Ekaluokan aloittava lapseni laskee päässä satoja ja tuhansia tuosta vaan

Tämä on todella hauska ketju! Jos ap olisi pohtinut, miten lapsi mahtaa koulussa pärjätä, kun vielä on hakusessa kirjaimet ja laskeakin osaa vain kolmeen asti, niin olisi kerrottu, että tuommoisia ne on ekalle luokalle menevät, ei pidä hosua, kyllä ne oppii ja niistä voi isona tulla vaikka mitä. Mutta jos kertoo lapsensa osaavan jotain, niin muistutetaan, että huonosti tuossa vielä käy, todennäköisesti lapsesta ei tule mitään, hän vain taantuu koulussa ja lopettaa opinnot peruskouluun. Palstadiagnoosin mukaan lapsella on joku kehityshäiriö, jota vain ei ole vielä löydetty ja äitireppana kuvittelee oireita lahjakkuudeksi.

Iltasanomat - tässä teille taas kiva ketju kopioitavaksi ja voitte kysyä asiantuntijoilta, että onhan se osaava lapsi vain neurologisten häiriöitten summa, onhan.

Nykyään monet lapset oppivat jo lukemaan 4-vuotiaana. Minunkin lapset oppivat. Luulin, että se on erikoista, mutta ei se enää nykyään olekkaan.

Mistähän tämä johtuu?

Vierailija kirjoitti:

Meillä esikoinen, joka oppi lukemaan 4-vuotiaana ja laski matikkaa ennen eskaria. Neuvola ehdotti, et olis aloittanut koulun aikaisemmin, mutta ei haluttu. Kieltämättä olin huolissani, et miten jaksaa innostua koulusta ja hänelle oppiminen onkin aina ollut tosi helppoa ja mieluista. Hän innostui kovasti urheiluharrastuksesta ja kävikin niin, että sai siitä hyvää vastapainoa koululle. Joutui/ joutuu harrastuksessaan pinnistelemään ja oppimaan sitä, että joutuu tekemään töitä uuden asian saavuttamisen eteen.

Hän päätti yläkoulun 9,75 keskiarvolla ja jatkaa opiskelua suomalaisessa huippulukiossa. Erityisesti matikka näyttää olevan hänelle helppoa. Harrastus on muuttunut totisemmaksi tekemiseksi ja hänet on valittu maajoukkueeseen lajissaan. On sisäisesti motivoitunut, mutta toki kotona olemme myös kannustaneet häntä ja "uskoneet hyvää". Hän ei vielä tiedä, mihin jatkaa lukion jälkeen. Olen varma, että löytää oman juttunsa kyllä.

Ei ole neuvola tuollaista ehdottanut, koska sitä ei suositella lapsen sosiaalisten taitojen kehittymisen vuoksi. PISTE

Tultiin siihen tulokseen että lukemaan ja laskemaan kerkiää oppimaan sitten koulussakin, joten meidän 4 ja 5 vuotiaat ajavat molemmat rekkaa koulun alkamiseen asti, toinen tukkirekkaa pohjoissuomessa ja toinen elintarvikekuljetuksia. Tuovat samalla rahaa taloon.

En tiedä tavallisesta, meillä nyt eskariin menevä lapsi on vuoden päivät kirjoittanut ja lukenut sujuvasti (lukemisesta ei tosin ole erityisen kiinnostunut, siis niin että kirjoja jaksaisi, mutta osaa kyllä, kerhossa luki koko ryhmälle joskus), laskee yksinkertaisia kerto- ja jakolaskuja (esim. 4x4, 5x4, 8:2), osaa laskea esim. 150+150 mutta ei ehkä 120+160. Hahmottaa kelloa tosi hyvin, tuumasi tänä aamuna jotain että jos nyt olisi talvi niin kuuden tunnin päästä kello olisi X, ja meidän aikuisten piti ihan miettimällä miettiä ja huomioida kellojen siirtäminen että päädyttiin samaan tulokseen :D

En ole pitänyt lastani mitenkään epänormaalina, eli ole mitään diagnoosia eikä aihetta sellaisen epäilyyn. Enkä ole edes ajatellut että pitäisi olla jotenkin "kehittämässä". Hitaasti tutustuva ja ujo on, eskarin oppimishaaste kai lähinnä oman mielipiteen esille tuominen kaverisuhteissa ja avun pyytäminen. Tottakai lapsen taitoja ihaillaan ja niistä iloitaan hänen kanssaan, jokaisella on vahvuutensa, mutta en vielä ole hoksannut mitenkään huomioitavan poikkeuksellisena pitää. Suurin ero ikätovereihin ehkä tuo rauhallisuus että malttaa kiinnostua laskemaan päässään ajankulukseen, siinähän sitä oppii :)

Lapset on erilaisia. Meidän vanhin oppi aakkoset 2v. Laski tuhansiin 4v. Oli vain luonnostaan kiinnostunut, ei tarvinnut opettaa. Täysin terve poika, olen "testauttanut". Tosin sosiaalisissa taidoissa ei loista mut niitä reenataan kovasti ja oppii kyllä koko ajan. Nyt 8v. Pikkuveli on sit päinvastainen :D

Meidän tuleva eskarilainen luulee, että lauseet "se kestää tunnin" ja "se kestää yhden tunnin" tarkoittaa kahta eri asiaa. :D Meidän lapsemme on niin fiksu!!

Okei, vahvat dysfasiaepäilyt selittänee...

Mutta toki äidit saavat olla ylpeitä omista mussukoistaan. Oli ne sitten supermiehiä, huippu älykkäitä, add lapsia ta dysfatikoita. Kaikilla on hyvät puolensa ja kehut tärkeitä.

Mun poika osasi myös viime vuonna ekalle mennessään. Ei siellä koulussa osata eriyttää. Pitkän pyytelyn jälkeen sai lisätehtävävihkon, mutta sekin niistä ekaluokan asioista. Siis korkeintaan lukuun 20 asti... Yritin ehdottaa, josko poika siirtyisi suoraan kolmannelle luokalle. Ei puollettu. Luvattiin sentään "ottaa selvää",  jos pääsisi joskus 3. luokan matikantunneille mukaan. Epäilenpä että ei tuu onnistumaan. Ja tuohan osaa jo 3- luokankin asiat, kertotaulun siis... ei ulkoa ainakaan kaikkia, mutta laskee päässään.  Näin uudesta opetussuunnitelmasta huolimatta, jonka pitäisi antaa mahdollisuuksia yksilölliseen etenemiseen. Olen itsekin opettaja, joten tiedän, ettei eriyttäminen ole helppoa, mutta silti...

Vierailija kirjoitti:

Miksi, oi miksi ihmiset tulevat pätemään tänne lastensa kautta?! Voin kertoa opettajana, ettei myöhempi älykkyys tai kehitys ole nähtävissä vielä alakouluiässä välttämättä ollenkaan! Ihmiset kuvittelevat että lapsi on myöhemminkin sitä älykkäämpi mitä aiemmin hän puhuu/kävelee/lukee/laskee jne. Ei pidä paikkaansa.

No onpas "kiva" asenne opettajalla. ei ole kyse pätemisestä, vaan siitä, että olisi kiva että lapsi saisi kehittää omia taitojaan siinä tahdissa kuin hänen henkilökohtaiset lahjansa ja kiinnostuksensa antavat myöten. Jos siis lapsi osaisi yläkoulun asioita jo ekalla luokalla, niin miksi hemmetissä hänen pitäisi jankata 1+2 -laskuja, turhautua ja unohtaa koko matikkainnostus. Meillä ei ainakaan kotona ole aikaa ja resursseja treenata itse kotona. Ja vaikka olisikin, niin mitä hemmettiä sen lapsiparan pitäisi sitten kitua niillä liian helpoilla matikantunneilla? Opiskelisi jotain järkevämpää senkin ajan.

t. (yläkoulun) opettaja itsekin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Marian kirjoitti:

Ei todellakaan autismia tarvitse epäillä vain siksi, että lapsi osaa laskea tuollaisia laskuja! Eihän se tavallista ole, mutta on niitä paljon muitakin. Suosittelen facebookissa Lahjakkaat lapset -ryhmää, sieltä saat parempaa tukea kuin täältä.

Autismilla on huono "maine". Autismin kirjo on laaja. Minä kyllä veisin lapsen neurologisiin tutkimuksiin, koska jos on jotain neuropuolen juttuja, niin usein koulussa tulee ongelmia.

Terveisin as-nainen

Sori vain, mutta autismin kirjon ihmiset keskimäärin eivät ole sen älykkäämpiä/lahjakkaampia kuin muutkaan. Eli sikäli kannattaisi viedä neurologisiin tutkimuksiin myös lapsi, joka ei ole erityisen lahjakas.

Älykkyydestä minä en puhunut mitään. Olen vaan pistänyt merkille että autismilla viitataan usein joko omassa maailmassaan elävään tai toisaalta huippulahjakkaaseen.

Minä suosittelen tutkimuksia siksi että sosiaalisuus on meille autismikirjolaisille usein hankalaa ja sitähän koulumaailmassa riittää. Väsyminen on myös sellainen asia mitä ei kukaan ymmärtänyt esim minun kouluaikanani.

Tutkiminen ei pahaa tee.

Minä suosittelen sinulle ihan peruskäsitteisiin tutustumista. Lahjakkuus ei ole autismin synonyymi missään muualla kuin tällä palstalla. Suurin osa lahjakkaista lapsista ei ole autisteja. Neurologisiin tutkimuksiin ei pääse pelkän lahjakkuuden perusteella. Ja hyvä niin: nuo tutkimukset ovat melkoinen prässi niin lapselle kuin vanhemmilleenkin. 

Kolmasosa lapsista osaa lukea jo ennen koulun aloittamista. Vielä 60-luvulla vain kuudesosa lapsista osasi lukea ennen kouluikää.

Kasvatustieteilijöiden mukaan varhain opitun lukutaidon ja myöhemmän koulumenestyksen kulkemisesta käsi kädessä ei ole olemassa näyttöä.

Virossa lapset opetetaan lukemaan jo esiopetuksessa. Suomalaislapset saavat heidät lukutaidossa kiinni ensimmäisen luokan loppuun mennessä. Varhaistettu lukemisen opettamisen aloitus ei näytä pitkällä tähtäimellä tuottavan parempia tuloksia.

Yksi veljeni lapsista oli juuri tuollainen, joka oppi kaikki kovin varhain ja laski poikkeuksellisen hyvin. Musikaalisesti, kielellisesti, matemaattisesti lahjakas. Kouluaika meni ihan normaalisti mutta aikuisikä ei. Asperger-piirteet aika selkeät, parisuhteet kariutuvat järkiään. Varhaisessa aikuisiässä dramaattisia vaiheita, mielenterveysongelmia. Pääsi kuitenkin niistä yli ja on nyt elämä hanskassa. Työelämässä pyyhkii hyvin, on tietojenkäsittelyn huippuammattilainen. Joten saattaa merkitä sekä hyvää että huonoa tuo lapsinerous.

Vierailija kirjoitti:

Kolmasosa lapsista osaa lukea jo ennen koulun aloittamista. Vielä 60-luvulla vain kuudesosa lapsista osasi lukea ennen kouluikää.

Kasvatustieteilijöiden mukaan varhain opitun lukutaidon ja myöhemmän koulumenestyksen kulkemisesta käsi kädessä ei ole olemassa näyttöä.

Virossa lapset opetetaan lukemaan jo esiopetuksessa. Suomalaislapset saavat heidät lukutaidossa kiinni ensimmäisen luokan loppuun mennessä. Varhaistettu lukemisen opettamisen aloitus ei näytä pitkällä tähtäimellä tuottavan parempia tuloksia.

Niin, ja tämä siis Yle-artikkelista: Lukutaito jo kolmevuotiaana – yhä useampi lapsi oppii lukemaan ennen kouluikää

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko tavallistakin? Lukenut 5-vuotiaasta, saattoi jo tuolloin vastata kun kysyin että mitä on 5+3 että no se on 6+2. Osaa myös "puhua" takaperin. Onko epätavallista ja pitäisikö taitoja jotenkin pyrkiä kehittämään?

Vie neuropsykiatrille. Sulkevat pois tai diagnosoivat autismin.

Ap taisi tähän mennessä sanoa lasta vähän "vauvamaiseksi", mutta ei mitään ihmeellistä. Mihin luulit diagnoosia tarvittavan? Meidän pojalla on diagnosoitu Asperger ja sillä diagnoosilla saa lähinnä heittää vesilintua. Poika on teini, eikä häntä todellakaan kiinnosta mitkään rupattelutuokiot neurologilla tms., omasta mielestään on ihan tavallinen. Eikä kyllä kovin vahvasti ole Asperger, lähinnä se hillitön omaehtoisuus rasittaa elämää. Diagnoosia kannattaa hakea, jos jostain oireesta on kovasti haittaa elämälle ja voidaan olettaa, että siihen on konkreettista apua saatavilla. Ap:lle sanoisin, että koulu valitettavasti tasapäistää kaikki älykkyydet ja luovuudet, siitä on kokemusta kummankin lapseni kohdalla. Enpä tiedä, onko Suomessa oikein paikkoja lahjakkaille lapsille tms., asenneilmapiiri kun on mitä on kuten voi päätellä vaikka alapeukuista, jotka ap sai heti aloitusviestiinsä. Jos äiti pitää lastaan lapamatoa lahjakkaampana hän kasvattaa vain jotain kermapersettä, joka todellisuudessa on samanlainen ääliö ja rasittava kersa kuin kaikki muutkin. Tervetuloa Suomeen.