Hoitotyö ja raskaus, Kokemuksia?

...sairaslomalle viikolla 17, työ aika samanlaista kuin sulla. Selkä ei kestänyt nostoja ja supistuksia alkoi tulemaan...



Toiset jaksaa loppuun asti..Oman jaksamisen mukaan vaan täytyy mennä...Tsemppiä:)



Br1t ja Mercedes 35+3

Samalla alalla ollaan. Itse töissä vaikeavammaisten asumispalveluyksikössä. Työ on raskasta.. Viime raskaudessa olin kotisairaanhoidossa ja kaikki meni hienosti paitsi hermoa alkoi kohti painamaan sitten selästä ja jouduin jäämään sairaslomalle pari kuukautta aiemmin kun äippäloma alkoi...

Nyt on vikkoja 21 ja vatsa (mulla pöllähti esiin heti, kolmas) alkaa olla tiellä. Ja liitoskivut ovat järkkyjä. Joskus en pääse liikkumaan kunnolla jalat on soosia (hermokipuja, ishias) ajattelin sinnitellä tän listan loppuun. Viisi viikkoa=( sitten alkaa loma. Loman jälkeen katson olenko työkuntoinen.



Sinuna kuunttelisin kehoa. Mä en ainakaan halua loppuraskautta olla ihan rampa. Olisi kiva touhuta kesällä lasten kanssa eikä maata vaan kivuaana punkassa=)

Ajattelinpa myös laittaa ajatuksiani kyselyysi. Itse olen kehitysvammaisten asumispalveluyksikössä töissä. 4.kerroksiksessa kerrostalossa, jossa toisessa rapussa hissi ja toisessa ei. Siivousta, ruuanlaittoa ja asukkaiden pukeutumisessa ja peseytymisessä autettava. Vielä lisäksi heillä psyykkisiä sairauksia ja saattaapa tulla joku päällekin, jos ei mene homma mielensä mukaan. Itselläni jo nyt selkää välillä kolotellut ja rv 13+2. Olen ajatellut, että haen sairaslomaa heti, jos jotain isompaa ongelmaa tulee esim.supistelua tai tuo selkä alkaa kunnolla vihoittelemaan. Mielellään olisi ns. hyvässä kunnossa ennen synnytystä ja itse voisi paremmin ja lapsi siinä samalla. Myös stressiä on päällä, kun osastonhoitajana olen ja paljon hommaa ja vastuuta ja tietää, että noin 4kk vielä töitä ennekuin jään vuosilomalle ja siitä äippälomalle. Kaikki tärkeät hommat pitäisi ehtiä tehdä ennen loman alkua, ettei jää roikkumaan ja seuraavalle heti karsea kasa töitä.

Mutta päivä kerrallaan mennään!

Olen vuodeosastolla töissä, jossa vaihtuu aika tiheästi potilaat. Välillä on eniten vuodepotilaita ja välillä taas muuten vain autettavia. Olen joutunut olemaan sairaslomalla selkäkipujen vuoksi. N 15 viikolla olin viikon ja n 21 viikolla 2 vkoa. Nyt selkä aina välillä muistuttaa olemassolostaan ja issiaskivut repii. Vielä olen raahustanut töihin:( Kuukauden päästä alkaa loma ja sitten äitiysloma. Olin juuri viikon poissa töistä lapsen sairauden takia ja olin onnellinen kotona. Ei ylimääräisiä kipuja ja sain omaan tahtiini tössötellä lenkilläkin. Tein kaksi vuoroa lapsen sairasloman jälkeen ja olisin ollut heti valmis sairaslomalle. Sattui tosi rankat vuorot ja olin aivan poikki niiden jälkeen. Nyt olen vaapaapäivillä ja mietin tosissani ruinasinko tiistaina neuvolalääkäriltä sairaslomaa. Maha ahdistaa ja on tiellä vuodepotilaita käännellessä. Hiki valuu virtanaan kumarrellessa, köykkiessä... Suihkutuksista vain yksinkertaisesti kieltäydyin. Olisin varmaan pyörtynyt sinne kylppäriin. Pyysin, että mun ei tarvitse hoitaa eristyspotilaita, koska en voinut kuvitellakaan laittavani maskia naamalleni. Nämä onnistuivat, mutta tosi noloa vaatia erityiskohtelua raskauden takia. Vain vauvan hyvinvoinnin vuoksi kehtasin.



Töissä on muuten mukava käydä. Siellä näkee aikuisia, joiden kanssa voi jutella. Luulen, että tulen mökkihöperöksi äitiyslomalla ja ois kiva vielä vähän aikaa jaksaa ihmisten ilmoilla... Mutta kurja olotilani taitaa vaatia levähtämään. Ekan raskauden aikana olin helpommalla osastolla töissä ja tein työvuorot ihan äitiysloman alkuun asti. Nyt ei puhettakaan:(



Tsemppiä teille, jotka kamppailette samojen asioiden kanssa. Eiköhän me ehditä töitä tehdä sitten raskauksien jälkeenkin... Joten tarvittaessa vain hyvällä omallatunnolla saikulle!



t.mm

Vastaanpa minäkin, vaikka kokemusta ei olekaan vielä tästä raskaudesta pitkällä aikaväkillä ;)

Olen töissä terveyskeskuksen vuodeosastolla, missä työ fyysisesti ja työtahdiltaan raskasta. Pelottaa jaksaminen jo nyt, vaikka raskaus vasta 6+2 (en ole varma tuosta, ultrassa selviää vasta tarkemmin)

Tämän alkuraskauden aikana olen kokenut niin voimakasta väsymystä, että en ole osannut kuvitellakaan (vaikka tämä toinen raskaus)...



Oletteko vältelleet raskaimpia siirtoja nostelemisia? Entä väkivaltaiset potilaat, entä jos sattuu lyömään vatsaan?

Mites spiralla annettavat astmalääkkeet, niitä ei kai ole suositeltavaa antaa, koska se hyöryhän nousee sieltä vähän antajallekin?



Jaksamista kollegat! :)

Minä olen töissä todella raskaalla osastolla vanhainkodissa, jossa lähes kaikki ovat täysin autettavia ja henkilökuntamitoutus hommaan on naurettavan pieni. Olen raskaana viikolla 29, vielä olisi viikkoa jaksettavana että äitiysloma alkaa. Välillä on helpompia päiviä, mutta usein särkee lonkkaan jo niin paljon, että mietin miten mahdan jaksaa tuon loppuajan. Vielä olen jaksanut, kun kotona yksinolo päivät pitkät ei niin houkuttele kun mies on pitkää päivää töissä, ja niinkun lääkärini sanoi, niin töissä olo on kuitenkin hyvää " treeniä" lihaksille synnytystä varten. Eli pysyy siis lihakset kunnossa synnytykseen asti. Välillä kyllä jo ketuttaa niin töissäolo, mutta ei tässä pitkä enää ole.. yövuoroja tein muistaakseni johonkin 20viikolle asti, sitten alkoi olla jo niin huono olo öisin, että totesin että olisi kiva jättää valvomiset jo muille. Mutta näin siis täälä!



**äitisopuli** ja rv 29+5

viisi viikkoa vielä äitiyslomaan...

itse olen akuuttipuolen vuodeosastolla töissä, infektiopotilaita on pääasiallisesti. Itseäni huolestuttaa kyllä kaikki pöpöt (MRSA, ESBL, TRPA, Pseudomonakset yms) ja nykyään en tingi suojauksesta ja muistan sen jostain kumman syystä AINA. Potilaiden kunto vaihtelee suuresti, välillä lähes kaikki vuodepotilaita (koen niitä helpompina) toisinaan paljon kuntoutettavia (eli siirretään, nostetaan paljon), paljon on alko/huumetaustaisia miehiä, jotka helposti lyö ja sekin pelottaa.

Työkaveri jaksoi loppuun saakka, enkä uskalla minnekään saikulle jäädä liian aikaisin, koetan tässä sinnitellä. Ja onhan työsopimuksetkin saatava nyt, eli " pakkotilanne" . Toki jos vauva vaatii niin heti jään saikulle. Jos huolestuttaa niin kannattaa ottaa puheeksi neuvolassa. Mulla eka nvl vasta tulossa ja ajon kysyä ainakin nuista nostoista.



Galtsu rv 10+6

Olen samanlaisella osastolla töissä, eli joudun välillä olemaan eristyshuoneissa joissa on mm MRSA-, ESBL- ja pseudomonaspotilaita. Mua pelottaa koko ajan mennä niihin huoneisiin ja yritänkin välttää menemästä niihin huoneisiin ihan viimeiseen asti. Millaisia suojia käytätte? Meillä on essu, maski, hanskat. Myssyäkin tekisi mieli käyttää...mutta muut eivät käytä niin en sit itsekään kehtaa...olen ihan vauhko käsidesien kanssa, hieron sitä käsiini ainakin puolen minuuttia. Sit samoin meillä on myös alko ja huumepotilaita (missä niitä nyt ei olisi!!), nekin voi joskus käyttäytyä agressiivisesti, samoin sekavat potilaat. Itse olen rv 7 eli ihan alussa vielä, kukaan ei tiedä vielä raskaudestani.

eli siellä töissä kukaan ei tiedä raskaudestani, lähiomaiset kyllä ;)

.. tosin siihen mennessäkin pidin paljon edellisen vuoden lomia pois. Itse työskentelen vanhuspuolella, jossa ei edes nosteluita ole paljon, mutta silti selkä ja jalat helposti kipeytyvät ja vaikka työvuoron jaksaakin tehdä on kotona sitten kipuja ja väsymystä. Huilaamaan ei kotonakaan pääse kun pitää lapset hoitaa..

Lisäksi teen oikeastaan pelkästään yövuoroja ja päivällä ei saanut enää kunnolla nukuttua. Vaikka päivävuoroja lisättiin, niin se ei helpottanut, koska työ päivällä fyysisesti rankempaa, kun välillä vuoroja täytyy tehdä yksinkin..

Työkaveri jaksoi olla töissä viimeiselle viikolle, mutta itselläni ainakin iso maha on koko kropalle melkoinen rasitus ja supistuksia on kotioloissakin jos vähänkin rankempi päivä..

Olin kotihoidossa töissä. Fyysisesti työ oli raskaampaa kuin vuodeosastolla ja kiire oli pahempaa. Illat vain nuokuin kotona ja yritin kerätä voimia seuraavaa päivää varten. Yksin kuljettiin, joten päätin lopettaa työt ennen kuin raskaus rupeaa näkymään. En halunnut ottaa riskiä päälle käyvistä hörhöistä.



Meillä oli myös MRSA-potilaita, mutta ei heidän kanssaan tarvinnut mitään muuta muistaa kuin hanskat kädessä koko ajan. Tämäkin ohje päti vain raskaana olevaan... Muuten ei tarvinnut kuin huuhdetta käyttää, muuten hanskat vain jos oli eritteiden kanssa tekemisissä. Ei maskeja, ei mitään erityisiä suojavaatteita. Nämä olivat sairaalan hygieniahoitajan ohjeet kotihoitoon... Pomo antoi luvan, että jos epäilyttää, niin ei tarvitse mennä MRSA-asiakkaiden luokse, mutta iltavuorossa oli pakko mennä, ei ollut vaihtoehtoja.

Lääkärini kuunteli kauhuissaan millaista työni on ja sanoi, että jos et tyttö olis kotia jäämässä niin laittaisin heti sairaslomalle...



Heddastiina ja max 13 viikkoa jäljellä :)

Edellisessä raskaudessa jouduin jäämään kotiin rv 10 pahoinvoinnin vuoksi. Olin tuolloin tk:n vuodeosastolla ja erityisesti aamun kuivituskierrot oli jotain niin kamalaa, ettei etes tahdo muistella :/ Yövuoroissa aamuyöt myös meni vessassa kykkiessä :(



Kun pahoinvointi alkoi helpottaa en mennyt enää töihin takaisin just noiden edelläkin jo mainittujen alko- ja huumehörhöjen sekä joidenkin väkivaltaisten dementikkojen takia, joita kävi säännöllisesti intervalleissa.



Vuodepotilaiden nosteluista ei kerinnyt ennen saikkua tulla mitään oireita. Pahoinvoinnin takia jouduin kuitenkin kertomaan oh:llekin raskaudesta tosi aikaisin ja hänen " luvalla" esim. VRE-altistuneiden potskujen huoneisiin mun ei tarvinnut mennä ollenkaan.



Nyt olen aloittamassa rv23 työt isossa sairaalassa polin ajanvarauksessa. Hieman siis erilaista työtä, kiirettä tulee pitämään varmasti ja vähän jännittää, että miten tällaisen fyysisesti kevyemmän työn sitten jaksaa. Mutta senpä näkee sitten.



tytsynäippä rv 16+5

Olen nyt ollut saikulla yhteensä 5 viikkoa kahdessa pätkässä. Diagnoosina raskauteen liittyvä väsymys ja uupumus. Perjantaina pitäisi mennä takaisin töihin. Olen pelkkä yöhoitaja, työaika klo 21-06. Yövuoroja meillä on siten, että 5 yötä ollaan töissä, 5 yötä " lomilla" kotona.



Yövuorot teemme yksin. Vastuualueena on vanhainkoti, palvelutalot ja kotihoito, myös turvapuhelin asiakkaat. Kahdesti yössä käydään vuodeosastolla yökön apuna. Kääntöjä on hurjan paljon ja ne tehdään siis yksin. Välillä yöt ovat todella rauhallisia, pelkästään sovitut kierrot, mutta toisinaan saa juosta tukka putkella.



Äitiysloman oon aatellu aloittaa 50pv aikaisemmin eli heinäkuun puolessa välin. Saas nähdä, miten suoriudun töistä, toivottavasti kaikki menee hyvin. -piias- rv 17+1

suljetulla osastolla( ja välillä psykiatrian päivystyksessä) sairaanhoitajana.Hieman arveluttaa aggressiiviset ja psykoottiset potilaat,joilta voi odottaa mitä tahansa.Saa nähdä missä vaiheessa siirretään toisiin tehtäviin..

Kun odotin esikoista,olin vielä kuntoutuspuolella jossa oli jo parempikuntoista porukkaa,mutta kuten aina psykiatriassa,saa olla silmät selässäkin.Ekassa raskaudessa jäin pois viikolla 25 supisteluiden vuoksi ja yövuorot jätin heti alkuraskaudessa.

normaalisti noin viikolle 32,jolloin alkoi vuosiloma ennen äit. lomaa. Vikat viikoit tein oh:n työtä, joka oli pelkkää toimistotyötä.



Nykyisessä raskaudessa ei puhettakaan. Odotan kaksosia ja aluksi jouduin olemaan pois kovan pahoinvoinnin takia. Ekan kerran oli s-lomalla viikolla 17-18 supistusten takia ja viikolla 22+ kirjoitettiin sair. loma äit.lomaan asti. Nyt olin vain kenttätyössä ja osasto raskas vanhusosasto. En ois jaksanut enää ollenkaan ja tässä vaiheessa ( rv 28 tasan) en pysty edes kuamrtelemaan enää mahan koon takia, joten ei tulis mieleenkään että voisin olla töissä. Minäkään en ole pahemmin ollut ikinä pois minkään syyn takia, joten aluksi tuntui hassulta jäädä pois. Mutta ajattele vain itseäsi ja lasta. Mitään kiitosta ei saa, jos on viimeseen asti töissä. Kukaan ei parin kuukauden päästä sitä muista, mutta pahimmassa tapauksessa saatat sitten synnyttää keskosen yms...

kun vasta ensimmäisestä haaveillaan. Mutta itse hoitoalalla työskentelevänä tätä asiaa on jo hieman pohtinutkin. Melkein kaikki taitavat tähän asti olla osastotyöskentelyssä tvst olleita, mut mitenkä onko kenelläkään kokemusta ensihoitopuolelta, ja lähinna siis saku-hommista, ja raskaudesta.

Itse olin ensimmäiseltä töissä samanlaisella vuodeosastolla koko raskaus ajan. Ei mitään ongelmia ollut. Sovin työkavereiden kanssa että en ihan raskaimpia nostele. Tärkeintä on muistaa ergonomia. =) Ei odotus työssäkäyntiä estä. Tsemppiä. =)

Esikoista odottaessa tein sakussa vuoroja vko 32 asti. En kuitenkaan kokopäiväisesti. Voinnin mukaan antaa palaa. Lääkäri kieltää nostot ja kantamisen tarvittaessa. Muuten mietittäväksi jää tietyt asiakasryhmät käytöksineen=)