Onko miehelläni asperger?
Toisesta asperger-keskustelusta aloin ajatella, voisiko miehelläni olla asperger. Luin joitain googlettamiani lähteitä, mutta joissain asiat kuvattiin niin mustavalkoisina, että haluaisin oikean elämän esimerkkejä ja mielipiteitä. Mieheni piirteitä:
- matemaattisesti hyvin taitava
- pitää mielipiteistään kiinni tiukasti. Riidan jälkeen voi mennä pari päivää, kun hän miettii asiaa ja sitten voi taipua mielipiteessään ja palata asiaan täysin yllättäen.
- ei pysty suunnittelemaan elämää eteenpäin edes puolta vuotta, eikä edes haavetasolla. Kokee haaveilun stressaavana ja paineita asettavana.
- ei pysty keskittymään jos häneen koskee tai hänelle puhuu. Esimerkiksi pleikkaa pelatessa häntä ei voi silittää.
- saa raivareita kun "asiat eivät ole kontrollissa"
- takertuu pikkuasioihin ja epäolennaisuuksiin. Esimerkiksi pikasiivous ennen vieraiden tuloa muuttuukin lavuaarin hinkkaamiseksi vitivalkoiseksi kun olisi riittänyt, että nostaa likaiset vaatteet pyykkikoriin ja astiat koneeseen.
- opiskellut yli 10 vuotta valmistumatta. Tekee kuitenkin yksinkertaista duunarihommaa vaikka äly riittäisi erittäin haastaviin asiantuntijatehtäviin.
- osaa puhua tunteista ja on herkkä. En oikeasti tiedä miten hän kuitenkaan ymmärtää tunnetasolla minun tunne-elämääni
- hänellä on muutama kaveri ja hän pitää juhlista ja yhdessä tekemisestä kaverien kanssa esim. Sählyhöntsyt
- loukkaantuu herkästi. Joskus saattaa napata vaikkapa keskeltä sanomaani lausetta asian joka kirjaimellisesti ajateltuna voi olla ikävä mutta asiayhteydestä/muusta lauseesta ilmenee että sillä tarkoitan jotain muuta
-ei hyväksy muutoksia aikatauluissani vaikka ne eivät suoraan vaikuta häneen.
- sotkuinen
Ei tämä nyt ihan suoraan taida mennä aspergeriksi, mutta on mieheni kyllä niin erikoinen välillä että en tiedä voiko jonkun persoona vain sattua olemaan tällainen... Mitä mieltä olette?
Kommentit (4)
No, ei kuulosta ihan neurotyypilliseltä, mutta syitä voi olla monia. Jokin autisminkirjon häiriökin voi olla kyseessä, mutta ei välttämättä. Jos asia teitä kumpaakin vaivaa ja vaikeuttaa arkea, niin kannattaa käydä jollekin juttelemassa ja pyytää lähetettä neuropsykiatrille. Jos tulette asian kanssa toimeen, niin turha kuormittaa itseään lääkärikäynneillä ja diagnooseilla, jotka kuitenkin aina ovat vain suuntaa antavia.
Saattaa olla. Tiedätkö millainen oli lapsena ja koulussa?
Kyllähän tuolla aika paljon on assipiirteitä, mutta vain perusteellinen lääkärin tutkimus antaisi varman vastauksen, onkohän as vai ei.