Kysy (ja vastaa) mitä tahansa jännää tieteeseen liittyen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mahdollista liikkuaa valoa nopeammin?

Onpa hyvinkin. Maailmankaikkeus laajenee ja kauimmat galaksit liikkuvat meistä katsottuna valoa nopeammin.

Onko hypoteesia, etta me putoamme mustaanaukkoon ja etta unversumi ei laajenekkaan kasitelty.

Kyllä se laajenee. Se havaittiin jo jotain 100 vuotta sitten sen ajan karkeillakin menetelmillä. Kannattaa lukea "Lyhyt historia lähes" kaikesta, hyvä kirja.

Tuo kirja EI ole hyva

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mahdollista liikkuaa valoa nopeammin?

Onpa hyvinkin. Maailmankaikkeus laajenee ja kauimmat galaksit liikkuvat meistä katsottuna valoa nopeammin.

Onko hypoteesia, etta me putoamme mustaanaukkoon ja etta unversumi ei laajenekkaan kasitelty.

Mistä se musta aukko tulisi? Auringon massa ei riitä mustaksi aukoksi luhistumiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuusta viella.

Luin jostain tieteellisesta julkaisusta etta kuu on menettanyt energiaansa ja siirtynyt 10cm kauemmas maasta. Tama ei ollut rivireporterin kirjoittama ja teki minut siksi epavarmaksi.

Eihan se noin mene. Kun satelliitti saa lisaa energiaa se siirtyy kauemmas kunnes saavuttaa pakonopeuden ja sinkautuu omille teilleen. 

Kuu loittonee 4 cm vuodessa, koska maapallon pyörimisenergiaa välittyy Kuuhun. Samalla Maan pyörimisnopeus hidastuu. Kuun etääntyminen pysähtyy sitten kun Maan pyörähdysaika on pidentynyt samaksi kuin Kuun kiertoaika Maan ympäri. Kuu ei siis karkaa mihinkään.

Maan pyorimisnopeus lisaa kuun potenttiaalienergiaa?

Olisin kiitollinen jos kertoisit miten tuo voimavalittyy. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mahdollista liikkuaa valoa nopeammin?

Onpa hyvinkin. Maailmankaikkeus laajenee ja kauimmat galaksit liikkuvat meistä katsottuna valoa nopeammin.

Onko hypoteesia, etta me putoamme mustaanaukkoon ja etta unversumi ei laajenekkaan kasitelty.

Kyllä se laajenee. Se havaittiin jo jotain 100 vuotta sitten sen ajan karkeillakin menetelmillä. Kannattaa lukea "Lyhyt historia lähes" kaikesta, hyvä kirja.

Tuo kirja EI ole hyva

Miksi ei? Sen on kirjoittanut toimittaja, joka tivasi tiedemiehiltä vastauksia niin pitkään että tajusi mitä he puhuivat. Sitten hän kirjoitti asian ymmärrettävään muotoon ja varmasti antoi vielä näiden tiedemiesten lukea mitä oli kirjoittanut. Ei sitä tietenkään pidä minään fysiikan korkeakouluoppikirjana käyttää mutta maallikolle ihan tarpeeksi hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mahdollista liikkuaa valoa nopeammin?

Onpa hyvinkin. Maailmankaikkeus laajenee ja kauimmat galaksit liikkuvat meistä katsottuna valoa nopeammin.

Onko hypoteesia, etta me putoamme mustaanaukkoon ja etta unversumi ei laajenekkaan kasitelty.

Mistä se musta aukko tulisi? Auringon massa ei riitä mustaksi aukoksi luhistumiseen.

Linnunradan keskustassa on musta-aukko

Onko jossain se paikka, jossa alkuräjähdys tapahtui? Kenties siellä myydään nykyään t-paitoja ja muita matkamuistoja.

Pierulla on useita eri olomuotoja. Kaasumaisena sen voi ajatella olevan ilmassa leijuvaia paskamolekyylejä. Kesäinen liukumiina on samaa tavaraa kiinteässä muodossa ja vessanpönttöön turskahtanut "takalaiton" on taas samaa nestemäisessä muodossa. Säilyvin olomuoto on talvellä jäätynyt kakka. Plasmana sitä harvemmin esiintyy luonnossa, mutta laboratoriossa täysin mahdollista. Kukapa tietää vaikka mysteeriksi jäänyt avaruuden pimeä aine olisi yhteydessä tähän jotenkin. Sekin on kenties kotoisin sieltä, mihin aurinko ei paista.

Mistä kana pissii?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mahdollista liikkuaa valoa nopeammin?

Onpa hyvinkin. Maailmankaikkeus laajenee ja kauimmat galaksit liikkuvat meistä katsottuna valoa nopeammin.

Onko hypoteesia, etta me putoamme mustaanaukkoon ja etta unversumi ei laajenekkaan kasitelty.

Kyllä se laajenee. Se havaittiin jo jotain 100 vuotta sitten sen ajan karkeillakin menetelmillä. Kannattaa lukea "Lyhyt historia lähes" kaikesta, hyvä kirja.

Tuo kirja EI ole hyva

Miksi ei? Sen on kirjoittanut toimittaja, joka tivasi tiedemiehiltä vastauksia niin pitkään että tajusi mitä he puhuivat. Sitten hän kirjoitti asian ymmärrettävään muotoon ja varmasti antoi vielä näiden tiedemiesten lukea mitä oli kirjoittanut. Ei sitä tietenkään pidä minään fysiikan korkeakouluoppikirjana käyttää mutta maallikolle ihan tarpeeksi hyvä.

Ehka se sitte on jollekin hyva.

Mina olen fyysikko ja minua vaivasi kun annetaan jotkin hypoteesit kiveen hakattuina ja oikoen. Luin tosin kirjan 20 vuotta sitten ja mieleni voisi olla toinen jos nyt lukisin

Saisiko tyrannosaurus rexin hyökkäyksen pysäytettyä ampumalla sitä singolla?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuusta viella.

Luin jostain tieteellisesta julkaisusta etta kuu on menettanyt energiaansa ja siirtynyt 10cm kauemmas maasta. Tama ei ollut rivireporterin kirjoittama ja teki minut siksi epavarmaksi.

Eihan se noin mene. Kun satelliitti saa lisaa energiaa se siirtyy kauemmas kunnes saavuttaa pakonopeuden ja sinkautuu omille teilleen. 

Kuu loittonee 4 cm vuodessa, koska maapallon pyörimisenergiaa välittyy Kuuhun. Samalla Maan pyörimisnopeus hidastuu. Kuun etääntyminen pysähtyy sitten kun Maan pyörähdysaika on pidentynyt samaksi kuin Kuun kiertoaika Maan ympäri. Kuu ei siis karkaa mihinkään.

Maan pyorimisnopeus lisaa kuun potenttiaalienergiaa?

Olisin kiitollinen jos kertoisit miten tuo voimavalittyy. 

Maan pyöriminen, veden viskositeetti ja vuorovesikitka veden ja merenpohjan välillä (eli veden virtaus pohjan muodostelmissa, salmissa, jne) aiheuttavat sen, että korkean veden kohta ei ole täsmälleen Kuun ja Maan akselin suuntainen, vaan "raahautuu" hieman perässä.

Tämä hidastaa Maan pyörimistä. Koska Maa-Kuu-systeemin kulmaliikemäärä pysyy samana, täytyy Kuun loitota.

Tarkemmin mekanismi liittyy vaihesiirtoon, joka on vuorovesipullistuman ja Kuun nadirin välillä. Maa on Kuusta katsoen hiukan soikea, joten Kuu "tuntee" Maan painovoimakentän ei-pallomaisena. Tästä Kuu saa lisää vääntöä, ja nousee korkeammalle. Sen energia siis lisääntyy kun se nousee ylemmäs potentiaalikuopasta.

Aikoinaan maan vuorovesi, tai voima vaikutus vaikutti kuun kamaraan saaden sen kohoilemaan samalla tavalla kuin nyt maassa tapahtuu vuorovesien kanssa. Se päättyi kuun kierron lukittuessa maan suhteen saman tahtiseksi, eli se näyttää aina saman puolen maahan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mahdollista liikkuaa valoa nopeammin?

Onpa hyvinkin. Maailmankaikkeus laajenee ja kauimmat galaksit liikkuvat meistä katsottuna valoa nopeammin.

Onko hypoteesia, etta me putoamme mustaanaukkoon ja etta unversumi ei laajenekkaan kasitelty.

Kyllä se laajenee. Se havaittiin jo jotain 100 vuotta sitten sen ajan karkeillakin menetelmillä. Kannattaa lukea "Lyhyt historia lähes" kaikesta, hyvä kirja.

Niin ne jotka ovat syvemmalla erkanevat nopeammin

Ne jotka tulevat perassa tai eivat tule samaan reikaan erkanevat

Onko naistutkimus tiedettä? Vastaus: Skepsis asettaa sen samaan lokeroon kuin uskonnot ja homeopaattiset hoidot. Noihin kaikkiin kuplassa elävät ihmiset uskovat, tiedemiehet yleensä eivät.

Jos ajatellaan pierua sen haisevimpana osana, eikös siinä ole pääosassa metaani? Ja sille löytyy varmaan netistä kaikki kiehumis- ja sulamispisteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko mahdollista liikkuaa valoa nopeammin?

Onpa hyvinkin. Maailmankaikkeus laajenee ja kauimmat galaksit liikkuvat meistä katsottuna valoa nopeammin.

Onko hypoteesia, etta me putoamme mustaanaukkoon ja etta unversumi ei laajenekkaan kasitelty.

Mistä se musta aukko tulisi? Auringon massa ei riitä mustaksi aukoksi luhistumiseen.

Linnunradan keskustassa on musta-aukko

Se on siellä ja me kierrämme sitä melkoisen kaukana. Ei se tänne ole ihan heti hyppäämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuusta viella.

Luin jostain tieteellisesta julkaisusta etta kuu on menettanyt energiaansa ja siirtynyt 10cm kauemmas maasta. Tama ei ollut rivireporterin kirjoittama ja teki minut siksi epavarmaksi.

Eihan se noin mene. Kun satelliitti saa lisaa energiaa se siirtyy kauemmas kunnes saavuttaa pakonopeuden ja sinkautuu omille teilleen. 

Kuu loittonee 4 cm vuodessa, koska maapallon pyörimisenergiaa välittyy Kuuhun. Samalla Maan pyörimisnopeus hidastuu. Kuun etääntyminen pysähtyy sitten kun Maan pyörähdysaika on pidentynyt samaksi kuin Kuun kiertoaika Maan ympäri. Kuu ei siis karkaa mihinkään.

Maan pyorimisnopeus lisaa kuun potenttiaalienergiaa?

Olisin kiitollinen jos kertoisit miten tuo voimavalittyy. 

Maan pyöriminen, veden viskositeetti ja vuorovesikitka veden ja merenpohjan välillä (eli veden virtaus pohjan muodostelmissa, salmissa, jne) aiheuttavat sen, että korkean veden kohta ei ole täsmälleen Kuun ja Maan akselin suuntainen, vaan "raahautuu" hieman perässä.

Tämä hidastaa Maan pyörimistä. Koska Maa-Kuu-systeemin kulmaliikemäärä pysyy samana, täytyy Kuun loitota.

Tarkemmin mekanismi liittyy vaihesiirtoon, joka on vuorovesipullistuman ja Kuun nadirin välillä. Maa on Kuusta katsoen hiukan soikea, joten Kuu "tuntee" Maan painovoimakentän ei-pallomaisena. Tästä Kuu saa lisää vääntöä, ja nousee korkeammalle. Sen energia siis lisääntyy kun se nousee ylemmäs potentiaalikuopasta.

Aikoinaan maan vuorovesi, tai voima vaikutus vaikutti kuun kamaraan saaden sen kohoilemaan samalla tavalla kuin nyt maassa tapahtuu vuorovesien kanssa. Se päättyi kuun kierron lukittuessa maan suhteen saman tahtiseksi, eli se näyttää aina saman puolen maahan.

Pelkäänpä että tuota ei voi selittää ymmärrettävästi näyttämättä animaatiota tai vähintään "sarjakuvaa" Mutta ei se ole sinun vika.

Vierailija kirjoitti:

Saisiko tyrannosaurus rexin hyökkäyksen pysäytettyä ampumalla sitä singolla?

Kyllä sen ainakin saa sokaistua. Mutta rex oli sinkoampujalle vaaraton, sillä viimeisimpien tutkimusten mukaan se ei kyennyt juoksemaan.

Vierailija kirjoitti:

Jos ajatellaan pierua sen haisevimpana osana, eikös siinä ole pääosassa metaani? Ja sille löytyy varmaan netistä kaikki kiehumis- ja sulamispisteet.

99 % pierukaasusta koostuu hiilidioksidista (5,1–29 %), vedystä (0,06–47 %), typestä (23–80 %), hapesta (0,1–2,3 %) ja metaanista (0–26 %).

Ei muuta kuin etsimään, mikä niistä ropisee nesteenä lattialle ja kiinteytyy jääksi ensin, kun lämpötilaa aletaan pudottaa.

Vierailija kirjoitti:

Saisiko tyrannosaurus rexin hyökkäyksen pysäytettyä ampumalla sitä singolla?

T-Rex painoi sellaiset 9 tonnia ja ihan normaali norsu voi painaa 7 tonnia. Norsun ampuminen singolla olisi aika overkill, kun norsukiväärikin tehoaa. Painoeron huomioiden T-Rex kaatunee jotakuinkin yhtä vikkelään niin norsukiväärillä kuin singollakin. Riippuu tietysti mihin osuu.

Vierailija kirjoitti:

Jos ajatellaan pierua sen haisevimpana osana, eikös siinä ole pääosassa metaani? Ja sille löytyy varmaan netistä kaikki kiehumis- ja sulamispisteet.

Metaani ei haise millekään. Rikkipitoiset kaasut tuoksahtavat jo pieninä pitoisuuksina.