Lue keskustelun säännöt.
Asiakas alkoi räyhätä minulle, kun en tiennyt mikä on vanna
03.08.2017 |
Olin parikymppisenä Tarjoustalossa kesätyössä. Asiakkaat olivat mukavia eivätkä juuuri tulleet kysymään apua. Toki mielelläni autoin aina kysyttäessä.
Kerran eräs nainen tuli kysymään onko meillä vannoja myynnissä. Minä kysyin naiselta "Mikä on vanna?" Koska en tosissaan ennen ollut kuullut tuollaista sanaa. "Etkö sä tiedä mikä on vanna!?!" Nainen huutaa pää punaisena. "No siinä kylvetetään vauvaa!" Minä vastasin että joo, kyllä meillä on sellaisia ja näytin hänelle.
Kotona otin sitten selvää että kyseessä oli murresana. Samalla tavalla minä olisin voinut palvella häntä vaikka stadin slangilla ja suuttua kun ei ymmärrä mitä mikäkin sana tarkoittaa.
Kaikkea sitä.
Kommentit (370)
Mun isän isoäitiä kutsuttiin vannaksi. Isoäiti -> vanaema -> vanna
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä jotkut asiakkaat on kummallisia. Luullaan, että myyjä tietää jokaisen osaston tavarat/missä ne sijaitsee. Ei tee kyllä mieli palata oman alan hommiin.
punkka = Pesusoikko, vuode - Merimiähil o jokasel oma punkka. (Jottan tarttis tehrä, Turun murteen sanakirja / Kalevi Wiik)
punkka = pesuamme (ookko nä, Oulun murteen sanakirja / Jukka Ukkola)
Kyllä sana on itsellekin (vauvan) ammeena tuttu. Seinäjoen seudulla sitä käytetään.
Samalla sanalla voi toki olla useita merkityksiä. Ehkä tyypillisin vastaantullut on kehdata -verbi. Itselle sen merkitys voi olla sekä viitsiä/haluta että iljetä. "En minä kehtaa ottaa enää kahvia." -> En halua enempää kahvia. Mutta: "En minä kehtaa mennä kauppahan näis kamppehis. " -> En ilkeä mennä kauppaan näissä vaatteissa.
Vierailija kirjoitti:
Minulta asiakas kysyi trattia. Enpä ollut ikinä ennen kuullut suppilosta käytettävän moista sanaa. Asiakas sanoi vielä lopuksi että " käytin tarkoituksella tratti-sanaa kun arvasin ettet tiedä mikä se on" ja nauroi päälle. Huvinsa kullakin...
Minä olen aina sanonut tratti ja vanna 😮
Ämmi on myös hämmentävä sana. Mun äidiltä oli kyselty töissä, että jokos susta on tullut ämmi. Äiti oli hyvin hämmentynyt, että niin mikä. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä 30-vuotias Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla asunut nainen en ole koskaan kuullut kyseistä sanaa ennen tätä keskustelua. Kyllä asiakas mielestäni on tehnyt tahallaan kiusaa ellei kauppa sijaiste selkeästi kyseisellä murrealueella. Silloinkin täytyy ymmärtää, että ihmiset eivät enää synny ja kuole samassa pihapiirissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikäs on mauseri?
Se on se mittauslaite tai väline, mikä sen toinen virallinen nimi nyt sitten onkaan.
Vannasta meillä puhutaan. Enkä mitnkään ilkeyttäni sitä sanaa käytä, mutta meillä se amme on vanna ihan siinä missä vaikka pöytä on pöytä. Itse kyllä osaisin sitten tiedustella sitä ammettakin kun älyäisin ettei toinen vanna sanaa tiedä.
Niin ja punkka on meilläkin sänky.
Tulipa tosta vannasta mieleen, kun veljeni sai vaimonsa kanssa vauvan ja meidän mummo ensikertaa meni vauvaa kahtomaan tiedusteli veljen vaimolta, että: vannotteko työ joka ilta ( =kylvetättekö joka ilta)? Veljen vaimo siihen jotain epämääräistä öö joo, mumisi ja .myöhemmin multa kysy, että mitä ihmettä se tarkoitti 😂.
Oli ajatellut, että liittyykö se jotenkin johonkin iltarukoukseen tms.
T.savolainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä, joilla on huono sanavarasto paljonkin.
Kuinka moni tietää, että potta on yhtä hyvin keija?
Mutta minkäs sille voi, kun ei kotona välttämättä ole luettu kirjoja. Usenhan tällaiset sanat eivät ole varsinaisesti aktiivisessa käytössä puhekielessä, vaan omaksutaan teksteistä.
Lapsen kaverit eivät pystyneet määrittelemään sanoja korskea ja kopea. Meille tuttuja adjektiiveja perinteisistä saduista.
Ootko siis menny tenttailemaan lapsen kavereilta osaavatko sanat korskea ja kopea? Mutta onneksi TEILLÄ on luettu perinteisiä satuja..
Vierailija kirjoitti:
Mikäs on mauseri?
sama kuin tussari
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Typerää raivota tuollaisesra jos ei osaa käyttää yleiskieltä. Mistähän päin tämä vanna-sana tulee. Olen jo 50+ ja olen sen kyllä kuullut mutta en tiedä mistä se tulee.
Vierailija kirjoitti:
Mikäs on mauseri?
Mauser -merkkinen työntömitta, käytetään myös yleisnimityksenä muista työntömitoista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näin Oululaisena en ole koskaan tätä ennen kuullut sanaa vanna. Kysyin äsken myös työkavereiltani ja ainoastaan yksi vanhempi nainen oli koskaan kuullut moisen sanan. Punkka, tarkoittaen ammetta, on kyllä tuttu, vaikka ei sitäkään kovin usein täällä kuule.
Kyllä oululaisen pitäisi tietää.
"Saisinko litran trattivahveroita" :-D
Minä olin töissä kaupassa Turussa ja eräs mies ilmoitti, että kärryssä on kolme joppia. Piti nousta katsomaan mitä siellä oli. Rasvattomia maitoja. Meillä päin ne oli kurria.
Kävin autokouluni Kainuussa. Paikkakunnalle oli tullut uusi autokoulunopettaja Helsingistä. Ajotunnin aikana hän sanoi "tsiigaas vähän tuleeks sieltä fillareita". Olin paniikissa. Mitä piti tehdä?
Opiskelin Rovaniemellä, jossa joku kertoi, ettei hänellä ollut täytekakun päälle hilloja. Olin kummissani - meillä päin (Kainuussa) hillot pantiin pikemminkin täytekakun väliin eikä päälle. Vasta paljon myöhemmin ymmärsin hänen tarkoittaneen lakkoja.
Ja meillä Kainuussa käytettiin sekä vanna että punkka nimitystä vauvan ammeesta.
Kerran yksi tuttu suuttui, kun en tunnistanut tikkuri-sanaa. Se tarkoitti villapaitaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs on mauseri?
sama kuin tussari
Mauseri on työntömitta, tussari on pyssy
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikäs on mauseri?
Se on se mittauslaite tai väline, mikä sen toinen virallinen nimi nyt sitten onkaan.
Tyäntömitta
Vierailija kirjoitti:
Amme. Vanna on murresana tosiaan, eikä voi olettaa että kaikki sen tietäisivät. Mielestäni on hiukan ylimielistä käyttää sanaa vanna, kun ollaan ihan tavallisissa ympyröissä eikä omalla murrealueella. Asiakkaan suuttuminen oli myös aika kuvaavaa.
Vanna-sanan käyttö ei ole ylimielistä, sillä kuka muokkaa omaa murrettaan kulloisenkin murrealueen mukaan? Se miten asiakas reagoi oli ylimielistä ja typerää.
Vanna on ihan tosissaan amme venäjän kielessä, kuten joku aiemmin mainitsi. Sieltä se on ajautunut suomen kieleen, samoin kuin sontikka, mesta, sapuska...
Tuntuu siis aika hoopolta, miksi väen vängällä käytetään ulkoperäissanoja kun olisi suomeksikin ne samat sanat = vanna on (vauvan) amme.
Sontikka on sateenvarjo.
Mesta on paikka.
Sapuska on ruokaa jne samat ällötykset stadin alueella väännetään myös ruotsin kielestä.