Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
HS: Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä
16.08.2017 |
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005327337.html
Sitten kun tämä tapahtuu on turha edes kuvitella menevänsä sisään yhteenkään oikikseen, lääkikseen tai kauppikseen ilman LLLL-riviä ja yli 9,0 keskiarvoa.
Onnea vaan lukiolaisille, älkää stressaantuko liikaa, vaikka totuus onkin, että yo-kirjoitusten arvosanat jaetaan gaussin käyrän mukaan, jolloin kaikki hyvätkään eivät voi saada laudaturia.
Kommentit (280)
Ei taas mitään järkeä! Jo nykyinen säännös jossa ensikertalainen saa huomattavasti lisäpisteitä haussa tiputtaa nuoria koulumaailman ulkopuolelle. tiedän monta nuorta jotka eivät tee oikein mitään koska eivät pääse kouluun johon haluavat. mitään sinnepäin paikkaa ei kannata ottaa edes vastaan koska sit menettää ensikertalaispisteet. Omalla linjallani, monimuotototeutuksessa, ongelmia syntyy kun ensikertalaisia otettiin mukaan 50%. heidän todistuksien arvosanoilla tai pääsykokeen pisteillä oli huomattavasti pienempi merkitys. ja se näkyy nyt koulussa jossa painotus matikassa, fysiikassa. kun ei osaa niin ei osaa. Taso on surkea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Luin artikkelin. Pakko nyt kommentoida, että en ymmärrä tätä Suomessa vallitsevaa mentaliteettia, että on kamalaa, jos jollakin on varaa sellaiseen, mihin kaikilla ei ole. Tässä tapauksessa valmennuskursseihin. Valmennuskurssi ei ole kenellekään keino ostaa opiskelupaikkaa, vaan se vaatii kurssista huolimatta paljon työtä nykysysteemissä. Lukio-opinnoista olen sitä mieltä, että lahjakas opiskelija selviää niistä kyllä hyvin arvosanoin ilman minkäänlaisia ylimääräisiä valmennuskursseja. Ne, jotka eivät saavuta hyviä arvosanoja lukiossa ilman kalliita valmennuskursseja, ovat todennäköisesti niitä, joiden kannattaisikin suuntautua muualle kuin akateemisille aloille yliopistoon.
Itse en edes pitänyt lukio-opintoja kovinkaan vaativina, puhumattakaan, että olisivat aiheuttaneet suurta stressiä. Arvosanani lienevät sellaiset, että suuresti hyötyisin artikkelissa kaavaillusta uudistuksesta.
Vähävaraisten perheiden lapset työskentelevät jo lukioaikana. Eli he eivät voi tehdä aina työtä koulun eteen niin paljon kuin rikkaammat yksityisopetuksissaan. Nythän on jo selvää, että työnteko viivästyttää yliopisto-opiskelijoiden valmistumiseen ja myös arvosanoihin. Sama on jo lukiossa. Viikossa on tietty määrä tunteja ja lepoakin tarvitsee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin artikkelin. Pakko nyt kommentoida, että en ymmärrä tätä Suomessa vallitsevaa mentaliteettia, että on kamalaa, jos jollakin on varaa sellaiseen, mihin kaikilla ei ole. Tässä tapauksessa valmennuskursseihin. Valmennuskurssi ei ole kenellekään keino ostaa opiskelupaikkaa, vaan se vaatii kurssista huolimatta paljon työtä nykysysteemissä. Lukio-opinnoista olen sitä mieltä, että lahjakas opiskelija selviää niistä kyllä hyvin arvosanoin ilman minkäänlaisia ylimääräisiä valmennuskursseja. Ne, jotka eivät saavuta hyviä arvosanoja lukiossa ilman kalliita valmennuskursseja, ovat todennäköisesti niitä, joiden kannattaisikin suuntautua muualle kuin akateemisille aloille yliopistoon.
Itse en edes pitänyt lukio-opintoja kovinkaan vaativina, puhumattakaan, että olisivat aiheuttaneet suurta stressiä. Arvosanani lienevät sellaiset, että suuresti hyötyisin artikkelissa kaavaillusta uudistuksesta.
Vähävaraisten perheiden lapset työskentelevät jo lukioaikana. Eli he eivät voi tehdä aina työtä koulun eteen niin paljon kuin rikkaammat yksityisopetuksissaan. Nythän on jo selvää, että työnteko viivästyttää yliopisto-opiskelijoiden valmistumiseen ja myös arvosanoihin. Sama on jo lukiossa. Viikossa on tietty määrä tunteja ja lepoakin tarvitsee.
Asuvat kuitenkin vanhemmillaan eli mikään PAKKO ei olisi lukion ohessa töissä käydä vrt. omillaan asuva, vuokraa maksava 19-20v. joka lukee pääsykokeisiin/opiskelee jo yliopistossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin artikkelin. Pakko nyt kommentoida, että en ymmärrä tätä Suomessa vallitsevaa mentaliteettia, että on kamalaa, jos jollakin on varaa sellaiseen, mihin kaikilla ei ole. Tässä tapauksessa valmennuskursseihin. Valmennuskurssi ei ole kenellekään keino ostaa opiskelupaikkaa, vaan se vaatii kurssista huolimatta paljon työtä nykysysteemissä. Lukio-opinnoista olen sitä mieltä, että lahjakas opiskelija selviää niistä kyllä hyvin arvosanoin ilman minkäänlaisia ylimääräisiä valmennuskursseja. Ne, jotka eivät saavuta hyviä arvosanoja lukiossa ilman kalliita valmennuskursseja, ovat todennäköisesti niitä, joiden kannattaisikin suuntautua muualle kuin akateemisille aloille yliopistoon.
Itse en edes pitänyt lukio-opintoja kovinkaan vaativina, puhumattakaan, että olisivat aiheuttaneet suurta stressiä. Arvosanani lienevät sellaiset, että suuresti hyötyisin artikkelissa kaavaillusta uudistuksesta.
Vähävaraisten perheiden lapset työskentelevät jo lukioaikana. Eli he eivät voi tehdä aina työtä koulun eteen niin paljon kuin rikkaammat yksityisopetuksissaan. Nythän on jo selvää, että työnteko viivästyttää yliopisto-opiskelijoiden valmistumiseen ja myös arvosanoihin. Sama on jo lukiossa. Viikossa on tietty määrä tunteja ja lepoakin tarvitsee.
Asuvat kuitenkin vanhemmillaan eli mikään PAKKO ei olisi lukion ohessa töissä käydä vrt. omillaan asuva, vuokraa maksava 19-20v. joka lukee pääsykokeisiin/opiskelee jo yliopistossa.
Osa lukiolaisista asuu jo omillaan, osa kotona asuvista ei välttämättä saa kotoaan riittävää taloudellista tukea esim. lukiokirjojen rahoittamiseen, joten töissä on käytävä.
Vierailija kirjoitti:
Missä apukoulussa on ollut, jos matematiikka ei tarvinnut suorittaa kirjoituksissa aikoinaankin? Reaalissa sai vapaasti valita, mihin aineeseen keskittyy. Omasta fiksuudesta kiinni, jos osasit yhdenkin riittävän hyvin.
Muinaisessa reaalissahan sääntönä oli, että piti vastata vähintään kolmen eri oppiaineen tehtäviin. Näin ollen mieheni vastasi reaalissa fysiikan tehtäviin, yhteen historian jokeriin, joka käsitteli ydinvoiman kehitystä, sekä banaanikärpästen periytymistehtävään, ja ällä kilahti vaivatta. Itse en ollut ihan noin fyssaorientoitunut, vaikka DI minustakin tuli :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Masennukseni takia rämmin lukion läpi alisuoriutuen tasooni nähden. Nyt välivuosia kertynyt jo 4 ja yliopistoon pääsemistä vaikeutetaan vielä entisestään!
Kas kummaa, itselläkin oli masennusta ja silti napsahti ne ällät. Heikot sortuu elämän tiellä.
Voi hyvää päivää. Masennustakin on vaikeaa ja sitten on lievää ja kaikkea siltä väliltä. Jollekin masennus voi tehdä sen, ettei pääse edes sängystä ylös tai suihkuun tai saa syötyä juuri mitään moneen päivään. Jos oletkin ollut masentunut, olet silti pysynyt toimintakykyisenä. Et voi tietää, kuinka vaikeaa on ollut sellaisella henkilöllä, joka ei ole kyennyt masennuksen takia olemaan oppitunneilla välttämättä edes paikalla. Turha väittää, että olet maannut masentuneena kotona monen oppitunnin ajan ja silti kirjoittanut älliä. Ne tiedot ällän saamiseksi kun täytyy jollain tavalla kuitenkin hankkia. Olet siis ainakin ollut läsnä tunneilla ja kuunnellut, vaikkei lukemiseen olisikaan riittänyt energia. On olemassa niitäkin ihmisiä, jotka eivät masennuksen takia ole olleet oleellisilla tunneillakaan paikalla. Heidän on ollut täysi mahdottomuus repäistä älliä, vaikka älyllinen kapasiteetti olisi aivan sama kuin sinullakin.
Älä väheksy toisten kokemuksia etukäteen. Tuo on kaikki koettu, mutta kirja pysyi ihan etänäkin kädessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin artikkelin. Pakko nyt kommentoida, että en ymmärrä tätä Suomessa vallitsevaa mentaliteettia, että on kamalaa, jos jollakin on varaa sellaiseen, mihin kaikilla ei ole. Tässä tapauksessa valmennuskursseihin. Valmennuskurssi ei ole kenellekään keino ostaa opiskelupaikkaa, vaan se vaatii kurssista huolimatta paljon työtä nykysysteemissä. Lukio-opinnoista olen sitä mieltä, että lahjakas opiskelija selviää niistä kyllä hyvin arvosanoin ilman minkäänlaisia ylimääräisiä valmennuskursseja. Ne, jotka eivät saavuta hyviä arvosanoja lukiossa ilman kalliita valmennuskursseja, ovat todennäköisesti niitä, joiden kannattaisikin suuntautua muualle kuin akateemisille aloille yliopistoon.
Itse en edes pitänyt lukio-opintoja kovinkaan vaativina, puhumattakaan, että olisivat aiheuttaneet suurta stressiä. Arvosanani lienevät sellaiset, että suuresti hyötyisin artikkelissa kaavaillusta uudistuksesta.
Vähävaraisten perheiden lapset työskentelevät jo lukioaikana. Eli he eivät voi tehdä aina työtä koulun eteen niin paljon kuin rikkaammat yksityisopetuksissaan. Nythän on jo selvää, että työnteko viivästyttää yliopisto-opiskelijoiden valmistumiseen ja myös arvosanoihin. Sama on jo lukiossa. Viikossa on tietty määrä tunteja ja lepoakin tarvitsee.
Asuvat kuitenkin vanhemmillaan eli mikään PAKKO ei olisi lukion ohessa töissä käydä vrt. omillaan asuva, vuokraa maksava 19-20v. joka lukee pääsykokeisiin/opiskelee jo yliopistossa.
Osa lukiolaisista asuu jo omillaan, osa kotona asuvista ei välttämättä saa kotoaan riittävää taloudellista tukea esim. lukiokirjojen rahoittamiseen, joten töissä on käytävä.
Marginaalitapauksia. Nämä ovat juuri näitä jotka haluavat asua omillaan, kun on niin kiva leikkiä aikuista ja bilettää opiskelun sijaan, vaikka mikään pakko ei olisi. Jos oikeasti haluaisi panostaa opiskeluihin, niin sinnittelisi vanhempiensa luona teiniangstistaan huolimatta. Valtio tukee vähävaraisia perheitä lukiokirjojen ostossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missä apukoulussa on ollut, jos matematiikka ei tarvinnut suorittaa kirjoituksissa aikoinaankin? Reaalissa sai vapaasti valita, mihin aineeseen keskittyy. Omasta fiksuudesta kiinni, jos osasit yhdenkin riittävän hyvin.
Muinaisessa reaalissahan sääntönä oli, että piti vastata vähintään kolmen eri oppiaineen tehtäviin. Näin ollen mieheni vastasi reaalissa fysiikan tehtäviin, yhteen historian jokeriin, joka käsitteli ydinvoiman kehitystä, sekä banaanikärpästen periytymistehtävään, ja ällä kilahti vaivatta. Itse en ollut ihan noin fyssaorientoitunut, vaikka DI minustakin tuli :D
Piti valita ja kaikki yhden kortin varaan. Laudatur. Piti todella lukea, nähdä painajaisia ja tehdä töitä sen eteen.
Näitä tarinoita kun lukee. Sitten tänne tulevat ulkkarit, jotka kysyvät että missä se ilmainen "luvattu" raha on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Juuh. Suurin osa syistä, miksi uudistus on idioottimainen on jo keskustelussa tullut. Lisäisin kuitenkin vielä, että tämä tulee todennäköisesti lisäämään huomattavasti korkeakouluopintojen keskeytysten määrää: lukion oppimäärästä saa harvoin kuvaa siitä, millaista minkäkin alan opiskelu (saati työ) tosiasiallisesti on. Pääsykoekirjoista saa edes jonkun kuvan. Jos pääsee hyvällä todistuksella suoraan oikikseen ja käsitys alasta perustuu lähinnä jenkkiläisiin oikeussalidraamoihin, niin voi tulla pieniä yllätyksiä vastaan jo ensimmäisten tenttien kohdalla...
Entäpä alanvaihdot: pääseekö kirjoittajien kerma kokeilemaan mielin määrin eri alojen opiskeluja (ensin lääkis, sitten oikis ja jos ei vieläkään tunnu omalta niin papereilla kauppikseen) ja viemään huonommin kirjoittaneiden opintopaikat?
Ainoa oikea ratkaisu tähän "emmätiämitenkään millaista alalla x oikeesti on"-ongelmaan on, että oppilaan ohjaus Suomessa pannaan toimimaan niin kuin sen oikeasti kuuluu toimia. Silloin oppilaat saavat ymmärryksen omista vahvuuksistaan, saavat tuntuman eri aloihin ja heidät tuetaan hakuprosessin läpi. Opiskelemaan hakeutuminen ja pääseminen ei tällöin vie vuositolkulla.
Lukioiden hyvyys pitäisi mitata sillä, miten monella koulun päättäneellä on opiskelupaikka seuraavana syksynä.
Opot olivat meidän eliittilukiossakin ihan vitsi. Samoin ala-asteella. Itse sai miettiä ja perheen kanssa keskustella vaihtoehtoihin tutustuessa. Ihmettelin jo nuorena, ketä noihin töihin väistöpalkataan. Sama meno jatkuu työvoimatoimistossa. Nössöjä talun nuorassa olevia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Inhosin ja myöhemmin todella arvostan opettajaa. "Olet taas myöhässä". Et pääse luokkaan. Vähän ajan päästä ehkä. Suomalaista täsmällisyyttä.
Vierailija kirjoitti:
Hohhoijaa. Jatkossa siis kaikki 30% lukiolaisista, jotka haaveilevat oikiksesta, kauppiksesta ja lääkiksestä, jättävät ennemmin valmistumatta kuin ottavat e:n papereita ulos. Lukiota venytellään 4-5-vuoteen, koska se on ainoa keino mahdollistaa sen, että jokaiseen aineeseen ehtii valmistautua sen puoli vuotta kerrallaan. Virheisiin ei ole varaa, koska siinä ei kilpailla ainoastaan lähipitäjän hikipinkoja, vaan myös Espoon ja Helsingin hikipinkoja vastaan. Maaseudun oppilaiden puolella on tosin se, että pääkaupunkiseutulaiset eivät näe itseään asumassa muualla joten tunkua landeyliopistoihin on vähemmän...
Mutta täytyypähän sanoa, että olipahan uudistus. Lämmittää erityisesti tällaisen c-papereilla valmistuneen myöhäiskypsän mieltä, jonka arvosanat yliopistosta on kuitenkin olleet aina 4 tai 5 (asteikolla 1-5) ja gradu arvosteltu erinomaiseksi. Alanvaihto ei näköjään tule kyseeseen, vaikka työllistymismahdollisuudet nykytutkinnolla ovat olemattomat. Ellei sitten suorita amista parissa vuodessa ja yritä sitä kautta...
Tarvittaisiin äkkiä laki, jolla asetetaan lukion suorittamiselle kolmen vuoden raja. Ei ole mitään järkeä siinä, että jotkut hoonaavat ylioppilastutkintoaan vuositolkulla pidempään kuin muut. Se ei ole mitään tehokkuutta. Jos halutaan pysyä nykyisellä tiellä, niin pidetään kolme peräkkäistä kokeiden suorituskertaa ja katsotaan, mitä sinä aikana saa aikaan.
Ihmiset ovat hulluja kuvitellessaan, että vuosien hinkkaaminen johtaisi muka parempaan lopputulokseen. Nykysysteemillä, jossa kirjoitellaan 15 ainetta ja vielä päntätään pääsykokeisiin, on vain yksi seuraus - kaikki joutuvat tekemään ennen varsinaisten opiskelujen alkamista vain mielettömästi duunia. Kuitenkin opiskelemaan pääsijät ovat 95% samoja, käytettiin mitä valintamenettelyä hyvänsä.
En haluaisi itseäni hoitamaan lääkäriä, jolta on kestänyt lääkärikouluun pääseminen pidempään kuin lisensiaatiksi valmistuminen.
Iso ongelma on myös niissä , jotka jotain tehdäkseen ovat menneet vaikkapa tekniikkaa opiskelemaan aikomattakaan valmistua sieltä, kunhan verestävät ja petraavat mafyke-taitojaan ja sitten muutaman vuoden päästä kun vihdoin onnistaa, jättävät opintonsa ja siirtyvät lekurikouluun. Lääketieteellisen pitäisi maksaa TKK:lle täysimääräisenä ko. opiskelijan aiheuttama hukkakustannus näiltä vuosilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin artikkelin. Pakko nyt kommentoida, että en ymmärrä tätä Suomessa vallitsevaa mentaliteettia, että on kamalaa, jos jollakin on varaa sellaiseen, mihin kaikilla ei ole. Tässä tapauksessa valmennuskursseihin. Valmennuskurssi ei ole kenellekään keino ostaa opiskelupaikkaa, vaan se vaatii kurssista huolimatta paljon työtä nykysysteemissä. Lukio-opinnoista olen sitä mieltä, että lahjakas opiskelija selviää niistä kyllä hyvin arvosanoin ilman minkäänlaisia ylimääräisiä valmennuskursseja. Ne, jotka eivät saavuta hyviä arvosanoja lukiossa ilman kalliita valmennuskursseja, ovat todennäköisesti niitä, joiden kannattaisikin suuntautua muualle kuin akateemisille aloille yliopistoon.
Itse en edes pitänyt lukio-opintoja kovinkaan vaativina, puhumattakaan, että olisivat aiheuttaneet suurta stressiä. Arvosanani lienevät sellaiset, että suuresti hyötyisin artikkelissa kaavaillusta uudistuksesta.
Vähävaraisten perheiden lapset työskentelevät jo lukioaikana. Eli he eivät voi tehdä aina työtä koulun eteen niin paljon kuin rikkaammat yksityisopetuksissaan. Nythän on jo selvää, että työnteko viivästyttää yliopisto-opiskelijoiden valmistumiseen ja myös arvosanoihin. Sama on jo lukiossa. Viikossa on tietty määrä tunteja ja lepoakin tarvitsee.
Asuvat kuitenkin vanhemmillaan eli mikään PAKKO ei olisi lukion ohessa töissä käydä vrt. omillaan asuva, vuokraa maksava 19-20v. joka lukee pääsykokeisiin/opiskelee jo yliopistossa.
Osa lukiolaisista asuu jo omillaan, osa kotona asuvista ei välttämättä saa kotoaan riittävää taloudellista tukea esim. lukiokirjojen rahoittamiseen, joten töissä on käytävä.
Marginaalitapauksia. Nämä ovat juuri näitä jotka haluavat asua omillaan, kun on niin kiva leikkiä aikuista ja bilettää opiskelun sijaan, vaikka mikään pakko ei olisi. Jos oikeasti haluaisi panostaa opiskeluihin, niin sinnittelisi vanhempiensa luona teiniangstistaan huolimatta. Valtio tukee vähävaraisia perheitä lukiokirjojen ostossa.
jotkut tulee Hkiin lukioon esim kallion, ressun, sykin jne jostain muualta päin Suomea. Vanhemmat maksaa lystin ja tuskin niiden lasten tarvitsee käydä töissä koska on varaa joko ostaa omistusasunto/vuokrata asunto. Ei lukiolaisen kuulu olla töissä, kesällä ainoastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä nykyinen systeemi ensikertalaisuuskiintiötä lukuun ottamatta on ihan riittävän hyvä. Miksi sitä pitäisi muuttaa? On ainakin tasa-arvoisempi kuin tuo ministeriön uusi aivopieru. Pitää olla mahdollisuus päästä korkeakouluun joko pelkällä pääsykokeella tai yhteispistekiintiössä.
No kansainvälisesti Suomen järjestelmää ihmetellään kyllä suuresti, ilmeisesti missään toisessa maassa ei ole Suomen kaltaista pääsykoerumbaa. Joten kyllä järjestelmä kaipaa korjaamista, mutta mikä olisi oikea tapa, niin sitä en osaa sanoa. Ehkä 1. opiskeluvuoden jälkeen tapahtuva karsinta olisi hyvä malli, tämä on ainakin Saksassa käytössä.
Muissa maissa nuoret voi opiskella vuoden tai kaksi hukkaan eli viettää aikaansa yliopistossa. Sieltä kun putoaa, voi taas hakeutua uudelle alalle ja viettää vaikka 20 vuotta eri yliopistoissa. Suomalaiset järkyttyvät Saksan 600 opiskelijan luennoista.
Ei se ole sen enempää hukkaan heitettyä aikaa kuin välivuosi joka pidetään kun ei pärjännytkään pääsykokeissa.
Siellä yliopistossa joka tapauksessa oppii enemmän kuin työttömänä maailman menoa itseksensä ihmetellessä.Hassua sinänsä että nyt moni kokee että lukio muuttuisi stressaavammaksi.
Eikö se pääsykoe muka ole stressaava. Yhdestä kokeesta kiinni koko tulevaisuus.
Vuoden päästä voi yrittää uudestaan ja jos ei sittenkään onnistu niin taas on vuosi odotettava.Ja ne helvetin pääsykoekirjat. Itse en onnistunut edes saamaan niitä kirjoja. Ei ollut varaa ostaa ja kirjastosta en ehtinyt saamaan. Ne jotka olivat ehtineet lainaamaan kirjat pitivät ne pääsykokeisiin asti. Kirjastossa eivät voineet kuin valitella että ei ole kirjoja palautettu useista kehotuksista huolimatta.
Niistä kirjoista oli pahempi kilpailu kuin hullujen päivien rajoitetuista suosikkituotteista.Minä ostin ne kirjat. Luin moneen kertaan. Merkkaustusseilla ja alleviivaten. Vaikka tulin viihteeltä kavereiden kanssa, luin taksissa. Ihmetteli kuskikin, miten jaksan olla niin ahkera. Pääsin sisään.
ei välivuosi ole huono asia varsinkin jos ei ole varma mitä haluaa opiskella. Tietenkin täytyy olla jotain mielekästä tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luin artikkelin. Pakko nyt kommentoida, että en ymmärrä tätä Suomessa vallitsevaa mentaliteettia, että on kamalaa, jos jollakin on varaa sellaiseen, mihin kaikilla ei ole. Tässä tapauksessa valmennuskursseihin. Valmennuskurssi ei ole kenellekään keino ostaa opiskelupaikkaa, vaan se vaatii kurssista huolimatta paljon työtä nykysysteemissä. Lukio-opinnoista olen sitä mieltä, että lahjakas opiskelija selviää niistä kyllä hyvin arvosanoin ilman minkäänlaisia ylimääräisiä valmennuskursseja. Ne, jotka eivät saavuta hyviä arvosanoja lukiossa ilman kalliita valmennuskursseja, ovat todennäköisesti niitä, joiden kannattaisikin suuntautua muualle kuin akateemisille aloille yliopistoon.
Itse en edes pitänyt lukio-opintoja kovinkaan vaativina, puhumattakaan, että olisivat aiheuttaneet suurta stressiä. Arvosanani lienevät sellaiset, että suuresti hyötyisin artikkelissa kaavaillusta uudistuksesta.
Vähävaraisten perheiden lapset työskentelevät jo lukioaikana. Eli he eivät voi tehdä aina työtä koulun eteen niin paljon kuin rikkaammat yksityisopetuksissaan. Nythän on jo selvää, että työnteko viivästyttää yliopisto-opiskelijoiden valmistumiseen ja myös arvosanoihin. Sama on jo lukiossa. Viikossa on tietty määrä tunteja ja lepoakin tarvitsee.
Asuvat kuitenkin vanhemmillaan eli mikään PAKKO ei olisi lukion ohessa töissä käydä vrt. omillaan asuva, vuokraa maksava 19-20v. joka lukee pääsykokeisiin/opiskelee jo yliopistossa.
Osa lukiolaisista asuu jo omillaan, osa kotona asuvista ei välttämättä saa kotoaan riittävää taloudellista tukea esim. lukiokirjojen rahoittamiseen, joten töissä on käytävä.
vähävaraiset luulisi saavan toimeentulotukea kirjoihin mutta ne muut, mihin hassataan rahat, ulkomaanmatkoihin jne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleenkään kaikki eivät voi saada ällää. Se yksikin E, jota et edes uusinnassa saanut korotettua L:ksi, voi pilata mahdollisuudet päästä ikinä haluamaasi kouluun.
Ilmeisesti tänne halutaankin lisää masentuneita fiksuja nuoria.
Yo-kokeessa peräti 5% saa L:n ja siinä on varaa tehdä paljon virheitä ja silti pisteet riittävät laudaturiin, mikä vastaa vain yhdeksikön arvoista normikoesuorituksen tasoa. Kahdeksikon tasoisella suorituksella 15% saa sen eximian. E ei siis todellakaan ole kovin kummoinen arvosana ja oikeasti hyvät mahtuvat kyllä 5% L:n kirjoittajien joukkoon, virheistä huolimatta.
Paitsi yo-kirjoituksissa arvosanat määräytyvät gaussin käyrän perusteella. Toisen vuoden L on jonkun toisen vuoden E; täysin sama yo-aine voi saada eri arvosanan riippuen kaikkien ylioppilaaksi kirjoittaneiden yleisestä tasosta. Mitä kovempi taso, sitä tiukemmassa laudaturit.
Enää ei käytetä gaussia yo-kokeiden arvioinnissa.
Ihanaa, aion kirjoittautua oikikseen. Sain aikanaan L:n paperit mutta menin opiskelemaan matikkaa kun pääsin sinne suoraan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelleenkään kaikki eivät voi saada ällää. Se yksikin E, jota et edes uusinnassa saanut korotettua L:ksi, voi pilata mahdollisuudet päästä ikinä haluamaasi kouluun.
Ilmeisesti tänne halutaankin lisää masentuneita fiksuja nuoria.
Yo-kokeessa peräti 5% saa L:n ja siinä on varaa tehdä paljon virheitä ja silti pisteet riittävät laudaturiin, mikä vastaa vain yhdeksikön arvoista normikoesuorituksen tasoa. Kahdeksikon tasoisella suorituksella 15% saa sen eximian. E ei siis todellakaan ole kovin kummoinen arvosana ja oikeasti hyvät mahtuvat kyllä 5% L:n kirjoittajien joukkoon, virheistä huolimatta.
Paitsi yo-kirjoituksissa arvosanat määräytyvät gaussin käyrän perusteella. Toisen vuoden L on jonkun toisen vuoden E; täysin sama yo-aine voi saada eri arvosanan riippuen kaikkien ylioppilaaksi kirjoittaneiden yleisestä tasosta. Mitä kovempi taso, sitä tiukemmassa laudaturit.
Enää ei käytetä gaussia yo-kokeiden arvioinnissa.
Ei perus-gaussi sellaisenaan, mutta matemaattinen malli siellä on kuitenkin edelleen taustalla. Sinänsä aivan oikean suuntainen muutos kuitenkin.
Alue: Aihe vapaa
Ei niillä kielillä, joita ennen pystyi kirjoittamaan vaikka kuinka paljon niiden ällien eteen (tai no voihan nykyäänkin) ole ollut mitään merkitystä yliopistoihin sisään pääsyn kanssa, ennen vain matematiikka ja reaali oli muita kokeita joita pystyi kirjoittamaan, mikä oli naurettavaa, kun yo-tutkinto oli lähinnä kielikoe pääosin. Toki äidinkielellä, englannilla ja ruotsilla on edelleen roolinsa, mutta saksa, ranska, italia, espanja ym. joilla niitä älliä kerättiin ovat olleet yliopistoon pääsyn kanssa yhtä tyhjän kanssa. Sitä paitsi italian yms. osaamisen taso ällälläkin on ollut käytännön kielitaidon kannalta heikko, kun gaussin käyrällä arvostellaan niin kun italia on aloitettu lukiossa ja lyhyenä kielenä sitä 2,5 vuotta luettu niin keskenään toisia vastaan kilpaillessa ei se älläkään sen osalta takaa kuin perusteiden osaamisen.
Hyvällä kielipäällä ne ällät on ennen kerätty ja osin nykyäänkin. Vaan yliopiston kannalta erityisen moniin tiedekuntiin on esim. matematiikan, fysiikan ja kemian arvosanoilla englannin ja äidinkielen osalta se merkitys ollut. Ruotsinkin osalta on hyvän osaamisen hyöty ollut pienehkö.