Kysy (ja vastaa) mitä tahansa jännää tieteeseen liittyen!
Minä aloitan: miksi kuu ei tipahda niskaamme, vaikka maa vetää sitä itseään kohti?
Kommentit (76)
Koska se vetovoima on juuri riittävä pitämään sen mollukan siinä ympyräradalla jossa se pyörii. Jos kuu ei pyörisi maan ympäri, olisimme pulassa.
Kuinka koira kesytettiin? Nehän olivat vaarallisia susia.
Ensimmäisestä vastauksesta kommentti: keskipakoisvoimaa ei ole olemassakaan. Keskihakuvoima on. Eivät kuuhun vaikuttavat voimat ole tasapainossa: sen kulkusuunta vaihtuu koko ajan maan vetovoiman vaikutuksesta. Jos kaikkien kappaleeseen vaikuttavien voimien summa on nolla, kappale on joko paikallaan tai tasaisessa liikkeessä. Kuu ei ole tasaisessa liikkeessä.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäisestä vastauksesta kommentti: keskipakoisvoimaa ei ole olemassakaan. Keskihakuvoima on. Eivät kuuhun vaikuttavat voimat ole tasapainossa: sen kulkusuunta vaihtuu koko ajan maan vetovoiman vaikutuksesta. Jos kaikkien kappaleeseen vaikuttavien voimien summa on nolla, kappale on joko paikallaan tai tasaisessa liikkeessä. Kuu ei ole tasaisessa liikkeessä.
No kuitenkin sen verran tasapainossa, että kuu ei lennä matkoihinsa eikä syöksy maahan.
Onko mahdollista liikkuaa valoa nopeammin?
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista liikkuaa valoa nopeammin?
Ei, jos Einsteiniin on uskomista. Tähän mennessä hänen teoriansa ovat pitäneet paikkansa hyvin.
Lähelle sitä voi päästä, mutta homma vaikeutuu sitä mukaa mitä kovemmaksi vauhti kiihtyy.
0,1 valonnopeuteen voisi luultavasti päästä jo nykyteknologialla mutta sellaisen avaruusaluksen rakentaminen maksaisi maltaita, siis niin paljon että puoli ihmiskuntaa saisi raataa sen parissa pitkää päivää.
Mutta sellaisen avulla pääsisi muutamissa vuosikymmenissä lähistöllä oleviin kiinnostaviin tähtiin.
Onko pierulla samat olomuodot kuin muillakin aineilla? Siis kaasu, kiinteä ja neste? Missä lämpötiloissa se on missäkin muodossa? Voiko pieru muuttua plasmaksi?
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista liikkuaa valoa nopeammin?
Kun hiukkanen tai hiukkasjoukko on lomittunut se rikkoo paikallisen reaalisuuden eli vuorovaikutus näiden välillä kulkeutuu nopeammin (välittömästi) kuin valon nopeus,.
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista liikkuaa valoa nopeammin?
Onpa hyvinkin. Maailmankaikkeus laajenee ja kauimmat galaksit liikkuvat meistä katsottuna valoa nopeammin.
Kuu itse asiassa on vapaassa pudotuksessa maata kohti, mutta liikkuu samalla sen verran sivusuunnassa, että putoaa jatkuvasti ohi.
Vaan ei se itse asiassa ihan tasapainossa ole, vaan loittonee maasta muutaman senttimetrin vuodessa. Dinosaurukset näkivät hieman suuremman kuun.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista liikkuaa valoa nopeammin?
Onpa hyvinkin. Maailmankaikkeus laajenee ja kauimmat galaksit liikkuvat meistä katsottuna valoa nopeammin.
Onko tälle lähdettä?
Vierailija kirjoitti:
Onko pierulla samat olomuodot kuin muillakin aineilla? Siis kaasu, kiinteä ja neste? Missä lämpötiloissa se on missäkin muodossa? Voiko pieru muuttua plasmaksi?
Pieru koostuu lähinnä kaasuista, osittain myös partikkeleista, joskus tulee lusikallinen mukana. Eli joo, samoista atomeista kuin kaikki muukin koostuu, joten kyllä sen voi tehdä nesteeksi tai kiinteäksi lisäämällä painetta ja alentamalla lämpötilaa. Miksei myös plasmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Onko pierulla samat olomuodot kuin muillakin aineilla? Siis kaasu, kiinteä ja neste? Missä lämpötiloissa se on missäkin muodossa? Voiko pieru muuttua plasmaksi?
MInähän en mikään tiedemies ole, mutta pieru ei ole alkuaine, joten tätä ei voi ajatella näin. Vähän sama, jos kysyt, voisiko puu olla nestemäistä. PItää ajatella niitä alkuaineita, joista se muodostuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko pierulla samat olomuodot kuin muillakin aineilla? Siis kaasu, kiinteä ja neste? Missä lämpötiloissa se on missäkin muodossa? Voiko pieru muuttua plasmaksi?
Pieru koostuu lähinnä kaasuista, osittain myös partikkeleista, joskus tulee lusikallinen mukana. Eli joo, samoista atomeista kuin kaikki muukin koostuu, joten kyllä sen voi tehdä nesteeksi tai kiinteäksi lisäämällä painetta ja alentamalla lämpötilaa. Miksei myös plasmaksi.
Jännittävää... mitähän eksoottisia ominaisuuksia sellaisella plasmalla olisi?
Kuusta viella.
Luin jostain tieteellisesta julkaisusta etta kuu on menettanyt energiaansa ja siirtynyt 10cm kauemmas maasta. Tama ei ollut rivireporterin kirjoittama ja teki minut siksi epavarmaksi.
Eihan se noin mene. Kun satelliitti saa lisaa energiaa se siirtyy kauemmas kunnes saavuttaa pakonopeuden ja sinkautuu omille teilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista liikkuaa valoa nopeammin?
Onpa hyvinkin. Maailmankaikkeus laajenee ja kauimmat galaksit liikkuvat meistä katsottuna valoa nopeammin.
Onko hypoteesia, etta me putoamme mustaanaukkoon ja etta unversumi ei laajenekkaan kasitelty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko mahdollista liikkuaa valoa nopeammin?
Onpa hyvinkin. Maailmankaikkeus laajenee ja kauimmat galaksit liikkuvat meistä katsottuna valoa nopeammin.
Onko hypoteesia, etta me putoamme mustaanaukkoon ja etta unversumi ei laajenekkaan kasitelty.
Kyllä se laajenee. Se havaittiin jo jotain 100 vuotta sitten sen ajan karkeillakin menetelmillä. Kannattaa lukea "Lyhyt historia lähes" kaikesta, hyvä kirja.
Vierailija kirjoitti:
Kuusta viella.
Luin jostain tieteellisesta julkaisusta etta kuu on menettanyt energiaansa ja siirtynyt 10cm kauemmas maasta. Tama ei ollut rivireporterin kirjoittama ja teki minut siksi epavarmaksi.
Eihan se noin mene. Kun satelliitti saa lisaa energiaa se siirtyy kauemmas kunnes saavuttaa pakonopeuden ja sinkautuu omille teilleen.
Kuu loittonee 4 cm vuodessa, koska maapallon pyörimisenergiaa välittyy Kuuhun. Samalla Maan pyörimisnopeus hidastuu. Kuun etääntyminen pysähtyy sitten kun Maan pyörähdysaika on pidentynyt samaksi kuin Kuun kiertoaika Maan ympäri. Kuu ei siis karkaa mihinkään.
Samalla kun maa vetää sitä puoleensa, sen pyörimisliikkeestä johtuva keskipakoisvoima työntää sitä poispäin. Samalla periaatteella kun keskipakoisvoima työntää pyykit pesukoneessa rummun reunoja vasten.
Eli näiden kahden voiman kesken vallitsee tasapaino, joka pitää kuun radallaan.