Millaisia keinoja olette käyttäneet, että teitä ei ole valittu näihin te-keskusvirkailijoilta tarjottuihin työpaikkoihin?

Ikä suojaa jo, valitettavasti. Olen 45.

Tämä ketju ja kommenteihin tehtyjen tykkäysten määrä vahvistavat sitä ajatustani, että suomessa on aivan liian hyvät sosiaalituet. Ja alapeukut tähän kimmenttiinvain vahvistavat ajatustani.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse käyttää keinoja, kun ikä alkaa numerolla 5. Se riittää.

Aina varmempaa kun ikä alkaa numerolla 6 :D

Suurperheestä ja kuuroudesta riittää 😄

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju ja kommenteihin tehtyjen tykkäysten määrä vahvistavat sitä ajatustani, että suomessa on aivan liian hyvät sosiaalituet. Ja alapeukut tähän kimmenttiinvain vahvistavat ajatustani.

Veikkaan että olet itse vastaillut päättömiä useamman kerran tässä keskustelussa jotta saisit agendaasi ajettua.

Vapautuksen sain töistä kun te-toimustossa tuijotin melkein 1h 30 min lattiaa sanomatta mitään. Työkyvyttömyys 

Vierailija kirjoitti:

Kävin kysymässä töitä viimeisenä mahdollisena päivänä ja minulle ilmoitettiinkin, että paikka on jo mennyt.

No hitto, ite hain viimisen päivän jälkeen ja silti ottivat hakemuksen.

Kerroin heille että saatanan pitää hyväksyä kaikki työni ja että en voi työskennellä miesten kanssa koska uskontoni kieltää sen.

Paskoin ja kusin housuihini ennen haastattelua ja siltikin pääsin töihin Yleisradioon...tai ehkä juuri siksi.

Vierailija kirjoitti:

Eipä taida auttaa mikään koska nuo työkokeilut on nykyään pakollisia mulle tuli tuon haastattelun jälkeen 5työtarjousta joista 3 työkokeiluja.. sinnehän ne panee vaikka laittaa mitä.. Sovittu varmaan jo etukäteen te toimiston kanssa että näihin otatte sit nää jotka hakee sit tehdään 9epäivä..nehän hakeekin noihin 20henkilöä per työpaikka.. Nyt tosin nää pimeen työntekijät on kusessa jos joutuukin työkokeiluun.. ilmankos juuri luki että te toimiston kortistosta tippuu pois tuhansia joilla onkin työ.

Työkokeilu ei tosiaankaan ole työpaikka.

Muistan ikuisesti, kuinka työkkäri kertoi, että aikovat suositella minua yhteen paikkaan. No, en voinut tässä asiassa vastustaa ja työpaikasta soitettiin. Menin "haastatteluun" ... Eli pakko oli mennä... Jouduin täyttämään siellä työhakemuksen. Pakko oli tehdä, tai olis mennyt tieto työkkäriin ja tullut karenssi. Menin oikein epäsiistinä tähän tapaamiseen, mutta ei vaikuttanut asiaan. Kerroin myös, että olen lähdössä sitten opiskelemaan 3 kk päästä toiselle paikkakunnalle, että pitkää sopimusta en tee. Lisäksi kerroin, että en aio tehdä iltavuoroja pienen lapseni takia. Tämä työnantaja suorastaan v**tuili ja kysyi "no mitenkäs se perheenäidiltä tuollainen toiselle paikkakunnalle lähtö onnistuu" ... Olin tässä työpaikassa tasan 2 viikkoa. Joka päivä aamulla itkin, että en halua sinne. Lopulta jäin saikulle. Ei olisi kannattanut väkisin palkata kun ei kiinnostanut. 

Ymmärrän hyvin, että työnhakijana hatuttaa pakkohakea kaiken maailman pilipalihommiin. Mutta välillä rekrytoivana henkilönä miettii, että se oman haluttavuuden vähentäminen kannattaisi tehdä vähemmän suoraan kuin mitä moni täälläkin on vinkannut. 

Esimerkki parin vuoden takaa. Sain oman toimen ohella hoidettavakseni tiimin alalta, joka ei ole omaani mutta liippasi ylimmän johdon mielestä kyllin läheltä. Lähes heti aloin rekrytä budjetin mukaista lisähenkilöä tiimiin koordinaattoriksi. Taustatietona, että koko muu tiimi oli aika keltanokkia ja olisin mielelläni halunnut jonkun osaavan ja kokeneen tähän rooliin, kun itsellenikään ko. ala ei ollut tuttu. Yksi hakijoista oli pidempään työttömänä ollut viisikymppinen nainen, jolla oli mm. esimieskokemusta tästä alasta. Haastattelussa hän oli kuitenkin todella ikävä ja ihan selvästi käytti kaikki klassiset en-halua-tulla-valituksi -liikkeet, koska sinänsä ymmärrettävästi koki paikan olevan kokemuksensa alapuolella.

No, noin vuosi myöhemmin sain uudella budjettikierroksella talousjohtajan vakuutetuksi siitä, että tälle tiimille tarvitaan ihan oma päällikkö, joka tietää, mitä tekee ja jolla on oikeasti aikaa. Kun tämä paikka sitten aikanaan tuli auki, sama nainen haki tehtävää. Siinä vaiheessa kilpaili sitten työstä kaikkia niitä hakijoita vastaan, jotka ovat tällä hetkellä työssä ja vastaavassa asemassa. Plus että muistin hyvin edellisen kierroksen kokemukset. En edes haastatellut häntä enää. 

Jos olisi ottanut ensimmäisen kierroksen asiallisesti, olisin varmaankin palkannut hänet tuohon koordinaattoriksi ja ylentänyt päälliköksi sen paikan mentyä budjetissa läpi. Ja jos ei olisi ensimmäistä tehtävää saanut, olisi asiallisella otteella päässyt ehdottomasti haastatteluun myös päällikön tehtävään myöhemmin hakiessaan. 

Jos haluatte välttyä palkkaamiselta, niin parhaat vinkit on niitä hienovaraisia (esim. liian kova palkkatoive, tehtävään nähden ylisuuret uratoiveet) jne, jotka tekevät teistä vielä hyvinkin palkkauskelpoisia johonkin muuhun hommaan.

Palkalla ei tarvitse tulla toimeen. Miksi sitten käydä töissä?  T. Kokoomus 

Haluaisin töihin, mutta pakko sanoa että nuo työ"tarjoukset" ovat olleet alallani (markkinointi) yksi vitsi - samat ilmoitukset ovat nimittäin olleet esillä kaikissa mahdollisissa työnhakukanavissa ja niihin on se tavanomainen hakijamäärä, joitakin satoja. Kunpa tulisikin jotain oikeita tarjouksia joissa kilpailua olisi edes vähemmän. No, olen onneksi silti onnistunut työllistymään aina jonnekin joten toivon niin käyvän tälläkin kertaa.

Eli ainakin epäonnistunut alanvalinta on mainio keino olla saamatta mitään tuollaisia...silloin kun mietin minne opiskelemaan niin markkinointia hehkutettiin alaksi, jolla töitä riittää ja palkankin saa suunnilleen itse valita. Ehkä noihin sitten laskettiin ne markkinoinnin alle TE-toimiston sivulla kategorisoidut työpaikat eli puhelinmyynti jne.

Vierailija kirjoitti:

Tämä ketju ja kommenteihin tehtyjen tykkäysten määrä vahvistavat sitä ajatustani, että suomessa on aivan liian hyvät sosiaalituet. Ja alapeukut tähän kimmenttiinvain vahvistavat ajatustani.

Onko sinulla kokemusta noista työtarjouksista? Ne ovat usein sellaisia, jotka eivät edes sovellu hakijoille, esim. tässä ketjussa mainittu että ajokortittomille tarjotaan työtä jossa ajokortti on välttämätön. Ymmärrän, ettevät tuollaiset tarjoukset kauheasti innosta kun kyseiset työttömät jo hakevat aktiivisesti heille soveltuvia paikkoja.

Surkean hakemuksen ohella, mahdollisessa haastattelussa sanot, että tässä sitä nyt ollaan kun työkkäri pakotti. Eiköhän se sinetöi homman.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse käyttää keinoja, kun ikä alkaa numerolla 5. Se riittää.

Arvaa vaan, kuinka on käynyt kun syntymävuosi alkoi numeroilla 195. Nyt taitaa riittää, kun syntymävuodessa on 196 ...

Minulle tarjosi työnvälitys töitä viimeksi joskus 1980-luvun alkupuolella. Kyllä, otin vastaan. Sitä edellinen tarjous tuli vuonna 1977.

Tuon jälkeen on tullut kirjeitä, joissa on otsikkona "työtarjous". Silkkaa huijausta! Ei se mikään tarjous ole vaan käsky ottaa yhteyttä työnantajaan. Ja sama posti kymmenille muille.

Vierailija kirjoitti:

Ei tarvitse käyttää keinoja, kun ikä alkaa numerolla 5. Se riittää.

Ohis:

Mieheni irtisanottiin toukokuun lopussa. Sen jälkeen halusi hengähtää hetken ja hypätä hetkeksi pois oravanpyörästä. Piti kesän "lomaa" ja matkusteltiin Lapissa ja ulkomaille jne. Lokakuun alussa aloitti uudessa koulutustaan (DI) vastaavassa työpaikassa, joka tuli te-keskuksen kautta ja johon oli paaaaljon hakijoita. Ikää hänellä on 56 v... Ja tämä Jyväskylässä, jossa on yksi korkeimmista työttömyysprosenteista "isoista" kaupungeista.