Millaisia keinoja olette käyttäneet, että teitä ei ole valittu näihin te-keskusvirkailijoilta tarjottuihin työpaikkoihin?
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
Ei tarvitse käyttää keinoja, kun ikä alkaa numerolla 5. Se riittää.
Ai. Ikä alkaa numerolla viisi ja menin töihin ennenkuin työkkäri kiinnitti mitään huomiota.
Palkkatoiveita? Eikö joka paikassa olekaan standardiliksat? Eihän niiden tarvitse maksaa sitä palkkaa mitä pyytää, miksi ne ottais sen huomioon?
Vierailija kirjoitti:
Ensin oli työkkärin moka: kirje oli päivätty kahta päivää aikaisemmin, ja kirjeen saapumispäivä oli viimeinen hakupäivä (ja tietenkin klo 16.00 mennessä, kirjeen sain käteeni vasta neljän jälkeen). Soitin työkkäriin seuraavana arkipäivänä (eli maanantaina). Selvitin tilanteen, ja sanoin että jumalauta kattokaa ettei iske karenssi kun ite kusitte.
Seuraavan kerran tuli rakennusapumiehen paikka yhden vuokratyöfirman kautta, alalla olevana tietenkin soitin kun kiinnosti. Noh, Sikaherra nälvi, että "Ei naisia sinne oteta... on meillä ollu joskus 2 naista raksalla... siivoojana! Hah hah haa!" Muutenkin keskeytti jokaisen mun lauseen, esimerkiksi "koulun kävin paikassa x ja sen jälkeen olin töissä siellä ja siel..." -Juu juu juu juu. Mutta sä oot nainen, ette te vaan jaksa.
Ilmotin työkkäriin, että älkää sitte ikinä kuvitelko että haen ton firman kautta mihinkään, ja kerroin minkälainen vitun sika sie oli puhelimes.Muutama vuosi myöhemmin, työkkäri lähetti saman firman kautta auki olevan työpaikkatarjouksen. Olin juuri päässyt kyllä toiseen työpaikkaan, mutta olin "työttömänä työnhakijana" vielä. Soitin työkkäriin... Ensin selvitin mikä idiootti siellä oli viimeksi ollut puhelimen toisessa päässä, ja kerroin sanoneeni jo aikaisemmin että mä en saatana sinne sitte enää hae. Työkkärin muija oli suht ymmärtäväinen, mutta pohti voiko sitä nyt oikein syyksi laittaa. Sanoin sitte että ihan sama, oon toisis töis ny kuitenki jo.
Joskus lähettivät paperit johonkin "Etsitään nuorta, lukio/ammattikouluikäistä, työ ei vaadi ammattitaitoa yms. Sisältyy mm. nurmikonleikkuuta" Mietin että onko tää nyt mun paikka? Olin silloin 25v ja kyllä kouluja kähnyt. No, päätin soittaa. Kerkesin sanomaan ETUNIMENI, niin alettiin vänkään päälle "hei, ei kato... ei me oteta sua" -niin että mitä? "Niin kun...no,. Nokun oot tyttö." Jostain kumman syystä oli pakko kiukkuisena todistaa, että varmasti perkele jaksan "tyttönäkin", sitä ja tätä koulua käynyt, näitä työhommia ja siellä ja tuolla ollut töissä. Vittu. Menin sitte leikkaan nurmikkoa ja tekeen muita suht helppoja hommia. Mutta n.14e tuntipalkalla (sovittiin että rak,tessin mukanen palkka 😂)
Kas kun et älynnyt soittaa noita puheluja todistajien kuullen, vaikka työkkäristä. Se olisi ollut ihan oikein sille työnantajalle, kun olisi rätkähtänyt kovat sakot syrjinnästä, joka on erikseen laissa kielletty, ja sinulle parhaassa tapauksessa kahden vuoden palkka korvauksena.
Teen hakemuksen, jossa haen ikään kuin eri paikkaa kuin sitä, mikä oli auki. Esimerkiksi pitäisi hakea kouluavustajaksi, laitan hakemuksen opettajan sijaiseksi kun satun olemaan siihen pätevä.
Minä sain kuulla jälkikäteen parista paikkaa että eivät valitse sellaisia jotka kertovat ottaneensa yhteyttä te-toimistosta tulleen työtarjouksen vuoksi. Ihmettelin vähän että mitä sitten olis pitänyt sanoa. Valehdella? Miksi ne laittaa sinne niitä ilmoituksia, eikö sen voi kieltää ettei tule niitä kirjeitä sitten ihmisille paikoista? Ihme touhua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensin oli työkkärin moka: kirje oli päivätty kahta päivää aikaisemmin, ja kirjeen saapumispäivä oli viimeinen hakupäivä (ja tietenkin klo 16.00 mennessä, kirjeen sain käteeni vasta neljän jälkeen). Soitin työkkäriin seuraavana arkipäivänä (eli maanantaina). Selvitin tilanteen, ja sanoin että jumalauta kattokaa ettei iske karenssi kun ite kusitte.
Seuraavan kerran tuli rakennusapumiehen paikka yhden vuokratyöfirman kautta, alalla olevana tietenkin soitin kun kiinnosti. Noh, Sikaherra nälvi, että "Ei naisia sinne oteta... on meillä ollu joskus 2 naista raksalla... siivoojana! Hah hah haa!" Muutenkin keskeytti jokaisen mun lauseen, esimerkiksi "koulun kävin paikassa x ja sen jälkeen olin töissä siellä ja siel..." -Juu juu juu juu. Mutta sä oot nainen, ette te vaan jaksa.
Ilmotin työkkäriin, että älkää sitte ikinä kuvitelko että haen ton firman kautta mihinkään, ja kerroin minkälainen vitun sika sie oli puhelimes.Muutama vuosi myöhemmin, työkkäri lähetti saman firman kautta auki olevan työpaikkatarjouksen. Olin juuri päässyt kyllä toiseen työpaikkaan, mutta olin "työttömänä työnhakijana" vielä. Soitin työkkäriin... Ensin selvitin mikä idiootti siellä oli viimeksi ollut puhelimen toisessa päässä, ja kerroin sanoneeni jo aikaisemmin että mä en saatana sinne sitte enää hae. Työkkärin muija oli suht ymmärtäväinen, mutta pohti voiko sitä nyt oikein syyksi laittaa. Sanoin sitte että ihan sama, oon toisis töis ny kuitenki jo.
Joskus lähettivät paperit johonkin "Etsitään nuorta, lukio/ammattikouluikäistä, työ ei vaadi ammattitaitoa yms. Sisältyy mm. nurmikonleikkuuta" Mietin että onko tää nyt mun paikka? Olin silloin 25v ja kyllä kouluja kähnyt. No, päätin soittaa. Kerkesin sanomaan ETUNIMENI, niin alettiin vänkään päälle "hei, ei kato... ei me oteta sua" -niin että mitä? "Niin kun...no,. Nokun oot tyttö." Jostain kumman syystä oli pakko kiukkuisena todistaa, että varmasti perkele jaksan "tyttönäkin", sitä ja tätä koulua käynyt, näitä työhommia ja siellä ja tuolla ollut töissä. Vittu. Menin sitte leikkaan nurmikkoa ja tekeen muita suht helppoja hommia. Mutta n.14e tuntipalkalla (sovittiin että rak,tessin mukanen palkka 😂)
Kas kun et älynnyt soittaa noita puheluja todistajien kuullen, vaikka työkkäristä. Se olisi ollut ihan oikein sille työnantajalle, kun olisi rätkähtänyt kovat sakot syrjinnästä, joka on erikseen laissa kielletty, ja sinulle parhaassa tapauksessa kahden vuoden palkka korvauksena.
Niin no, ihan normaali "hei teillä paikka auki, joten soittelin tässä.."- tyylinen puhelu ihan kotosohvalta käsin, enkä osannut odottaa noin helvetin junttia ihmistä sinne puhelimen toiseen päähän. Ja siis toisen työpaikanhan sain josta kerroin viimeisenä, ja kyseltiin vielä seuraavan kesänä josko olisin vapaa pääsemään sinne uudestaan. Mutta se eka.. Mua ei olis edes kiinnostanu mitkään rahalliset korvaukset itselle, mutta kyllä vielä vuosien jälkeenkin on sellanen olo että helvetti, sais se sika joutua kuseen tollasesta. Ja nauttisinkin jos saisin kuulla että on vaikka saanut helvetinmoiset sakot tai jotain muuta mukavaa.
Työkkäri on passittanut mut 80km päähän työhaastatteluun (tai no, työkkäristä käskettiin laittaa hakemus, jonka jälkeen kutsuttiin haastatteluun. Ei siinä voinut enää sanoa "öööö.. en mä halua", ilman karenssia". jonka jälkeen selvisi että paikka oltiin täytetty jo VIIKKO ennen haastatteluani. Sanoin työkkärin ämmälle että haastatteluun kutsuttiin, mutta sinne vaan on matkaa aika reippaasti..( itse työpaikka olisi ollut lähempänä, firman "päämaja" vaan kauempana.) Ei työkkärin täti sitten kertonut että voin hakea jotain matkakorvausta/matka-avustusta.) Sain melkein 2 kk myöhemmin myöhemmin kuulla tutultani, että voin sellaista hakea. Soitin työkkäriin, ja mulle sitten vasta neuvottiin mikä hakemus mun pitää täyttää, ja että voin hakea sitä kolmen kuukauden sisällä työhaastattelusta. Hakemus oli outo, enkä osannut vastata kunnolla niihin kysymyksiin. (Ei ihme, kun mulle neuvottiin väärä hakemus). Lähetin hakemuksen, ja kesti reilun kolme viikkoa, kunnes tuli postia, että kyseessä on väärä hakemus. No, se 3 kk oli melkein täynnä. Metsästämään uutta hakemusta-> soitin, ja mulle neuvottiin uudestaan se sama hakemus. En siinä vaiheessa vielä tajunnut, ku vaan sanottiin "hakemus JKS567972yhdksbusjzodhhd". soittoa seuraavan päivänä uudestaan -> sain oikean hakemuksen. Täytin, laitoin postiin. (Olisi pitänyt ehtiä, jos olisin tajunnut ettei jumankauta 3-5 arkipäivän sisällä se ehtisikään, olisin metsästänyt jostain skannerin ja laittanut spostilla.) Mutta jooh, turhasta 160km ajosta olisin saanut matkakorvausta/avustusta, jos työkkärin muija olisi heti aluksi kertonut koko hakemuksesta, kun ruikutin siitä matkasta. Tai jos ekan kerran soittaessani olisi ymmärtäneet antaa oikean hakemuksen "nimen." Tai käsitelleet sen nopeammin, ja ilmoittaneet että kyseessä väärä hakemus. En olis paljon rikastunut, mutta vitutti niin paljon kun sain kuulla että työpaikka oltiin jo täytetty, että olisin halunnut saada siitä matkakulut takaisin.
Tai en minä muista lähetettiinkö se eka hakemus kelaan vai työkkäriin. Eniveis, vituiks men!
Olen sanonut, etten sovellu (asiakaspalvelu) työhön, vaikka Te-toimisto niin ilmoittaa. Ei rehellisyydestä voi karenssia antaa.
Jos en.pääse edes paikkouhin joihin tunnen motivaatiota niin kuinka moisiin? Vuoden työttömänä eikä ole tullut yhtäkään työtarjousta.
Hain työtä, menin haastatteluun ja käyttäydyin asiallisesti, mutta ilman yritystä saada työ. Toimi. Mutta se ei ollut välttämättä se mikä ratkaisi, vaan se että työnantaja tunsi aikaisemman pomon. Aikaisemmassa paikassa työtoverit kusettivat työnantajaa tekemiemme työtuntien määrässä ja minä en sitä osannut vastustaa.
Ennemmin haluaisin kuulla ne keinot, joilla saa niitä työtarjouksen paikkoja. Mulla tulee usein liian vaativia työtarjouksia osaamiseeni ja kokemukseeni nähden. Riemusta kiljuen olisin ottanut minkä tahansa näistä paikoista, mut en pääse edes haastatteluun. Oikeasti on tosi "epistä" lähettää "työtarjouksia" kun ne ovat oikeasti nimeltään pakotteita hakea työtä. Tarjoukseen yleensä kuuluu se että tarjouksen saanut voi vastata myönteisesti tai kielteisesti.
Ilomielin menisin töihin, jos joku 55vuotiaan akan palkkaisi. 2 vuotta ja 2 haastattelua takana. Taitaa ikäiseni olla ongelmajätettä, ilman suhteita. Tämä hoitoalalla, jossa ammattia vaihtaessani kuulutettiin te-toimiston toimesta, alalla olevan töitä niin paljon että saa valita. Juupa juu.
Vierailija kirjoitti:
Ennemmin haluaisin kuulla ne keinot, joilla saa niitä työtarjouksen paikkoja. Mulla tulee usein liian vaativia työtarjouksia osaamiseeni ja kokemukseeni nähden. Riemusta kiljuen olisin ottanut minkä tahansa näistä paikoista, mut en pääse edes haastatteluun. Oikeasti on tosi "epistä" lähettää "työtarjouksia" kun ne ovat oikeasti nimeltään pakotteita hakea työtä. Tarjoukseen yleensä kuuluu se että tarjouksen saanut voi vastata myönteisesti tai kielteisesti.
En ole tämänkertaisen työttömyysjaksoni aikana saanut ainuttakaan työtarjousta, kuten en saanut edellisenkään aikana kymmenen vuotta sitten.
Minulla ei olisi muuten mitään työtarjouksia vastaan, mutta hirvittää se, jos työkkäri lähettäisi tarjouksen firmaan, josta olen kiinnostunut, mutta toimenkuva ei oikein vastaisi osaamistani. Pakko olisi silti hakea, vaikka takaraivossa koko ajan jyskyttäisi, pitääkö ne minua ihan idioottina kun haen hommaan jota en osaa. Eihän se muuten haittaa vaikka pitäisivät, mutta kun samassa firmassa voisi kuukauden päästä olla haettavana paikka joka olisi kuin luotu minulle. Mutta kun haen, muistaako ne että ai niin tuo oli se yksi idiootti viime hausta, heh heh.
Eli pelkään, että pahimmillaan työkkäri voi "tarjouksillaan" suorastaan haitata työllistymistäni. Miksi niiden on pakko sotkea näppinsä asiaan, josta eivät ymmärrä mitään?
Mulle on myös tullut koulutuksen ja kokemuksen huomioiden aivan liian korkeatasoisia tarjouksia, tyyliin joku aluejohtaja paikalla x. Kyse julkisen puolen työstä. Täysin naurettavaa mun mitättömällä työkokemuksella ja opinnoilla, heti tietää että sen paikan saa joku jolla jo useamman vuosikymmenen työkokemus.
Tällä nykyisellä käytännöllä tulee varmaan tapahtumaan niin, että yhä harvempi työnantaja edes viitsii ilmoittaa työkkärin kautta avoimesta paikasta. Hakemukseen tulee niin paljon "pakotettuja" vastauksia, että on työlästä käydä niitä läpi.
Julkisten on ehkä pakko ilmoittaa esim. avoimesta virasta? Mutta kyllä työnantajatkin tajuaa, että se on kaikkien puolesta ajan tuhlausta, jos työnhakija käyttää energiaa tekemällä pakotetun työhakemuksen ja työnantaja saa lukuisia turhia työhakemuksia, joissa hakija ei ole lainkaan motivoitunut tai pätevä kyseiseen hommaan.
Vierailija kirjoitti:
Ilomielin menisin töihin, jos joku 55vuotiaan akan palkkaisi. 2 vuotta ja 2 haastattelua takana. Taitaa ikäiseni olla ongelmajätettä, ilman suhteita. Tämä hoitoalalla, jossa ammattia vaihtaessani kuulutettiin te-toimiston toimesta, alalla olevan töitä niin paljon että saa valita. Juupa juu.
Missä päin asut? Tuntuu että täällä Pirkanmaalla on aina niin paljon työpaikkoja avoinna, että TE-keskuksen porukka kyllä löytää enemmän tai vähemmän sopivia työpaikkoja helposti ja kehottaa niitä hakemaan. Onnea sinulle kuitenkin, toivottavasti jossain vaiheessa tärppää!
Ei ollut lainkaan vaikeaa. Ei tarvinut kuin olla sellainen kuin on. Olen saanut kaksi tarjousta tähän mennessä.
Ensimmäinen oli kuljetusalan tehtävä, jossa ajokortti on luonnollisesti välttämätön. Työkkärin tiedoissa jo lukee, ettei minulla ole ajokorttia. Sanoin asiasta työkkäriin, muuta käskivät silti hakea, vaikka kuinka yritin puhua hakemisen turhuudesta. Kirjoitin sitten hakemukseen: "Te-toimistosta kehotettiin minua hakemaan tätä paikkaa. Minulla ei ole ajokorttia, joten pahoittelut turhasta hakemuksesta."
Toinen oli myyjän paikka 50km päässä kotoani, paikassa, jonne julkinen liikenne kulkee 2 kertaa päivässä. Sinne oli sähköinen hakemus ja kysymyksessä "Miksi haet tätä paikkaa?" valmiina vaihtoehto "En ole kiinnostunut paikasta, mutta te-toimisto käski laittamaan hakemuksen" Pisti "hieman" hymyilyttämään tuo vaihtoehto. Alkavat näköjään työnantajatkin kyllästyä näihin naurettaviin pakkohakemisiin. Enkä yhtään ihmettele.
Vierailija kirjoitti:
Eipä taida auttaa mikään koska nuo työkokeilut on nykyään pakollisia mulle tuli tuon haastattelun jälkeen 5työtarjousta joista 3 työkokeiluja.. sinnehän ne panee vaikka laittaa mitä.. Sovittu varmaan jo etukäteen te toimiston kanssa että näihin otatte sit nää jotka hakee sit tehdään 9epäivä..nehän hakeekin noihin 20henkilöä per työpaikka.. Nyt tosin nää pimeen työntekijät on kusessa jos joutuukin työkokeiluun.. ilmankos juuri luki että te toimiston kortistosta tippuu pois tuhansia joilla onkin työ.
Eli monet ilmoittautuvat irti te-toimistosta, koska eivät halua noihin työkokeiluihin, vaikka heillä ei oikeasti olisikaan työpaikkaa?
Elämä ollut aina sellaista, että on työtöntä aikaa, pätkätöitä, työtöntä, koulutusta/kurssia/harjottelu-kokeilujaksoa, taas työtöntä ja pätkätöitä. Olin työttömänä taas, kun löysin avoimen työpaikan, ei paperilla mikään unelmaduuni todellakaan, mutta aattelin että voishan sitä kokeilla. Paikka irtos jollekkin toiselle, jolla alan koulutus. Paikka aukes uudestaan kuukauden kuluttua, mä laitoin hakemusta ja soittelin. Sanottiin, että edellinen työntekijä ei pysynyt työtahdissa. Pelästyin vähän, että mikähän paikka tää on... pääsin kuitenkin haastatteluun, ja kun kierreltiin ympäri työpaikkaa, mua alko kiinnostamaan kaikki, mitä sie oli. Kai huomasivat kuinka innoissaan olin, ja muistivat että oon hakenut aikaisemminkin. Kysyivät lopuksi, olisko vielä jotain kysyttävää. Kysyin, vieno hymy naamalla, että koska voin alottaa. Hymähtivät, että hyvä merkki kun kysytään työn alkamisajankohdasta ennen PALKKAA. En tullu siinä vaihees edes ajatteelks, kun innostuin siitä paikasta. Monista haastatelluista, MUT valittiin!
Vielä on koeaikaa jäljellä, jonka jälkeen se on vakipaikka. Ja hyvä palkkakin, alaan nähden. Kaikki tuntuu niin helvetin hienolta. Oikeasti. Työkaverit on ihan mahtavia, yksi vähän nipottaja, mutta niitä löytyy aina. Pomot on rentoja, ja työkaveritkin tykkää kyseisestä työpaikasta. Päivittäin oon aina vaan varmempi, että täälä mä oikeesti voisin olla vakityössä.
Ohis, mutta halusin jakaa, kun joku surkutteli kun ei pääse töihin. Niin mäkin luulin, että elämäni on sitä että pieniä pätkätöitä, ja muuten elän veronmaksajien rahoilla. Fiilis on nyt mahtava, varsinkin kun oon erittäin positiivisesti yllätynyt tästä paikasta. Onnea muille työnhakuun, tilanne voi muuttua hyvinkin nopeesti!
Viimeisimmässä olin näkyvästi raskaana :D
Pääsin kuitenkin sijaislistalle
Ensin oli työkkärin moka: kirje oli päivätty kahta päivää aikaisemmin, ja kirjeen saapumispäivä oli viimeinen hakupäivä (ja tietenkin klo 16.00 mennessä, kirjeen sain käteeni vasta neljän jälkeen). Soitin työkkäriin seuraavana arkipäivänä (eli maanantaina). Selvitin tilanteen, ja sanoin että jumalauta kattokaa ettei iske karenssi kun ite kusitte.
Seuraavan kerran tuli rakennusapumiehen paikka yhden vuokratyöfirman kautta, alalla olevana tietenkin soitin kun kiinnosti. Noh, Sikaherra nälvi, että "Ei naisia sinne oteta... on meillä ollu joskus 2 naista raksalla... siivoojana! Hah hah haa!" Muutenkin keskeytti jokaisen mun lauseen, esimerkiksi "koulun kävin paikassa x ja sen jälkeen olin töissä siellä ja siel..." -Juu juu juu juu. Mutta sä oot nainen, ette te vaan jaksa.
Ilmotin työkkäriin, että älkää sitte ikinä kuvitelko että haen ton firman kautta mihinkään, ja kerroin minkälainen vitun sika sie oli puhelimes.
Muutama vuosi myöhemmin, työkkäri lähetti saman firman kautta auki olevan työpaikkatarjouksen. Olin juuri päässyt kyllä toiseen työpaikkaan, mutta olin "työttömänä työnhakijana" vielä. Soitin työkkäriin... Ensin selvitin mikä idiootti siellä oli viimeksi ollut puhelimen toisessa päässä, ja kerroin sanoneeni jo aikaisemmin että mä en saatana sinne sitte enää hae. Työkkärin muija oli suht ymmärtäväinen, mutta pohti voiko sitä nyt oikein syyksi laittaa. Sanoin sitte että ihan sama, oon toisis töis ny kuitenki jo.
Joskus lähettivät paperit johonkin "Etsitään nuorta, lukio/ammattikouluikäistä, työ ei vaadi ammattitaitoa yms. Sisältyy mm. nurmikonleikkuuta" Mietin että onko tää nyt mun paikka? Olin silloin 25v ja kyllä kouluja kähnyt. No, päätin soittaa. Kerkesin sanomaan ETUNIMENI, niin alettiin vänkään päälle "hei, ei kato... ei me oteta sua" -niin että mitä? "Niin kun...no,. Nokun oot tyttö." Jostain kumman syystä oli pakko kiukkuisena todistaa, että varmasti perkele jaksan "tyttönäkin", sitä ja tätä koulua käynyt, näitä työhommia ja siellä ja tuolla ollut töissä. Vittu. Menin sitte leikkaan nurmikkoa ja tekeen muita suht helppoja hommia. Mutta n.14e tuntipalkalla (sovittiin että rak,tessin mukanen palkka 😂)