytyskokemuksena. Vaikka koko homman tärkein asia on se lapsen syntyminen ja mahdollisimman hyvin voiden. Ne äidin kipuilut yms. on kuitenkin aika pieni juttu siihen verrattuna miten suuresta asiasta on kyse lapsen kannalta, kun koko elämä on hyvin kriittisessä vaiheessa. Tämän takia syntymään liittyvät asiat pitäisi olla myös isän päätettävissä, eikä vain äidin omiessa kaiken päätösvallan.
Ei äiti todellakaan saa Suomessa kaikkea päätösvaltaa itselleen vaan hoitohenkilökunta ottaa ohjat käsiinsä jos alkaa näyttää siltä että vauvalle tai äidille on käymässä huonosti. Esim. kipulääkkeettömästä ammesynnytyksestä haaveileva voikin joutua yllättäen sektioon ja jossain tietyssä asennossa ponnistava voidaan ohjata toiseen asentoon. Lapsen isä taas on synnytykseen täysin ulkopuolinen joten se ei tarvitse mitään päätäntävaltaa.
Kyse on lapsen isästä joten hänellä tulisi olla ihan samanlaiset päätös oikeudet lapsea koskeviin merkittäviin asioihin kuin äidilläkin. Ja tuo synnytys on lapsen elämässä hyvin merkittävä kohta. Lääketieteellisellä henkilökunnalla on tietysti oma päätösvaltansa, mutta lapsen vanhemmilla pitäisi olla keskenään yhtälainen sananvalta. Sitä äidin "kokemusta" on ihan turha korostaa, kun oleellinen on syntyvä lapsi.
Miehellä on lapseen oikeuksia vasta, kun se on syntynyt. Siihen asti lapsi on osa äitiä, ja naisella on kehoonsa yksinoikeus.
Näin kerran sellaisen videon youtubessa jossa kaksi miestä kokeili synnytyssupistussimulaattoria. Siis sellaista vyötä, joka sähköimpulssien avulla tuotti vatsan ja lantion seudulle supistusten kaltaisia tuntemuksia. Kestivät sitä pari minuuttia. Ja mitään lapsen ulos pungertamisia ja repeämiähän siinä ei edes voitu simuloida. Ap: n kannattaisi nyt jälkipuintina kustantaa miehelleen sellainen simulaattorikyyti useammaksi tunniksi ja mennä viereen hyräilemään rauhoittavasti ja tarjoamaan selkähierontaa. Jos mies ei sen jälkeenkään pidä suutaan kiinni, kannattaa mies laittaa vaihtopn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos se muksu tuli ulos ja olette kumpikin elossa, synnytys on onnistunut. Vttu mikä äijä.
Ihana :D Siis harmi, että tilanne on tuo, mutta jotenkin ihanasti kerrottu! <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paras vaihtoehto on jättää mies. Jos et jätä, niin sitten paras vaihtoehto on vittuilu ja miehen dramaattisten näkemysten vetäminen leikiksi. Jos vauvanne nukkuu jossain vaiheessa hyvin, heräämättä montaa kertaa yössä, niin vittuile miehelle, että tämä on varmasti sen epiduraalin vaikutusta, lapsiparka on vieläkin epiduraalista huumepäissään kun ei herää 3 tunnin välein syömään.Tai jos lapsi räpiköi säälittävästi, kun viette hänet ensimmäistä kertaa 1,5-vuotiaana uimaan, niin taivastelet yliampuvasti, että tämä johtuu nyt varmasti siitä, kun ei saanut syntyä veteen, ei opi koskaan uimaan kun ei saanut uimataitoa verissä. Lyö vettä myllyyn ja naura makeasti päälle. Lisää esimerkkejä omasta elämästänne keksit varmasti.
Vierailija kirjoitti:
Täällä sitä inistään synnytyksestä niin kuin se olisi jotenkin luonnoton tai vaarallinen tapahtuma.. Nykylääketiede vain tehnyt siitäkin niin hemmetin vaikeaa ja mammat rivissä määkii, mää mää!
Ja kyllä, olen synnyttänyt. Luonnollinen ihana avustamaton kotisynnytyksen kesti 2 vuorokautta, täysin terve on minunkin lapseni. Elän ja synnytin niin kuin luonto on tarkoittanut, ja siksi mitään repeytymiä tai ongelmia ei tullutkaan. Mä olisin kiitollinen sinuna miehestä joka VÄLITTÄÄ!
Mutta provohan tämä valitettavasti taitaa olla, saatte taas rauhassa haukkua "hippejä"..
Vain sellaisia hippejä, jotka yrittävät manipuloimalla ja syyllistämällä puuttua toisen ruumiilliseen koskemattomuuteen.
Hippiys sinänsä ihan ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minullakaan ei synnytys mennyt ihan kuin Strömsössä. Meinasin nimittäin kuolla ja makasin teholla letkuissa. Unohtui siinä sitten laittaa huulipunaa. Onneksi mieheni on toista kaliiperia kuin ap:n. Kikkelis kokkelis sentään..
Tarina on jokseenkin epäuskottava, mutta älyttömän viihdyttävä ja hyvin kirjoitettu!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ollaan naiset kaikki niin erilaisia. Itse toivon kotisynnytystä, mutta mies ei anna synnyttää kotona, on kuulemma liian isot riskit. Uudelleensynnyttäjänä ei oo yhtään isommat ku sairaalassakaan. Lisäksi asutaan sairaalan lähellä, joten sinne kyllä pääsee hyvin nopeasti, jos tarve tulee. No, kaverit sanoo että mun keho, mä synnytän ja siksi myös päätän yksin miten tehdään. Mut haluan että päätös on yhteinen, sillä tarvitsisin hänen täyden tukensa lääkkeettömässä kivunlievityksessä. Päädyimme käymään erilaisissa yksityisissä synnytysvalmennuksissa harjoittelemassa lääkkeetöntä kivunlievitystä. Minulla on paljon vaikeita supistuksia ja joka kerta supistuksen tullessa mies harjoittelee kanssani näitä kivunlievitystapoja. Jotka muuten toimivat tosi hyvin oikein tehtyinä. Eli vaikka sairaalaan ollaankin menossa, niin mahdollisimman pitkälle yritetään pärjätä ilman lääkkeellistä kivunlievitystä.
Käyttäjä396 kirjoitti:
No voi hemmetti. Jos mies olisi pettynyt siihen miten minä toimin synnytyksessä, ehdottaisin melonin työntämistä miehen takapuoleen ja soittaisin sitä rentouttavaa musiikkia ja hyröilisin vieressä. Jos mies ei sitä kipua koe, hänellä ei ole mitään sanomista miten se synnytys pitäisi hoitaa. Sanoisin tämän myös miehelle. Tosin jännintä tässä taitaa olla lapsen kasvatus tulevaisuudessa jos arvot on noin erilaiset. Tulette tappelemaan siis siitäkin että annetaanko hammaskipuun lääkettä vai yrttejä tai annetaanko rokotuksia... Tosi kivan kuuloista.
ah mikä mielikuva :D :D (meloni-toimitus)
Mitähän äijä olisi sanonut, jos sinut olisi pitänyt kiikuttaa kiireelliseen sektioon? "Ei! Hengitellään vaan ja toivotaan ihmettä" 👍
Saa taas arvostamaan omaa miestä, nimittäin tämän ekat sanat kun tuli kiireellisen sektion jälkeen heräämöstä osastolla: "Mä oon niin ylpee susta".
Vierailija kirjoitti:
Ollaan naiset kaikki niin erilaisia. Itse toivon kotisynnytystä, mutta mies ei anna synnyttää kotona, on kuulemma liian isot riskit. Uudelleensynnyttäjänä ei oo yhtään isommat ku sairaalassakaan. Lisäksi asutaan sairaalan lähellä, joten sinne kyllä pääsee hyvin nopeasti, jos tarve tulee. No, kaverit sanoo että mun keho, mä synnytän ja siksi myös päätän yksin miten tehdään. Mut haluan että päätös on yhteinen, sillä tarvitsisin hänen täyden tukensa lääkkeettömässä kivunlievityksessä. Päädyimme käymään erilaisissa yksityisissä synnytysvalmennuksissa harjoittelemassa lääkkeetöntä kivunlievitystä. Minulla on paljon vaikeita supistuksia ja joka kerta supistuksen tullessa mies harjoittelee kanssani näitä kivunlievitystapoja. Jotka muuten toimivat tosi hyvin oikein tehtyinä. Eli vaikka sairaalaan ollaankin menossa, niin mahdollisimman pitkälle yritetään pärjätä ilman lääkkeellistä kivunlievitystä.
Kotonasi ei tiettävästi ole sektiovalmiutta, etkä uusintasynnyttäjänäkään voi olla varma, tapahtuuko synnytyksessä jokin dramaattinen käänne.
Kiireellisessä sektiossa vauva tulee saada ulos n. 20 minuutissa. Hätäsektiossa taas parissa minuutissa.
Eli jos tulee ongelmaa, et välttämättä ehdi ajoissa sairaalaan.
Olisin varmaa tempassu tuskissani turpaan ja käskeny painua helvetin kuuseen siitä hyräilemästä 😂
Nythän on sitä synnytyssimulaattoriakin päässeet miehet kokeilemaan: juutuubissa kokelas kesti 20 sek.
Tässä havaitaan että perinteisissä sukupuolirooleissa oli kyllä myös omat hyvät puolensa. Liiallinen miesten feminiisisyys aiheuttaa juuri kuvatun kaltaisia lieveilmiöitä.