Lue keskustelun säännöt.
Asiakas alkoi räyhätä minulle, kun en tiennyt mikä on vanna
03.08.2017 |
Olin parikymppisenä Tarjoustalossa kesätyössä. Asiakkaat olivat mukavia eivätkä juuuri tulleet kysymään apua. Toki mielelläni autoin aina kysyttäessä.
Kerran eräs nainen tuli kysymään onko meillä vannoja myynnissä. Minä kysyin naiselta "Mikä on vanna?" Koska en tosissaan ennen ollut kuullut tuollaista sanaa. "Etkö sä tiedä mikä on vanna!?!" Nainen huutaa pää punaisena. "No siinä kylvetetään vauvaa!" Minä vastasin että joo, kyllä meillä on sellaisia ja näytin hänelle.
Kotona otin sitten selvää että kyseessä oli murresana. Samalla tavalla minä olisin voinut palvella häntä vaikka stadin slangilla ja suuttua kun ei ymmärrä mitä mikäkin sana tarkoittaa.
Kaikkea sitä.
Kommentit (370)
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen pari kertaa hämmästynyt, kun joku ei tiedä mikä on sontikka...
Käsittääkseni venäjän kielestä tullut sana, jos en väärin muista. Itsekään en tuota sanaa ollut ikinä kuullut ennen kuin kolmekymppisenä muutin itärajan tuntumaan. Kyllähän ne sanat joiden kanssa on kasvanut lapsesta asti itselleen tuntuu "normaaleilta", mutta uskoisin tuonkin sanan olevan todella pienellä alueella käytössä. Sateenvarjo taitaa kuitenkin olla kaikille suomalaisille tuttu sana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ompa erikoinen. Olen 40-vuotias helsinkiläinen, enkä koskaan ole ennen kuullut sanaa vanna. Vaikka olen lukenut paljon kirjallisuutta, opiskellut kaksi yliopistotutkintoa, ja isäni ja äitini suvut ovat muualta Suomesta kuin täältä etelästä. Luulin otsikosta, että vanna on joku 1900-luvun alun sana, jota kukaan ei ole käyttänyt lähes sataan vuoteen ja joku asiakas on tahallaan kyykyttänyt ap:ta. Vauvat kylpee ammeessa tai vauvan ammeessa tai lasten ammeessa. Tai jos ei tiedä sanaa amme, niin sitten vauvat kylpee "siinä esineessä/systeemissä, jossa kylvetetään vauvoja".
Ja siltikin, kirjallisuuden lukijana ja kahden yliopistotutkinnon ihmisenä, kirjoitat "ompa".
Kyllä, ja ihan tarkoituksella. Toki tiedän kyseisen sanan virallisen kirjoitusasun kirjakielessä, mutta käyttämällä tahallaan virheellistä kirjoitusmuotoa ompa voi tehostaa tekstin sävyä esim. sarkasmin suuntaan tai leikkiä älyn ja tyhmyyden välisellä kontrastilla tekstissään.
Selimseli. Myöhäistä se on rypistää, kun...jne
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs se sinun kielelläsi sitten on? En kyllä ole ikinä kuullut missään päin Suomea kutsuttavan sitä muuksi kuin vannaksi.
Vauvan amme. En ole koskaan kutsunut vannaksi, vaikka tiedänkin mitä se tarkoittaa. Helsinki.
Mä taas oon luullut, että sen nimi, siis ihan oikea nimi on vanna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs se sinun kielelläsi sitten on? En kyllä ole ikinä kuullut missään päin Suomea kutsuttavan sitä muuksi kuin vannaksi.
Ammeeksi olen sitä aiemmin aina kuullut kutsuttavan. Ei siinä mitään, että joku kutsuu ammetta vannaksi, se vaan vähän ihmetytti, miksi siitä piti alkaa räyhäämään, jos toinen ei aiemmin ole kuullut kyseistä sanaa.
Ap
Mjoo tiedän ihmisiä jokta alkavat räkättämään kunnolla, katsovat pöljänä tai eivät vastaa ollenkaan kun tulee sellainen sana vastaan mitä ei ole koskaan kuullut. Myöhemmin sitten voivotellaan että miten sinä et voi tätä tietää ja kauheaa pätemistä asialla. Itse en jaksa päätä moisilla vaivata ja alkaa takaisin koskaan samalla lailla kettuilemaan mitä minulle on tehty, kun se ei ole minulle niin elämän tärkeä asia. Yleensä jos joku ei tiedä sanaa niin selitän mitä se tarkoittaa. Jotkut ihmiset ovat ihmeellisiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pirkanmaalla koko ikäni asuneen vanna = lapsen amme, punkka = sänky, rotvalli = reunakiveys jne jne. Eikä minulla ollut hajuakaan että rotvalli on paikallinen ilmaisu, vasta kun se Tampereen murteen kirja ilmestyi, valkeni, ettei koko Suomi puhu rotvallista. Ei siis välttämättä ole ylimielisyyttä jos käyttää mokomia sanoja. Ne ovat vain sanoja jotka ovat koko elämän ajan olleet käytössä, eikä sitä edes ajattele, että ne ovat murretta/lainaa/paikallisia sanoja. Typerää suuttua jos joku ei ymmärrä käytettyä sanaa.
Hei jee, olen aina halunnut kysyä tätä: jos rotvalli on reunakiveys, miksi tamperelaisten kuulee usein puhuvan "rotvallin reunasta"? Siis jos se rotvalli kerran on jo itsessään reuna?
Rotvalli on se iso kantikas kivi (voi olla toiseen suuntaan pitkäkin) jalkakäytävän ja ajoradan välissä ja siinä on terävä reuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin nuorena kahvilassa töissä. Asiakas tilasi yhden pilsnerin. Sanoin, että meillä ei ole. Olisi kyllä ollut, jos olisin tiennyt mitä se on. Samoin Nortista sanoin että ei ole. Työkaverini onneksi toi askin myytäväksi.
Vierailija kirjoitti:
Itse ei tarvinnut kuin muuttaa 100km pohjanmaan sisällä ja huomasin, että sana VÄKITUKKO ei ollutkaan kaikille tuttu, omassa murteessa ihan perussana. Tarkoittaa siis että joku on väkitukko = vänkää vastaan, on hankala
Oho, olisin loogisesti päätellyt, että väkitukko on ihminen, joka väentungoksessa seisoo kaikkien tiellä eikä ollenkaan tajua väistää. Väärin olisi siis ilmeisesti mennyt, vaikka hankaliahan nuokin ihmiset ovat :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä se on ihan vaan punkka:D
Punkka on vuode tai sänky. Jos joku on menossa punkkaan, niin on menossa nukkumaan, ei kylpyyn.
Sain anoppivainaalta tuoreeltaan ohjeet, kun kysyin jostain vaatteista, että meneekö nää sulla pyykkiin? Niin anoppi siihen, että heitä joo sinne punkkaan vaan. No, kippasin satsin likapyykkiä sänkyyn sitten.
Stadin Friidu kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs se sinun kielelläsi sitten on? En kyllä ole ikinä kuullut missään päin Suomea kutsuttavan sitä muuksi kuin vannaksi.
Pienessä piirissä olet pyörinyt. Ei täällä stadissa kukaan aito stadilainen ymmärrä tuollaisia junttimurresanoja mitä junantuomilla on käytössä.
Tutkin asiaa ja se on joku venäläisten sana.
Suomeksi se on amme.
Eli vastaus typerään kysymykseesi on, että suomenkielellä se on AMME
Isäntäkään ei tiedä vannasta mitään.
Ja kaikkienko pitäisi puhua siten kuin sinä? Ai että pistelee ärsyttämään tuommoiset itseään täynnä olevat stadilaiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs se sinun kielelläsi sitten on? En kyllä ole ikinä kuullut missään päin Suomea kutsuttavan sitä muuksi kuin vannaksi.
Vauvan amme.
T. EriJuuri näin, myös punkkana tunnettu.
Missä vauvan amme on punkka? Meillä pääkaupunkiseudun kupeessa punkka on nimitys sängylle, eli vuoteelle. Vauvan ammeen vannana olen kuullut Lapissa ja Oulun läänin itäosissa.
Kyllä meillä on koko oululainen suku puhunut vauvan ammeesta punkkana.
Ruotsin kielessä badbunke on amme. Siitä tulee Oulun (Vaasan?) murteessa ja meän kielessä oleva paatipunkka.
Ruotsiksikin harvinaisempi, ehkä vähän vanhahtava sana. Yleiskielinen vaihtoehto olisi badkar tai badbalja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pirkanmaalla koko ikäni asuneen vanna = lapsen amme, punkka = sänky, rotvalli = reunakiveys jne jne. Eikä minulla ollut hajuakaan että rotvalli on paikallinen ilmaisu, vasta kun se Tampereen murteen kirja ilmestyi, valkeni, ettei koko Suomi puhu rotvallista. Ei siis välttämättä ole ylimielisyyttä jos käyttää mokomia sanoja. Ne ovat vain sanoja jotka ovat koko elämän ajan olleet käytössä, eikä sitä edes ajattele, että ne ovat murretta/lainaa/paikallisia sanoja. Typerää suuttua jos joku ei ymmärrä käytettyä sanaa.
Hei jee, olen aina halunnut kysyä tätä: jos rotvalli on reunakiveys, miksi tamperelaisten kuulee usein puhuvan "rotvallin reunasta"? Siis jos se rotvalli kerran on jo itsessään reuna?
Ja mä haluun tietää miksi Forssassa forssalainen on vorssalainen mutta sitten vati on fati.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on tallessa Rekolan neuvolasta Vantaalta saatu vauvan ohjekirja vuodelta 1974.
"Vauvalle kannattaa hankkia vanna, jossa on helppo hoitaa iltakylvetys. Äitiyspakkauksen vati taas on kätevä pikkupesuihin tai vaikka sideharsovaippojen liotukseen."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs se sinun kielelläsi sitten on? En kyllä ole ikinä kuullut missään päin Suomea kutsuttavan sitä muuksi kuin vannaksi.
Vauvan amme.
T. Eri
Vanna on kylläkin ihan mikä tahansa amme, ei erityisesti mikään vauvan amme ainakaan stadin kielellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No vannat vielä ymmärrän, mutta äitini ei meinannut saada kahvia kun tilasi "kaksi sumppia". Nuori myyjätyttö oli ihan hämillään ! Selvitin sitten äidin takaa että kaksi kahvia kiitos..
Pannukahvia jos juodaan ja käytetään samat kahvipurut uudelleen, niin saadaan sumppia.
Kun ei käytä sängystä sanaa punkka, niin miten ihmeessä voisi omassa puheessaan sekoittaa sängyn ja ammeen. En tiedä miksi täällä on niin iso asia joillekkin kun toiset käyttää eri sanoja :) ei tässä nyt tosiaan ole kyse siitä, että jotkut ovat vaan ihan yhtäkkiä keksineet uuden sanan. Brittienglannissa ja us englannissa samat sanat voivat tarkoittaa eri asioita. Esim. biscuit on leipä (uk) ja keksi (us).
"Kenen luona sä punkkaat?" hehe, se tarkoittaa jossain puolella että kenen luona toinen kylpee vauvan ammeessa tai vannassa. Virolaisilla on myös vann, mutta se on myös isojen ihmisten amme.
Vierailija kirjoitti:
Minulta asiakas kysyi trattia. Enpä ollut ikinä ennen kuullut suppilosta käytettävän moista sanaa. Asiakas sanoi vielä lopuksi että " käytin tarkoituksella tratti-sanaa kun arvasin ettet tiedä mikä se on" ja nauroi päälle. Huvinsa kullakin...
Tratti on ihan tuttu sana, mutta vannaa en ikinä ole kuullut.
Länsi-Suomi
Älä välitä.
Mielisairaita on Suomi täynnä. Kyllä normaali ihminen osaa käyttäytyä kohteliaasti kaikissa tilanteissa.
Vierailija kirjoitti:
Vanna=amme
Kato. Sä tiesit. Voi olla myös punkka, mutta kyllähän se ihan suomeksi on pesuvati.
Entäs punkkari ? (:D)