Lasta kiusataan pihalla nimen takia, eikö kukaan voi tehdä mitään?!
Muutettiin uudelle kerrostaloalueelle kesällä. Lapsi leikkisi mielellään toisten lasten kanssa leikkipaikalla mutta pari lasta on alkanut kiusata meidän poikaa hänen nimen takia. Huutelevat pojan nimeä yms. Ovat myös sanoneet että pojallamme ja veljellään on tyhmät nimet. Mitä tehdä? Emme tunne näiden lasten vanhempia ollenkaan. Lapset ovat 7-8 vuotiaita.
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapsen nimi ei siis ole mikään Kotivalo. En nyt halua sitä laittaa tähän, ettei meitä tunnisteta.
Ollaan asuttu ennen kollektiivissa, missä ihmiset oli suvaitsevaisia ja mukavia. Kun muutettiin tänne kerrostaloon, niin ollaan jouduttu silmätikuiksi jostain syystä. Varmaan kun ei käydä töissä vaan ollaan tutkija ja pienyrittäjä/taiteilija ja yleensäkin aktivisteja. Vähän sellainen nihkeä suhtautuminen meihin on selvästi talossa. Lasta sitten kiusataan nimen takia.
Olen myös huomannut, ettei hän enää haluaisi pitää minun itsetekemiä vaatteita. Ilmeisesti niistäkin on tullut sanomista leikkipaikalla. Poika on siis 8v ja käy yksin leikkimässä taloyhtiön leikkipaikalla.
Joo, 70-luvulla jouduin myös kulkemaan äidin tekemissä vaatteissa koska olimme vähävaraisia. Muilla luokkani lapsilla oli merkkivaatteet. Minua kiusattiin koko peruskoulu, opettaja, hieno oikeistolainen nyrpisti myös minulle nenäänsä. Minulla on vielä aikuisena ollut masennusjaksoja sen takia että lapsena jouduin ulos sosiaalisista piireistä eikä ollut yhtään kavereita.
Haluatko pilata lapsesi itsetunnon ja mielenterveyden vai annatko hänen pukeutua ja olla kuten hän itse haluaa? Jos hän haluaa samat kuteet kuin muut eikä loistaa erilaisuuttaan yksin, etkö voi lapsellesi sitä sallia? Minusta hyvin ajattelematonta, itsekästä ja tyhmää käytöstä!
Oma lapseni on saanut kulkea niissä vaatteissa jotka on kaupasta itse valinnut.
Miksi pitää lapsen nimeksi antaa joku Joukahainen kun se ei varmasti ole hieno nimi. Ihme erilaisuuden tavoittelua. Sitten harmistutaan kun jopa lapset tajuaa kuinka tyhmältä tuollaiset nimet kuulostaa!
Vierailija kirjoitti:
just kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen myös huomannut, ettei hän enää haluaisi pitää minun itsetekemiä vaatteita. Ilmeisesti niistäkin on tullut sanomista leikkipaikalla. Poika on siis 8v ja käy yksin leikkimässä taloyhtiön leikkipaikalla.
Ööö... Niin siis sä olet pakottanut 8-vuotiaan käyttämään kotona tehtyjä (todennäköisesti hyvinkin paljon muiden ikäistensä lasten muodista poikkeavia) vaatteita...?!
En ole pakottanut. Mutta itsestään selvää, että näin meillä pukeudutaan. Ja ne vaatteet on ihan kauniita, usein kierrätystavaroista tehty tai uudistettu. Paljon myös intialaistyylisiä ystävyyskaupoista ostettuja.
Taas tällainen viha mua kohtaan puhkeaa täällä palstalla. Miksi?
"Meidän perhe on tällainen..." Sinun valintasi, ja ehkä miehesi valinta. Ei teidän lapsienne. Lapset yleensä haluavat olla samanlaisia kuin muutkin siinä ympäristössä johon heidät on pantu elämään. Taidat kuitenkin ajatella, että olette muita parempia? Oikeammat arvot? Voi ollakin, mutta siinä selitys vihamielisyydelle. Lapsista ei kuitenkaan pidä tehdä vanhempien aatteiden marttyyreja. Jotain kompromissia ehkä?
Vierailija kirjoitti:
Lasteni nimet ovat Kotivalo ja Jyly.
ap
Jos näin on niin kiusaaminen on todellakin aiheellista. Kohde vaan on väärä. Sinun tässä pitäisi olla kohteena. Miten paljon aivokudoksesta pitää olla korvautunut virtsalla, että tuollaisia nimiä antaa lapselle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapsen nimi ei siis ole mikään Kotivalo. En nyt halua sitä laittaa tähän, ettei meitä tunnisteta.
Ollaan asuttu ennen kollektiivissa, missä ihmiset oli suvaitsevaisia ja mukavia. Kun muutettiin tänne kerrostaloon, niin ollaan jouduttu silmätikuiksi jostain syystä. Varmaan kun ei käydä töissä vaan ollaan tutkija ja pienyrittäjä/taiteilija ja yleensäkin aktivisteja. Vähän sellainen nihkeä suhtautuminen meihin on selvästi talossa. Lasta sitten kiusataan nimen takia.
Olen myös huomannut, ettei hän enää haluaisi pitää minun itsetekemiä vaatteita. Ilmeisesti niistäkin on tullut sanomista leikkipaikalla. Poika on siis 8v ja käy yksin leikkimässä taloyhtiön leikkipaikalla.
Joo, 70-luvulla jouduin myös kulkemaan äidin tekemissä vaatteissa koska olimme vähävaraisia. Muilla luokkani lapsilla oli merkkivaatteet. Minua kiusattiin koko peruskoulu, opettaja, hieno oikeistolainen nyrpisti myös minulle nenäänsä. Minulla on vielä aikuisena ollut masennusjaksoja sen takia että lapsena jouduin ulos sosiaalisista piireistä eikä ollut yhtään kavereita.
Haluatko pilata lapsesi itsetunnon ja mielenterveyden vai annatko hänen pukeutua ja olla kuten hän itse haluaa? Jos hän haluaa samat kuteet kuin muut eikä loistaa erilaisuuttaan yksin, etkö voi lapsellesi sitä sallia? Minusta hyvin ajattelematonta, itsekästä ja tyhmää käytöstä!
Oma lapseni on saanut kulkea niissä vaatteissa jotka on kaupasta itse valinnut.
Minäkin olin lapsi 70-luvulla. Perheemme oli varakas, samoin valtaosa luokkatovereitteni perheistä.
Ihan samalla tavalla pukeuduimme kaikki, itsetehtyihin, muilta perittyihin, käytettyinä ostettuihin vaatteisiin. Joskus toki jollekulle ostettiin uusiakin mutta erittäin harvoin.
En edes muista että silloin olisi lapsille ollut olemassakaan mitään merkkivaatteita, eikös ne tulleet markkinoille vasta 80-luvulla?
Vierailija kirjoitti:
Siihen se johtaa tämä nykyajan nimien antaminen, kun yritetään olla niin erikoisia. Kannattaisi miettiä siinä vaiheessa, mitä lapsi saa kärsiä tulevaisuudessa nimensä takia.
Mistä nimestä tahansa voi tulla vapaata riistaa, jos kiusata halutaan. Minun veljeni nimi on Urpo, joka tuolloin ei ollut mitenkään kummallinen nimi, joskaan ei kaikkein tavallisimpiakaan. Tiedämme, mikä itsestään selvä haukkumanimi siitä on tullut. Aikuiset ihmiset, ammattikirjoittajat mukaan lukien, katsovat oikeudekseen häpäistä veljeni ja hänen kaimojensa nimeä. Mitenhän saisi tämän valtakunnallisen kiusaamisen loppumaan?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasteni nimet ovat Kotivalo ja Jyly.
ap
Jyly on siis jo 17-vuotias, koska Jylyjä ei ole kastettu 2009 jälkeen.
Sano että vetää turpaan kaikkia, jota haukkuu, sillähän se ratkeaa.
Kaikkien lapsia ei kasteta. Oletan, ettei näiden kalevalauskoisten ainakaan!
On se sitkeässä tässä maassa tuo käsitys, että nimeä ei voisi antaa ilman luterilaista kastetta..
Monet kristityt eivät kuulu kirkkoon eivätkä siis kastata lapsiaan. Sehän ei ole mikään nimenantotilaisuus vaan kasteessa lapsi liitetään seurakunnan jäseneksi, jostain syystä vain on tullut tavaksi julkaista/antaa lapselle nimi siinä yhteydessä.
Todellisuudessahan ilmoitus maistraattiin riittää.
Untamo ja Joukahainen ovat varmaan myös vegaaneja? Kulkevat Marimekon verhoista tehdyissä kivoissa pöksyissä alakoulua? Vai onko haaremihousut? Hipsterilätsä? Kiva 70-luvun retroreppu? Kesällä tuohivirsut, talvella vinkkelit?
Kotivalo ja Jyly varmaan joogaavat aamuisin ennen kouluun lähtöä? Aamupalaksi soijanakkeja ja yrttiteetä? Isää ja äitiä kutsutaan nimillä "karhu" ja "poni"? Kotiin ei voi tuoda hajusteallergisia lapsia kun siellä poltetaan koko ajan suitsukkeita? Kotivaloa ja Jylyä kasvatetaan sukupuolineutraalisti?
Kyllä voi. Niillä kiusaajasaatanoilla on kaikki valta lopettaa kiusaaminen vaikka heti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan suomalaiset vähän vanhahtavat nimet ehkä. Sellaista Kalevala-henkeä. Kun asuttiin Kumpulassa, niin kukaan ei ihmetellyt. Nyt kun haluttiin oma asunto ja muutettiin lähiöön, alkoi kiusaaminen. Olen lapsille sanonut, mutteivat usko.
Olisi varmaan kannattanut miettiä aiemmin.
Miten niin? En ymmärrä, miksi pitää olla ilkeä, kun toinen pyytää neuvoa! Ei saa kiusata ketään nimen takia! Me annettiin lapsille kauniit nimet.
Ei se kiusaaminen niistä nimistä johdu. Ihan voisi olla mikä vaan kohde. Ovat sen 'pihan rikkojia... 'uudet haasteet. Auta lapsiasi asettumaan sinne. Ne löhiolspset vaan pelkää oman paikkansa asemansa puolesta... vanhassa paijassakasvoivat siihen
Ei kauheasti jaksa säälittää. Vanhemmat niin typeriä, että pitää vaan antaa joku eroittuva nimi lapselleen niin näin käy....
Milloin kopioidaan Pocahontasista pesukarhua tai muiden maiden kielistä jotain yhtä typerää....olisivat antaneet suoraan sitten vaikka latinaksi nimen.....
En ota kantaa aloituspostaukseen, mutta sanon tähän vaan että hyvä neuvo nimeä miettiessä on kuvitella tilanne, jossa se söpö nappisilmainen vaavisi onkin 30v aikuinen ja vastuullinen mies jonka on herätettävä kunnioitusta muilta miehiltä elämässä pärjätäkseen, nimeltä Veeti-Eetu-Nuutti-Luka-Elmo.
Vierailija kirjoitti:
Minun vanhempani antoivat minulle typerän nimen ja minua myös kiusattiin pienenä sen takia. Parikymppisenä kun muutin toiseen kaupunkiin, vaihdoin nimekseni toisen etunimen joka on normaali. Kotipaikkakuntana minut tunnetaan edelleen typerällä nimellä. Omalle lapselleni olen antanut ihan normaalin nimen, toinen ja kolmas nimi ovat erikoisempia. Kokemuksesta viisastuneita. Voisi välillä miettiä, minkä nimen lapsi itselleen haluaisi, eikä minkä vanhemmat kuulevat hienona.
Minulla taas päinvastainen kokemus. Minulla on harvinainen nimi, mutta siis ihan perinteinen suomalainen nimi kuitenkin. Olen aina ollut ylpeä nimestäni ja minusta on kiva, ettei ole tullut muita samannimisiä vastaan. Minulle on myös annettu normaalit kaksi muuta etunimeä, että voisin tarvittaessa käyttää niitä, jos en tykkäisi erikoisesta nimestäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän lapsen nimi ei siis ole mikään Kotivalo. En nyt halua sitä laittaa tähän, ettei meitä tunnisteta.
Ollaan asuttu ennen kollektiivissa, missä ihmiset oli suvaitsevaisia ja mukavia. Kun muutettiin tänne kerrostaloon, niin ollaan jouduttu silmätikuiksi jostain syystä. Varmaan kun ei käydä töissä vaan ollaan tutkija ja pienyrittäjä/taiteilija ja yleensäkin aktivisteja. Vähän sellainen nihkeä suhtautuminen meihin on selvästi talossa. Lasta sitten kiusataan nimen takia.
Olen myös huomannut, ettei hän enää haluaisi pitää minun itsetekemiä vaatteita. Ilmeisesti niistäkin on tullut sanomista leikkipaikalla. Poika on siis 8v ja käy yksin leikkimässä taloyhtiön leikkipaikalla.
Joo, 70-luvulla jouduin myös kulkemaan äidin tekemissä vaatteissa koska olimme vähävaraisia. Muilla luokkani lapsilla oli merkkivaatteet. Minua kiusattiin koko peruskoulu, opettaja, hieno oikeistolainen nyrpisti myös minulle nenäänsä. Minulla on vielä aikuisena ollut masennusjaksoja sen takia että lapsena jouduin ulos sosiaalisista piireistä eikä ollut yhtään kavereita.
Haluatko pilata lapsesi itsetunnon ja mielenterveyden vai annatko hänen pukeutua ja olla kuten hän itse haluaa? Jos hän haluaa samat kuteet kuin muut eikä loistaa erilaisuuttaan yksin, etkö voi lapsellesi sitä sallia? Minusta hyvin ajattelematonta, itsekästä ja tyhmää käytöstä!
Oma lapseni on saanut kulkea niissä vaatteissa jotka on kaupasta itse valinnut.
Minäkin olin lapsi 70-luvulla. Perheemme oli varakas, samoin valtaosa luokkatovereitteni perheistä.
Ihan samalla tavalla pukeuduimme kaikki, itsetehtyihin, muilta perittyihin, käytettyinä ostettuihin vaatteisiin. Joskus toki jollekulle ostettiin uusiakin mutta erittäin harvoin.
En edes muista että silloin olisi lapsille ollut olemassakaan mitään merkkivaatteita, eikös ne tulleet markkinoille vasta 80-luvulla?
Saman ajan lapsi minäkin. Mietin myös että eihän silloin mitään lastenvaatemuotia ollut? Eikä vaatteista pystynyt erottamaan varallisuutta. Ja ihan Tampereella asuttiin ja keskustassa kävimme koulua, ei missään tuppukylässä.
Yleensä noi sukupuolineutraalit nimet on karseimpia. Sit jos lapsesta ei arvaa vielä heti ulkonäöstä, että onko tyttö tai poika, niin transu tai homohan siitä tulee + elinikäiset traumat.
Vierailija kirjoitti:
Sehän olisi aivan upeaa, jos kaikki olisivat samannimisiä :D
Ja pukeutuisivat samalla tavalla!
Vierailija kirjoitti:
Kyllä voi. Niillä kiusaajasaatanoilla on kaikki valta lopettaa kiusaaminen vaikka heti.
Eipä ole, sillä he ovat riippuvaisia kiusaamisesta ja tarvitsevat terapiaa ja vieroitushoitoa. Onneksi tähän kaikkeen on varaa, sillä itsestään selvää on, että kukaan ei ole syypää itse mihinkään.
Minun vanhempani antoivat minulle typerän nimen ja minua myös kiusattiin pienenä sen takia. Parikymppisenä kun muutin toiseen kaupunkiin, vaihdoin nimekseni toisen etunimen joka on normaali. Kotipaikkakuntana minut tunnetaan edelleen typerällä nimellä. Omalle lapselleni olen antanut ihan normaalin nimen, toinen ja kolmas nimi ovat erikoisempia. Kokemuksesta viisastuneita. Voisi välillä miettiä, minkä nimen lapsi itselleen haluaisi, eikä minkä vanhemmat kuulevat hienona.