HS: Ministeriö vaatii korkeakouluja luopumaan työläistä pääsykokeista jo ensi keväänä
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005327337.html
Sitten kun tämä tapahtuu on turha edes kuvitella menevänsä sisään yhteenkään oikikseen, lääkikseen tai kauppikseen ilman LLLL-riviä ja yli 9,0 keskiarvoa.
Onnea vaan lukiolaisille, älkää stressaantuko liikaa, vaikka totuus onkin, että yo-kirjoitusten arvosanat jaetaan gaussin käyrän mukaan, jolloin kaikki hyvätkään eivät voi saada laudaturia.
Kommentit (280)
Vierailija kirjoitti:
No mitäs hittoa, millä minä pyrin sisään kun oma todistus kymmenen vuoden takaa on mitä on?
Käyt lukion uudestaan? En tiedä, onko se mahdollista, mutta kirjoituksiin voit osallistua uudelleen, jos et ole jo kertaalleen yrittänyt korottaa arvosanoja.
Yes. Lähdenkin ensi keväänä opiskelemaan. Tänä keväänä en ehtinyt töiden takia lukemaan pääsykokeisiin.
Pitäisi sallia sisäänpääsy melkein kaikilta ja pudottaa 1. vuoden aikana ne joilla ei ole edellytyksiä jatkaa. Näin siis Euroopassa yleisesti.
Heh... jaetaan gaussin käyrän ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden mukaan. Tervetuloa ahmedit lääkäreiksi... ei hätää vaikka olikin yksilökohtainen opetussuunnitelma jossa matikassa vaadittiin lukiossa että osaa luvut 1-10. Nyt pääse opiskelemaan ihan minne vain koska sinulla on parhaat arvosanat :D
Suurin osa kuitenkin viettää välivuoden tehden töitä (aivan, luit oikein TÖITÄ, joista maksetaan veroja). Täten en ymmärrä, miksi nuori ei saisi paria vuotta tehdä töitä ja vasta sitten suunnata opiskelemaan, jos siltä tuntuu. Syrjäytyminen johtuu kyllä ihan jostain muusta kuin siitä, ettei ole pakotettu lukiosta valmistuvaa suoraan opiskelemaan "jotain". Se kiireellä valittu "jotain" voi hyvin usein olla väärä valinta, jos ei ole vielä nähnyt maailmaa, eikä tutustunut itseensäkään aikuisena ihmisenä tarpeeksi hyvin.
Kyllä on taas älynväläys! Jää moni älykäs rannalle. Ei olis meidänkään nuori todistuksellaan päässyt Aaltoon unelma-alalleen, ellei olisi ollut pääsykoetta, joka meni loistavasti. Yo-kirjoituksissa jännitti mahdottomasti ja vaikka onkin kympin oppilas ko. aineessa, niin sai e:n ja uusinnassa jäi pisteen päähän l:sta. Olisi kyllä päässyt sisään moneen muuhun yliopistoon, mutta Aalto oli hänen ykköstoiveensa, monestakin syystä.
Seuraavaksi varmaan tulee esitys, että jos ei yo-todistus riitä, niin rahalla pääsee. En yhtään ihmettelisi, tämän hallituksen toimiksi olisi ihan normaalia.
Tuo politiikka tulee vielä kostautumaan pahasti.
Mulla viiden ällän ja yli ysin keskiarvon paperit. Mitähän sitä alkais... Tosin paperit vähän jo kellastuneet :)
Luulisi, että pitkässä juoksussa yhteiskunnalle tulee kalliimmaksi maksaa lähes jokaiselle nuorelle yhtäaikaisesti opintotukia, kun kaikki on saatu samanaikaisesti opiskelemaan. Samaan aikaan maksetaan niille alanvaihtonsa ryssineille (liian huono todistus) työttömyyskorvauksia ja lopulta niille valmistuneille opiskelijoille myös, sillä suurin osa jää työttömäksi opiskeltuaan vain jossain koulutusohjelmassa, mihin sattui pääsemään.
Hahhah, helpompaa olisi, jos säilytettäisiin valinnanvapaus.
Tarkoittaako tämä sitten sitä, että amiksen papereilla ei voi enää hakea yliopistoon ollenkaan vai sitä, että ne pisteytetään ihan samalla tavalla? Tällä hetkellähän ammattikoulun todistuksesta ei käsittääkseni ole mitään apua (paitsi tietenkin se, että on oikeus hakea korkeakouluun), mutta jos ei ole pääsykoettakaan niin jostain kai ne pisteet pitää raapia kasaan.
Mulla on kyllä ihan erinomaiset amispaperit ja haaveena opiskella yliopistossa, mutta ei mulla kyllä rahkeet (aika, raha jne) riitä lukea ensin ylioppilaaksi ennen kuin voin edes yrittää hakea mihinkään. Ja toisaalta taas tuntuisi epäreilulta jos amiksen todistuksesta saisi samalla lailla pisteitä kuin yo, koska eihän se nyt millään mittakaavalla ole vaatinut läheskään niin paljon kuin hyvä yo-todistus (yhtään siis ammattikoulua väheksymättä, mutta helppoahan se oli)
Moni jää rannalle nykyiaessäkin systeemissä.
Itse pärjäsi koulussa hyvin, kokeissakin kun paikka ja ihmiset olivat tuttuja.
Pääsykokeet menivät sitten täysin penkin alle vaikka osasin asiat.
En pystynyt keskittymään vieraassa ympäristössä jossa oli paljon porukkaa ja hälyä. Tilanteen stressaavuuden takia jäin ilman opiskelupaikkaa ja päädyin paljon alemmalle koulutustasolle kuin mihin kykyni olisivat soveltuneet.
Ei tullut palkintoa hyvästä koulumenestyksestä. Sisään pääsivät ne jotka pärjäsivt parhaiten koetilanteessa. Eikä ko. ala ole sellainen joka vaatii hyviä koehermoja. Pikemminkin pitkäjänteinen puurtaminen on tärkein ominaisuus.
Aina on niitä jotka jäävät ilman opiskelupaikkaa.
Paras vaihtoehto olisi ottaa sisään iso määrä porukkaa ja karsia pois ne jotka eivät suoriudu opinnoista.
No todnäk saadaan paljon korkeakoulujen opiskelijoiden keskeytyksiä aikaan. Eka mennään kympin papereilla lääkikseen, kunnes huomataan ettei ookaan yhtään oma juttu.
Mun kaverilla oli joku femman keskiarvo amiksesta ja opiskelee nykyään yliopistossa :D
Tällä systeemillä saadaan hyvin suomalaiset nuoret ulkomaille opiskelemaan. Ilmiö on nyt jo nousussa.
Tässä menetetään nyt aika huikea määrä lahjakkuuspotentiaalia, miehistä varsinkin.
Oma mieheni ei ollut lukiossa kummoinen oppilas (murrosikä myöhään) mutta oltuaan pari vuotta hanttihommissa hän innostui lukuhommista, pääsi yliopistoon pääsykoekiintiössä ja teki lopulta kaksi tutkintoa ja gradut korkeimmin arvosanoin. En tiedä, mitä hänenlaisensa tulevaisuudessa tekivät. Kyseessä vielä sellainen ala/alat, joita ei voi opiskella amiksessa tai amkissa, joten sekään väylä ei olisi mahdollinen.
Eikö arvon ministeriöllä ole muuta tekemistä kuin miettiä vain miten estää köyhempien ja työssäkäyvien alan vaihtajien mahdollisuudet korkeakouluopintoihin?
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaako tämä sitten sitä, että amiksen papereilla ei voi enää hakea yliopistoon ollenkaan vai sitä, että ne pisteytetään ihan samalla tavalla? Tällä hetkellähän ammattikoulun todistuksesta ei käsittääkseni ole mitään apua (paitsi tietenkin se, että on oikeus hakea korkeakouluun), mutta jos ei ole pääsykoettakaan niin jostain kai ne pisteet pitää raapia kasaan.
Mulla on kyllä ihan erinomaiset amispaperit ja haaveena opiskella yliopistossa, mutta ei mulla kyllä rahkeet (aika, raha jne) riitä lukea ensin ylioppilaaksi ennen kuin voin edes yrittää hakea mihinkään. Ja toisaalta taas tuntuisi epäreilulta jos amiksen todistuksesta saisi samalla lailla pisteitä kuin yo, koska eihän se nyt millään mittakaavalla ole vaatinut läheskään niin paljon kuin hyvä yo-todistus (yhtään siis ammattikoulua väheksymättä, mutta helppoahan se oli)
Hupsis, tuollahan se sanottiinkin että pääsykoe tulee säilymään kuitenkin esim. Ammatilliselta puolelta hakeville
Miinisteriö miettii kuumeisesti, kuinka saa oman jälkikasvunsa sisälle korkeakouluun helpoiten. Pääsykokeet vaativat työtä hyvien YO-papereiden lisäksi ja sehän se tylsää on. Kaikkien ministereiden omat lapset eivät vältämättä ole tottuneet raakaan työntekoon tai loista älyllään.
Ainoa tasa-arvoinen väylä (säätyyn katsomatta) pyritään tukkimaan, "kun mä en faija vaan jaksa, mut shoppailu on kivaa - ja biletys."
Kaikki nämä korkeakoulu-uudistukset, joita 1990-luvulta asti on tehty... Onko jossain tilastoa, kuinka paljon ne ovat oikeasti lisänneet yliopistosta valmistuneiden työllistymistä? Kun minusta tuntuu, että yliopistosta valmistuneiden omalle alalle työllistyminen on vaan muuttunut vaikeammaksi koko ajan.
Miksei kukaan toimittaja tutki tätä? Miten uudistukset ja yliopistosta valmistuneiden työllistyminen korreloi keskenään? Että onko uudistuksista ollut se hyöty, mitä on tavoiteltu?
Hyvä juttu. Kannatan Ruotsin mallia, jossa ei opiskella erillisiin kokeisiin vaan voi vaikka puolivuosittain käydä kohottamassa yo-arvosanoja.
Itselle kävi esim niin, että pääsykokeet Turussa ja Helsingissä oli laitettu samalle päivälle eli piti valita kumpaan osallistuu. Lisäksi rasittavaa, ettei voi hakea useampiin tiedekuntiin samanaikaisesti, koska työssäkäyvänää ei ollut aikaa lukea niin paljon materiaalia.
Yo-kokeet mittariksi ja arvosanojen korotusta helpotettava niin, että puolivuosittain voi tarvittaessa korottaa tai kirjoittaa kokonaan uuden aineen valmistumisen jälkeenkin ja ei kolmen kerran rajoituksia. Jos tämä toimii kaikkialla muualla, niin miksi se ei toimisi meillä? Suomessa on yksi maailman parhaista koulutusjärjestelmää lukion loppuun saakka, mutta se ei näy yliopistojen opiskelutuloksissa.
No mitäs hittoa, millä minä pyrin sisään kun oma todistus kymmenen vuoden takaa on mitä on?