Lue keskustelun säännöt.
Mitä v..., äitini suuttui tästä
29.07.2017 |
Oli ollut meillä hoitamassa lapsia ja oli ihanasti siivonnut (ihan vapaaehtoisesti) ja minä tulin töistä. Siinä ihan normaalisti jutellaan, kun äiti koko ajan joka väliin kysyy "löysin täältä * -- *, mihin se kuuluu?" Ja sitten, että tässä on paristoja, mihin nää pannaan.
Sanoin, että voisitko olla koko ajan kyselemättä, en jaksa nyt miettiä, mihin mikäkin kuuluu, niin äiti loukkaantui!
Onko vähän turha mimosa???
Kommentit (236)
Minun äitini on ärsyttänyt minua täysin syystä jo siitä alkaen, kun olen ollut 5- tai 6-vuotias. Surkea kasvattaja, joka ei osaa kasvattaa, mutta luulee olevansa maailman napa, ja minun aina väärässä. Ei ole "liekaa" eli sietokykyä ottaa itsestä esiin se parhain, sellaiselle hullulle.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta äiti kuvittelee, että häntä pitää aina kohdella sillä parhaimmalla osaamisellaan, ja samalla hän saa ärsyttää the hell out of you. Toimii ehkä jos olet loistoravintolan maksava asiakas, mutta ei omaan lapseen päin.
Ap
Sinä et näe itsessäsi vikaa. Riitelet, jankkaat, olet itsekäs, laiska ja ilkeä.
Et tule kenenkään kanssa toimeen.
Ajaudut jatkuvasti ristiriitoihin
Mittaat muita eri kriteerein. Omaa rooliasi et mieti koskaan
Aina muiden pitää miettiä sinua. Sinä et koskaan mieti miltä sinun ilkeytesi tuntuu toisista. Tämä koskee myös lapsiasi. Et tee heidän vuokseenkaan mitään.
Ja silti ne loistoravintolan työntekijät ajattelevat lähdettyäsi, että vittu mikä urpå :)
Minusta olisi kivaa, jos lähtiessäni loistoravintolasta olisin ravintolan lempiasiakas olematta alentuva tai mielistelijä.
ap
Huonosti muotoiltu lause, ap. Toinen on ollut auttamassa, hoitanut lapsia ja siivonnut sitten sinä suhtaudut noin sanomalla hänen mielestään tylysti ja kiittämättömästi.
Parempi olisi sanoa nätisti, että ihan hetki äiti-kiltti, mietin kohta, nyt on vielä töiden jälkeinen väsymys päällä ja ajatus ei oikein kulje. Opettele ap vähän paremmin kohtaamaan ihmisiä ja tilanteita niin pääset itsekin helpommalla jatkossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinä et näe itsessäsi vikaa. Riitelet, jankkaat, olet itsekäs, laiska ja ilkeä.
Et tule kenenkään kanssa toimeen.
Ajaudut jatkuvasti ristiriitoihin
Mittaat muita eri kriteerein. Omaa rooliasi et mieti koskaan
Aina muiden pitää miettiä sinua. Sinä et koskaan mieti miltä sinun ilkeytesi tuntuu toisista. Tämä koskee myös lapsiasi. Et tee heidän vuokseenkaan mitään.
On minussakin vikaa, mutta tajuan juuri, miten kuluttavaa on ollut olla itseäni ärsyttävän ihmisen seurassa, joka saa ärsyttää minua eikä joudu koskaan oppimaan, että se on väärin. Se loukkaa minua. Eikä osannut edes kasvattaa. Vähän vaikea vaatia, että vaatimuksensa menisivät perille, koska ne ovat täyttä paskaa. Silti sitä on vaadittu huutamalla, että en opi koskaan mitään, eikä kukaan minusta tykkää, ellen opi niitä.
Tuossakin tilanteessa äiti oli täysin väärässä. Ei ole mitään oikeutta vaatia minulta vastauksia tuossa.
ap
Tässä ketjussa äidissä ei ole vikaa. Hän on ollut todella mukava.
Missään aiemmasakaan esimerkissä äidissä ei ole ollut vikaa
Ihan tavallinen äiti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvä kivikissaäiti!
Olet vuosien mittaan kertonut, kuinka olet ollut pettynyt kaikkiin ihmissuhteisiisi. Ystävät ovat jättäneet, haaveilemasi mies ei vastannutkaan tunteisiisi, kaikki entiset terapeutit ovat olleet ihan peestä, isä asetti vaimonsa sinun edellesi, setä ja serkku eivät piittaa sinusta, lapset ärsyttävät niin, ettet hoida heitä jne.
Kukahan se ärsyyntyy helpoimmin? Miksi aina vika on muissa kuin itsessäsi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Huonosti muotoiltu lause, ap. Toinen on ollut auttamassa, hoitanut lapsia ja siivonnut sitten sinä suhtaudut noin sanomalla hänen mielestään tylysti ja kiittämättömästi.
Parempi olisi sanoa nätisti, että ihan hetki äiti-kiltti, mietin kohta, nyt on vielä töiden jälkeinen väsymys päällä ja ajatus ei oikein kulje. Opettele ap vähän paremmin kohtaamaan ihmisiä ja tilanteita niin pääset itsekin helpommalla jatkossa.
No, puhu sä vain noin läheisillesi, jotka ärsyttävät sinua ja kohtelevat sinua kuin kynnysmattoa. Mä opettelen paljon itseäni enemmän auttavan tavan suhtautua tuollaisiin rasittaviin henkilöihin, joille ei edes kommunikaatio oman lapsen kanssa ole opettelua, jos ei sitä osaa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huonosti muotoiltu lause, ap. Toinen on ollut auttamassa, hoitanut lapsia ja siivonnut sitten sinä suhtaudut noin sanomalla hänen mielestään tylysti ja kiittämättömästi.
Parempi olisi sanoa nätisti, että ihan hetki äiti-kiltti, mietin kohta, nyt on vielä töiden jälkeinen väsymys päällä ja ajatus ei oikein kulje. Opettele ap vähän paremmin kohtaamaan ihmisiä ja tilanteita niin pääset itsekin helpommalla jatkossa.
No, puhu sä vain noin läheisillesi, jotka ärsyttävät sinua ja kohtelevat sinua kuin kynnysmattoa. Mä opettelen paljon itseäni enemmän auttavan tavan suhtautua tuollaisiin rasittaviin henkilöihin, joille ei edes kommunikaatio oman lapsen kanssa ole opettelua, jos ei sitä osaa.
ap
Se tapa on kannata palstalla minä minä. Kostaa. Kiusata. Kiukutella. Myös miehelle ja lapsille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kivikissaäiti!
Olet vuosien mittaan kertonut, kuinka olet ollut pettynyt kaikkiin ihmissuhteisiisi. Ystävät ovat jättäneet, haaveilemasi mies ei vastannutkaan tunteisiisi, kaikki entiset terapeutit ovat olleet ihan peestä, isä asetti vaimonsa sinun edellesi, setä ja serkku eivät piittaa sinusta, lapset ärsyttävät niin, ettet hoida heitä jne.
Kukahan se ärsyyntyy helpoimmin? Miksi aina vika on muissa kuin itsessäsi?
Minä olen ina halunnut olla sellainen, joka ei jumitu siihen, että joku ärsyttää. Minusta sellainen on lapsellista. Esim. huoman, että jos minä ärsytän jotakuta, niin tämä hyvin harvoin koittaa kasvattaa itseään, vaan käy ikään kuin kimppuuni olematta millään lailla hyödyksi, siis opettamatta minulle oikeasti mitään, mikä auttaisi minua olemaan parempi ihminen. Ja eri asia olisi, jos olisin ihan oikeasti tehnyt jotain väärin ärsyttääkseni toisia, mutta siihen riittää vain luonne, joka ei ole tahallaan jonkunlainen. Miksi siis katsovat oikeudekseen loukata minua.
Tämä ei olisi ongelma ilman äitiäni, joka asettui aina niiden muiden puolelle.
Mitä tulee joihinkin mainitsemiisi henkilöihin, niin he ovat toimineet oikeasti pahasti minua kohtaan, ja siihen saamani tuki on ollut sisälläni olematonta, siksi karjun tuskaani ulos.
ap
Minä en edes lapsena tajunnut, kun muita lapsia ärsytti joku lapsi. Minua ei oikeastaan koskaan ärsyttänyt yhtään kukaan. Osasin olla minä siitä riippumatta, millaisia muut olivat, eikä minulla ollut mitään pakkoa tunkea muita samaan muottiin itseni kanssa, saati änkeä sinne itse.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa. Olet ihan omaa luokkaasi. Vika on aina toisissa
Sellaisia ihmsiä en ole tajunnut koskaan, jotka alkavat kiusata muita siksi, että tämä on erilainen. Mua ei toisten erilaisuus liikuta pätkääkään. Mutta se ärsyttää, kun on ihmisiä, joista ilmeisesti minä en saisi olla erilainen. Siis se, miten he kautta rantain koittavat siitä viestiä, loukkaavasti, on ihan helvetin vittumaista. Kasvattakoot itseään vaan. Ja itseni täytyy kasva, etten provosoituisi histä yhtään, koska evvk jos heillä on identiteettiongelmia.
ap
Ei nyt koko vapaapäivää palstalla. Alan pestä perunoita. Grillataan perheen kanssa. Sitten mennään Aulangolle uimaan
Ap
Vierailija kirjoitti:
Hienoa. Olet ihan omaa luokkaasi. Vika on aina toisissa
En ole muiden yläpuolella, vaikkain se ärsyttää, kun jotkut ihmiset eivät hyväksy toisia sellaisin kuin nämä ovat. Siis anna olla. Vaan pitää arvostella jne. Se kyllä kertoo heistä, etten tunne olevani samalla tasolla, vaan parempi,
ap
Ap, nyt katse eteenpäin! Ei sinänsä ole itsekkyyttä, jos pitää omia puoliaan, kertoo, mikä ei itsestä tunnu hyvältä. Jos sen on tehnyt monta kertaa samalle ihmiselle (kertonut, mistä ei pidä), on toiselta ihmiseltä tiettyä välinpitämättömyyttä olla mitenkään huomioimatta siitä. Ja useinhan omia ongelmia käsitellään vähättelemällä muiden ongelmia, kun ei olla viitsitty tarttua niihin omiin ongelmiin (tarkoitan äitiäsi). Ja kuten itsekin olet sanonut, asian pitää olla vastavuoroista. Eli molempien täytyy ottaa huomioon, mistä toinen ei oikein pidä. Tällä hetkellä koet, että sinä joudut ottamaan huomioon äitisi, mutta äitisi ei sinua. Eli jos et saa suhteelta sitä, mitä toivot eli tarpeeksi kunnioitusta äidiltäsi (näin ilmeisesti koet), kannattaa miettiä, onko se sen arvoista. Toki äiti on aina äiti, joten välien katkaiseminen ei ehkä ole paras neuvo tai tapa, mutta tiettyä välttelyä suosittelisin, jos äitisi ei yhtään halua muuttaa toimintatapojaan.
No joo, en ole yhteydessä. Äiti ja palstakin on vain mestareita syyllistämään sellaisesta, tukea hyväksyä itsensä ei oikeasti saa melkein millään. Vaikka ei mulla ollut ongelmaa, vaan äidillä heti kun ois pitänyt ymmärtää mua. Pitää se nyt jotenkin hyväksyä, että en tule toimeen hänen kanssaan, mutta se raivostuttaa, että se on äidistä mun syy.
ap
Minkä vikani näkeminen olisi pitänyt käsitellä, kun äitini tenttaa minulta, minne jotkin asiat kodissamme kuuluvat? Mikä oli se mun vikani? Minun äitini ärsytti minua, täysin syystä.
ap