Osaako joku "Bond-asiantuntija" selittää miksi ne meni pilalle 80-luvun lopulla

Eiköhän ne oikeat Bondit ole nähty aikoja sitten (eli Sean Conneryn ja Roger Mooren), sen jälkeen on tullut erinäisiä toimintaelokuvia Bond-nimikkeellä. Jotkut niistä ihan katsottavia, mutta ei ne miltään Bondeilta ole tuntuneet.

Taso laskee väkisin kun samaa väännetään uudestaan ja uudestaan liian kauan. Muita esimerkkejä Simpons, Family Guy.

Koska karisma 404

Roger Mooren kaudella homma alkoi mennä piloille. Hyvä bond, mutta tekijöiltä loppui kai ideat, tai homma vedettiin kokonaan vitsiksi. Ainoa valopilkku sen jälkeen oli se Daniel Craigin ensimmäinen bond leffa. 

Vierailija kirjoitti:

Roger Mooren kaudella homma alkoi mennä piloille. Hyvä bond, mutta tekijöiltä loppui kai ideat, tai homma vedettiin kokonaan vitsiksi. Ainoa valopilkku sen jälkeen oli se Daniel Craigin ensimmäinen bond leffa. 

Samaa mieltä että se Daniel Craigin 1. filmi on ainoa poikkeus uudemmista Bondeista. Se on varmasti yksi parhaista Bond-elokuvista. 

Neukkula hajos ja perusasetelma ei enää pätenyt.

Conneryn bondeissa parhaita on ne pätkät joissa tausta liikuu ja auto on paikallaan.

Vierailija kirjoitti:

Conneryn bondeissa parhaita on ne pätkät joissa tausta liikuu ja auto on paikallaan.

Olihan tässä 89-Bondissakin sellainen kohtaus veneellä?

Bondit on niin tuottavia leffoja että niitä jatketaan vaikka väkisin, toivottavasti keksisivät jotain ihan uutta niihin. Ei ainakaan niitä iänikuisia kasino-kohtauksia ym., jotain täysin uutta.

Vierailija kirjoitti:

Bondit on niin tuottavia leffoja että niitä jatketaan vaikka väkisin, toivottavasti keksisivät jotain ihan uutta niihin. Ei ainakaan niitä iänikuisia kasino-kohtauksia ym., jotain täysin uutta.

Juuri sen takia niihin ei keksitä mitään uutta.

Kun kylmä sota lakkasi 80-luvun lopussa, niin jutun juurta ei kai enää riittänyt. Siinähän oli hauskoja Bondeja vielä 80-luvun alussa, kun saatiin mukaan vielä Neuvostoliiton suunnitelma tehdä massiivinen tankkiarmeijahyökkäys Eurooppaan. Kyllähän venäläisillä oli paljon tankkeja silloin, mutta laatu oli luokatonta. Muutenkin noissa oli usein vakoilijoita, jotka liittyivät valtioiden tiedustelupalveluihin. Paras Bondi on mielestäni Moonraker, vaikka se ei liittynyt kylmään sotaan, vaan siinä oli miljardööri, joka halusi tuhota maailman avaruudesta käsin.

Mä just tykkään niistä bondeista missä vedettiin kieli poskessa ja periviholliset oli tyyppeinä hulvattomia. Viimeiset 20 vuotta elokuvien tekijät on ottaneet Bondin ja itsensä liian vakavasti.

Licence to kill on ensimmäinen Bond, joka ei perustu Ian Flemingin kirjaan. Olisiko sillä jotain tekemistä asian kanssa?

Tämä on oikeasti mielenkiintoinen kysymys.

Vanha Bond -teema ei enää toiminut, kun Neuvostoliitto hajosi. Tämän genren leffat kun vaativat hyvän vastapuolen. Viihde kuvastaa maailman uhkakuvia ja vetoaa siksi katsojiin, niiden avulla puretaan tiedostettuja tai useimmin tiedostamattomia pelkoja. (muita esimerkkejä: 50-luvun alien-buumi - kommunismin pelko (ne tulee ja valloittaa), 80- ja 90-luvun vampyyri-leffat - aids (saastunut veri)) Kun vastustajasta tuli hahmoton, kiinnostus väheni. Bondin tekijät hakkasivat päätä seinään, kunnes Graigin myötä Bond siirrettiin supersankari-sarjaan ja nyt se oikeastaan kisaa niiden kanssa samoista katsojista. 

Näyttelijävalinnat ovat myös mielenkiintoinen juttu: Sean Connery oli optimistisella, liberaalilla, muutosten 60-luvulla vakavahko, aggressiivinen ja sulava, hänestä pidettiin. Tiedostavalla 70-luvulla kuvaan astui ironinen vitsiniekka Moore. Sitten yritettiin iloisella ja pinnallisella 80-luvulla lanseerata synkeää ja surumielistä Bondia Daltonin myötä, mutta ei onnannut yhtään, kuvaan astui valjuhko keskiverto Brosnan, joka huseerasi läpi apean 90-luvun. Nousukauden 2000-luvulla kuvaan astui taas synkähkö, jopa haavoittuvainen Bond Graigin myötä.

Vierailija kirjoitti:

Neukkula hajos ja perusasetelma ei enää pätenyt.

Plus että massaturismi alkoi tehdä matkailusta ja eksoottisista paikoista jokapojan viihdettä, joten niilläkään ei ollut enää menekkiarvoa Bond-elokuvissa.   Bondien kultavuosien valttinahan oli juuri näyttää sellaisia ympäristöjä, mitä ihmeteltiin tuvan penkillä aivan ihmeissään. Olivat kuin matkailumainoksia :)

Koska veijarimaisen Rogher "Pyhimys" Mooren jälkeen haluttiin palata vanhaan hyvään aikaan, mutta yli 50 vuotias Connery ymmärsi, että hän ei ole enää uskottava Bond, eikä korvaavaa löydetty; ehkä joku musta nainen saattaisi olla sopiva rooliin?     

Vierailija kirjoitti:

Mä just tykkään niistä bondeista missä vedettiin kieli poskessa ja periviholliset oli tyyppeinä hulvattomia. Viimeiset 20 vuotta elokuvien tekijät on ottaneet Bondin ja itsensä liian vakavasti.

Siinä hulvattomuudessa mentiin niinkun pitkälle että Bond alkoi olla itsensä parodia. Mutta juu sitten mentiin toiseen ääripäähän missä ei ollut mitään huumoria ja alettiin kopioida muita agenttileffoja tyylissä.

Aika ajoi Bondien ohi. Nuohan on pitkälti camp-huumoria nykyään. Esim. silloinen naiskuva.

Lapsena ja nuorena noi oli muka nii huippuja. Nyt näin keski-ikäisenä ihan hirveetä skeidaa. Octopussy lefffan lopussa, bondi on suihkarin katolla, kone on ylösalaisin, mutta herra bönde pysyy vaan kyydissä :) Turhankin kieli poskessa tehtyjä.

Vierailija kirjoitti:

Lapsena ja nuorena noi oli muka nii huippuja. Nyt näin keski-ikäisenä ihan hirveetä skeidaa. Octopussy lefffan lopussa, bondi on suihkarin katolla, kone on ylösalaisin, mutta herra bönde pysyy vaan kyydissä :) Turhankin kieli poskessa tehtyjä.

Tai turhan tosissaan katsottuna...