Lue keskustelun säännöt.
Pidä huolta itsestäs ja niistä jotka kärsii - mutta milloin ahneudesta ja itsekkyydestä tuli tärkeämpää kuin yhteisen edun ajamisesta?
08.08.2017 |
Ennen ajettiin solidaarisuutta ja heikoimpien asemaa. Yhteiskunnan mittarina pidettiin sitä, miten se kohtelee heikoimpiaan.
Tänä päivänä ihmiset puolestaan kilpailevat sillä, kuka vihaa heikompiosaisia ihmisryhmiä (työttömiä, sairaita, lapsia jne.) kaikista eniten ja kuka ansaitsee kansalaisille jäävistä roposista mitäkin. Tuloerot ja leipäjonot kasvavat samaa tahtia johtajien ennätyspalkkojen kanssa, ja valtaosa kansasta on sitä mieltä että tämä kehitys on oikeudenmukaista. Veronkierto on tervettä itsekkyyttä ja ahneus luonnollista.
Mitä maailmalle ja Suomelle on oikein tapahtunut?
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloerot eivät ole itseasiassa useammallakaan mittarilla pidemmällä aikavälillä muuttuneet juuri ollenkaan. Koko tekstisi on muutenkin ympäripyöreää aivokuollutta lätinää. Todellisuushan on se, että meillä on yhä pienempi porukka joka kantaa vastuun siitä, että niille "kärsiville" riittäisi jaettavaa. Todellisuushan on, että nämä "kärsivät" ovat ääni käheänä jatkuvasti huutamassa lisää maksettavaa ja työtä muille nostamatta itse tikkua ristiin. Se, että jatkuvasti vaatii muita työskentelemään enemmän ja kovemmin oman elintasonsa ylläpitämiseksi on todellista ahneutta ja itsekkyyttä
Uskotko itse tuohon väitteeseesi tuloeroista? Taidat ollla melkoisen sivistymätön ihminen, joka ei ilmeisesti lue kuin korkeintaan Verkkomediaa. Nimittäin Suomen kasvaneista tuloeroista on kirjoitettu useammassakin mediassa. Suomen tuleorot olivat vielä 90-luvulla maailman pienimmät, sen jälkeen ne alkoivat kasvaa - harjoitetun talouspolitiikan seurauksena - kaikkein nopeimmin EU-maista. Sijoitumme nyt tuloerojen suhteen keskivaiheille, mutta vain erinomaisen lähtökohdan ansiosta, niin nopeaa on ollut tuloerojemme kasvu.
OECD:n mukaan Suomen kasvaneet tuloerot ovat kutistaneet talouskasvustamme 9 %.
Holkerin hallituksessa Kokoomuksen tärkein päämäärä oli rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen sääntelystä.. Kuten tiedämme, se on nistui ja johti kasinotalouteen ja sitten syvimpään lamaan ikinä. Silloin alkoi muuttua omistaminenkin; kiinteästä omaisuudesta siirryttiin pörssiosakkeisiin.
Ahon kepu-kokoomushallitus puolestaan teki suuren verouudistuksen, eli eriytti ansiotulojen ja pääomatulojen verotuksen. Aiemmin kaikki tulot laskettiin yhteen ja niitä verotettiin progressivisesti. Enää jäi vainansiotulot, eli palkkatulot progressiivisen verotuksen alle.
Tästä puolestaan lähti käyntiin ansiotulojen muuntaminen kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi, joka oli mahdollista lähinnä yrittäjille. Tämä muuntaminen on jatkunut äthän päivään saakka, mikä on yksi syy kuntien vaikuksiin peruspalveluiden tuottamisessa; pääomatuloista, vaikka ne olisivat henkilön pääasialliset tulot, ei makseta lainkaan kunnallisveroa. Siitäkään huolimatta, että suurten pääomatulojen varassa elävät käyttävät kuntien peruspalveluita, vaikka eivät niistä mitään maksa.
Tilastollinen tosiasia on (Osakesäästäjien keskusliitto) , että vain piensijoittajat maksavat pääomatuloistaan verot säädetyn prosentin mukaisesti. Hallituksemme ovat hyväksyneet laillisiksi erilaisia veronmaksun välttelyyn tarjottavia juttuja, kuten vakuutuskuoret ja kapitalisaatiosopimukset ja viimeisimpänä hallintarekisteri. Niiden käyttäminen maksaa (pääasiassa pankit saavat siitä tuottoa itselleen) melko paljon, joten ainoastaan suuria pääomatuloja saavien kannattaa niitä käyttää.
Kelan tutkimusblogista käy ilmi, että aivan liian monet suuria pääomatuloja saavat maksavat veroa joko eivät lainkaan, tai vähemmän kuin pienituloiset palkansaaajat.
Jatkuu....
Tuloerot Suomessa on edelleen Euroopan kuudenneksi pienimmät.
Pääomatulo on korkoa sijoitetulle pääomalle, se ei tule tyhjästä. Sijoitettu pääoma on jo kertaalleen veroteeu, joten pääomatulon kokonaiseverotus on paljon muuta kun se viimeisen erän 30 pinnaa ja risat.
Pääomatuloa ei saa jollei sijoita pääomaa. Sillä pääomalla yritys pyörittää toimintaansa ja työllistää ja maksaa veroja.Taustatiedot kuntoon.
Järjestelmä kuitenkin mahdollistaa tuloerojen kasvun. Lisäksi se hajauttaa vastuuta, mikä ilmenee moraalikatona. Yritykset ajattelevat olevansa vastuussa ensisijaisesti osakkeenomistajille ja tuottaa mahdollisimman paljon voittoa. Osakkeenomistajat taas ajattelevat olevansa pieni tekijöitä, joilla ei ole vastuuta tai velvollisuuksia, mutta jotka odottavat mahdollisimman suuria voittoja. Kuka kantaa vastuun? On ihan selvää, että yrityksen pyrkiessä maksimoimaan voitot, se ei voi toimia kovin eettisesti tai kestävästi eikä edistää yhteiskuntaa ja yhteisöä toiminnallaan. Toki jotain pientä näpertelyä on siihen suuntaan, mutta isossa mittakaavassa se on aika mahdotonta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
http://tilastokeskus.fi/til/tjt/2014/04/tjt_2014_04_2016-05-25_kat_003_…
Tuloerot Suomessa ovat edelleen Euroopan pienimpiä. Linkissä tilasto, joten tästä peen jauhamisen voi lopettaa. Li Andersson on eri mieltä, mutta tämä ei ole mielipideasia.
Progressiivinen järkyttävän kova tuloverotuksemme tasoittaa eroja tästäkin lisää.
Finassisoikeuden proffat ovat kanssasi aivan eri mieltä tuosta veroprogressiosta:)
Kerroin aiemmin selityksen siihen, miksi tuloeromme ovat keskiarvoa; lähtökohtana oli maailman pienimmät tuloerot. Suomen tuloerot ovat kasvaneet kaikkein nopeimmin EU-maista ja se on olennaisesti haitannut talouskasvuamme.
Ohessa linkki Suomen Pankin julkaisuun euro ja talous, jossa käsitellään asiaa:. Sieltä löytyy myös tietoa IMF:n ja OECD:n viimeisimmistä tukimuksista, jotka kyseenalaistavat vanhan uusliberaalis taloususkonnon ja sen väitteet siitä, että talouskasvu edellyttäisi suuria tuloeroja:
https://www.eurojatalous.fi/fi/2015/artikkelit/tuloerojen-kaventaminen-…
Suurituloisten tulot ovat kasvaneet muita vauhdikkaammin, lähinnä vauraimman yhden prosentin tulo-osuudet. Tilastoista tämä näkyy selvästi, Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) erikoistutkija Marja Riihelä sanoo.
Tuloerojen kasvun syy on asiantuntijoiden mukaan selvä: pääomatulojen kasautuminen ennestään rikkaille.
Tuloerot ovat kasvaneet 1990-luvun laman jälkeen näkyvästi. Kasvuvauhti on ollut Suomessa nopeampaa kuin muissa länsimaissa (Pekka Ruotsalainen, Tilastokeskus)
Asiantuntijat muistuttavat, että jonkin verran tuloeroja on totta kai oltava, jotta vaativista töistä saa ansaitun palkkion. Nyt kuilu on kuitenkin repeämässä pysyvästi liian suureksi. Uhkana on suurten tuloerojen Suomi, ikävä luokkayhteiskunta.
Luokka-Suomessa eriarvoisuus kukoistaisi. Ihmisten väliset terveyserot kasvaisivat ja korkeakoulutus olisi varattu vain hyvin toimeentulevien perheiden lapsille.
Merkkejä on jo nähtävissä. Kelan tuoreen tutkimuksen mukaan lapsetkin huomaavat taloudellisen eriarvoisuuden muun muassa toisten lasten pukeutumisesta ja tavaroista.
Luokkayhteiskuntakehitys uhkaa asiantuntijoiden mukaan muuttua pysyväksi, sillä tuloluokkien välinen liikkuvuus on vähenemään päin.
– Ihmiset ovat alkaneet pysyä tuloluokissaan, niin että esimerkiksi köyhät pysyvät köyhinä. Tästä kannattaa olla huolissaan. Pysyvyys on kasvanut ja trendi on ihan selvästi ylöspäin, VATT:n Riihelä sanoo.
– Näyttää siltä, että ihmiset ovat asettumassa niihin tuloluokkiin missä ovat. Köyhyydellä on taipumus periytyä, hän sanoo.
Oheisesta linkistä (Tilastokeskus) voitte itse tarkastella tuloeroja ja niiden kehittymistä vuodesta 1995-2011
Suunta on edelleen tuloerojen suhteen ylöspäin.
http://tilastokeskus.fi/til/tjkt/2011/tjkt_2011_2012-12-14_tie_001_fi.h…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloerot eivät ole itseasiassa useammallakaan mittarilla pidemmällä aikavälillä muuttuneet juuri ollenkaan. Koko tekstisi on muutenkin ympäripyöreää aivokuollutta lätinää. Todellisuushan on se, että meillä on yhä pienempi porukka joka kantaa vastuun siitä, että niille "kärsiville" riittäisi jaettavaa. Todellisuushan on, että nämä "kärsivät" ovat ääni käheänä jatkuvasti huutamassa lisää maksettavaa ja työtä muille nostamatta itse tikkua ristiin. Se, että jatkuvasti vaatii muita työskentelemään enemmän ja kovemmin oman elintasonsa ylläpitämiseksi on todellista ahneutta ja itsekkyyttä
Uskotko itse tuohon väitteeseesi tuloeroista? Taidat ollla melkoisen sivistymätön ihminen, joka ei ilmeisesti lue kuin korkeintaan Verkkomediaa. Nimittäin Suomen kasvaneista tuloeroista on kirjoitettu useammassakin mediassa. Suomen tuleorot olivat vielä 90-luvulla maailman pienimmät, sen jälkeen ne alkoivat kasvaa - harjoitetun talouspolitiikan seurauksena - kaikkein nopeimmin EU-maista. Sijoitumme nyt tuloerojen suhteen keskivaiheille, mutta vain erinomaisen lähtökohdan ansiosta, niin nopeaa on ollut tuloerojemme kasvu.
OECD:n mukaan Suomen kasvaneet tuloerot ovat kutistaneet talouskasvustamme 9 %.
Holkerin hallituksessa Kokoomuksen tärkein päämäärä oli rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen sääntelystä.. Kuten tiedämme, se on nistui ja johti kasinotalouteen ja sitten syvimpään lamaan ikinä. Silloin alkoi muuttua omistaminenkin; kiinteästä omaisuudesta siirryttiin pörssiosakkeisiin.
Ahon kepu-kokoomushallitus puolestaan teki suuren verouudistuksen, eli eriytti ansiotulojen ja pääomatulojen verotuksen. Aiemmin kaikki tulot laskettiin yhteen ja niitä verotettiin progressivisesti. Enää jäi vainansiotulot, eli palkkatulot progressiivisen verotuksen alle.
Tästä puolestaan lähti käyntiin ansiotulojen muuntaminen kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi, joka oli mahdollista lähinnä yrittäjille. Tämä muuntaminen on jatkunut äthän päivään saakka, mikä on yksi syy kuntien vaikuksiin peruspalveluiden tuottamisessa; pääomatuloista, vaikka ne olisivat henkilön pääasialliset tulot, ei makseta lainkaan kunnallisveroa. Siitäkään huolimatta, että suurten pääomatulojen varassa elävät käyttävät kuntien peruspalveluita, vaikka eivät niistä mitään maksa.
Tilastollinen tosiasia on (Osakesäästäjien keskusliitto) , että vain piensijoittajat maksavat pääomatuloistaan verot säädetyn prosentin mukaisesti. Hallituksemme ovat hyväksyneet laillisiksi erilaisia veronmaksun välttelyyn tarjottavia juttuja, kuten vakuutuskuoret ja kapitalisaatiosopimukset ja viimeisimpänä hallintarekisteri. Niiden käyttäminen maksaa (pääasiassa pankit saavat siitä tuottoa itselleen) melko paljon, joten ainoastaan suuria pääomatuloja saavien kannattaa niitä käyttää.
Kelan tutkimusblogista käy ilmi, että aivan liian monet suuria pääomatuloja saavat maksavat veroa joko eivät lainkaan, tai vähemmän kuin pienituloiset palkansaaajat.
Jatkuu....
Tuloerot Suomessa on edelleen Euroopan kuudenneksi pienimmät.
Pääomatulo on korkoa sijoitetulle pääomalle, se ei tule tyhjästä. Sijoitettu pääoma on jo kertaalleen veroteeu, joten pääomatulon kokonaiseverotus on paljon muuta kun se viimeisen erän 30 pinnaa ja risat.
Pääomatuloa ei saa jollei sijoita pääomaa. Sillä pääomalla yritys pyörittää toimintaansa ja työllistää ja maksaa veroja.Taustatiedot kuntoon.
Järjestelmä kuitenkin mahdollistaa tuloerojen kasvun. Lisäksi se hajauttaa vastuuta, mikä ilmenee moraalikatona. Yritykset ajattelevat olevansa vastuussa ensisijaisesti osakkeenomistajille ja tuottaa mahdollisimman paljon voittoa. Osakkeenomistajat taas ajattelevat olevansa pieni tekijöitä, joilla ei ole vastuuta tai velvollisuuksia, mutta jotka odottavat mahdollisimman suuria voittoja. Kuka kantaa vastuun? On ihan selvää, että yrityksen pyrkiessä maksimoimaan voitot, se ei voi toimia kovin eettisesti tai kestävästi eikä edistää yhteiskuntaa ja yhteisöä toiminnallaan. Toki jotain pientä näpertelyä on siihen suuntaan, mutta isossa mittakaavassa se on aika mahdotonta.
Ei ole olemassa kaksinkertaista verotusta.
Yritykset maksavat yhteisöveroa (jos maksavat; Suomen yhteisöverotus on alle EU-maiden keskiarvon, eli 20 %, silti maksetun yhteisöveron mediaani on vain 8 % ja suurilla yrityksillä 4 %), koska ne käyttävät ja tarvitsevat verovaroista tuotettuja rakenteita toiminnassaan, mm. tieinfra, erilaiset viranomaisrakenteet - ja verovaroista myös koulutetaan yritysten tarvitsema työvoima.
Osingonsaajan tulo on puolestaan täysin henkilökohtaista tuloa, eikä mitenkään voi puolustella sitä, että yksikään kansalainen jättää maksamatta veronsa. Osingonsaaja laitaa vain pöoman työskentelemään puolestaan, kun taas palkansaaja tekee sen fyysisesti itse. Täysin verrannollisia asioita keskenään.
Jokainen meistä on saanut yhteiskunnalta asioita, joiden laskennallinen rahallinen arvo on erittäin merkittävä. Näitä asioita me maksamme veroissamme yhteiskunnalle takaisin - ja mahdollistamme siten niiden tarjoamisen seuraavallekin sukupolvelle, itseämme nuoremmille. Kun velka on veroissa maksettu (vie tosi monta vuotta hyvätuloisiltakin), siirrrymme vasta nettomaksajiksi. Nettomaksajia olemme jonkin aikaa, kunnes vanhuuden koittaessa meistä tulee taas nettosaajia.
Olen itsekin sijoittaja ja kuulun heihin, jotka mukisematta maksavat verot säädetyn mukaisesti myös pääomatuloista.
Veronmaksun vältelijät ovat niitä todellisia yhteiskunna vapaamatkustajia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloerot eivät ole itseasiassa useammallakaan mittarilla pidemmällä aikavälillä muuttuneet juuri ollenkaan. Koko tekstisi on muutenkin ympäripyöreää aivokuollutta lätinää. Todellisuushan on se, että meillä on yhä pienempi porukka joka kantaa vastuun siitä, että niille "kärsiville" riittäisi jaettavaa. Todellisuushan on, että nämä "kärsivät" ovat ääni käheänä jatkuvasti huutamassa lisää maksettavaa ja työtä muille nostamatta itse tikkua ristiin. Se, että jatkuvasti vaatii muita työskentelemään enemmän ja kovemmin oman elintasonsa ylläpitämiseksi on todellista ahneutta ja itsekkyyttä
Uskotko itse tuohon väitteeseesi tuloeroista? Taidat ollla melkoisen sivistymätön ihminen, joka ei ilmeisesti lue kuin korkeintaan Verkkomediaa. Nimittäin Suomen kasvaneista tuloeroista on kirjoitettu useammassakin mediassa. Suomen tuleorot olivat vielä 90-luvulla maailman pienimmät, sen jälkeen ne alkoivat kasvaa - harjoitetun talouspolitiikan seurauksena - kaikkein nopeimmin EU-maista. Sijoitumme nyt tuloerojen suhteen keskivaiheille, mutta vain erinomaisen lähtökohdan ansiosta, niin nopeaa on ollut tuloerojemme kasvu.
OECD:n mukaan Suomen kasvaneet tuloerot ovat kutistaneet talouskasvustamme 9 %.
Holkerin hallituksessa Kokoomuksen tärkein päämäärä oli rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen sääntelystä.. Kuten tiedämme, se on nistui ja johti kasinotalouteen ja sitten syvimpään lamaan ikinä. Silloin alkoi muuttua omistaminenkin; kiinteästä omaisuudesta siirryttiin pörssiosakkeisiin.
Ahon kepu-kokoomushallitus puolestaan teki suuren verouudistuksen, eli eriytti ansiotulojen ja pääomatulojen verotuksen. Aiemmin kaikki tulot laskettiin yhteen ja niitä verotettiin progressivisesti. Enää jäi vainansiotulot, eli palkkatulot progressiivisen verotuksen alle.
Tästä puolestaan lähti käyntiin ansiotulojen muuntaminen kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi, joka oli mahdollista lähinnä yrittäjille. Tämä muuntaminen on jatkunut äthän päivään saakka, mikä on yksi syy kuntien vaikuksiin peruspalveluiden tuottamisessa; pääomatuloista, vaikka ne olisivat henkilön pääasialliset tulot, ei makseta lainkaan kunnallisveroa. Siitäkään huolimatta, että suurten pääomatulojen varassa elävät käyttävät kuntien peruspalveluita, vaikka eivät niistä mitään maksa.
Tilastollinen tosiasia on (Osakesäästäjien keskusliitto) , että vain piensijoittajat maksavat pääomatuloistaan verot säädetyn prosentin mukaisesti. Hallituksemme ovat hyväksyneet laillisiksi erilaisia veronmaksun välttelyyn tarjottavia juttuja, kuten vakuutuskuoret ja kapitalisaatiosopimukset ja viimeisimpänä hallintarekisteri. Niiden käyttäminen maksaa (pääasiassa pankit saavat siitä tuottoa itselleen) melko paljon, joten ainoastaan suuria pääomatuloja saavien kannattaa niitä käyttää.
Kelan tutkimusblogista käy ilmi, että aivan liian monet suuria pääomatuloja saavat maksavat veroa joko eivät lainkaan, tai vähemmän kuin pienituloiset palkansaaajat.
Jatkuu....
Tuloerot Suomessa on edelleen Euroopan kuudenneksi pienimmät.
Pääomatulo on korkoa sijoitetulle pääomalle, se ei tule tyhjästä. Sijoitettu pääoma on jo kertaalleen veroteeu, joten pääomatulon kokonaiseverotus on paljon muuta kun se viimeisen erän 30 pinnaa ja risat.
Pääomatuloa ei saa jollei sijoita pääomaa. Sillä pääomalla yritys pyörittää toimintaansa ja työllistää ja maksaa veroja.Taustatiedot kuntoon.
Järjestelmä kuitenkin mahdollistaa tuloerojen kasvun. Lisäksi se hajauttaa vastuuta, mikä ilmenee moraalikatona. Yritykset ajattelevat olevansa vastuussa ensisijaisesti osakkeenomistajille ja tuottaa mahdollisimman paljon voittoa. Osakkeenomistajat taas ajattelevat olevansa pieni tekijöitä, joilla ei ole vastuuta tai velvollisuuksia, mutta jotka odottavat mahdollisimman suuria voittoja. Kuka kantaa vastuun? On ihan selvää, että yrityksen pyrkiessä maksimoimaan voitot, se ei voi toimia kovin eettisesti tai kestävästi eikä edistää yhteiskuntaa ja yhteisöä toiminnallaan. Toki jotain pientä näpertelyä on siihen suuntaan, mutta isossa mittakaavassa se on aika mahdotonta.
Yrityksen tarkoitus on tuottaa omistajalleen voittoa tai vähintään elättää omistajansa. Se on yrityksen tarkoitus. Usein yritys työllistää ulkopuolisiakin ja maksaa veroja ja näin välillisesti hyödyttää muitakin kuin omistajaansa.
Valtion yritysten tehtävä on tuottaa palveluja jotka ivat välttämättömiä maan toimivuudelle, kuten esim posti.
Yksinkertaista.
Saan 490e kuussa ruokaan ja muuhun vuokran lisäksi tekemättä yhtään mitään. Ei tää kauhealta kärsimykseltä kyllä tunnu...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloerot eivät ole itseasiassa useammallakaan mittarilla pidemmällä aikavälillä muuttuneet juuri ollenkaan. Koko tekstisi on muutenkin ympäripyöreää aivokuollutta lätinää. Todellisuushan on se, että meillä on yhä pienempi porukka joka kantaa vastuun siitä, että niille "kärsiville" riittäisi jaettavaa. Todellisuushan on, että nämä "kärsivät" ovat ääni käheänä jatkuvasti huutamassa lisää maksettavaa ja työtä muille nostamatta itse tikkua ristiin. Se, että jatkuvasti vaatii muita työskentelemään enemmän ja kovemmin oman elintasonsa ylläpitämiseksi on todellista ahneutta ja itsekkyyttä
Uskotko itse tuohon väitteeseesi tuloeroista? Taidat ollla melkoisen sivistymätön ihminen, joka ei ilmeisesti lue kuin korkeintaan Verkkomediaa. Nimittäin Suomen kasvaneista tuloeroista on kirjoitettu useammassakin mediassa. Suomen tuleorot olivat vielä 90-luvulla maailman pienimmät, sen jälkeen ne alkoivat kasvaa - harjoitetun talouspolitiikan seurauksena - kaikkein nopeimmin EU-maista. Sijoitumme nyt tuloerojen suhteen keskivaiheille, mutta vain erinomaisen lähtökohdan ansiosta, niin nopeaa on ollut tuloerojemme kasvu.
OECD:n mukaan Suomen kasvaneet tuloerot ovat kutistaneet talouskasvustamme 9 %.
Holkerin hallituksessa Kokoomuksen tärkein päämäärä oli rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen sääntelystä.. Kuten tiedämme, se on nistui ja johti kasinotalouteen ja sitten syvimpään lamaan ikinä. Silloin alkoi muuttua omistaminenkin; kiinteästä omaisuudesta siirryttiin pörssiosakkeisiin.
Ahon kepu-kokoomushallitus puolestaan teki suuren verouudistuksen, eli eriytti ansiotulojen ja pääomatulojen verotuksen. Aiemmin kaikki tulot laskettiin yhteen ja niitä verotettiin progressivisesti. Enää jäi vainansiotulot, eli palkkatulot progressiivisen verotuksen alle.
Tästä puolestaan lähti käyntiin ansiotulojen muuntaminen kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi, joka oli mahdollista lähinnä yrittäjille. Tämä muuntaminen on jatkunut äthän päivään saakka, mikä on yksi syy kuntien vaikuksiin peruspalveluiden tuottamisessa; pääomatuloista, vaikka ne olisivat henkilön pääasialliset tulot, ei makseta lainkaan kunnallisveroa. Siitäkään huolimatta, että suurten pääomatulojen varassa elävät käyttävät kuntien peruspalveluita, vaikka eivät niistä mitään maksa.
Tilastollinen tosiasia on (Osakesäästäjien keskusliitto) , että vain piensijoittajat maksavat pääomatuloistaan verot säädetyn prosentin mukaisesti. Hallituksemme ovat hyväksyneet laillisiksi erilaisia veronmaksun välttelyyn tarjottavia juttuja, kuten vakuutuskuoret ja kapitalisaatiosopimukset ja viimeisimpänä hallintarekisteri. Niiden käyttäminen maksaa (pääasiassa pankit saavat siitä tuottoa itselleen) melko paljon, joten ainoastaan suuria pääomatuloja saavien kannattaa niitä käyttää.
Kelan tutkimusblogista käy ilmi, että aivan liian monet suuria pääomatuloja saavat maksavat veroa joko eivät lainkaan, tai vähemmän kuin pienituloiset palkansaaajat.
Jatkuu....
Tuloerot Suomessa on edelleen Euroopan kuudenneksi pienimmät.
Pääomatulo on korkoa sijoitetulle pääomalle, se ei tule tyhjästä. Sijoitettu pääoma on jo kertaalleen veroteeu, joten pääomatulon kokonaiseverotus on paljon muuta kun se viimeisen erän 30 pinnaa ja risat.
Pääomatuloa ei saa jollei sijoita pääomaa. Sillä pääomalla yritys pyörittää toimintaansa ja työllistää ja maksaa veroja.Taustatiedot kuntoon.
Järjestelmä kuitenkin mahdollistaa tuloerojen kasvun. Lisäksi se hajauttaa vastuuta, mikä ilmenee moraalikatona. Yritykset ajattelevat olevansa vastuussa ensisijaisesti osakkeenomistajille ja tuottaa mahdollisimman paljon voittoa. Osakkeenomistajat taas ajattelevat olevansa pieni tekijöitä, joilla ei ole vastuuta tai velvollisuuksia, mutta jotka odottavat mahdollisimman suuria voittoja. Kuka kantaa vastuun? On ihan selvää, että yrityksen pyrkiessä maksimoimaan voitot, se ei voi toimia kovin eettisesti tai kestävästi eikä edistää yhteiskuntaa ja yhteisöä toiminnallaan. Toki jotain pientä näpertelyä on siihen suuntaan, mutta isossa mittakaavassa se on aika mahdotonta.
Ei ole olemassa kaksinkertaista verotusta.
Yritykset maksavat yhteisöveroa (jos maksavat; Suomen yhteisöverotus on alle EU-maiden keskiarvon, eli 20 %, silti maksetun yhteisöveron mediaani on vain 8 % ja suurilla yrityksillä 4 %), koska ne käyttävät ja tarvitsevat verovaroista tuotettuja rakenteita toiminnassaan, mm. tieinfra, erilaiset viranomaisrakenteet - ja verovaroista myös koulutetaan yritysten tarvitsema työvoima.
Osingonsaajan tulo on puolestaan täysin henkilökohtaista tuloa, eikä mitenkään voi puolustella sitä, että yksikään kansalainen jättää maksamatta veronsa. Osingonsaaja laitaa vain pöoman työskentelemään puolestaan, kun taas palkansaaja tekee sen fyysisesti itse. Täysin verrannollisia asioita keskenään.
Jokainen meistä on saanut yhteiskunnalta asioita, joiden laskennallinen rahallinen arvo on erittäin merkittävä. Näitä asioita me maksamme veroissamme yhteiskunnalle takaisin - ja mahdollistamme siten niiden tarjoamisen seuraavallekin sukupolvelle, itseämme nuoremmille. Kun velka on veroissa maksettu (vie tosi monta vuotta hyvätuloisiltakin), siirrrymme vasta nettomaksajiksi. Nettomaksajia olemme jonkin aikaa, kunnes vanhuuden koittaessa meistä tulee taas nettosaajia.
Olen itsekin sijoittaja ja kuulun heihin, jotka mukisematta maksavat verot säädetyn mukaisesti myös pääomatuloista.
Veronmaksun vältelijät ovat niitä todellisia yhteiskunna vapaamatkustajia.
En puhunut veroista. Tarkoitin yritysten eettistä vastuuta yhteiskunnasta, yhteisöstä ja ympäristöstä. Osakkeenomistajien tulisi ottaa osaa tähän vastuuseen ja harkita tarkkaan, minkä yrityksen osakkeisiin sijoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloerot eivät ole itseasiassa useammallakaan mittarilla pidemmällä aikavälillä muuttuneet juuri ollenkaan. Koko tekstisi on muutenkin ympäripyöreää aivokuollutta lätinää. Todellisuushan on se, että meillä on yhä pienempi porukka joka kantaa vastuun siitä, että niille "kärsiville" riittäisi jaettavaa. Todellisuushan on, että nämä "kärsivät" ovat ääni käheänä jatkuvasti huutamassa lisää maksettavaa ja työtä muille nostamatta itse tikkua ristiin. Se, että jatkuvasti vaatii muita työskentelemään enemmän ja kovemmin oman elintasonsa ylläpitämiseksi on todellista ahneutta ja itsekkyyttä
Uskotko itse tuohon väitteeseesi tuloeroista? Taidat ollla melkoisen sivistymätön ihminen, joka ei ilmeisesti lue kuin korkeintaan Verkkomediaa. Nimittäin Suomen kasvaneista tuloeroista on kirjoitettu useammassakin mediassa. Suomen tuleorot olivat vielä 90-luvulla maailman pienimmät, sen jälkeen ne alkoivat kasvaa - harjoitetun talouspolitiikan seurauksena - kaikkein nopeimmin EU-maista. Sijoitumme nyt tuloerojen suhteen keskivaiheille, mutta vain erinomaisen lähtökohdan ansiosta, niin nopeaa on ollut tuloerojemme kasvu.
OECD:n mukaan Suomen kasvaneet tuloerot ovat kutistaneet talouskasvustamme 9 %.
Holkerin hallituksessa Kokoomuksen tärkein päämäärä oli rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen sääntelystä.. Kuten tiedämme, se on nistui ja johti kasinotalouteen ja sitten syvimpään lamaan ikinä. Silloin alkoi muuttua omistaminenkin; kiinteästä omaisuudesta siirryttiin pörssiosakkeisiin.
Ahon kepu-kokoomushallitus puolestaan teki suuren verouudistuksen, eli eriytti ansiotulojen ja pääomatulojen verotuksen. Aiemmin kaikki tulot laskettiin yhteen ja niitä verotettiin progressivisesti. Enää jäi vainansiotulot, eli palkkatulot progressiivisen verotuksen alle.
Tästä puolestaan lähti käyntiin ansiotulojen muuntaminen kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi, joka oli mahdollista lähinnä yrittäjille. Tämä muuntaminen on jatkunut äthän päivään saakka, mikä on yksi syy kuntien vaikuksiin peruspalveluiden tuottamisessa; pääomatuloista, vaikka ne olisivat henkilön pääasialliset tulot, ei makseta lainkaan kunnallisveroa. Siitäkään huolimatta, että suurten pääomatulojen varassa elävät käyttävät kuntien peruspalveluita, vaikka eivät niistä mitään maksa.
Tilastollinen tosiasia on (Osakesäästäjien keskusliitto) , että vain piensijoittajat maksavat pääomatuloistaan verot säädetyn prosentin mukaisesti. Hallituksemme ovat hyväksyneet laillisiksi erilaisia veronmaksun välttelyyn tarjottavia juttuja, kuten vakuutuskuoret ja kapitalisaatiosopimukset ja viimeisimpänä hallintarekisteri. Niiden käyttäminen maksaa (pääasiassa pankit saavat siitä tuottoa itselleen) melko paljon, joten ainoastaan suuria pääomatuloja saavien kannattaa niitä käyttää.
Kelan tutkimusblogista käy ilmi, että aivan liian monet suuria pääomatuloja saavat maksavat veroa joko eivät lainkaan, tai vähemmän kuin pienituloiset palkansaaajat.
Jatkuu....
Tuloerot Suomessa on edelleen Euroopan kuudenneksi pienimmät.
Pääomatulo on korkoa sijoitetulle pääomalle, se ei tule tyhjästä. Sijoitettu pääoma on jo kertaalleen veroteeu, joten pääomatulon kokonaiseverotus on paljon muuta kun se viimeisen erän 30 pinnaa ja risat.
Pääomatuloa ei saa jollei sijoita pääomaa. Sillä pääomalla yritys pyörittää toimintaansa ja työllistää ja maksaa veroja.Taustatiedot kuntoon.
Järjestelmä kuitenkin mahdollistaa tuloerojen kasvun. Lisäksi se hajauttaa vastuuta, mikä ilmenee moraalikatona. Yritykset ajattelevat olevansa vastuussa ensisijaisesti osakkeenomistajille ja tuottaa mahdollisimman paljon voittoa. Osakkeenomistajat taas ajattelevat olevansa pieni tekijöitä, joilla ei ole vastuuta tai velvollisuuksia, mutta jotka odottavat mahdollisimman suuria voittoja. Kuka kantaa vastuun? On ihan selvää, että yrityksen pyrkiessä maksimoimaan voitot, se ei voi toimia kovin eettisesti tai kestävästi eikä edistää yhteiskuntaa ja yhteisöä toiminnallaan. Toki jotain pientä näpertelyä on siihen suuntaan, mutta isossa mittakaavassa se on aika mahdotonta.
Yrityksen tarkoitus on tuottaa omistajalleen voittoa tai vähintään elättää omistajansa. Se on yrityksen tarkoitus. Usein yritys työllistää ulkopuolisiakin ja maksaa veroja ja näin välillisesti hyödyttää muitakin kuin omistajaansa.
Valtion yritysten tehtävä on tuottaa palveluja jotka ivat välttämättömiä maan toimivuudelle, kuten esim posti.
Yksinkertaista.
Itse ajattelen toisin. Jokaisen työpanoksen tulisi hyödyttää yhteiskuntaa ja niin tulisi toimia yritystenkin. Tämä maailma ja talous, mikä meillä nyt on, on tulosta juuri tästä, että "yritysten tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen". Ei tätä voi kutsua millään tavalla hyväksi maailmaksi. Ehkä järjestelmässä on kuin onkin jotain vikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloerot eivät ole itseasiassa useammallakaan mittarilla pidemmällä aikavälillä muuttuneet juuri ollenkaan. Koko tekstisi on muutenkin ympäripyöreää aivokuollutta lätinää. Todellisuushan on se, että meillä on yhä pienempi porukka joka kantaa vastuun siitä, että niille "kärsiville" riittäisi jaettavaa. Todellisuushan on, että nämä "kärsivät" ovat ääni käheänä jatkuvasti huutamassa lisää maksettavaa ja työtä muille nostamatta itse tikkua ristiin. Se, että jatkuvasti vaatii muita työskentelemään enemmän ja kovemmin oman elintasonsa ylläpitämiseksi on todellista ahneutta ja itsekkyyttä
Uskotko itse tuohon väitteeseesi tuloeroista? Taidat ollla melkoisen sivistymätön ihminen, joka ei ilmeisesti lue kuin korkeintaan Verkkomediaa. Nimittäin Suomen kasvaneista tuloeroista on kirjoitettu useammassakin mediassa. Suomen tuleorot olivat vielä 90-luvulla maailman pienimmät, sen jälkeen ne alkoivat kasvaa - harjoitetun talouspolitiikan seurauksena - kaikkein nopeimmin EU-maista. Sijoitumme nyt tuloerojen suhteen keskivaiheille, mutta vain erinomaisen lähtökohdan ansiosta, niin nopeaa on ollut tuloerojemme kasvu.
OECD:n mukaan Suomen kasvaneet tuloerot ovat kutistaneet talouskasvustamme 9 %.
Holkerin hallituksessa Kokoomuksen tärkein päämäärä oli rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen sääntelystä.. Kuten tiedämme, se on nistui ja johti kasinotalouteen ja sitten syvimpään lamaan ikinä. Silloin alkoi muuttua omistaminenkin; kiinteästä omaisuudesta siirryttiin pörssiosakkeisiin.
Ahon kepu-kokoomushallitus puolestaan teki suuren verouudistuksen, eli eriytti ansiotulojen ja pääomatulojen verotuksen. Aiemmin kaikki tulot laskettiin yhteen ja niitä verotettiin progressivisesti. Enää jäi vainansiotulot, eli palkkatulot progressiivisen verotuksen alle.
Tästä puolestaan lähti käyntiin ansiotulojen muuntaminen kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi, joka oli mahdollista lähinnä yrittäjille. Tämä muuntaminen on jatkunut äthän päivään saakka, mikä on yksi syy kuntien vaikuksiin peruspalveluiden tuottamisessa; pääomatuloista, vaikka ne olisivat henkilön pääasialliset tulot, ei makseta lainkaan kunnallisveroa. Siitäkään huolimatta, että suurten pääomatulojen varassa elävät käyttävät kuntien peruspalveluita, vaikka eivät niistä mitään maksa.
Tilastollinen tosiasia on (Osakesäästäjien keskusliitto) , että vain piensijoittajat maksavat pääomatuloistaan verot säädetyn prosentin mukaisesti. Hallituksemme ovat hyväksyneet laillisiksi erilaisia veronmaksun välttelyyn tarjottavia juttuja, kuten vakuutuskuoret ja kapitalisaatiosopimukset ja viimeisimpänä hallintarekisteri. Niiden käyttäminen maksaa (pääasiassa pankit saavat siitä tuottoa itselleen) melko paljon, joten ainoastaan suuria pääomatuloja saavien kannattaa niitä käyttää.
Kelan tutkimusblogista käy ilmi, että aivan liian monet suuria pääomatuloja saavat maksavat veroa joko eivät lainkaan, tai vähemmän kuin pienituloiset palkansaaajat.
Jatkuu....
Tuloerot Suomessa on edelleen Euroopan kuudenneksi pienimmät.
Pääomatulo on korkoa sijoitetulle pääomalle, se ei tule tyhjästä. Sijoitettu pääoma on jo kertaalleen veroteeu, joten pääomatulon kokonaiseverotus on paljon muuta kun se viimeisen erän 30 pinnaa ja risat.
Pääomatuloa ei saa jollei sijoita pääomaa. Sillä pääomalla yritys pyörittää toimintaansa ja työllistää ja maksaa veroja.Taustatiedot kuntoon.
Järjestelmä kuitenkin mahdollistaa tuloerojen kasvun. Lisäksi se hajauttaa vastuuta, mikä ilmenee moraalikatona. Yritykset ajattelevat olevansa vastuussa ensisijaisesti osakkeenomistajille ja tuottaa mahdollisimman paljon voittoa. Osakkeenomistajat taas ajattelevat olevansa pieni tekijöitä, joilla ei ole vastuuta tai velvollisuuksia, mutta jotka odottavat mahdollisimman suuria voittoja. Kuka kantaa vastuun? On ihan selvää, että yrityksen pyrkiessä maksimoimaan voitot, se ei voi toimia kovin eettisesti tai kestävästi eikä edistää yhteiskuntaa ja yhteisöä toiminnallaan. Toki jotain pientä näpertelyä on siihen suuntaan, mutta isossa mittakaavassa se on aika mahdotonta.
Ei ole olemassa kaksinkertaista verotusta.
Yritykset maksavat yhteisöveroa (jos maksavat; Suomen yhteisöverotus on alle EU-maiden keskiarvon, eli 20 %, silti maksetun yhteisöveron mediaani on vain 8 % ja suurilla yrityksillä 4 %), koska ne käyttävät ja tarvitsevat verovaroista tuotettuja rakenteita toiminnassaan, mm. tieinfra, erilaiset viranomaisrakenteet - ja verovaroista myös koulutetaan yritysten tarvitsema työvoima.
Osingonsaajan tulo on puolestaan täysin henkilökohtaista tuloa, eikä mitenkään voi puolustella sitä, että yksikään kansalainen jättää maksamatta veronsa. Osingonsaaja laitaa vain pöoman työskentelemään puolestaan, kun taas palkansaaja tekee sen fyysisesti itse. Täysin verrannollisia asioita keskenään.
Jokainen meistä on saanut yhteiskunnalta asioita, joiden laskennallinen rahallinen arvo on erittäin merkittävä. Näitä asioita me maksamme veroissamme yhteiskunnalle takaisin - ja mahdollistamme siten niiden tarjoamisen seuraavallekin sukupolvelle, itseämme nuoremmille. Kun velka on veroissa maksettu (vie tosi monta vuotta hyvätuloisiltakin), siirrrymme vasta nettomaksajiksi. Nettomaksajia olemme jonkin aikaa, kunnes vanhuuden koittaessa meistä tulee taas nettosaajia.
Olen itsekin sijoittaja ja kuulun heihin, jotka mukisematta maksavat verot säädetyn mukaisesti myös pääomatuloista.
Veronmaksun vältelijät ovat niitä todellisia yhteiskunna vapaamatkustajia.
En puhunut veroista. Tarkoitin yritysten eettistä vastuuta yhteiskunnasta, yhteisöstä ja ympäristöstä. Osakkeenomistajien tulisi ottaa osaa tähän vastuuseen ja harkita tarkkaan, minkä yrityksen osakkeisiin sijoittaa.
Eihän kukaan laita rahojaan tappiolliseen yritykseen. Eettisyys on kasvattamassa merkitystään, mutta kyllä pääaomasijoittaja haluaa sijoitukselleen tuottoa. Olisi lapsellista kuvitella muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloerot eivät ole itseasiassa useammallakaan mittarilla pidemmällä aikavälillä muuttuneet juuri ollenkaan. Koko tekstisi on muutenkin ympäripyöreää aivokuollutta lätinää. Todellisuushan on se, että meillä on yhä pienempi porukka joka kantaa vastuun siitä, että niille "kärsiville" riittäisi jaettavaa. Todellisuushan on, että nämä "kärsivät" ovat ääni käheänä jatkuvasti huutamassa lisää maksettavaa ja työtä muille nostamatta itse tikkua ristiin. Se, että jatkuvasti vaatii muita työskentelemään enemmän ja kovemmin oman elintasonsa ylläpitämiseksi on todellista ahneutta ja itsekkyyttä
Uskotko itse tuohon väitteeseesi tuloeroista? Taidat ollla melkoisen sivistymätön ihminen, joka ei ilmeisesti lue kuin korkeintaan Verkkomediaa. Nimittäin Suomen kasvaneista tuloeroista on kirjoitettu useammassakin mediassa. Suomen tuleorot olivat vielä 90-luvulla maailman pienimmät, sen jälkeen ne alkoivat kasvaa - harjoitetun talouspolitiikan seurauksena - kaikkein nopeimmin EU-maista. Sijoitumme nyt tuloerojen suhteen keskivaiheille, mutta vain erinomaisen lähtökohdan ansiosta, niin nopeaa on ollut tuloerojemme kasvu.
OECD:n mukaan Suomen kasvaneet tuloerot ovat kutistaneet talouskasvustamme 9 %.
Holkerin hallituksessa Kokoomuksen tärkein päämäärä oli rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen sääntelystä.. Kuten tiedämme, se on nistui ja johti kasinotalouteen ja sitten syvimpään lamaan ikinä. Silloin alkoi muuttua omistaminenkin; kiinteästä omaisuudesta siirryttiin pörssiosakkeisiin.
Ahon kepu-kokoomushallitus puolestaan teki suuren verouudistuksen, eli eriytti ansiotulojen ja pääomatulojen verotuksen. Aiemmin kaikki tulot laskettiin yhteen ja niitä verotettiin progressivisesti. Enää jäi vainansiotulot, eli palkkatulot progressiivisen verotuksen alle.
Tästä puolestaan lähti käyntiin ansiotulojen muuntaminen kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi, joka oli mahdollista lähinnä yrittäjille. Tämä muuntaminen on jatkunut äthän päivään saakka, mikä on yksi syy kuntien vaikuksiin peruspalveluiden tuottamisessa; pääomatuloista, vaikka ne olisivat henkilön pääasialliset tulot, ei makseta lainkaan kunnallisveroa. Siitäkään huolimatta, että suurten pääomatulojen varassa elävät käyttävät kuntien peruspalveluita, vaikka eivät niistä mitään maksa.
Tilastollinen tosiasia on (Osakesäästäjien keskusliitto) , että vain piensijoittajat maksavat pääomatuloistaan verot säädetyn prosentin mukaisesti. Hallituksemme ovat hyväksyneet laillisiksi erilaisia veronmaksun välttelyyn tarjottavia juttuja, kuten vakuutuskuoret ja kapitalisaatiosopimukset ja viimeisimpänä hallintarekisteri. Niiden käyttäminen maksaa (pääasiassa pankit saavat siitä tuottoa itselleen) melko paljon, joten ainoastaan suuria pääomatuloja saavien kannattaa niitä käyttää.
Kelan tutkimusblogista käy ilmi, että aivan liian monet suuria pääomatuloja saavat maksavat veroa joko eivät lainkaan, tai vähemmän kuin pienituloiset palkansaaajat.
Jatkuu....
Tuloerot Suomessa on edelleen Euroopan kuudenneksi pienimmät.
Pääomatulo on korkoa sijoitetulle pääomalle, se ei tule tyhjästä. Sijoitettu pääoma on jo kertaalleen veroteeu, joten pääomatulon kokonaiseverotus on paljon muuta kun se viimeisen erän 30 pinnaa ja risat.
Pääomatuloa ei saa jollei sijoita pääomaa. Sillä pääomalla yritys pyörittää toimintaansa ja työllistää ja maksaa veroja.Taustatiedot kuntoon.
Järjestelmä kuitenkin mahdollistaa tuloerojen kasvun. Lisäksi se hajauttaa vastuuta, mikä ilmenee moraalikatona. Yritykset ajattelevat olevansa vastuussa ensisijaisesti osakkeenomistajille ja tuottaa mahdollisimman paljon voittoa. Osakkeenomistajat taas ajattelevat olevansa pieni tekijöitä, joilla ei ole vastuuta tai velvollisuuksia, mutta jotka odottavat mahdollisimman suuria voittoja. Kuka kantaa vastuun? On ihan selvää, että yrityksen pyrkiessä maksimoimaan voitot, se ei voi toimia kovin eettisesti tai kestävästi eikä edistää yhteiskuntaa ja yhteisöä toiminnallaan. Toki jotain pientä näpertelyä on siihen suuntaan, mutta isossa mittakaavassa se on aika mahdotonta.
Yrityksen tarkoitus on tuottaa omistajalleen voittoa tai vähintään elättää omistajansa. Se on yrityksen tarkoitus. Usein yritys työllistää ulkopuolisiakin ja maksaa veroja ja näin välillisesti hyödyttää muitakin kuin omistajaansa.
Valtion yritysten tehtävä on tuottaa palveluja jotka ivat välttämättömiä maan toimivuudelle, kuten esim posti.
Yksinkertaista.
Itse ajattelen toisin. Jokaisen työpanoksen tulisi hyödyttää yhteiskuntaa ja niin tulisi toimia yritystenkin. Tämä maailma ja talous, mikä meillä nyt on, on tulosta juuri tästä, että "yritysten tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen". Ei tätä voi kutsua millään tavalla hyväksi maailmaksi. Ehkä järjestelmässä on kuin onkin jotain vikaa.
Yritys tuottaa hyödykkeitä joita tarvitaan, tai palveluita, ja työllistää. Sitä kautta, ja maksamalla veroja, se hyödyttää yhteiskuntaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloerot eivät ole itseasiassa useammallakaan mittarilla pidemmällä aikavälillä muuttuneet juuri ollenkaan. Koko tekstisi on muutenkin ympäripyöreää aivokuollutta lätinää. Todellisuushan on se, että meillä on yhä pienempi porukka joka kantaa vastuun siitä, että niille "kärsiville" riittäisi jaettavaa. Todellisuushan on, että nämä "kärsivät" ovat ääni käheänä jatkuvasti huutamassa lisää maksettavaa ja työtä muille nostamatta itse tikkua ristiin. Se, että jatkuvasti vaatii muita työskentelemään enemmän ja kovemmin oman elintasonsa ylläpitämiseksi on todellista ahneutta ja itsekkyyttä
Uskotko itse tuohon väitteeseesi tuloeroista? Taidat ollla melkoisen sivistymätön ihminen, joka ei ilmeisesti lue kuin korkeintaan Verkkomediaa. Nimittäin Suomen kasvaneista tuloeroista on kirjoitettu useammassakin mediassa. Suomen tuleorot olivat vielä 90-luvulla maailman pienimmät, sen jälkeen ne alkoivat kasvaa - harjoitetun talouspolitiikan seurauksena - kaikkein nopeimmin EU-maista. Sijoitumme nyt tuloerojen suhteen keskivaiheille, mutta vain erinomaisen lähtökohdan ansiosta, niin nopeaa on ollut tuloerojemme kasvu.
OECD:n mukaan Suomen kasvaneet tuloerot ovat kutistaneet talouskasvustamme 9 %.
Holkerin hallituksessa Kokoomuksen tärkein päämäärä oli rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen sääntelystä.. Kuten tiedämme, se on nistui ja johti kasinotalouteen ja sitten syvimpään lamaan ikinä. Silloin alkoi muuttua omistaminenkin; kiinteästä omaisuudesta siirryttiin pörssiosakkeisiin.
Ahon kepu-kokoomushallitus puolestaan teki suuren verouudistuksen, eli eriytti ansiotulojen ja pääomatulojen verotuksen. Aiemmin kaikki tulot laskettiin yhteen ja niitä verotettiin progressivisesti. Enää jäi vainansiotulot, eli palkkatulot progressiivisen verotuksen alle.
Tästä puolestaan lähti käyntiin ansiotulojen muuntaminen kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi, joka oli mahdollista lähinnä yrittäjille. Tämä muuntaminen on jatkunut äthän päivään saakka, mikä on yksi syy kuntien vaikuksiin peruspalveluiden tuottamisessa; pääomatuloista, vaikka ne olisivat henkilön pääasialliset tulot, ei makseta lainkaan kunnallisveroa. Siitäkään huolimatta, että suurten pääomatulojen varassa elävät käyttävät kuntien peruspalveluita, vaikka eivät niistä mitään maksa.
Tilastollinen tosiasia on (Osakesäästäjien keskusliitto) , että vain piensijoittajat maksavat pääomatuloistaan verot säädetyn prosentin mukaisesti. Hallituksemme ovat hyväksyneet laillisiksi erilaisia veronmaksun välttelyyn tarjottavia juttuja, kuten vakuutuskuoret ja kapitalisaatiosopimukset ja viimeisimpänä hallintarekisteri. Niiden käyttäminen maksaa (pääasiassa pankit saavat siitä tuottoa itselleen) melko paljon, joten ainoastaan suuria pääomatuloja saavien kannattaa niitä käyttää.
Kelan tutkimusblogista käy ilmi, että aivan liian monet suuria pääomatuloja saavat maksavat veroa joko eivät lainkaan, tai vähemmän kuin pienituloiset palkansaaajat.
Jatkuu....
Tuloerot Suomessa on edelleen Euroopan kuudenneksi pienimmät.
Pääomatulo on korkoa sijoitetulle pääomalle, se ei tule tyhjästä. Sijoitettu pääoma on jo kertaalleen veroteeu, joten pääomatulon kokonaiseverotus on paljon muuta kun se viimeisen erän 30 pinnaa ja risat.
Pääomatuloa ei saa jollei sijoita pääomaa. Sillä pääomalla yritys pyörittää toimintaansa ja työllistää ja maksaa veroja.Taustatiedot kuntoon.
Järjestelmä kuitenkin mahdollistaa tuloerojen kasvun. Lisäksi se hajauttaa vastuuta, mikä ilmenee moraalikatona. Yritykset ajattelevat olevansa vastuussa ensisijaisesti osakkeenomistajille ja tuottaa mahdollisimman paljon voittoa. Osakkeenomistajat taas ajattelevat olevansa pieni tekijöitä, joilla ei ole vastuuta tai velvollisuuksia, mutta jotka odottavat mahdollisimman suuria voittoja. Kuka kantaa vastuun? On ihan selvää, että yrityksen pyrkiessä maksimoimaan voitot, se ei voi toimia kovin eettisesti tai kestävästi eikä edistää yhteiskuntaa ja yhteisöä toiminnallaan. Toki jotain pientä näpertelyä on siihen suuntaan, mutta isossa mittakaavassa se on aika mahdotonta.
Ei ole olemassa kaksinkertaista verotusta.
Yritykset maksavat yhteisöveroa (jos maksavat; Suomen yhteisöverotus on alle EU-maiden keskiarvon, eli 20 %, silti maksetun yhteisöveron mediaani on vain 8 % ja suurilla yrityksillä 4 %), koska ne käyttävät ja tarvitsevat verovaroista tuotettuja rakenteita toiminnassaan, mm. tieinfra, erilaiset viranomaisrakenteet - ja verovaroista myös koulutetaan yritysten tarvitsema työvoima.
Osingonsaajan tulo on puolestaan täysin henkilökohtaista tuloa, eikä mitenkään voi puolustella sitä, että yksikään kansalainen jättää maksamatta veronsa. Osingonsaaja laitaa vain pöoman työskentelemään puolestaan, kun taas palkansaaja tekee sen fyysisesti itse. Täysin verrannollisia asioita keskenään.
Jokainen meistä on saanut yhteiskunnalta asioita, joiden laskennallinen rahallinen arvo on erittäin merkittävä. Näitä asioita me maksamme veroissamme yhteiskunnalle takaisin - ja mahdollistamme siten niiden tarjoamisen seuraavallekin sukupolvelle, itseämme nuoremmille. Kun velka on veroissa maksettu (vie tosi monta vuotta hyvätuloisiltakin), siirrrymme vasta nettomaksajiksi. Nettomaksajia olemme jonkin aikaa, kunnes vanhuuden koittaessa meistä tulee taas nettosaajia.
Olen itsekin sijoittaja ja kuulun heihin, jotka mukisematta maksavat verot säädetyn mukaisesti myös pääomatuloista.
Veronmaksun vältelijät ovat niitä todellisia yhteiskunna vapaamatkustajia.
En puhunut veroista. Tarkoitin yritysten eettistä vastuuta yhteiskunnasta, yhteisöstä ja ympäristöstä. Osakkeenomistajien tulisi ottaa osaa tähän vastuuseen ja harkita tarkkaan, minkä yrityksen osakkeisiin sijoittaa.
Hyvä esimerkki on Body Shop. Oli niin eettinen että, ja kun oli saanut maineensa eettisenä, möi omistaja sen L'Orealille isolla rahalla. Niin se keksi murenee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloerot eivät ole itseasiassa useammallakaan mittarilla pidemmällä aikavälillä muuttuneet juuri ollenkaan. Koko tekstisi on muutenkin ympäripyöreää aivokuollutta lätinää. Todellisuushan on se, että meillä on yhä pienempi porukka joka kantaa vastuun siitä, että niille "kärsiville" riittäisi jaettavaa. Todellisuushan on, että nämä "kärsivät" ovat ääni käheänä jatkuvasti huutamassa lisää maksettavaa ja työtä muille nostamatta itse tikkua ristiin. Se, että jatkuvasti vaatii muita työskentelemään enemmän ja kovemmin oman elintasonsa ylläpitämiseksi on todellista ahneutta ja itsekkyyttä
Uskotko itse tuohon väitteeseesi tuloeroista? Taidat ollla melkoisen sivistymätön ihminen, joka ei ilmeisesti lue kuin korkeintaan Verkkomediaa. Nimittäin Suomen kasvaneista tuloeroista on kirjoitettu useammassakin mediassa. Suomen tuleorot olivat vielä 90-luvulla maailman pienimmät, sen jälkeen ne alkoivat kasvaa - harjoitetun talouspolitiikan seurauksena - kaikkein nopeimmin EU-maista. Sijoitumme nyt tuloerojen suhteen keskivaiheille, mutta vain erinomaisen lähtökohdan ansiosta, niin nopeaa on ollut tuloerojemme kasvu.
OECD:n mukaan Suomen kasvaneet tuloerot ovat kutistaneet talouskasvustamme 9 %.
Holkerin hallituksessa Kokoomuksen tärkein päämäärä oli rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen sääntelystä.. Kuten tiedämme, se on nistui ja johti kasinotalouteen ja sitten syvimpään lamaan ikinä. Silloin alkoi muuttua omistaminenkin; kiinteästä omaisuudesta siirryttiin pörssiosakkeisiin.
Ahon kepu-kokoomushallitus puolestaan teki suuren verouudistuksen, eli eriytti ansiotulojen ja pääomatulojen verotuksen. Aiemmin kaikki tulot laskettiin yhteen ja niitä verotettiin progressivisesti. Enää jäi vainansiotulot, eli palkkatulot progressiivisen verotuksen alle.
Tästä puolestaan lähti käyntiin ansiotulojen muuntaminen kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi, joka oli mahdollista lähinnä yrittäjille. Tämä muuntaminen on jatkunut äthän päivään saakka, mikä on yksi syy kuntien vaikuksiin peruspalveluiden tuottamisessa; pääomatuloista, vaikka ne olisivat henkilön pääasialliset tulot, ei makseta lainkaan kunnallisveroa. Siitäkään huolimatta, että suurten pääomatulojen varassa elävät käyttävät kuntien peruspalveluita, vaikka eivät niistä mitään maksa.
Tilastollinen tosiasia on (Osakesäästäjien keskusliitto) , että vain piensijoittajat maksavat pääomatuloistaan verot säädetyn prosentin mukaisesti. Hallituksemme ovat hyväksyneet laillisiksi erilaisia veronmaksun välttelyyn tarjottavia juttuja, kuten vakuutuskuoret ja kapitalisaatiosopimukset ja viimeisimpänä hallintarekisteri. Niiden käyttäminen maksaa (pääasiassa pankit saavat siitä tuottoa itselleen) melko paljon, joten ainoastaan suuria pääomatuloja saavien kannattaa niitä käyttää.
Kelan tutkimusblogista käy ilmi, että aivan liian monet suuria pääomatuloja saavat maksavat veroa joko eivät lainkaan, tai vähemmän kuin pienituloiset palkansaaajat.
Jatkuu....
Tuloerot Suomessa on edelleen Euroopan kuudenneksi pienimmät.
Pääomatulo on korkoa sijoitetulle pääomalle, se ei tule tyhjästä. Sijoitettu pääoma on jo kertaalleen veroteeu, joten pääomatulon kokonaiseverotus on paljon muuta kun se viimeisen erän 30 pinnaa ja risat.
Pääomatuloa ei saa jollei sijoita pääomaa. Sillä pääomalla yritys pyörittää toimintaansa ja työllistää ja maksaa veroja.Taustatiedot kuntoon.
Järjestelmä kuitenkin mahdollistaa tuloerojen kasvun. Lisäksi se hajauttaa vastuuta, mikä ilmenee moraalikatona. Yritykset ajattelevat olevansa vastuussa ensisijaisesti osakkeenomistajille ja tuottaa mahdollisimman paljon voittoa. Osakkeenomistajat taas ajattelevat olevansa pieni tekijöitä, joilla ei ole vastuuta tai velvollisuuksia, mutta jotka odottavat mahdollisimman suuria voittoja. Kuka kantaa vastuun? On ihan selvää, että yrityksen pyrkiessä maksimoimaan voitot, se ei voi toimia kovin eettisesti tai kestävästi eikä edistää yhteiskuntaa ja yhteisöä toiminnallaan. Toki jotain pientä näpertelyä on siihen suuntaan, mutta isossa mittakaavassa se on aika mahdotonta.
Ei ole olemassa kaksinkertaista verotusta.
Yritykset maksavat yhteisöveroa (jos maksavat; Suomen yhteisöverotus on alle EU-maiden keskiarvon, eli 20 %, silti maksetun yhteisöveron mediaani on vain 8 % ja suurilla yrityksillä 4 %), koska ne käyttävät ja tarvitsevat verovaroista tuotettuja rakenteita toiminnassaan, mm. tieinfra, erilaiset viranomaisrakenteet - ja verovaroista myös koulutetaan yritysten tarvitsema työvoima.
Osingonsaajan tulo on puolestaan täysin henkilökohtaista tuloa, eikä mitenkään voi puolustella sitä, että yksikään kansalainen jättää maksamatta veronsa. Osingonsaaja laitaa vain pöoman työskentelemään puolestaan, kun taas palkansaaja tekee sen fyysisesti itse. Täysin verrannollisia asioita keskenään.
Jokainen meistä on saanut yhteiskunnalta asioita, joiden laskennallinen rahallinen arvo on erittäin merkittävä. Näitä asioita me maksamme veroissamme yhteiskunnalle takaisin - ja mahdollistamme siten niiden tarjoamisen seuraavallekin sukupolvelle, itseämme nuoremmille. Kun velka on veroissa maksettu (vie tosi monta vuotta hyvätuloisiltakin), siirrrymme vasta nettomaksajiksi. Nettomaksajia olemme jonkin aikaa, kunnes vanhuuden koittaessa meistä tulee taas nettosaajia.
Olen itsekin sijoittaja ja kuulun heihin, jotka mukisematta maksavat verot säädetyn mukaisesti myös pääomatuloista.
Veronmaksun vältelijät ovat niitä todellisia yhteiskunna vapaamatkustajia.
En puhunut veroista. Tarkoitin yritysten eettistä vastuuta yhteiskunnasta, yhteisöstä ja ympäristöstä. Osakkeenomistajien tulisi ottaa osaa tähän vastuuseen ja harkita tarkkaan, minkä yrityksen osakkeisiin sijoittaa.
Ajatuksesi on kaunis ja kannatettava - mutta äärettömän epärealistinen. Tosiasiassa sijoittajat, lähinnä suursijoittajat, viis veisaavat eettisyydestä, heille ainoa merkityksellinen asia on tuotto - ja mieluiten mahdollisimman nopea sellainen.
Tästä on muodostunut jo globaali ongelma; Suursijoittajien lyhyet tuotto-odotukset estävät myös yritysten kehittämisen. Koska osingonjaon odotetaan kasvavan, eivät yritykset ole viime vuosina investoineet edes pääoman kulumisen vertaa (tilastotieto), mikä vaikeuttaa niiden pärjäämistä kilpailussa. Tämä ei suinkaan ole omiaan edistämään eettisyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Fakta 1: Suomi on alhaisten tuloerojen maa.
Fakta 2: Käytettävissä olevien rahatulojen ero ei ole kasvanut käytännössä lainkaan 2000-luvulla.
Fakta 3: Ruotsissa tuloerot ovat kasvaneet 90-luvulta Suomea enemmän ja silti maan talous porskuttaa.
http://www.stat.fi/til/tjt/2013/04/tjt_2013_04_2015-05-25_kat_004_fi.ht…
Ja kun keskustelussa väittää, että "ennen kaikki oli paremmin", olisi hyvä tarkentaa, milloin ja mitkä kaikki asiat olivat paremmin. Itse olen 70-luvun lapsi ja tulee heti mieleen lukuisia seikkoja, jotka ovat nykyään paremmin kuin omassa lapsuudessa. Tässä vain muutamia:
- lapsikuolleisuus ja muu sairaanhoito
- ravitsemus
- liikenneturvallisuus
- sosiaaliturva (Vuonna 1980 Suomen sosiaaliturvan menot olivat alle 20 miljardia ja 2015 jo 66,3 miljardia euroa)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eihän kukaan nykyään pidä huolta kenestäkään. Ei itsestään, ei avopuolisostaan, ei tyttöystävästään, ei täysi-ikäisistä lapsistaan, hyvä kun alaikäisistä, ei vanhemmistaan saati isovanhemmistaan. Ei kenestäkään lähimmäisestä.
Meitä, jotka pidämme huolta lähimmäisistämme rangaistaan hirveillä veroilla (koska joudumme tekemään mahdollisimman rahakkaita töitä, millä muuten hoitaisimme lähimmäisemme?). Ahkeroimme miten paljon tahansa saamme vain aina enemmän huollettavia, joista heidän omansa eivät tahdo huolehtia.
Tällekin kirjoitukselle todennäköisesti vain paskaisesti nauretaan. Siinä sen huomaa, ketkä ovat toisensa ansainneet...
Pummit alapeukuttaa, mutta eivät osaa kertoa mikä on syytös.
Menetys oli rikos, kateus oli syytös ja rangaistus on lynkkaus. Se on kaltaistemme kohtalo liian usein, tulla tuomituksi niiden puolelta, jotka eivät kymmenykseen kykene siitä mihin me.
Näin sen täytyy olla. Ei minua kukaan päinnaamaa olekaan tullut syyttämään, koska en ole tehnyt kenellekään mitään pahaa. Kun valitan verotuksesta, ovat sitä mieltä, että mihin minä rahaa tarvitsen enemmän kuin hekään.?!
Paljastavat siis, että kaikki mihin käyttäisivät rahaa on ihan turhaa ja itsekästä ja olettavat, että kaikki muutkin tekevät niin.
Minua ei kiinnosta, mitä ihmiset tekevät rahoillaan. Tehköön kukin mitä lystää, omapa on häpeänsä.
Itse pidän huolta lähimmäisistäni ja teen sen omilla rahoillani, en muiden rahoilla, kuten vassarit.Sinä tai läheisesi ette siis ole syntyneet julkisessa sairaalassa, käyneet neuvolassa, saaneet rokotuksia, olleet päivähoidossa tai kotihoidossa kotihoidontuella, käyneet peruskoulua, toista astetta, korkeakoulua, nostaneet asumistukea tai lapsilisää, sairastaneet, käyneet lääkärissä, retkeilleet valtion metsissä, käyttäneet kirjastoa, käyneet verotoimistossa tmv. vastaavassa virastossa, ajaneet yleisillä teillä jne. kuten me vasemmistolaiset?
Eihän tällainen kommentti ole osoitus kuin epärehellisyydestä. Kirjoittaa pitkiä analyyttisen kuuloisia kirjoituksia, mutta ei ole ymmärtävinään mitään suuruusluokista.
Jos minun maksamani verot eivät riitä osuuteni kattamiseen (mukamas, naurettava väite), niin enkö sitä suuremmalla syyllä voi arvostella tulonsiirroilla elävää?
Olen syntynyt sairaalassa, käynyt neuvolassa, saanut rokotukset, ollut päivähoidossa, käynyt kaikki koulut, retkeillyt metsissä, käyttänyt kirjastoa paljon ja lääkäriäkin joskus. Yleisiä teitä olen myös käyttänyt. Äiti ja isäni ovat maksaneet veronsa.
Lapseni ovat myös syntyneet, käyneet neuvolassa, olen hoitanut heitä kotihoidontuen hoitorahaosuudella ja saanut lapsilisiä, päivähoitoa ja alakoulua emme ole käyttäneet, emmekä hae mitään omista tuloista riippuvaisia tukia, koska tahdomme elättää itse perheemme. Näin teimme myös silloin kun olisimme saaneet asumistukea 900 euroa kuussa ja hoitolisää. Kannatan kaikkien näiden tukien poistamista, vaikka erityisesti asumistuki on hirvittävän epäreilu. Kirjastosta maksaisin mielelläni ja terveydenhuollosta. Harkinnanvaraisen toimeentulotuen saattaisin jättää, jos taso olisi kohdillaan ja ehdot muutenkin eli että hakijalla ei ole elätyskykyisiä lähimmäisiä.
Infra, armeija, poliisi, koulutus ja jossain määrin terveydenhuolto on kannatettavaa hoitaa verovaroin, mutta tietänet, ettei meidän osuudeksemme millään saada 30 tonnia vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kapitalismi on karannut hallinnasta. Varallisuus on keskittynyt niin paljon, että kulminaatiopiste on ohitettu ja se imee kaiken itseensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloerot eivät ole itseasiassa useammallakaan mittarilla pidemmällä aikavälillä muuttuneet juuri ollenkaan. Koko tekstisi on muutenkin ympäripyöreää aivokuollutta lätinää. Todellisuushan on se, että meillä on yhä pienempi porukka joka kantaa vastuun siitä, että niille "kärsiville" riittäisi jaettavaa. Todellisuushan on, että nämä "kärsivät" ovat ääni käheänä jatkuvasti huutamassa lisää maksettavaa ja työtä muille nostamatta itse tikkua ristiin. Se, että jatkuvasti vaatii muita työskentelemään enemmän ja kovemmin oman elintasonsa ylläpitämiseksi on todellista ahneutta ja itsekkyyttä
Uskotko itse tuohon väitteeseesi tuloeroista? Taidat ollla melkoisen sivistymätön ihminen, joka ei ilmeisesti lue kuin korkeintaan Verkkomediaa. Nimittäin Suomen kasvaneista tuloeroista on kirjoitettu useammassakin mediassa. Suomen tuleorot olivat vielä 90-luvulla maailman pienimmät, sen jälkeen ne alkoivat kasvaa - harjoitetun talouspolitiikan seurauksena - kaikkein nopeimmin EU-maista. Sijoitumme nyt tuloerojen suhteen keskivaiheille, mutta vain erinomaisen lähtökohdan ansiosta, niin nopeaa on ollut tuloerojemme kasvu.
OECD:n mukaan Suomen kasvaneet tuloerot ovat kutistaneet talouskasvustamme 9 %.
Holkerin hallituksessa Kokoomuksen tärkein päämäärä oli rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen sääntelystä.. Kuten tiedämme, se on nistui ja johti kasinotalouteen ja sitten syvimpään lamaan ikinä. Silloin alkoi muuttua omistaminenkin; kiinteästä omaisuudesta siirryttiin pörssiosakkeisiin.
Ahon kepu-kokoomushallitus puolestaan teki suuren verouudistuksen, eli eriytti ansiotulojen ja pääomatulojen verotuksen. Aiemmin kaikki tulot laskettiin yhteen ja niitä verotettiin progressivisesti. Enää jäi vainansiotulot, eli palkkatulot progressiivisen verotuksen alle.
Tästä puolestaan lähti käyntiin ansiotulojen muuntaminen kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi, joka oli mahdollista lähinnä yrittäjille. Tämä muuntaminen on jatkunut äthän päivään saakka, mikä on yksi syy kuntien vaikuksiin peruspalveluiden tuottamisessa; pääomatuloista, vaikka ne olisivat henkilön pääasialliset tulot, ei makseta lainkaan kunnallisveroa. Siitäkään huolimatta, että suurten pääomatulojen varassa elävät käyttävät kuntien peruspalveluita, vaikka eivät niistä mitään maksa.
Tilastollinen tosiasia on (Osakesäästäjien keskusliitto) , että vain piensijoittajat maksavat pääomatuloistaan verot säädetyn prosentin mukaisesti. Hallituksemme ovat hyväksyneet laillisiksi erilaisia veronmaksun välttelyyn tarjottavia juttuja, kuten vakuutuskuoret ja kapitalisaatiosopimukset ja viimeisimpänä hallintarekisteri. Niiden käyttäminen maksaa (pääasiassa pankit saavat siitä tuottoa itselleen) melko paljon, joten ainoastaan suuria pääomatuloja saavien kannattaa niitä käyttää.
Kelan tutkimusblogista käy ilmi, että aivan liian monet suuria pääomatuloja saavat maksavat veroa joko eivät lainkaan, tai vähemmän kuin pienituloiset palkansaaajat.
Jatkuu....
Tuloerot Suomessa on edelleen Euroopan kuudenneksi pienimmät.
Pääomatulo on korkoa sijoitetulle pääomalle, se ei tule tyhjästä. Sijoitettu pääoma on jo kertaalleen veroteeu, joten pääomatulon kokonaiseverotus on paljon muuta kun se viimeisen erän 30 pinnaa ja risat.
Pääomatuloa ei saa jollei sijoita pääomaa. Sillä pääomalla yritys pyörittää toimintaansa ja työllistää ja maksaa veroja.Taustatiedot kuntoon.
Järjestelmä kuitenkin mahdollistaa tuloerojen kasvun. Lisäksi se hajauttaa vastuuta, mikä ilmenee moraalikatona. Yritykset ajattelevat olevansa vastuussa ensisijaisesti osakkeenomistajille ja tuottaa mahdollisimman paljon voittoa. Osakkeenomistajat taas ajattelevat olevansa pieni tekijöitä, joilla ei ole vastuuta tai velvollisuuksia, mutta jotka odottavat mahdollisimman suuria voittoja. Kuka kantaa vastuun? On ihan selvää, että yrityksen pyrkiessä maksimoimaan voitot, se ei voi toimia kovin eettisesti tai kestävästi eikä edistää yhteiskuntaa ja yhteisöä toiminnallaan. Toki jotain pientä näpertelyä on siihen suuntaan, mutta isossa mittakaavassa se on aika mahdotonta.
Yrityksen tarkoitus on tuottaa omistajalleen voittoa tai vähintään elättää omistajansa. Se on yrityksen tarkoitus. Usein yritys työllistää ulkopuolisiakin ja maksaa veroja ja näin välillisesti hyödyttää muitakin kuin omistajaansa.
Valtion yritysten tehtävä on tuottaa palveluja jotka ivat välttämättömiä maan toimivuudelle, kuten esim posti.
Yksinkertaista.
Itse ajattelen toisin. Jokaisen työpanoksen tulisi hyödyttää yhteiskuntaa ja niin tulisi toimia yritystenkin. Tämä maailma ja talous, mikä meillä nyt on, on tulosta juuri tästä, että "yritysten tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen". Ei tätä voi kutsua millään tavalla hyväksi maailmaksi. Ehkä järjestelmässä on kuin onkin jotain vikaa.
Tämä näkyy myös ihan perusihmisen hyvinvoinnissakin. Ihmisen on jaksettava olla hyödyllinen ja kun tästä on mehut puristettu niin tätä aletaan hylkimään ja tilalle otetaan toinen.
Vierailija kirjoitti:
Kapitalismi on karannut hallinnasta. Varallisuus on keskittynyt niin paljon, että kulminaatiopiste on ohitettu ja se imee kaiken itseensä.
Huu!!
Mitäs ajattelit tehdä asialle?
Miten mun elämässä näkyy ka- ka-kapitalismi, voitko tehdä rautalankamallin, oon huono hahmottamaan avaruudellisia kappaleita.
Olen kuitenkin pääasiassa vaan kotiäiti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuloerot eivät ole itseasiassa useammallakaan mittarilla pidemmällä aikavälillä muuttuneet juuri ollenkaan. Koko tekstisi on muutenkin ympäripyöreää aivokuollutta lätinää. Todellisuushan on se, että meillä on yhä pienempi porukka joka kantaa vastuun siitä, että niille "kärsiville" riittäisi jaettavaa. Todellisuushan on, että nämä "kärsivät" ovat ääni käheänä jatkuvasti huutamassa lisää maksettavaa ja työtä muille nostamatta itse tikkua ristiin. Se, että jatkuvasti vaatii muita työskentelemään enemmän ja kovemmin oman elintasonsa ylläpitämiseksi on todellista ahneutta ja itsekkyyttä
Uskotko itse tuohon väitteeseesi tuloeroista? Taidat ollla melkoisen sivistymätön ihminen, joka ei ilmeisesti lue kuin korkeintaan Verkkomediaa. Nimittäin Suomen kasvaneista tuloeroista on kirjoitettu useammassakin mediassa. Suomen tuleorot olivat vielä 90-luvulla maailman pienimmät, sen jälkeen ne alkoivat kasvaa - harjoitetun talouspolitiikan seurauksena - kaikkein nopeimmin EU-maista. Sijoitumme nyt tuloerojen suhteen keskivaiheille, mutta vain erinomaisen lähtökohdan ansiosta, niin nopeaa on ollut tuloerojemme kasvu.
OECD:n mukaan Suomen kasvaneet tuloerot ovat kutistaneet talouskasvustamme 9 %.
Holkerin hallituksessa Kokoomuksen tärkein päämäärä oli rahoitusmarkkinoiden vapauttaminen sääntelystä.. Kuten tiedämme, se on nistui ja johti kasinotalouteen ja sitten syvimpään lamaan ikinä. Silloin alkoi muuttua omistaminenkin; kiinteästä omaisuudesta siirryttiin pörssiosakkeisiin.
Ahon kepu-kokoomushallitus puolestaan teki suuren verouudistuksen, eli eriytti ansiotulojen ja pääomatulojen verotuksen. Aiemmin kaikki tulot laskettiin yhteen ja niitä verotettiin progressivisesti. Enää jäi vainansiotulot, eli palkkatulot progressiivisen verotuksen alle.
Tästä puolestaan lähti käyntiin ansiotulojen muuntaminen kevyemmin verotetuiksi pääomatuloiksi, joka oli mahdollista lähinnä yrittäjille. Tämä muuntaminen on jatkunut äthän päivään saakka, mikä on yksi syy kuntien vaikuksiin peruspalveluiden tuottamisessa; pääomatuloista, vaikka ne olisivat henkilön pääasialliset tulot, ei makseta lainkaan kunnallisveroa. Siitäkään huolimatta, että suurten pääomatulojen varassa elävät käyttävät kuntien peruspalveluita, vaikka eivät niistä mitään maksa.
Tilastollinen tosiasia on (Osakesäästäjien keskusliitto) , että vain piensijoittajat maksavat pääomatuloistaan verot säädetyn prosentin mukaisesti. Hallituksemme ovat hyväksyneet laillisiksi erilaisia veronmaksun välttelyyn tarjottavia juttuja, kuten vakuutuskuoret ja kapitalisaatiosopimukset ja viimeisimpänä hallintarekisteri. Niiden käyttäminen maksaa (pääasiassa pankit saavat siitä tuottoa itselleen) melko paljon, joten ainoastaan suuria pääomatuloja saavien kannattaa niitä käyttää.
Kelan tutkimusblogista käy ilmi, että aivan liian monet suuria pääomatuloja saavat maksavat veroa joko eivät lainkaan, tai vähemmän kuin pienituloiset palkansaaajat.
Jatkuu....
Tuloerot Suomessa on edelleen Euroopan kuudenneksi pienimmät.
Pääomatulo on korkoa sijoitetulle pääomalle, se ei tule tyhjästä. Sijoitettu pääoma on jo kertaalleen veroteeu, joten pääomatulon kokonaiseverotus on paljon muuta kun se viimeisen erän 30 pinnaa ja risat.
Pääomatuloa ei saa jollei sijoita pääomaa. Sillä pääomalla yritys pyörittää toimintaansa ja työllistää ja maksaa veroja.Taustatiedot kuntoon.
Järjestelmä kuitenkin mahdollistaa tuloerojen kasvun. Lisäksi se hajauttaa vastuuta, mikä ilmenee moraalikatona. Yritykset ajattelevat olevansa vastuussa ensisijaisesti osakkeenomistajille ja tuottaa mahdollisimman paljon voittoa. Osakkeenomistajat taas ajattelevat olevansa pieni tekijöitä, joilla ei ole vastuuta tai velvollisuuksia, mutta jotka odottavat mahdollisimman suuria voittoja. Kuka kantaa vastuun? On ihan selvää, että yrityksen pyrkiessä maksimoimaan voitot, se ei voi toimia kovin eettisesti tai kestävästi eikä edistää yhteiskuntaa ja yhteisöä toiminnallaan. Toki jotain pientä näpertelyä on siihen suuntaan, mutta isossa mittakaavassa se on aika mahdotonta.
Yrityksen tarkoitus on tuottaa omistajalleen voittoa tai vähintään elättää omistajansa. Se on yrityksen tarkoitus. Usein yritys työllistää ulkopuolisiakin ja maksaa veroja ja näin välillisesti hyödyttää muitakin kuin omistajaansa.
Valtion yritysten tehtävä on tuottaa palveluja jotka ivat välttämättömiä maan toimivuudelle, kuten esim posti.
Yksinkertaista.
Itse ajattelen toisin. Jokaisen työpanoksen tulisi hyödyttää yhteiskuntaa ja niin tulisi toimia yritystenkin. Tämä maailma ja talous, mikä meillä nyt on, on tulosta juuri tästä, että "yritysten tarkoitus on tuottaa voittoa omistajilleen". Ei tätä voi kutsua millään tavalla hyväksi maailmaksi. Ehkä järjestelmässä on kuin onkin jotain vikaa.
Tämä näkyy myös ihan perusihmisen hyvinvoinnissakin. Ihmisen on jaksettava olla hyödyllinen ja kun tästä on mehut puristettu niin tätä aletaan hylkimään ja tilalle otetaan toinen.
On se kumma kun toinen syntyy uhriksi ja toinen ei. Kuka sua kiusaa? Jumalako?
Ihan olen naistenklinikalla syntynyt 30 vuotta sitten ja ihan tavis perheeseen. Kenenköhän vika se nyt on?
Kohdat 7 - 15 liittyvät asioihin, joita SUomen tulee ulko- j akehityspolitiikassaan ajaa, joten niitä en listaa tähän
Suomalaisten monikansallisten yritysten tulee
16)raportoida eri maissa maksamistaan veroista vuosikertomuksissaan kattavasti, selkeästi ja läpinäkyvästi,
(ei ole vaadittu eikä tapahtunut)
17)julkaista täydellinen yhtiörakenteensa vuosikertomuksessaan, (ei ole tapahtunut eikä vaadittu)
18)pidättäytyä veroparatiisiyhtiöiden käytöstä ja aggressiivisesta verosuunnittelusta,
( ei ole tapahtunut, päinvastoin, aggressivinen verosuunnitteluon lisääntynyt vauhdilla, smaoin veroparatiisen käyttö)
19)pankkien, tilintarkastusyhtiöiden ja muiden veroparatiisitalouden potentiaalisten välittäjätahojen tapauksessa pidättäytyä veroparatiisipalvelujen ja aggressiivisen verosuunnittelun tarjoamisesta,
(kai muistatte Nordean tapauksen...)
20)raportoida vuosi- ja yhteiskuntavastuukertomuksissaan toimistaan vastuullisina veronmaksajina.
(käykääpä katsomassa , näillä yrityksillä on netissä toimintakertomukset, mutta veronmaksusta ei puhuta mitään)
Vuonna 2016 ongelma on ollut julkisuudessa poikkeuksellisen näkyvästi esillä erityisesti Panaman tietovuodon (”Panama papers”) vuoksi. Papereista ilmeni kuuluisien ulkomaalaisten mutta myös joidenkin
varakkaiden suomalaisten piilottaneen varojaan veroparatiisivaltioihin.
Suomessa tehtyjen mielipidetutkimusten mukaan kansalaiset ovat valmiita jopa verojen korotuksiin, jos korotuksista kertyneet varat käytettäisiin hyvinvointipalvelujen kehittämiseen ja ylläpitoon.
Viime vuosien veropolitiikassa on vähennetty tuloverotuksen progressiivisuuttaja lisätty kulutusveroja, jotka ovat tasaveroja tai regressiivisiä tulotasoon nähden.
Käännän syyttävän sormeni Kepuun ja Kokoomukseen, jotk aovat myös olleet koko 2000-luvun vastuussa verotuspolitiikasta, kuten myös verovarojen jakamisesta. Tosiasia on, että yritystuet (ne kaikkien, jopa elinkeinoelämän itsensä kritisoimat) ja maataloustuet ovat vieneet kasvavan potin yhtiesistä verovaroistamme.
Niiden jakopolitiikka on ollut samanlainen kuin verotuksemmekin; heille annetaan, jotka vähiten tarvitsevat ja he, jotka tarvitsevat eniten, saavat vähiten.