Lue keskustelun säännöt.
Sairausloma ja sen jälkeen paluu töihin. Keskustelu esimiehen kanssa tulossa, kokemuksia=
08.08.2017 |
Minulla on eräs sairaus, joka aiheuttaa paljon kipua. Esim.reuma tai vaikkapa chronin tauti, en nyt halua tarkkaa diagnoosia täällä kertoa. No olin sitten kivun takia useampaan otteeseen poissa päivän poissaoloja (todistus oli lääkäriltä) ja työnantaja eli esimies puuttui asiaan. Eli meillä oli keskustelu, voisiko työpaikka tehdä jotain. Parannuksia on yritetty, mutta kun ei auta. Keskustelu oli mielestäni hyvä ja sain sanottua, että sairaus on todellinen ja oon oikeasti pois vaan jos en pysty enää.
Olen ollut myös ahdistunut ja masentunut pitkään, tosin näiden takia en ole ollut poissa.
Nyt muutama päivä sitten paloi käämi kokonaan, siis vaan flipsahti päässä. En jaksa enää kipua, en voi keskittyä töihin ja halusin tappaa itseni. Jouduin menemään päivystykseen, koska todella meinasin viime työpäivän jälkeen hypätä bussin alle. Kyllä, saan nyt terapian ja akuuttiin hätään sain rauhoittavia, mielialalääke tulee myös jos kipu ei helpota tai mieliala ei nouse.
Saikkua on siis tällä kipusairauden diagnoosilla ja ahdistusdiagnoosilla. Kipu mennyt niin paljon pahemmaksi, että lääkärin mielestä se pitäisi nyt eka saada kuriin niin jospa tämä tästä, jos ei niin sitten mielialalääke. Kun tämä kipu masentaa tietenkin eniten :(. Työnantajalle kerroin puhelimessa tietenkin, että olen niin kipeä tästä syystä ja en pääse töihin. Saikkua sain 1,5 vkoa ja sit uus lääkäriaika ja katotaan.
Mietin kuitenkin (tällanen stressaaja kun oon :( ) että mitenhän tuo keskustelu menee saikun jälkeen? Sellainen on varmasti tulossa. Tuntuu muutenkin, että jos kipu ei helpota ja mieliala nouse niin en kerta kaikkiaan kykene töihin tossa viikon päästä, en voi ajatella muuta kun tätä vittumaista kipua. Pääsen tästä kivusta/fyys.sairaudesta myöskin erikoislääkärille toki, että jos jotain uutta lääkettä kokeilis.
Mitä mun tarvii tuolla työnantajan keskustelussa kertoa? En haluaisi valittaa enkä näitä mt-juttuja kertoa :(. Voin toki kertoa, että olen erittäin uupunut tämän kivun takia.
Koko kevään olen sinnitellyt, sinnitellyt, sinnitellyt... Olen ottanut niin paljon kipulääkkeitä käydäkseni töissä, että ne eivät enää tehoa ja nyt tässä saikun aikana onkin tarkoitus vieroittautua koukuttavista kipulääkkeistä hetkeksi. Oon siis aina menny töihin, en koskaan lähtenyt kesken päivän pois, itkenyt kipua huoneessani ja kotiin tullessa rojahtanut sänkyyn itkemään kun väsyttää (lääkkeet, kipu) ja en oo saanut tehtyä oikein mitään. En enää edes syö ja yritän nyt tehdä tähän muutosta.
En keksi itse yhtään, mitä työpaikka voisi tehdä toisin. Valitettavasti. Osasairauslomaa olen miettinyt, taloudellinen tappio vaan pelottaa. Tosin se on pienin murhe nyt :(. Esimieheni kertoi viimeksi olevansa turhautunut kun sairauteni ei näy päälle päin ja työpaikan on vaikea tehdä mitään muutosta. Itse työ ei ole fyysisesti kuormittavaa ja työssä ei sinänsä ole vikaa. En vaan pääse kauppaankaan oikeen nyt, joko ahdistaa niin paljon tai sitten kipu lyö taas läpi.
Miten teillä muilla on mennyt noi keskustelut? Haluaisin, että se on uhkan sijasta mahdollisuus.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleekohan siitä sit joku ongelma, jos saan pidemmän saikun vaikka tolla masennusdiagnoosilla? :( Sillä kun on tunnetusti helpompi saada jokunen kuukaus, toisin kuin nämä kipusairaudet yms niin näiden kanssa se on niin hankalaa. Kirjoittavat juuri noita lyhyitä max. viikon pätkiä, sitten porukka sinnittelee ja sinnittelee ja taas ollaan viikko poissa. Eipä se työnantajallekaan hyvälle näytä ja onhan se turhauttavaa.
Niin noh...kerrotko mikä onkaan se kipusairaus/kipusairaudet joka maagisesti paranee sillä pidemmällä sairaslomalla? Käytännössähän nuo pitkät sairaslomat ovat tehokkain keino vieroittaa työntekijä lopullisesti siitä työstään. Sitäkö haluat? Rivien välistä luettuna tekstisi vähän siihen suuntaan viittaavat.
No paljon mieluummin oisin tänääki ollut töissä, kun kipeänä kotona. Jos en töitä haluis tehdä ni irtisanoisin itseni, ottaisin karenssin ja olisin kotona. Tällä hetkellä toki asenne työhön paluuseen on negatiivinen kun on niin pirun kipeä :(. Mutta noin yleisesti ottaen, niinhän se taitaa olla että mitäpä pitkään kotona makaaminen auttais. Tärkeintä saada levättyä hetki, mutta ei kyllä vuotta. Pidempää sairaslomaa ihmettelin ja mietin kun tuolla ylempänä ketjussa tuli jo sanomista, että ei saisi olla noita lyhyitä päiviä pois kun käy niin kalliiksi työnantajalle :)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla on siis yleinen sairaus eli diagnoosin tietää kaikki, just tyyliin reuma. Tosin olen kertonut, että mulla tämä on hyvin hankalaa ja kerroin viimeksi aika tarkkaan hänelle, että mitkä ovat oireeni ja miten ne ilmenevät. Kerroin myös olevani erikoislääkärin hoidossa. Esimies sinänsä ymmärsi, tosin ilmeestä näin että ei usko ehkä ihan täysin.
Tää sairaus on ollut jo vuosia ja olen selvinnyt tän kans ihan kivasti opinnoista yms, lääkkeitä piti ottaa vain muutamasti viikossa ihan maksimissaan ja ei päässyt kipu kroonistumaan. Joskus meni kuukausikin ilman lääkettä. Nyt tämä sinnittely ja sitä kautta jatkuva nappien napsiminen on saanut kivun toki pahenemaan ja tilanne on siksikin näin vaikea. Mulla on myös mennyt vatsa ihan paskaksi noista kipulääkkeistä, vaikka käytän vatsansuojalääkettä. No oli miten oli, joka tapauksessa tilanne on nyt tämä ja sattuu, enkä enää suostu syömään päivittäin/lähes päivittäin kipulääkkeitä. Kun saan tämän akuutin tilanteen "laukeamaan" enkä päästä itseäni enää yhtä loppuun, uskon pystyväni töihin aika lailla silleen miten ennenkin eli ihan hyvin. Eli en mä ihan työkyvyttömyyskamaa oo pysyvästi, ainakaan toivottavasti.
Osaako joku kertoa tuosta osasairauspäivärahasta? Mulla varmaan suurin ongelma miks kevällä aloin palaa loppuun oli työpäivien pituudet. Kipu alkoi lyömään läpi esim.klo 13, mutta kotiin en voi lähteä. Jos lähden heti kun saan, tulee työaikasaldoon miinusta ja siitä taas tuli stressi, että joku päivä pitäisi kyetä vielä pidempi päivä tekee ja kun tiesi, että jokainen päivä on aika huono. Aamut meni usein ihan kivasti, mutta se kun ei pääse lepäämään kivun kanssa niin aiheuttaa lääkärin mukaan kroonistumista ja ahdistumista tietenkin myös. Mietin, että lyhyempi päivä hetken voisi olla hyvä vaihtoehto. Tosin en tiedä onko se sitten tuo osasairauspäiväraha vai mikä? Muutenki matala palkkaisella alalla niin omaan piikkiin ei onnistu, oon sitten ennemmin vaikka vielä pienemmällä rahalla kotona. Saapahan levätä rauhassa :'(
Ap
Rehellisyyttä peliin, et kykene työhösi. Saikkua hakemaan, ole rehellinen työnantajalle ja lääkärissä. Ja sovi osa-aikaduunista jos se onnistuu. Tosin täydellinen pitkä saikku olisi parempi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleekohan siitä sit joku ongelma, jos saan pidemmän saikun vaikka tolla masennusdiagnoosilla? :( Sillä kun on tunnetusti helpompi saada jokunen kuukaus, toisin kuin nämä kipusairaudet yms niin näiden kanssa se on niin hankalaa. Kirjoittavat juuri noita lyhyitä max. viikon pätkiä, sitten porukka sinnittelee ja sinnittelee ja taas ollaan viikko poissa. Eipä se työnantajallekaan hyvälle näytä ja onhan se turhauttavaa.
Niin noh...kerrotko mikä onkaan se kipusairaus/kipusairaudet joka maagisesti paranee sillä pidemmällä sairaslomalla? Käytännössähän nuo pitkät sairaslomat ovat tehokkain keino vieroittaa työntekijä lopullisesti siitä työstään. Sitäkö haluat? Rivien välistä luettuna tekstisi vähän siihen suuntaan viittaavat.
No paljon mieluummin oisin tänääki ollut töissä, kun kipeänä kotona. Jos en töitä haluis tehdä ni irtisanoisin itseni, ottaisin karenssin ja olisin kotona. Tällä hetkellä toki asenne työhön paluuseen on negatiivinen kun on niin pirun kipeä :(. Mutta noin yleisesti ottaen, niinhän se taitaa olla että mitäpä pitkään kotona makaaminen auttais. Tärkeintä saada levättyä hetki, mutta ei kyllä vuotta. Pidempää sairaslomaa ihmettelin ja mietin kun tuolla ylempänä ketjussa tuli jo sanomista, että ei saisi olla noita lyhyitä päiviä pois kun käy niin kalliiksi työnantajalle :)
ap
Mutta et ole töissä etkä pysty täysipainoiseen duuniin.
Makaat kotona ja haluat palkan. Et halua saikulle rahan vuoksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä sinnittelin oman sairauteni kanssa töissä samalla tavalla. Sitten tuli pahenemisvaihe, joka meni vaan pahemmaksi. Hoitava lääkäri kirjoitti kahden kuukauden saikun. Jossain vaiheessa oli palaveri ta:n ja työterveyslääkärin kanssa ja sovimme, että palaan töihin osasairauspäivärahan turvin.
Tein puolta työaikaa siten, että kävin töissä neljänä päivänä viikossa. Isot työnantajat maksavat yleensä palkan kokonaisena ja hakevat Kelan päivärahan itselleen. Osa työnantajista maksaa palkan tehdystä työajasta ja itse pitää hakeaa Kelan päiväraha.
Minulle oli tuosta hyötyä, sillä töissä oli ongelmia jaksamisen kanssa edelleen ja lääkäreiden kanssa keskusteltuani päädyimme hakemaan minulle osatyökyvyttömyyseläkettä. Kaikissa työpaikoissa ei tuota pysty tekemään, joten siinä saa valita, sinnitteleekö töissä vai irtisanoutuuko. Tosin työnantaja voi tehdä tuon päätöksen, sitten onkin vaikea saada uutta työtä.
No ei kai sairauden vuoksi voida irtisanoa? Tietty jos on yt:t niin sittenhän varmasti sairastelijat ovat ensimmäisiä, jotka lähtee. Voiko osasaikulta siis siirtyä osatyökyvyttömyyseläkkeelle? Toivon, että tää kipu nyt tästä helpottais ja ei tarviis miettiä tommosia :(
ap
Juu, yt:t tuli ja meni. Jos on kokonaisen vuoden saikulla, voi työnantaja irtisanoa. Minä pidin vuosiloman osasairausloman jälkeen ja sinä aikana tuli päätös eläkkeestä. Olin loman jälkeen kuukauden kokoaikaisena ja aloitin sitten osa-aikatyöt. Kelan sivuilla on asiasta hyvin tietoa, myös joillain keskustelupalstoilla on kokemuksia.
Kuntoutustuki eli määräaikainen työkyvyttömyyseläke voisi olla sinulle hyvä vaihtoehto. Millainen työterveys sinulla on? Hoitava lääkäri voi kirjoittaa epikriisiin, mikä hänen arvionsa on ja lähettää sen työterveyslääkärillesi. Uskoisin, että saisit noin helpiten asiat eteenpäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Makaat kotona ja haluat palkan. Et halua saikulle rahan vuoksi?
Sairastaessa menot eivät pienene, päinvastoin lisääntyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuleekohan siitä sit joku ongelma, jos saan pidemmän saikun vaikka tolla masennusdiagnoosilla? :( Sillä kun on tunnetusti helpompi saada jokunen kuukaus, toisin kuin nämä kipusairaudet yms niin näiden kanssa se on niin hankalaa. Kirjoittavat juuri noita lyhyitä max. viikon pätkiä, sitten porukka sinnittelee ja sinnittelee ja taas ollaan viikko poissa. Eipä se työnantajallekaan hyvälle näytä ja onhan se turhauttavaa.
Niin noh...kerrotko mikä onkaan se kipusairaus/kipusairaudet joka maagisesti paranee sillä pidemmällä sairaslomalla? Käytännössähän nuo pitkät sairaslomat ovat tehokkain keino vieroittaa työntekijä lopullisesti siitä työstään. Sitäkö haluat? Rivien välistä luettuna tekstisi vähän siihen suuntaan viittaavat.
No paljon mieluummin oisin tänääki ollut töissä, kun kipeänä kotona. Jos en töitä haluis tehdä ni irtisanoisin itseni, ottaisin karenssin ja olisin kotona. Tällä hetkellä toki asenne työhön paluuseen on negatiivinen kun on niin pirun kipeä :(. Mutta noin yleisesti ottaen, niinhän se taitaa olla että mitäpä pitkään kotona makaaminen auttais. Tärkeintä saada levättyä hetki, mutta ei kyllä vuotta. Pidempää sairaslomaa ihmettelin ja mietin kun tuolla ylempänä ketjussa tuli jo sanomista, että ei saisi olla noita lyhyitä päiviä pois kun käy niin kalliiksi työnantajalle :)
ap
Mutta et ole töissä etkä pysty täysipainoiseen duuniin.
En niin, mutta vastasinkin tuohon missä taas oltiin pitkästä saikusta eri mieltä. Enkä haluaisi saikkua millään masennusdiagnoosilla jos en sitä koe ykkösongelmaksi, vaan kyllä se on ihan tämä kipu ja ahdistus tämän kivun määrästä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Makaat kotona ja haluat palkan. Et halua saikulle rahan vuoksi?
Usko jo, että olisin edelleenkin paljon mieluummin töissä kuin "makaisin kotona"! Mulla on ikävä työkavereita ja työyhteisöä jo muutaman saikkupäivän jälkeen. Oikeasti nää tällaiset loukkaa, että huvikseen ois kinuamassa saikkua tai kunhan vois palkan kanssa vaan kotona makoilla. Totta kai mua ainakin huolettaa, miten kävisi talouden jos ois sairauspäivärahalla. Siispä paljon mieluummin olisin jo ihan siitä syystä töissä jos pystyisin.
Ap
Tuolla kehoitetaan olemaan kertomaan psyykenpuolen asioista. Kyllä siihen sairauslomatodistukseen tulee kaikki ICD-koodit.
Ja varmasti se psyyke näyttelee nyt suurta osaa: akuutisti saat terapiaa, lääkeitä ahdistukseen jne
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa keskustella luottamushmiehen ja/tai työsuojeluvaltuutetun kanssa, ja mielellään pyytää jompikumpi myös mukaan niihin keskusteluihin mitä pomo pitää. Niiden homma on pitää työntekijän puolia, ja niiden kuuluis myös olla tietoisia kaikenlaisista erilaisista mahdollisuuksista, mitä voi kokeilla työhön paluun sujumiseksi. Suosittelen kans pitempää sairista, että saisit levättyä, ja pidettyä ittestäs huolta. Toivotan sulle voimia ja parempia aikoja!
Vierailija kirjoitti:
Tuolla kehoitetaan olemaan kertomaan psyykenpuolen asioista. Kyllä siihen sairauslomatodistukseen tulee kaikki ICD-koodit.
Ja varmasti se psyyke näyttelee nyt suurta osaa: akuutisti saat terapiaa, lääkeitä ahdistukseen jne
No kyllähän se varmaan näin on. Kun koko ajan on mennyt kivun kanssa huonosti, toki välillä ollut kivuttomiakin päiviä kevään jälkeen ja niistä olen kiitollinen. Tosin olo on silloinkin ku jyrän alle ois jäänyt. Menee kaikki energia myös töiden jälkeen lepäämiseen. No jospa tää tästä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se mielialalääke ei välttämättä olisi ollenkaan huono vaihtoehto, monet nostavat kipukynnystä pienilläkin annoksilla jonka vuoksi niitä käytetään kroonisen kivun hoitoon. Sen lisäksi henkinen kantti on monesti heikohko jos on koko ajan kipeä. Eli ne ikäänkuin helpottavat kahdelta kantilta tiöannetta.
Ei oo, tosin varsin ikävä ja vähätelty vaiva kuulemma sekin on?
Ap