Kysy (ja vastaa) mitä tahansa jännää tieteeseen liittyen!

Vierailija kirjoitti:

Onko jossain se paikka, jossa alkuräjähdys tapahtui? Kenties siellä myydään nykyään t-paitoja ja muita matkamuistoja.

On, se paikka on joka paikassa. Alkuräjähdys oli sitä, että tämä nykyinen maailmankaikkeus lähti laajenemaan, eikä niin, että jossain täällä avaruudessa vain posahti.

Jos sulla on kuminauha pakattuna pieneen tilaan ja sitten lähdet sitä venyttelemään, niin vähän sama ilmiö.

Mistä me tiedetään, minkä muotoinen on linnunrata? Kun onhan siitä havainnekuvia näkynyt, mutta ei kukaan ole sitä oikeasti nähnyt?

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisestä vastauksesta kommentti: keskipakoisvoimaa ei ole olemassakaan. Keskihakuvoima on. Eivät kuuhun vaikuttavat voimat ole tasapainossa: sen kulkusuunta vaihtuu koko ajan maan vetovoiman vaikutuksesta. Jos kaikkien kappaleeseen vaikuttavien voimien summa on nolla, kappale on joko paikallaan tai tasaisessa liikkeessä. Kuu ei ole tasaisessa liikkeessä.

Keskipakoisvoimaa ei tosiaan ole olemassakaan, keskihakuvoima ei myöskään vaikuta tässä tapauksessa.

Maa vetää koko ajan kuuta puoleensa ja kuu yrittää tippua maahan, mutta maa on sen verran nopea ettei kuu ihan osu:) Toi on vielä oikeasti totta:) Todellisuus on tottakai vähän monimutkaisempi. Kuu liikkuu 'eteenpäin' (omassa suunnassaan) sekä 'alaspäin' (maata kohti), samalla maa liikkuu 'eteenpäin' ja 'alaspäin' (aurinkoa kohti). Ainoa vaikuttava voima on painovoima, lisämausteen tuo liike.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuusta viella.

Luin jostain tieteellisesta julkaisusta etta kuu on menettanyt energiaansa ja siirtynyt 10cm kauemmas maasta. Tama ei ollut rivireporterin kirjoittama ja teki minut siksi epavarmaksi.

Eihan se noin mene. Kun satelliitti saa lisaa energiaa se siirtyy kauemmas kunnes saavuttaa pakonopeuden ja sinkautuu omille teilleen. 

Kuu loittonee 4 cm vuodessa, koska maapallon pyörimisenergiaa välittyy Kuuhun. Samalla Maan pyörimisnopeus hidastuu. Kuun etääntyminen pysähtyy sitten kun Maan pyörähdysaika on pidentynyt samaksi kuin Kuun kiertoaika Maan ympäri. Kuu ei siis karkaa mihinkään.

Maan pyorimisnopeus lisaa kuun potenttiaalienergiaa?

Olisin kiitollinen jos kertoisit miten tuo voimavalittyy. 

Maan pyöriminen, veden viskositeetti ja vuorovesikitka veden ja merenpohjan välillä (eli veden virtaus pohjan muodostelmissa, salmissa, jne) aiheuttavat sen, että korkean veden kohta ei ole täsmälleen Kuun ja Maan akselin suuntainen, vaan "raahautuu" hieman perässä.

Tämä hidastaa Maan pyörimistä. Koska Maa-Kuu-systeemin kulmaliikemäärä pysyy samana, täytyy Kuun loitota.

Tarkemmin mekanismi liittyy vaihesiirtoon, joka on vuorovesipullistuman ja Kuun nadirin välillä. Maa on Kuusta katsoen hiukan soikea, joten Kuu "tuntee" Maan painovoimakentän ei-pallomaisena. Tästä Kuu saa lisää vääntöä, ja nousee korkeammalle. Sen energia siis lisääntyy kun se nousee ylemmäs potentiaalikuopasta.

Aikoinaan maan vuorovesi, tai voima vaikutus vaikutti kuun kamaraan saaden sen kohoilemaan samalla tavalla kuin nyt maassa tapahtuu vuorovesien kanssa. Se päättyi kuun kierron lukittuessa maan suhteen saman tahtiseksi, eli se näyttää aina saman puolen maahan.

Vaikka en ostakkaan selitysta ihan tallaisena, kiitos vaivasta. Nyt jotakin mita voi googlata.

Laskin joskus, etta jos kaikki energia tuotettaisiin vuorovesi voimalla niin kuu, jonka potentiaalienergiaa kuvittelin kayttavani putoisi maahan 10 miljardissa vuodessa.

Sinun vaitteen mukaan se karkaisi kun vaihesiirtoa lisattaisiin.

Goolettelen

Tyhmä kysymys, mutta vertahan vuotaa aina jos ihoon pistää jollain terävällä esineellä. Onko verinahka kokonaan siis hiussuonten täyttämä tiheänä verkkona?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mahdollista liikkuaa valoa nopeammin?

Onpa hyvinkin. Maailmankaikkeus laajenee ja kauimmat galaksit liikkuvat meistä katsottuna valoa nopeammin.

Onko tälle lähdettä?

Avaruuden laajeneminen pitää paikkaansa, sitä kautta tarpeeksi etäällä oleva kohde etääntyy valoa nopeammin. Siinä kohtaa menee näkyvän maailmankaikkeuden raja. Se ei kuitenkaan tarkoita, että valoa nopeampi liike olisi mahdollista. Tuossa on pieni ero.

Vierailija kirjoitti:

Tyhmä kysymys, mutta vertahan vuotaa aina jos ihoon pistää jollain terävällä esineellä. Onko verinahka kokonaan siis hiussuonten täyttämä tiheänä verkkona?

Kyllä. Juuri kävin eläinten body worlds näyttelyssä. Siellä oli eläimen pelkät verisuonet, ja pelkkää punaistahan se oli. Luki vielä, että jos otettaisiin vaikka ihmisen kaikki verisuonet, niin ei siitä edes läpi näkisi, kun niitä on niin paljon

Vierailija kirjoitti:

Kuinka koira kesytettiin? Nehän olivat vaarallisia susia.

Koirien esi-isät varmasti hengasivat vuosituhansia, tai jopa satoja tuhansia vuosia ihmisasutuksen lähistöllä tähteiden toivossa. Pikku hiljaa he alkoivat sietämään toisiaan ja ihmisetkin huomasivat, että näistä koira/susista on hyötyäkin.

Vierailija kirjoitti:

Mistä me tiedetään, minkä muotoinen on linnunrata? Kun onhan siitä havainnekuvia näkynyt, mutta ei kukaan ole sitä oikeasti nähnyt?

Ei sitä tarkkaan ottaen tiedetäkään, kun olemme järjestelmän sisällä ja ulkoa päin ei kukaan ole päässyt kuvaa ottamaan. Vaikeaa on kartoittaa koko metsää, kun on sidottu yhteen puuhun.

Lisätietoa kerätään kuitenkin jatkuvasti. Esim. viime vuonna huomattiin, että Linnunradan keskustassa törröttää merkillinen X:n muotoinen pullistuma. Mittauksista saatua uutta tietoa sovitetaan tietokonemallinnuksiin ja näin saadaan yhä valistuneempia arvauksia Linnunradan olemuksesta.

Insinööri kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mahdollista liikkuaa valoa nopeammin?

Onpa hyvinkin. Maailmankaikkeus laajenee ja kauimmat galaksit liikkuvat meistä katsottuna valoa nopeammin.

Onko tälle lähdettä?

Avaruuden laajeneminen pitää paikkaansa, sitä kautta tarpeeksi etäällä oleva kohde etääntyy valoa nopeammin. Siinä kohtaa menee näkyvän maailmankaikkeuden raja. Se ei kuitenkaan tarkoita, että valoa nopeampi liike olisi mahdollista. Tuossa on pieni ero.

Mutta entäs kun fotonit saadaan esmes argonissa kulkemaan valoa nopeammin?

Insinööri kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mahdollista liikkuaa valoa nopeammin?

Onpa hyvinkin. Maailmankaikkeus laajenee ja kauimmat galaksit liikkuvat meistä katsottuna valoa nopeammin.

Onko tälle lähdettä?

Avaruuden laajeneminen pitää paikkaansa, sitä kautta tarpeeksi etäällä oleva kohde etääntyy valoa nopeammin. Siinä kohtaa menee näkyvän maailmankaikkeuden raja. Se ei kuitenkaan tarkoita, että valoa nopeampi liike olisi mahdollista. Tuossa on pieni ero.

Edelleenkin toivon lähdettä.

Jos tuo ei ole "oikeaa" valoa nopeampaa liikettä niin mikä sitten olisi? Eli mikä on se piste, johon suhteessa jokin liike voidaan katsoa valoa nopeammaksi.

Vierailija kirjoitti:

Ensimmäisestä vastauksesta kommentti: keskipakoisvoimaa ei ole olemassakaan. Keskihakuvoima on. Eivät kuuhun vaikuttavat voimat ole tasapainossa: sen kulkusuunta vaihtuu koko ajan maan vetovoiman vaikutuksesta. Jos kaikkien kappaleeseen vaikuttavien voimien summa on nolla, kappale on joko paikallaan tai tasaisessa liikkeessä. Kuu ei ole tasaisessa liikkeessä.

Itseasiassa se on keskipakoisilmiö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mistä me tiedetään, minkä muotoinen on linnunrata? Kun onhan siitä havainnekuvia näkynyt, mutta ei kukaan ole sitä oikeasti nähnyt?

Ei sitä tarkkaan ottaen tiedetäkään, kun olemme järjestelmän sisällä ja ulkoa päin ei kukaan ole päässyt kuvaa ottamaan. Vaikeaa on kartoittaa koko metsää, kun on sidottu yhteen puuhun.

Lisätietoa kerätään kuitenkin jatkuvasti. Esim. viime vuonna huomattiin, että Linnunradan keskustassa törröttää merkillinen X:n muotoinen pullistuma. Mittauksista saatua uutta tietoa sovitetaan tietokonemallinnuksiin ja näin saadaan yhä valistuneempia arvauksia Linnunradan olemuksesta.

Jos jossain olisi iso peili, voisimme suunnata teleskoopin siihen ja katsoa itse. Samalla näkisimme jänniä juttuja maapallon historiasta.

Vierailija kirjoitti:

Miten kilpikonnat parittelevat?

Tietääkö kukaan? Vai sikiävätkö ne neitseellisesti?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten kilpikonnat parittelevat?

Tietääkö kukaan? Vai sikiävätkö ne neitseellisesti?

Näin:

Olen muuten joskus nähnyt pornofilmin, jossa äännähdeltiin samalla tavalla.

Miksi kuussa on "meriä" eli tummia alueita vain maanpuoleisella puolella?

Vierailija kirjoitti:

Miksi kuussa on "meriä" eli tummia alueita vain maanpuoleisella puolella?

Jos tuo tosiaan on noin niin syynä on varmaan se, että se ulkopuoli on ollut jatkuvassa meteoripommituksessa. Maa taas on suojannut sitä toista puolta.

Missä kohtaa taivas "loppuu"? Eli kun lähdet täältä maankamaralta avaruutta kohti, olet taivaassa jossa siis sinistä , mutta koska tämä sininen taivas loppuu ja alkaa avaruus?

En tiedä oliko idiootti kysymys. Jos oli, niin auta idioottia hädässä.

Vierailija kirjoitti:

Missä kohtaa taivas "loppuu"? Eli kun lähdet täältä maankamaralta avaruutta kohti, olet taivaassa jossa siis sinistä , mutta koska tämä sininen taivas loppuu ja alkaa avaruus?

En tiedä oliko idiootti kysymys. Jos oli, niin auta idioottia hädässä.

Jos katsot kuvia mitkä on otettu U2-vakoilukoneesta, joka lentää jossain yli 20 kilometrin korkeudessa niin jo siellä näkyy että nyt aletaan olla niillä rajoilla. Avaruusasema kiertää noin 100 kilometrissä, joka on tietysti jo täyttä avaruutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kuussa on "meriä" eli tummia alueita vain maanpuoleisella puolella?

Jos tuo tosiaan on noin niin syynä on varmaan se, että se ulkopuoli on ollut jatkuvassa meteoripommituksessa. Maa taas on suojannut sitä toista puolta.

Maan vetovoima vetää Kuun sulaa ydintä puoleensa. Meteoripommituksessa, jolta Maa ei Kuuta juuri suojaa, pinnalle on Maan puolella purskahdellut sulaa laavaa. Takaisin sataessaan se on muodostanut meriksi kutsutut tasangot. Kun taas Kuun takana sula kivi on liian syvällä roiskuakseen ulos.