Onko epänormaalia, emme tee kaikkea "lapsen ehdoilla"?

Vierailija kirjoitti:

Kaikkea sitä ihmiset pitävät lasten kiusaamisena. En enää ihmettele nykylasten kurin puutetta.

Mitä kurin puutetta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En edelleenkään ymmärrä, miksi lasta ei voisi kohdella tasapuolisena perheenjäsenenä. Siis ihan samalla tavalla kun muitakin. Eli ei etuoikeuksia, muuta kun tietysti esim.synttärit tai jos lapsella ja aikuisella kova vessahätä, niin tietysti lapsi pääsee ensin vessaan koska ei osaa pidätellä kuten aikuinen. Tämä ei poissulje sitä etteikö lapsi voisi joskus saada ns. etuoikeuksia, kuten sen vikan pannarin. Aivan kuten muutkin perheenjäsenet.

T.ap

Teksteistäsi tulee se kuva että nimenomaan lapsi ei saa ikinä mitään, koska on lapsi. "lapsi ei saa suosikki jukurttiaan, kiusataan häntä sillälailla, me muut toki syödään mitä halutaan."

No sille en voi mitään miten haluat tekstini tulkita :) Ei, lapsi ei saa suosikkijugurttiaan aina. Joskus ostan omaa suosikkia, joskus isän ja joskus lapsen. Aikuisena toki syön tasan sitä mitä haluan.

T.ap

Ei lapsen ehdoilla eläminen tarkoita sitä että lapsi sanelee mitä vanhemmat syö :,D sinun esimerkkien mukaan, olette koko perhe kaupungilla ja iskee nälkä. Sinun tekee mieli sushia mutta lapsi ei sitä syö eikä sieltä saa muuta ruokaa. Te menette syömään sushia ja lapsi olkoon nälässä koska lapsen ehdoilla ei eletä. Voi luoja...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikkea sitä ihmiset pitävät lasten kiusaamisena. En enää ihmettele nykylasten kurin puutetta.

Mitä kurin puutetta?

Onko se kurin puutetta että lapsi otetaan huomioon elämässä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Höpö höpö! Lapsi on arvoltaan sama kuin koira.

Me jotka eletään lasten tahtiin, ollaan niitä typeriä idiootteja jotka nukkuukin jossain perhepedissä ja imetetään kauan.

Mut sinä olet normaali, terve, parempi.

Sinun mielestäsi varmaan teen väärin kun ihan avoimesti sanon lapsilleni, että "lapsi on tyhmä".

Koiraan ei kukaan muu ole verrannut kuin sinä, älytön juttu.

Juu, onhan se koira arvokkaampi. Maksoikin 800€. Lapsi on joku joka on tupannut itsensä vanhempien elämään ja ei vaan tajuu olevansa vähempiarvoinen.

Kukaan ei oo puhunut arvosta mitään!

Ei ole mitään tasa-arvoa jättää lapsi kasvattamatta.

Tai luulla, että tämä on aikuinen.

Itseasiassa pidän lasta arvokkaampana kuin aikuista, jos eturistiriitaa tulisi, mutta aika harvinaista se on. Et taida itse olla kasvanut aikuiseksi, kun luulet että kaiken himoamansa saaminen on joku positiivinen juttu.

Voi kunpa tämä "kasvattaminen" päättyisi. "Sanon lapselle, että lapsi on tyhmä" tai syön pannukakun lapsen edessä

Miksi sen pitäisi päättyä?

Toimii erittäin hyvin, lapset ovat onnellisia ja hyvinkasvatettuja. Ei mitään "tyypillisiä" ongelmia.

Mitä tyypillisiä ongelmia?

Sinun ikä, lasten ikä? Koulutuksesi?

Kaikkea huonoa käytöstä, itsetunto-ongelmia, turvattomuutta, pelkoja, tyhjyyttä, sairaalloista miellyttämisenhalua, pahuutta, ilkeyttä, kiusaamista, muiden ihmisten halveksimista, häiriökäyttäytymistä, syömishäiriöitä, ajelehtimista, päihteidenkäyttöä.. vaikka mitä tyypillisiä ongelmia tulee mieleen.

Lasten iät 5v-17v, minun ikä 40v ja korkeakoulutettu.

Nämä ovat mielestäsi tyypilisiä lasten ongelmia? Tämä kertoo vain sinusta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos jääkaapissa on esim. yksi pannukakun palanen, niin pitääkö sen syöjän ensin kysyä lupa muilta? Meillä käydään ihan itse jääkaapilla, eikä kysellä viimeisen palan syömiseen lupaa.

Ok. Teillä käy 4-vuotiaskin itse ottamassa mitä haluaa? Vaikka kakkua ja hilloa välipalaksi. Meillä ei. Minä päätän mitä lapset syövät tai annan heille vaihtoehdot mistä valita.

Keskustelussa ei missään kohdin puhuttu lasten iästä. Minkä ikäisenä teillä saa käydä itse jääkaapilla? Kouluikäinen? Pitääkö miehen kysyä sinulta mitä saa syödä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En edelleenkään ymmärrä, miksi lasta ei voisi kohdella tasapuolisena perheenjäsenenä. Siis ihan samalla tavalla kun muitakin. Eli ei etuoikeuksia, muuta kun tietysti esim.synttärit tai jos lapsella ja aikuisella kova vessahätä, niin tietysti lapsi pääsee ensin vessaan koska ei osaa pidätellä kuten aikuinen. Tämä ei poissulje sitä etteikö lapsi voisi joskus saada ns. etuoikeuksia, kuten sen vikan pannarin. Aivan kuten muutkin perheenjäsenet.

T.ap

Teksteistäsi tulee se kuva että nimenomaan lapsi ei saa ikinä mitään, koska on lapsi. "lapsi ei saa suosikki jukurttiaan, kiusataan häntä sillälailla, me muut toki syödään mitä halutaan."

Ei oikein avautunut tämä kouluttaminen, jolloin ostetaan esim. sellaisia jogurtteja jota lapsi ei syö. Meillä on äidillä, isällä ja lapsella omat jogurtit. Kaikille eri maut :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En edelleenkään ymmärrä, miksi lasta ei voisi kohdella tasapuolisena perheenjäsenenä. Siis ihan samalla tavalla kun muitakin. Eli ei etuoikeuksia, muuta kun tietysti esim.synttärit tai jos lapsella ja aikuisella kova vessahätä, niin tietysti lapsi pääsee ensin vessaan koska ei osaa pidätellä kuten aikuinen. Tämä ei poissulje sitä etteikö lapsi voisi joskus saada ns. etuoikeuksia, kuten sen vikan pannarin. Aivan kuten muutkin perheenjäsenet.

T.ap

Teksteistäsi tulee se kuva että nimenomaan lapsi ei saa ikinä mitään, koska on lapsi. "lapsi ei saa suosikki jukurttiaan, kiusataan häntä sillälailla, me muut toki syödään mitä halutaan."

Ei oikein avautunut tämä kouluttaminen, jolloin ostetaan esim. sellaisia jogurtteja jota lapsi ei syö. Meillä on äidillä, isällä ja lapsella omat jogurtit. Kaikille eri maut :)

No voi hyvänen aika. Ei meille osteta esimerkiksi kolmea eri litran jugurttipurkkia tai kolmea eri leipäpussia että kaikki saavat varmasti sitä omaa suosikkia :D

En tiedä haluatteko väkisin ajatella ja tulkita tämän niin, että lasta kiusataan. Että syödään pannukakku lapsen nenän edessä tai kiusallaan ostettaisiin jotain oikein pahaa jugurttia tms. Tai sitten ilmeisesti tämä meidän tapamme on sittenkin jotenkin epänormaali, kun niin moni on älähtänyt.

T.ap

Ap, jos olet paikalla vielä niin vastaatko vielä yhteen kysymykseen? Sanot, ettei teillä osteta kolmea leipää yhtä aikaa, että varmasti on joka makuun. Ja toisaalta sanot, että sinä syöt sitä mistä sinä tykkäät (anteeksi sanavalinnat eivät ole ihan samat). Onko teillä joskus niin, ettei ole leipää mistä sinä pitäisit? Eli olet ilman leipää tai syöt sellaista leipää, mistä et pidä? 

Aikuisena ja ostoksista vastaavana sitä helposti menee siihen, että kunhan on sitä, mistä itse tykkää, niin se riittää. Muitten kohdalla sitten (etenkin lasten) saatetaan sanoa, että syö tai itket ja syöt, minä sen leipäpaketin tänne ostinkin. Toivottavasti et näin ajattele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se vähän tylynkuuloista, jos lapsi tahtoessaan ei saa pannukakkua, vaan vaikka äiti syö sen lapsen nenän edessä, mutta ei ap varmaan sellaista tarkoittanut. :)

En tietenkään tarkoittanut :D Tarkoitin että meillä lapsi ei automaattisesti saa sitä viimeistä pannukakkua, koska on lapsi. Vaan että se esim. jaetaan, tai sitten sen voi saada vaikka isä, jos isä söi viimeksi 1 palan ja muut 3.

Kun esim. mun oma äiti on sellainen että lapset aina ensin. Jos nyt olis vaikka jäätelöä tarjolla, niin äitini on sitä mieltä että lapset ottaa ensin ja aikuiset sitten jos jää.

T.ap

Meillä kans anoppi ajattelee aina noin, että lapsille ainakin pitää riittää herkkuja. Itse miehen kanssa taas ajattelemme lasten parasta terveyden kannalta ja syömme mielellään välillä kaikki herkut salaa itse, että lasten hampaat ja terveys säilyisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se vähän tylynkuuloista, jos lapsi tahtoessaan ei saa pannukakkua, vaan vaikka äiti syö sen lapsen nenän edessä, mutta ei ap varmaan sellaista tarkoittanut. :)

En tietenkään tarkoittanut :D Tarkoitin että meillä lapsi ei automaattisesti saa sitä viimeistä pannukakkua, koska on lapsi. Vaan että se esim. jaetaan, tai sitten sen voi saada vaikka isä, jos isä söi viimeksi 1 palan ja muut 3.

Kun esim. mun oma äiti on sellainen että lapset aina ensin. Jos nyt olis vaikka jäätelöä tarjolla, niin äitini on sitä mieltä että lapset ottaa ensin ja aikuiset sitten jos jää.

T.ap

Meillä kans anoppi ajattelee aina noin, että lapsille ainakin pitää riittää herkkuja. Itse miehen kanssa taas ajattelemme lasten parasta terveyden kannalta ja syömme mielellään välillä kaikki herkut salaa itse, että lasten hampaat ja terveys säilyisi.

Hih, hienoa uhrautuvaisuutta. Jos ette hankkisi mitään herkkuja, niin omatkin hampaat ja terveys säilyisi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se vähän tylynkuuloista, jos lapsi tahtoessaan ei saa pannukakkua, vaan vaikka äiti syö sen lapsen nenän edessä, mutta ei ap varmaan sellaista tarkoittanut. :)

En tietenkään tarkoittanut :D Tarkoitin että meillä lapsi ei automaattisesti saa sitä viimeistä pannukakkua, koska on lapsi. Vaan että se esim. jaetaan, tai sitten sen voi saada vaikka isä, jos isä söi viimeksi 1 palan ja muut 3.

Kun esim. mun oma äiti on sellainen että lapset aina ensin. Jos nyt olis vaikka jäätelöä tarjolla, niin äitini on sitä mieltä että lapset ottaa ensin ja aikuiset sitten jos jää.

T.ap

Meillä kans anoppi ajattelee aina noin, että lapsille ainakin pitää riittää herkkuja. Itse miehen kanssa taas ajattelemme lasten parasta terveyden kannalta ja syömme mielellään välillä kaikki herkut salaa itse, että lasten hampaat ja terveys säilyisi.

Ja jatkan vielä, että sama jogurttien ja leivän kanssa. Jos lapset saisi valita, niin söisivät lähes aina vaaleinta paahtoleipää ja tykkäävät vain makeista sokerijogurteista. Me aikuiset ja yksi lapsista syödään maustamatonta jogurttia ja siihen sekaan halpaa litrajogurttia, niin ei ole liian makeaa. Sokerijogurtteja ostetaan vain pari kertaa kuussa, jottei lasten hampaat mene pilalle. Ovat sitte muulloin syömättä jogurttia, kun eivät kerran suostu syömään sitä jogurttia,mitä on joka päivä saatavilla. Minusta pitää ajatella ennen kaikkea lasten terveyttä, eikä mennä heidän mielihalujensa mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Ap, jos olet paikalla vielä niin vastaatko vielä yhteen kysymykseen? Sanot, ettei teillä osteta kolmea leipää yhtä aikaa, että varmasti on joka makuun. Ja toisaalta sanot, että sinä syöt sitä mistä sinä tykkäät (anteeksi sanavalinnat eivät ole ihan samat). Onko teillä joskus niin, ettei ole leipää mistä sinä pitäisit? Eli olet ilman leipää tai syöt sellaista leipää, mistä et pidä? 

Aikuisena ja ostoksista vastaavana sitä helposti menee siihen, että kunhan on sitä, mistä itse tykkää, niin se riittää. Muitten kohdalla sitten (etenkin lasten) saatetaan sanoa, että syö tai itket ja syöt, minä sen leipäpaketin tänne ostinkin. Toivottavasti et näin ajattele.

Kuten jo aloituksessa kirjoitin, lasta kohdellaan kuten muitakin perheenjäseniä, ei paremmin eikä huonommin. Lasta ei kiusata niinkuin ei muitakaan.

Aikuisena tottakai syön juuri sitä mitä haluan tai olen syömättä. Lapsesta ja lapsen terveydestä olen vastuussa, joten lapsi ei syö juuri sitä mitä haluaa ja niin paljon kun haluaa. Jos minä tiedän että lapsi ei voi sietää vaikka tomaattikeittoa, tai miestä yököttää sushi, niin en tietenkään tee heille niitä ruokia vain kiusallani koska itse rakastan niitä.

Minä olen meillä ns. keittiön herra, eli suunnittelen syömiset ja hoidan kaupassa asioinnit ym. Kauppalistaa tehdessä voin kysyä lapselta ja mieheltä että mitä tykkäisivät syödä, jolloin kaikkien toiveet huomioidaan. Sitten kun ruoka on pöydässä niin se on kaikille samaa ja muuta ei sillä hetkellä ole tarjolla.

T.ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se vähän tylynkuuloista, jos lapsi tahtoessaan ei saa pannukakkua, vaan vaikka äiti syö sen lapsen nenän edessä, mutta ei ap varmaan sellaista tarkoittanut. :)

En tietenkään tarkoittanut :D Tarkoitin että meillä lapsi ei automaattisesti saa sitä viimeistä pannukakkua, koska on lapsi. Vaan että se esim. jaetaan, tai sitten sen voi saada vaikka isä, jos isä söi viimeksi 1 palan ja muut 3.

Kun esim. mun oma äiti on sellainen että lapset aina ensin. Jos nyt olis vaikka jäätelöä tarjolla, niin äitini on sitä mieltä että lapset ottaa ensin ja aikuiset sitten jos jää.

T.ap

Sinut on siis kasvatettu lapset ensin tyylillä. Menitkö pilalle? Vai onko tämä aikuiset ensin seuraus siitä, että olet ollut pienestä pitäen itse ensin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On se vähän tylynkuuloista, jos lapsi tahtoessaan ei saa pannukakkua, vaan vaikka äiti syö sen lapsen nenän edessä, mutta ei ap varmaan sellaista tarkoittanut. :)

En tietenkään tarkoittanut :D Tarkoitin että meillä lapsi ei automaattisesti saa sitä viimeistä pannukakkua, koska on lapsi. Vaan että se esim. jaetaan, tai sitten sen voi saada vaikka isä, jos isä söi viimeksi 1 palan ja muut 3.

Kun esim. mun oma äiti on sellainen että lapset aina ensin. Jos nyt olis vaikka jäätelöä tarjolla, niin äitini on sitä mieltä että lapset ottaa ensin ja aikuiset sitten jos jää.

T.ap

Meillä kans anoppi ajattelee aina noin, että lapsille ainakin pitää riittää herkkuja. Itse miehen kanssa taas ajattelemme lasten parasta terveyden kannalta ja syömme mielellään välillä kaikki herkut salaa itse, että lasten hampaat ja terveys säilyisi.

Hih, hienoa uhrautuvaisuutta. Jos ette hankkisi mitään herkkuja, niin omatkin hampaat ja terveys säilyisi?

Kyllä aikuinen ihminen saa päättää syödä herkkuja, jos niin haluaa. Lapsilta se on vielä helppo kieltää, kun ovat pieniä. Enkä puhu karkista tai suklaasta vaan lähinnä vaikka itse leivotuista piirakoista jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, jos olet paikalla vielä niin vastaatko vielä yhteen kysymykseen? Sanot, ettei teillä osteta kolmea leipää yhtä aikaa, että varmasti on joka makuun. Ja toisaalta sanot, että sinä syöt sitä mistä sinä tykkäät (anteeksi sanavalinnat eivät ole ihan samat). Onko teillä joskus niin, ettei ole leipää mistä sinä pitäisit? Eli olet ilman leipää tai syöt sellaista leipää, mistä et pidä? 

Aikuisena ja ostoksista vastaavana sitä helposti menee siihen, että kunhan on sitä, mistä itse tykkää, niin se riittää. Muitten kohdalla sitten (etenkin lasten) saatetaan sanoa, että syö tai itket ja syöt, minä sen leipäpaketin tänne ostinkin. Toivottavasti et näin ajattele.

Kuten jo aloituksessa kirjoitin, lasta kohdellaan kuten muitakin perheenjäseniä, ei paremmin eikä huonommin. Lasta ei kiusata niinkuin ei muitakaan.

Aikuisena tottakai syön juuri sitä mitä haluan tai olen syömättä. Lapsesta ja lapsen terveydestä olen vastuussa, joten lapsi ei syö juuri sitä mitä haluaa ja niin paljon kun haluaa. Jos minä tiedän että lapsi ei voi sietää vaikka tomaattikeittoa, tai miestä yököttää sushi, niin en tietenkään tee heille niitä ruokia vain kiusallani koska itse rakastan niitä.

Minä olen meillä ns. keittiön herra, eli suunnittelen syömiset ja hoidan kaupassa asioinnit ym. Kauppalistaa tehdessä voin kysyä lapselta ja mieheltä että mitä tykkäisivät syödä, jolloin kaikkien toiveet huomioidaan. Sitten kun ruoka on pöydässä niin se on kaikille samaa ja muuta ei sillä hetkellä ole tarjolla.

T.ap

Ok, kiitos vastauksestasi. Mutta onko siis välillä niin, että teillä ei ole sinun suosikkileipääsi, vaan syöt kiltisti sitä mitä on? Tai olet ilman. Se oli se varsinainen kysymykseni. Anteeksi jos tuntuu jankkaamiselta, mutta minusta tässä on pointti. Jos aina hankkii ruokatarvikkeet niin, että sitä omaa suosikkia on (olipa se nyt sitten terveellistä tai ei) niin vähän tekopyhää on sanoa, että syökää tai olkaa syömättä, kun voi omalle lautaselle ottaa sitä mistä pitää. 

Opetat tuolla kasvatuksellasi lapsellesi, että hänen tarpeet eivät ole tärkeitä, vaan esim. aikuisten (joilla on jo kehittyneemmät kyvyt säädellä omien tarpeidensa tyydytystä) tarpeet menevätkin lasten tarpeiden edelle. Kouluikäisenä lapsesi osaa jo verrata, miten teidän perheessä toimitaan ja miten kavereiden perheessä. Voi siis kokea itsensä huonommaksi ja vähemmän arvostetuksi ja vähemmän rakastetuksi. Myöhemmin voi joko ylikompensoida vaille jäämistä joko toimimalla erittäin itsekkäästi tai sitten olemalla "ylikiltti ja joustava", jonka tarpeilla ei ole niin väliä. Hyvä uhri esim. ,narsistille, jos ei sitten kehity narsistiseksi tuolla emotionaalisella kaltoinkohtelulla. Lapsen tunne-elämän kehitykselle on tärkeää saada kokemuksia myös siitä, että on se erityinen ja hellitty, ja saa syödä sen viimeisen kakkupalan tai että äiti ostaa sitä lapsen lempijogurttia. Päiväkoti- ja koulu- sekä muu vapaa-ajan elämä ystävineen varmasti järjestävät lapselle pettymyksiä ja kokemuksia siitä, että ei ole sen parempi kuin muut, ilman että vanhempien pitäisi erikseen harrastaa tällaista tunnekylmää "luulot pois" kasvatusta. Empatiakyky ja toisen huomioiminen kehittyy nimenomaan sitä kautta, että tulee itse kohdelluksi empaattisesti ja huomioiden (lempijogurtin ostaminen voi olla yksi tällainen empaattinen toisen huomiointi arjessa). Sääli, että taidat jotenkin nauttia siitä, että tuotat toisille pettymyksiä (esim. lapsi tulee katsomaan olisiko äiti ostanut lempijogurttia -> ei ole -> pettymys, joka ei varmasti kaada maailmaa,mutta on aika turha, jos vaihtoehtona olisi se, että äiti voisi lempijogurttia ostamalla tuottaa lapselle spontaania iloa ja riemua). Yleensä ihmiset saavat nautintoa itselleenkin siitä, että pystyvät pienellä huomioimisella tuottamaan toisille iloa. Taitaa ap varmaan muille ihmisille lahjoja ostaessaankin harkita aina että ei vie mitään liian ihanaa tai hienoa, että ei vaan toinen luule liikoja itsestään? Olisiko hieman sadistisia piirteitä, että nauttii kun saa käyttää valtaa esim. lapsiinsa..tuottaa pieniä arkipäivän pettymyksiä. Toivottavasti lapsesi kohtelevat ap:ta yhtä empaattisesti sitten kun hän on vanha ja raihnainen...

Tulee mieleen isäni joka aiba söi parhaat palat ja viimeisen leivän. Ei välittänyt lainkaan vaikka lapset eivät olleet viel syöneet. KUn HÄN halusia. Muilla ei väliä.

Kyllä meillä katsotaan et kaikki saavat ja lapsi in etusijal. Tottakai. Aikuinen kestää paremmin hiukan tylsänkin matkakohteen mut en ikin kusuttais itseäni raahaamal lasta johonkin oopperaan. Meillä lomakohteet valitan niin et jokaisella on kivaa. Lapsi saattaa saada viimesen pannarin tai sit äiti on sen syöny kun hän nukkuu. Mut pidän huolen ettei lasta sorsita. Ja meilläkin lapsi jakaa omistaan ihan vapaaehtoisesti eikä ahmi herkkujakyläs ja osaa odottaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ap, jos olet paikalla vielä niin vastaatko vielä yhteen kysymykseen? Sanot, ettei teillä osteta kolmea leipää yhtä aikaa, että varmasti on joka makuun. Ja toisaalta sanot, että sinä syöt sitä mistä sinä tykkäät (anteeksi sanavalinnat eivät ole ihan samat). Onko teillä joskus niin, ettei ole leipää mistä sinä pitäisit? Eli olet ilman leipää tai syöt sellaista leipää, mistä et pidä? 

Aikuisena ja ostoksista vastaavana sitä helposti menee siihen, että kunhan on sitä, mistä itse tykkää, niin se riittää. Muitten kohdalla sitten (etenkin lasten) saatetaan sanoa, että syö tai itket ja syöt, minä sen leipäpaketin tänne ostinkin. Toivottavasti et näin ajattele.

Kuten jo aloituksessa kirjoitin, lasta kohdellaan kuten muitakin perheenjäseniä, ei paremmin eikä huonommin. Lasta ei kiusata niinkuin ei muitakaan.

Aikuisena tottakai syön juuri sitä mitä haluan tai olen syömättä. Lapsesta ja lapsen terveydestä olen vastuussa, joten lapsi ei syö juuri sitä mitä haluaa ja niin paljon kun haluaa. Jos minä tiedän että lapsi ei voi sietää vaikka tomaattikeittoa, tai miestä yököttää sushi, niin en tietenkään tee heille niitä ruokia vain kiusallani koska itse rakastan niitä.

Minä olen meillä ns. keittiön herra, eli suunnittelen syömiset ja hoidan kaupassa asioinnit ym. Kauppalistaa tehdessä voin kysyä lapselta ja mieheltä että mitä tykkäisivät syödä, jolloin kaikkien toiveet huomioidaan. Sitten kun ruoka on pöydässä niin se on kaikille samaa ja muuta ei sillä hetkellä ole tarjolla.

T.ap

Miksi sitten sanot ettette elä lapsen ehdoilla kun kuitenkin elätte? Lapsen toiveet huomioidaan, ihan normaalisti. Turha aloitus.

Joku mainitsi tässä ketjussa tutkimuksen siitä, kun on tutkittu vanhempien käytöksen vaikutusta ihmisten käytökseen aikuisena. Olisin tästä kiinnostunut. Mistä sen löytäisi?

Meillä ainakin lapset saavat AINA ensimmäisenä ottaa vaikka sitä jäätelöä tai kakkua. Ja aina ostetaan lasten herkkuruokia. Meillä ei ole pakko syödä mitään mitä ei halua, enkä edes tarjoa lapsille mitään mistä eivät tykkää. Miksi lapset eivät voisi olla etuoikeutettuja? Hehän ovat lapsia. Olisihan se nyt ikävää että aikuiset ottaisivat joskus ensin vaikka sitä jäätelöä ja lapset joutuisivat odottamaan.