LA tammikuu 09
Ajattelin seku kirjoittaa ultrakuulumiset, kun käväisin tänään np-ultrassa. Pieni huoli oli, että onko siellä enää elämää. Aina nämä raskauden pelottaa, vaikka kaksi onnistunutta onkin. Kun on niitä ongelmiakin matkan varrelle aina sattunut. Ja on oppinut sen, että vaikka vaikuttaa hyvältä, ei olekaan hyvä...
Noh, nyt on kuitenkin. Siellä sitä jo pienet kädet ja jalat heilui, on se vaan ihmeellistä. Turvotusta ei ollut. Verikokeet on kyllä otettu. Neuvolasta pyydettiin menemään verikokeeseen ja teen mitä sanotaan. NOh, jälkikäteen vasta selvisi että mikä se verikoe oli, kun annettiin paperi allekirjoitettavaksi. Se ja sama. en kuitenkaan jatkotutkimuksiin halua, jos jotain ilmenisikin.
Laskettu aika on laitettu 18.1. Mietittiin aamusella kotiin ajellessa, että kolme kuukautta on jo takana odotusta, outoa. Kerroimme lapsille tänään. 2-vuotias ei tajunnut mitään. 4-vuotias sanoi ensin että älä isi höpötä. Meni kauan ennen kuin "tajusi" että on niissä kuvissa vauva. Sitten alkoikin touhottaa vaipanvahdon kanssa.
Nälkä vaivaa alati, närästys ilmestyi kuvioihin. Se tuleekin rajuna minulla. Oltiin kylässä eikä ollut närästyslääke mukana, siinäpä sitä sitten puoli tuntia kivun kourissa. Ja banaania ei sitten jatkossa minulle, kiitos. :) Samarinia olisi ollut, mutta emme löytäneet mistään juttua, saako sitä odottava ottaa.
Siinäpä sitä, nyt vain kasvatellaan sitten ympärysmittaa.
Mitäs muille tammikuisille kuuluu?
t. kuoriainen ja 12+risat ötökkä
Kommentit (99)
Tulin kirjoittelemaan hieman meitin kuulumisia.. Oltiin ultrassa ja kaikki hyvin. Katsottiin sydämet aika tarkkaan läpi, samoin istukoiden virtaukset jne. Ja kaikki näytti hyvältä. Eli tuo sydänongelmakin oli kadonnut itsestään. Ilmeisesti sukupuoletkin pitävät paikkansa, kun kuulemma niin selvästi nytkin näkyi. Poika on keskikäyrillä ja painoi yli 1200 grammaa ja tyttö edelleen reilusti vähemmän. Seuraavan kerran mennään kahden viikon kuluttua.
Onko teillä muilla katsottu kohdunkaulan tilanne koska? Itselläni ei ole katsottu sitä pitkiin aikoihin - kysyvät vaan, että onko ollut supistuksia. Välillä pelottaa, että entä jos paikat olisivatkin auenneet..
Painoa oli muuten taas humpsahtanut lisää jostain pari kiloa (tyyliin ihan viikossa..). Nyt vatsalla makuu on alkanut välillä ottaa vähän kipeää - selälläni pystyn kyllä olemaan, samoin tietty kyljelläni. Kylpyamme on kyllä loistokeksintö ja raskauskipuihin aivan ihana.
Kiva, kun odotat tyttöä ja poikaa. :)
Seku kirjoittelen, ei mitään kummempaa. Tavallinen neuvolakäynti oli maanantaina. Painoa oli tullut about 500 g/vko, joten vähän sain hallintaan asiaa. Viimeksi kun oli melkein 800 g/vko. Odotan kuitenkin, että varmaan se 20 kiloa tulla putkahtaa loppua kohti kaiken kaikkiaan. Hemppa oli 107 ja hain sitten rautatabut apteekista ja luumua läjän kaupasta.
Minullat tehtiin viime ultrakäynnillä (rv27) sisätutkimus ja se oli eka kerta kun katsottiin kohdunsuun tilanne. Hyvin menevissä odotuksissa kai riippuu siitä montako lääkärineuvolaa on, siis tuo sisätutkimuksien määrä. Mulla ei olekaan lainkaan noita oman paikkakunnan lääkärineuvolakäyntejä. Viimeksi kysäisi neuvolassa, kun ei ole mitään puhuttu. Mutta sanoi, että oli ajatellut olevan tarpeetonta, kun kuitenkin käyn äitiyspolilla seurannassa. Samapa se, vähempi ajoja.
Nukkuma-asennoista. Alusta asti olen nukkunyt kyljelläni tai selälläni, kun oli sitä hyperiturvotustakin, mutta nyt ei enää selällä olo oikein tunnu hyvältä, henkeä ahdistaa. Ultrassa näkikin, että vauva "nojailee" minun johonki paksuun valtimoon. Muutoin nukun aina vatsallani...
Nivukset paukkuu ja vatsaa vihloo tosi ilkeästi päivittäin, kävely on välillä yhtä tuskaa ja kyykkiminen aiheuttaa kipuja. On ilmeisesti entisistä leikkauksista tullut paljon kiinnikkeitä. Välillä ärsyttää, kun olen tavallisesti odotusaikoina ollut virtaa täynnä ja voinut tehdä melkein mitä vaan. Nyt joutuu rajoittamaan jo lasten kanssa touhuiluakin.
Tehdäänkö teille muille sokerirasitus? Meidän neuvolassa oli tullut uutena tuollainen, siis että tehdään jokaiselle odottajalle. Puolentoista viikon kuluttua on sitten oltava 12 tuntia syömättä, verikoe, sitten sokerijuoma ja tunnin kuluttua uusi verikoe. Sain onneksi ihan aamulle tuon ajan, ettei tarvitse kovin pitkään "nälkää nähdä". ;)
No juu, ei muuta kuin kasvavia masuja vaan ja muistakaahan rasvailla vatsanahkaa ahkerasti.
Heips! Jäinkin sitten jo sairaslomalle (nyt alkoi rv 27), en jaksanut enää istumatyötä + työmatkat päälle. Kaksosraskauksissa jäädäänkin yleensä näillä viikoilla pois. Eipä ollut kovin mukavaa, kun joka ilta oli huono olo töiden jälkeen ja mitään kotitöitä ei jaksanut juuri tehdä.
Mulla ei ole katsottu kohdunsuun tilannetta, kuin ihan alussa rv 7. Ei mitään hajua, onko auennut tms. Supistuksia en ole tuntenut tai sitten en tunnista niitä (?). Meidän neuvolassa ei ole ollut mitään puhetta sokerirasitustestistä.
Mulla oli tuo sokerirasitus ja täytyy myöntää, että se oli tosi kova paikka. Kai olen nyt raskaana syönyt niin paljon ja säännöllisesti, että tuntui TOSI vaikealta olla noin kauan syömättä. Plus, en tietenkään saanut ees nukuttua, kun joskus myöhään aamuyöstä, joten täs sitä oltiin koneella ja ajatukset pyöri ruuassa koko ajan. Olen paastonnut monta kertaa eikä ne ole ikinä tuntuneet vastaavalta : D. Mutta testi meni hyvin eikä mitään ongelmaa. Muistan vaan, että mua oieasti myös heikotti tosi pahasti sielä terveyskeskuksessa ja otinkin purkan edelllisen ja viimeisen verikokeen välillä ja näin ei tietenkään saisi tehdä eikä ole suotavaa kun nostaa arvoja. Pääsin läpi kuitenkin puhtain paperein, mistä olen onnellinen. (Arvoni eivät olleet tippuneet edellisen ja viimeisen testin väölillä yhtä paljoa/juuri ollenkaan verrattuna ekaan ja tokaan ja tämä johtui luultavasti syömästäni purkasta, joten EN suosittele ; )).
No hyvä tietää ettei teilläkään ole alapäätä juurikaan lurkittu : o. Aloin vaan miettimään, kun yhdelläkin kaksosäidillä kaikkki oli hyvin, kun rutiinitarkastuksessa viikolla 22 huomattiin paikkojen olen auki. Ja sehän ois aika paha. No, pitää kysyä tuota vaikka huomenna, kun menemme synnärille tutustumaan.
Mulla on alkanut oleet kans todella vaivainen olo.. HUvittiais tehdä, mutten yksinkertaisesti jaksa. Lenkille pakotan itseni.. Ja selkää särkee taas (kun nostelin yhtä pikkuvauvaa), jalat turpoaa ja oudoimpana asiana on nivelkivut. Voiko mulle olla puhjennut reuma??? Siis ihan ranteisiin sattuu, samoin sormiin ja myös varpaisiin... Tosi outoa. En muista kirjotinko jo, että mulla oli aika moiset kouristukset tuossa taannoin, mutta olivat ilmeisesti kasvukipuja tyai sitten vauva painoi johonkin.. Ei meinannut henkeä saada, kun otti niin kipeetä eikä mikään asento ollut hyvä. Mutta kummasti lämmin kaurapussi auttoi tähän ja se toimii myös hyvin selkäkivuissa.. Oon vaan sen jo pakannut sairaalakassiin, enkä aina jaksaisi sitä sieltä penkoa.
Joo, eli huomenna synnärille. Pitää varmaan miettiä ennakkoon joitain kyssäreitä, ettei sit taas oo blackout kuten yleensä esim. lääkärillä käydessä :D
Meillä vaihtuu nyt 31 viikko ja edellen ihan ihmetyksissä tästä ajan kulusta. Luulin että 9 kuukautta olis pitkä aika, mutta ei.. Onneksi kaikki alkaa olla valmista.
Saitko Satumarika jo vakuutuspäätöksen? Miten oot ajatellut kuljettaa vauvoja esim. neuvolaan? Onko sulla jotain hyviä vinkkejä??
Jeps, mutta laittakaahan taas kuulumisia, kun ehditte! Kuoriaiselle työniloa (olithan vielä töissä?)!
Moi!
Mami; meillä taas ei ole kaikki valmista, no tuskin tulee olemaankaan, kun meillä on vielä taloprojekti kesken (siis talo on asuttava, mutta kaikkea pientä laittoa puuttuu), mutta tärkeimmät vauvahankinnat tietty pitäisi saada tehtyä ennen synnytystä. Hyvä, että sun sokerirasitustesti oli ok.
En ole saanut vielä vakuutuspäätöstä, paperit on kyllä if:llä.
Meiltä on neuvolaan 1,5 km ja vien varmaan niillä kaksosrattailla. Meillä on taloudessa 1 auto ja mies kulkee sillä töihin. Mites teillä? Miten kaukana asut neuvolasta? Onko alkanut pelottaa, miten pärjäät kahden vauvan kanssa?
Mä varasin tänään tutustumiskäynnin synnytyssairaalaan, menee joulukuun puolelle.
Krisse; mitäs sulle kuuluu? Ei ole kuulunut pitkään aikaan mitään.
Tuosta olotilasta; mulle tuottaa eniten ongelmia tuo syöminen. Ensin hirvee nälkä, mutta sitten kun syö niin tulee heti ähky ja pitää mennä makaamaan. Ei tulisi mieleenkään mennä ravintolaan syömään jotain pihviä.
Teimme sellaisen ratkaisun aikanaan kaikkien vaikeuksien jälkeen, että jätin esikoisen odotusaikana pätkätyöpaikkani jossa vuosia roikuin ja jäin kotiäidiksi. Ja yli 4 vuotta olen siis kotosalla pyörinyt lasten kanssa, vaan on se tämäkin yllättävää kyllä työstä käynyt. Me myös asutaan niin syrjässä maalla, että on se ja sama tulojen kannalta olenko kotona vai oman alan työssä, jossa ei palkat päätä huimaa. Tietysti oma tilanteeni on heikentynyt, mutta äkkiähän se opiskelulla saa ajantasalle, kun sen aika on. :)
Eli me kolme ollaan nyt kaikki sitten ihan vaan kotosalla : ). Olen kyllä myös miettinyt jääväni kotiin vanhempainvapaan jälkeen, mutta asia riippuu hieman myös taloudellisista seikoista. Mutta maksavathan ne hoitopaikatkin - ja paljon maksavatkin!
Satumarika: meillä on myös rakennushommia, mutta nyt ollaan aikalailla loppusuoralla. Onneksi. Pelkäsin tosissaan , että joudutaan tuomaan vauvat tänne kaiken pölyn keskelle. Nyt oikeastaan enää tavaroiden roudaaminen ja järjestely edessä. Kysyit matkasta neuvolaan.. Meillä on ehkä 1-1,5 kilometriä matkaan neuvolaan ja vaunuilla ehkä mennään myös. Meillä on kyllä kaksi autoakin, mutta ehkä matka menee nopeammin kävellen kuin turvakaukaloiden kanssa ihmetellessä.. Ja onhan se huomattavasti parempi myös itelle, kun saa liikuntaa ja vielä ekologisempaakin : ). Mutta aika näyttää ja riippuu onko sektiohaava, joka edellyttää rauhallista tahtia.
Käytiin synnärillä ja oli ihan kiva kierros. Kukaan muu ei juurikaan kysellyt mitään : o. Nyt ensi viikon ultrassa näkee jo alustavasti, että onko a-vauva vielä perätilassa ja onko odotettavissa sektio.. Enää ei ole kuin pari viikkoa aikaa kääntyä.
Kyllä vähän jänskättää, että kuinka sitä pärjää, kun nämä ovat kuitenkin ensimmäiset lapset. Meillä on noita karvaturreja vielä lisäksi vaatimassa hoitoa ja aiheuttamassa yleistä kaaosta. Itse olen luonteeltani vielä aika täydellisyyden tavottelija, eli paineita tiedossa. Olen kyllä koittanut nyt alkaa asennoitumaan sekasortoon ja muuhun : D. Ja on ollut pakkokin, kun mies on kiinni raksahommissa ja itse ei enää niin jaksa.
Nyt pian neuvolaan ja sitten kasvohoitoon ja hierontaan. Nam!
Oikein mukavaa päivän jatkoa itse kullekin ja laittakaahan taasen kuulumisia! Koska teillä olikaan seuraavat ultrat??
Onpas täällä hiljaista.. Käykö täälä enää muut kuin minä?? Meillä oli pikainen käynti synnärillä taannoin, mutta onneksi kaikki hyvin. Paikat kiinni ja silleen. Huomisen jälkeen vaihtuukin jo viikko 32. A-vauva meillä oli vaihtunut, mutta muuten ei kuultukaan esim. koko tietoja, jotka jätettiin normi polikäyntiin joka on nyt viikolla. Sitten tietää enemmän.. Mutta hyvin voivat, eikä ainakaan ihan just ole synnytys tiedossa. Neuvolassakin viime viikolla kaikki hyvin, sf-mitta oli kasvanut 3,5 senttiä (33,5) ja paino melkein 4 kiloa kahdessa viikossa. Vauvat kasvavat nyt vauhdilla : ). Sydänäänet hyvät ja edelleen vauvat pääsevät liikkumaan runsaasti (ja sen kyllä tuntee). Rautalääkitys meillä jatkuu ja luultavasti loppuun asti, kun ei tahdo nousta. Turvotusta alkaa olemaan oikein mukavasti, varsinkin jaloissa mutta virtsa oli ok.
Jepsis, mutta odottelen nyt vähän kuulumisia teiltä muiltakin.. Yksin ei oo kiva "jutella" : (.
Pitkästä aikaa lueskelin viestejä:
Te muut olette ilmeisesti jo kotona, mä vielä töissä... Vajaa kolme vkoa vielä äippäloman alkuun. Kovasti jo odotan että äitiysloma alkaa (1.12), nuo aamuherätykset on tosi kurjia näin pimeään aikaan.
Hyvin olen voinut, tosin harjoitussupistuksia edelleen tulee suhteellisen paljon, varsinkin jos vähän touhuilee. Mutta levolla aina rauhoittuu ja kohdunkaulan tila ihan normaali. Muuten vointi hyvä, ei mitään selkävaivoja, turvotusta tai muutakaan ollut, toivottavasti ei tulekaan! Synnytysvalmennus meillä alkoi viikko sitten, ihan mukavaa ollut!
Meilläkin alkaa tärkeimmät hankinnat olla tehtynä, pinnis ja hoitopöytä ostettiin huuto.netistä ja viime viikolla ostettiin turvakaukalo. Pieniä vaatteita saan kavereilta lainaan jne.
Hyvää vointia teille,
toivoo Krisse ja poikalapsi 31+1
Moikka!
Sori, etten ole saanut kirjoiteltua aiemmin.. olen täällä innoissani pessyt noita vauvojen vaatteita, kun on kerrankin aikaa. Ison kasan olen saanut vaatteita sukulaisilta ja osan ostanut kirpputorilta. Ja vaunutkin ostettiin. Minkämerkkiset kaksosvaunut sä Mami ostitkaan? Meidän piti alunperin ostaa Emmaljungat, mutta ne eivät mahtuneetkaan meidän autoon. Joten ostettiin sitten Hercules Twin-Raptor-Spin. Isoimmista hankinnoista hoitopöytä on vielä hakusessa.
Ultra oli perjantaina ja kaikki oli hyvin, painoa 1100 g ja 1200 g pojilla (silloin 27+6). Nyt vähän mietittyttää, kun tulee välillä "nestettä" pikkuhousunsuojaan, kun rakkoa painaa, mutta kaipa tuo on vaan virtsaa. Luulisi, että lapsivesi olisi sitten jo reilumpaa. Valkovuotoa tuo vuoto ei ole, sen kyllä tunnistan.
Mulla ei ole katsottu kohdunsuun tilannetta ollenkaan, kysyin viimeksi lääkäriltä ja vastasi, että kun ei ole ollut juurikaan supistuksia niin ei ole tarpeen.. Toivottavasti ei ole kuitenkaan auennut, mistä noista tietää.
satumarika (28+3)
Ihmeen hyvin selvisin syömättä, ei tullut huono olo vaikka sitä pelkäsin. Vauva sai hepulit sokerijuomasta, räyhäsi kuin viimeistä päivää varmaan puoli tuntia. "sokerihumala"
Paino oli noussut vain 300 g, mutta olenkin koettanut syödä vähän vähemmän ja terveellisemmin. Tuottaa tulosta. Alapaine hieman koholla, veret 110. Siinäpä ne. Ultra on sitten polilla ensi viikolla tiistaina.
Päivät tai paremminkin viikot menee kyllä vilahtamalla. Lapset touhuaa, arki vie mukanaan ja kun olen jouluihmisiä, niin johan se suunnittelukin on pitänyt pyöräyttää käyntiin. Eikös se ole puoliksi tehty, kun on hyvin suunniteltu. :) En kuitenkaan viitsi mitään laittaa esille kuin vasta joulukuussa ja sitten alan vonguttaa joululaulujakin, mies ehtii kyllästyä moneen kertaan.
Vauvan vaatteet ja muut tarpeelliset tutteja ja pikkuruisia vaippoja myöten kävin maanantaina ostamassa. Teki mieli ostaa uusi toppapukukin, mutta kun se entinen äitiyspakkauksen jättipuku on jäljellä en kehdannut sitten rahaa tuhlata. Ostan kuitenkin siihen alle jonkin pikkuruisen välipuvun, jonka säästän vaaville. Sänky on läjässä komerossa ja viritellään vasta joulun jälkeen kasaan.
Mitäpäs sitä, närästys on päivittäistä ja rennietä menee joskus enempi, joskus vähempi.
Hyviä vointeja kaikille ja palaillaan taas kun on jotain kirjoittamista.
Lunta odotellessa... Kuoriainen ja ötökkä rv 30+3
Me oltiin eilen ultrassa, kun oli rv 31+0 ja poika painoi 2120g ja tyttö 1100g. Tyttökin on kasvanut hyvin, sitä omaa käyräänsä. Poika oli käsittämättömäön kokoinen! Muuten kaikki hyvin. Virtsa puhdas, verenpaine ok ja painoa oli taas tullut muutama kilo äipälle lisää., Lapsivettä normaalisti, virtaukset hyvät ja lapset liikkuvat molemmat hyvin. A-vauva perätilassa ja siksi sektio edessä. Kontrolli ensi viikolla taasen.. Niin ja paikat edelleen kiinni, nyt on jo tullut muutamia harjoitussuppareita.
Meillä alkaa olla todella kaikki tavarat kasassa. Vaatteet olen pessyt ja viikannut kaappeihin. Vaatteita on molemmilla paljon! Ei oikein uskalla ottaa sieltä mitään, kun kaikki tippuvat.. Isommat vaatteet pesen, kun vaavit kasvavat. Vaunut meillä on emmaljungat, mutta ostanen myös toisen kevyemmät (joita pidän autossa koko ajan). Molemmat turvakaukalot ovat nyt ja samoin molemmille sitterit (toinen odottaa vielä postissa hakemista, just tänään tuli lappu kotiin). Tilasin myös ison leikkikehän uutena, samoin todella hienot pinnasängyt tummaa puuta. Äitiyslaatikkoihin on tehty rullalliset jalat ja ne on maalattu. Oma äitini tekee niihin reunahörhelöt ja pussilakanat. Lakanoita ja ja muita meillä onkin ihan mukavasti. Eilen tuli myös vauvojen amme, jalat olivat loppuneet, joten ne saa myöhemmin. Muutamia kestovaippoja, kantoliina, tutteja, tuttinauhoja, pulloja, äippämaidon korvikkeet, imetysliivit, liivin suojukset, siteet, tavalliset vaipat, harsot, pesulaput, lelut, helistimet jne. on jo kaapeissa valmiina. Ainoastaan muutaman värillisen pukluliinan voisin ostaa. Olen ostanut myös molemmille pinnasänkyihin katosverhot, fleecehuovat, topseja, pumpulia, rasvat ja öljyt, huppupyyhkeitä ja jopa saunatakit : ). Jälkimmäiset odottavat jo valmiina omissa naulakoissaan. Myös leikkialusta/-peitto on, keinuhevonen(kin), d-vitamiinitipat, hoitoalusta yms. on ostettuna. Vaipparoskiksen ja unipuvut ostan tai sitten jätän ne sellaisiksi, joita voi joku tuoda lahjaksi. Vaatteita kun ei oikein enää tarvita. Pelkään että noistakin osa jää käyttämättä. On meillä muuten myös hyppykiikku (jota kaikki eivät suosittele), iso imetystyyny, kaatumissuoja päähän, ruokalappuja, erilaisia suojia vaunuihin ja sänkyihin, kissasuojat ja pinnasänkyihin soivat mobiletkin valmiina. Kyllä on tavaraa tullut hankittua! Oon pitänyt listoja siitä mitä vielä puuttuu : D. Viime aikojen suurin ongelma onkin ollut nukkumattomuus - jotenkin sitä on käynyt niin ylikierroksilla tämän pesärakennuksen kanssa, että huh, huh. Mies on sitten rakennellut kaikenlaista ja mä oon niistäkin jutuista pitänyt listaa.
Kerroinkin mm. tuosta uniongelmasta sairaalassa ja toki kysyttäessä meinitsin selkäkivun ja turvotuksenkin. Tänään kun kävin pikaiseen neuvolassa, niin luin epikriisin..Ja siinä luki, että äiti voi hyvin, ei mitään kipuja. Just joo : D.
Juu, et tosiaan sektio edessä. Vähän se ehkä jännittää, mutta hyvä että kuulin nyt ja osaan siihen siten valmistautua henkisesti. Oon treenaillut alatiesynnytystä varten lantiopohjan lihaksia sekä tekemällä henkitys- ja rentoutumisharjoituksia. Myös lenkkeilluyt olen lähinnä siksi, että jaksaisin hyvin työntää molemmat pihalle. Noo, ei ei tarvita sitten noita juttuja tällä kertaa, mutta hyvästä kunnosta on varmasti etua myös sektiosta palautumiseen. Sektioon on kuitenkin varmaan vielä jonkin verran aikaa, koska paikat olivat kiinni. Siitä tulikin mieleen, että
SATUMARIKA: soita tuosta vuotoasiasta esim. neuvolaan. Lapsivettä saattaa hyvinkin vain tihkua, ei sitä välttämätttä tule kerralla paljoa. Esimerkiksi oma ystäväni ei tiennyt sen olevan lapsivettä - luuli vain valkovuodoksi tms. Parempi varmistua asiasta kuin että sattuisi jotain.. Tihkuminen voidaan vielä "hoitaa" sitä kun tulee koko ajan lisää, mutta tokikin silloin tulee olla oikeastaan vaakatasossa (ainakin sinun viikoillasi luulisin).
Jaahas - oli mukava huomata, että täällä on sittenkin vielä elämää ja kaikilla raskaus etenee hyvin : ). Nyt lähden valmistautumaan mammajumppaan - kuulumisiin!! :x
Täällä ollaan flunssan kourissa, raskaus ja flunssa on tosi ikävä yhdistelmä. Öisin nukun muutenkin huonosti, saatikka sitten että on tää flunssa ja vaikeaa hengittää. Noita nasoliineja ym lääkkeitä kun ei voi ottaa oloa helpottamaan.
Kävin neuvolassa ja siellä oltiin sitä mieltä, että se mun vuoto on vaan valkovuotoa. Se voi olla hyvinkin vetistä ja kun sitä ei tosiaan ole paljoa tullut niin uskon näin. Harjoitussuppareita on tullut, mutta hyvin harvakseltaan.
Mami; sinun poika kuullostaa aika isolta vai mitä lääkäri sanoi? Sulla onkin kaikki hyvin valmiina, meillä on vielä paljon ostettavaa, hyvä kun kaiken edes muistaa. Mutta en ota paineita siitä, että kaikki pitäisi olla tip top ennen lasten syntymää varsinkaan, kun olo on aika väsynyt, kun vatsaa painaa. Pääasia on, että vauvat pysyisivät mahd. pitkään masussa niin yritän olla stressaamatta.
Mulla kans varmaan sektio edessä, viime ultrassa toinen vauvoista oli perätilassa. Vielä ehtis kai kääntyä, mutta jos seuraavassa ultrassa sama tilanne niin ei varmaan enää.
Vauva on kasvanut hyvin omalla käyrällään, painoarvioksi heitti nyt 1660 eli oli puolet tullut lisää viime käyntiin. Ja nyt ei enää tarvitse käydäkään seurannassa, onneksi. Saa loppuraskauden odotella rauhassa. Sektiopäivä on lyöty lukkoon eli tämä vaavuska syntyy 19.1. ellei sitten osoita aiemmin halukkuutta tulla maailmaan.
Mami, on sinulla kaikkea mahdollista kyllä valmiina. Kyllä se varmaan helpottaa arkea, kun kaksi kuitenkin tulee, että on viimeisen päälle laitettu. Itse sorruin sittenkin ostamaan uuden toppapuvun, joten eipä tarvitse vauvan upota äitiyspakkauksen ison puvun uumeniin heti alussa. ;)
Eipä tässä muuta, kuin odotusta, odotusta. Yöt käyn kerran pari veskissä ja kun kuopuskin vielä juoksee about kerran yössä, on sitten katkonaista nukkumista. Ja asentoahan ei tahdo löytää, oikea kylki on ainoa hyvä jolla nukkua, mutta puutuuhan se kun koko yön sillä puolen köllii. Vasemmalla kyljellä nukkumisesta ei vaavi pidä, vaan alkaa potkia kauheasti kun yritän. Ja kohtukin menee kummasti enemmän vasemmalle, ahdistaa sitten omaa "sydäntä". Jotenkin sitä vain aina kaikki jaksaa, kun vain tietää että vauvalla on asiat hyvin.
Satumarikalle toivottelen pikaista parantumista flunssasta.
Täällä on muuten maa valkeana ollut muutaman päivän, joten alkaa tuntua jo talvelta.
kuoriainen ja ötökkä 30+3
Moi,
ONNITTELUT Kuoriainen sulle ja teidän koko perheelle pienestä prinsessasta!!
Tosi mahtavaa kuulla että sektio meni hyvin! Ja varmasti isommat sisaruksetkin sitten tottuu vauvaan kun vähän aikaa kuluu! Se vauvan tuoksu on kyllä tosi IHANA, olet niin oikeassa.
Meille kuuluu myös hyvää, pojan paino noussut hienosti, nyt tulevana torstaina täyttää jo yhden kuukauden!! Uskomattoman nopeesti aika mennyt! Nyt tuntuu että viihtyy tissillä tosi usein, 2 h nukkuu välissä ja sitten taas huutaa ruokaa. Kaksoisleukakin on hällä jo ja mahalla ollessaan nousee kyynärpäiden varaan jo ja kaula pitkänä kannattelee päätään ja katsoo tarkkaavaisesti maailmaa. Aivan ihana huomata miten joka päivä kehittyy, kasvaa ja oppii uutta!
Äiti on vaan nyt vähän väsy, kun varmaan poitsulla nyt joku tiheän imemisen kausi ja mä olen nukkunut öisin 4-5 h max. Iltaisin yleensä hän tankkaa; eilenkin illalla eka n. 30 min tissillä, sitten kitinä jatkui ja annoin toisesta rinnasta herunutta maitoa pullosta vielä 75 ml, sitten vielä tissiä ja 3 h jälkeen sitten vihdoin nukahti ja nukkui jopa 3 h ennenkuin heräsi taas nälkään :)
Mahdetaankohan ens viikon neuvolassa joutua jo dietille, kun näyttää poitsulle ruoka maistuvan :) No, tosi hyvä näin että maito maistuu!!
Mitä Satumarikalle kuuluu?? Entä Mami, olisi kiva kuulla edes jotakin susta, vaikka en tiedä käytkö enää täällä?! VOIMIA edelleen Mamillle!!
Käyn kyllä aina välillä lukemassa teidän juttuja.. Meillä poika nyt pian jo viisi kiloa ja tyttökin jo yli kaksi kiloinen. Vauhdilla kasvavat - tyttökin nyt alun hankaluuksien jälkeen. Itsekin alkaa jo toipumaan ja lenkkeilykin maistuu. Tyttö tullee myös pian kotiin sairaalasta ja tämä inhottava sairaalassa ravaaminen loppuu. Välillä poitsu on valvottanut koko yön ja esim. viime yönä heräsi vain syömään. Vatsavaivoista on kärsinyt ja kaikkea mahdollista ollaan kokeiltu ja nyt viimeisin tuntuu toimivan (ainakin viime yön perusteella). Mukavia vauvaaikoija Krisselle ja Kuoriaiselle ja tulkaahan aina välillä kirjoittelemaan kuulumisianne, kun ehditte.
Pikaiset kuulumiset; terveet kaksospoikamme syntyivät 20.1. suunnitellulla sektiolla, mitat 3335 g 49 cm ja 3565 g 48 cm. On ne niin ihania nyyttejä, mutta työtä kyllä riittää ja heräävät öisin kahden tunnin välein. Palaan myöhemmin.
Olen ajatellut, että kaksosvauvat olisivat aina vähän normaalia pienempiä, mistä lie tullutkin ajatus. Mutta sinun pojathan olivatkin ihan normikokoisia, on sinulla ollut varmaan muhkea vatsa lopussa. :)
Voin vaan kuvitella sitä työmäärää, mikä kahdessa on. Onnea vaan matkaan.
Täällä kaikki sujuu hyvin. Sain vasta eilen, 14 pv:n jälkeen tikit pois. Terkkari kävi kolme kertaa kaiken kaikkiaan kotikäynnillä, sektiohaava kun ei meinannut lähteä sulkeutumaan. Tikkiä aukoi ja heti repsotti. Kielsi vieläkin menemästä ulos, jotta kohta olen jo mökkihöperö. Kaipaan ulkoilmaa, raikasta sellaista. Mutta eipä sitä toisaalta vauvakaan olisi vielä päässyt ulos. Pakkanen paukkuu meillä päin.
Lapset ovat jo hieman rauhoittuneet. Odotankin, että paranen täysin ja pääsemme normaaliin päivärutiiniin. Mies on vielä tämän ja ensi viikon isyyslomalla. "joutais jo töihin" Huomaa, että olen kotiäitinä hoitanut kaikki rutiinit ja kotityöt. Nyt maleksin vain nurkissa ja koetan antaa miehen pyörittää huushollia. Tiskit siis makaa väliin pöydillä, pyykikori täpötäynnä ja ruokaa syödään koska sattuu. Myönnän, että pinnistelen kovasti, ollakseni sanomatta yhtään mitään. :)
Vauva voi hienosti. Paino noussut hyvin. Väliin olen tarjonnut vähän lisämaitoa, kun ei molempien rintojen syönnin jälkeen ole millään rauhoittunut. On imaissut 30 milliä, joskus vähempi ja sitten sammunut kuin saunalyhty. Pienestä on näemmä kiinni tuo nälän tyydytyskin. Terkkari meinasi, ettei lisämaitoa ole tarvetta antaa, kun paino noin hyvä. Mutta enhän viitsi pientä huudattaa, jos selkeästi kaipaa lisää maitoa. Yöllä syö, kerran, kaksi tai kolmekin kertaa. Vauva nukkuu vieressä, joten nukuskelen imetyksen lomassakin. Ja huomaa, että olen paljon levänneempi kuin isompien lasten vauva-aikana. Heidät laitoin aina pinnikseen syötön jälkeen, viereen kylläkin. Mutta nukkuivat levottomasti ja tämä tylleröinen nukkuu hyvin...
Vauvantuoksuisia terveisiä, kuoriainen ja tyttö 15 pv
Satumarika: mulle on tullut sellainen 13kg raskauden aikana painoa lisää (noin, kuten tuossa aiemmassa viestissäni laitoinkin). Mutta sain jo ennen raskautta hoitojen aikana kolmen kuukauden aikana tuollaiset 20kg.. Enkä kuulemma näytä vieläkään lihavalta. No, aika tasaisesti (mahaa lukuunottamatta), on paino kyllä jakautunut. Hoitojen aikana ja jo vähän sitä ennen aloin tarkoituksella syödä enemmän. Jostain syystä hormonit vaikuttivat kuitenkin niin, että turposin aika vauhdilla ja kaikki hyväskä maittoi..
Kirjoittelen enemmän keskiviikon jälkeen, kun olemme olleet ultrassa! Viime viikon neuvolassa kaikki oli hyvin!