Mitä v..., äitini suuttui tästä
Oli ollut meillä hoitamassa lapsia ja oli ihanasti siivonnut (ihan vapaaehtoisesti) ja minä tulin töistä. Siinä ihan normaalisti jutellaan, kun äiti koko ajan joka väliin kysyy "löysin täältä * -- *, mihin se kuuluu?" Ja sitten, että tässä on paristoja, mihin nää pannaan.
Sanoin, että voisitko olla koko ajan kyselemättä, en jaksa nyt miettiä, mihin mikäkin kuuluu, niin äiti loukkaantui!
Onko vähän turha mimosa???
Kommentit (236)
Vierailija kirjoitti:
Siis mitä kettua mä just luin?! Ei taida olla ap:lla kaikki muumit laaksossa. Jätä äitisi rauhaan ja hoida itse lapsesi!
Äiti oli viimeksi meillä lapsia hoitamassa useampi vuosi sitten. Siellä päin lapset olleet ehkä 2-4 kertaa vuodessa ilman vanhempia, eikä koskaan yötä.
ap
Käyttäydyit jälleen kerran V-N huonosti.
PS Aikuisen ei kannata käyttää kyseistä sanaa, jollei halua erikseen mainostaa genitaalejaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten, jos sanon, että minua loukkasi se, kun pidät minua ilkeänä, niin alkaa huutaa, että ei pidä ja että HÄN on kyllä unohtanut asian jo kokonaan. Mutta ei pyydä anteeksi, ei piittaa siitä, että mulle tuli paha mieli tuollaisesta kohtelusta. Minusta hän on narsistinen kyllä.
apÄitisi ei pitänyt sinua ilkeänä ja hän on jo unohtanut koko asian, ainakin olisi halukas unohtamaan. Joten mikset sinäkin voisi unohtaa?
Mä pahoittelin, etten tarkoittanut loukata, hän ei ole vielä pahoitellut mulle.
ap
Vierailija kirjoitti:
Käyttäydyit jälleen kerran V-N huonosti.
PS Aikuisen ei kannata käyttää kyseistä sanaa, jollei halua erikseen mainostaa genitaalejaan.
Ai että väsynyt ei saa olla, tai sitä ei saa ilmaista? Ei saa ilmaista, ettei jaksa jotakin, kun sinä olet vauhdissa selityksinesi ja kyselyikinesi?
ap
Ja jos ei pahoittele, millä kostan pahan mieleni?
ap
Tai jos ei pahoittele, niin miten pääsen pahasta mielestäni eroon?
ap
Minusta äiti aiheutti pahan mieleni. Ei tavallaan suostunut ratkomaan tilannetta, jossa itse(kin) käyttäytyi tyhmästi. Ja tyhmää ei ollut kysellä kaikesta, vaan paheksua minua kun puolustin oikeuksiani.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasva aikuiseksi ja ala arvostaa äitiäsi ja hänen apuaan.
Miksei hän arvosta minua? Tämä on minun kotini, mitä se, meneekö ne hänen keräämänsä tavarat siitä ikinä eteenpäin hänelle kuuluu?
ap
Joo ei todellakaan kuulu. Eikä kuulu huushollisi siivoaminenkaan eikä lastesi hoitaminen. Toivottavasti älyää pysyä jatkossa poissa.
Mikä meteli parista patterista! Äitisi siivosi, lapset tykkäsivät, kun mummi teki ruokaa ja oli heidän kanssaan. Hyvin meni!
Sinä olet kertonut, ettet siivoa tai leiki lasten kanssa vaan istut koneella miettimässä, miksi äiti tai joku muu sanoi niinkuin sanoi. Ja aina virhe on toisissa!
Vierailija kirjoitti:
Sitten selittää, että no kun hän ajatteli, että jos sä tietäisit. No, tiedän, mutta koska en tiedä onko ne tyhjiä vai uusia niin en nyt osaa sanoa heti, mihin ne pannaan.
Ja yksi kysymys oli, että kärpäslätkälle tulisi olla seinällä naula. Sanoin, etten halua sitä esille.
ap
Äiti on hoitanut lapsesi ja siivonnut kotisi etkä sinä voi vastata hänelle yksinkertaiseen, omaa kotiasi koskevaan kysymykseen? Oletko teini, kun et jaksa, et viitsi ... Jo tällaisen vastauksen muotoilu on sinulle liikaa: "En tiedä onko paristot tyhjiä vai uusia. Jätä siihen niin mä selvitän."
Toivottavasti saat vastaisuudessa hoitaa lapsesi ja kotisi ilman mimosa-äidin apua.
Tunnistan hyvin ap:n turhautuneet fiilikset ja ikuisen taistelun liian herkästi loukkaantuvan ihmisen kanssa. Oma äitini on aivan samanlainen, jatkuvasti vereslihalla kulkeva ihminen jota saa koko ajan pelätä että loukkaa. Käytännössä äärihankalaa elämää, varpaillaan kuljeskelua eikä voi kunnolla hengittää. Vaikka kuinka yrität varoa, ei voi välttyä siltä että joskus räsähtää.
Vuosien varrella olen tullut siihen tulokseen että se on kuitenkin vain yksi luonteenpiirre, vaikkakin hyvin hallitseva niin ei kuitenkaan tapa eikä sairastuta tätä ihmistä vaikka hän joskus loukkaantuisi. Nyt kun äiti on jo 85 v niin ajattelen jopa niin että hän, omalla omituisella tavallaan, tarvitsee näitä loukkaantumisia ja mielensä pahoituksia ja niissä vellomista. Ilman niitä hän ei ole hän.
Toinen juttu on sitten tuo toisen ihmisen huushollin siivoaminen. Kannattaa lopettaa jos aiheuttaa riitoja ja välien huonontumista.
Äiti kyseli mihin laittaa patterit. Ap (palstalla huomattu että pinna on lyhyt ja käytös arvaamaton) alkaa nillittää. Äiti hämmentyy (melkein pyörittä silmiään eli kasvoista paistaa hämennys).
Äiti joiti lapsia ja siivosi kaksi päivää.
Ja nyt ap on loukkaantunut ja odottaa anteeksipyyntöä. Äiti on taas selvästi narsisti???
Jos itse olisin lapsellani siivoamassa ja talo kaaoksessa, saattaisin ihmetellä. Ettekö te siivoa. Ei jäisi patterin kysymiseen ja hämmentyneeseen ilmeeseen.
Vierailija kirjoitti:
Tunnistan hyvin ap:n turhautuneet fiilikset ja ikuisen taistelun liian herkästi loukkaantuvan ihmisen kanssa. Oma äitini on aivan samanlainen, jatkuvasti vereslihalla kulkeva ihminen jota saa koko ajan pelätä että loukkaa. Käytännössä äärihankalaa elämää, varpaillaan kuljeskelua eikä voi kunnolla hengittää. Vaikka kuinka yrität varoa, ei voi välttyä siltä että joskus räsähtää.
Vuosien varrella olen tullut siihen tulokseen että se on kuitenkin vain yksi luonteenpiirre, vaikkakin hyvin hallitseva niin ei kuitenkaan tapa eikä sairastuta tätä ihmistä vaikka hän joskus loukkaantuisi. Nyt kun äiti on jo 85 v niin ajattelen jopa niin että hän, omalla omituisella tavallaan, tarvitsee näitä loukkaantumisia ja mielensä pahoituksia ja niissä vellomista. Ilman niitä hän ei ole hän.
Toinen juttu on sitten tuo toisen ihmisen huushollin siivoaminen. Kannattaa lopettaa jos aiheuttaa riitoja ja välien huonontumista.
Ainoa herkästi loukkaantuva on ap.
Se mikä muita ei välttämättä loukkaisi voikin aiheuttaa toiselle loukatuksi tulemisen tunteen. Osa ihmisistä vain loukkaantuu herkemmin asioista ja sanoista joista muut eivät välttämättä yhtä paljon. Mielestäni siinä ei ole mitään pahaa.
Esimerkiksi olet kertomassa jostakin asiasta ja toinen henkilö vastaakin "ei kuule kiinnosta" tai "ketä kiinnostaa". Ainakin omasta mielestäni moinen vastaus on todella loukkaava. Pitäisi myös osata pahoitella ja pyytää anteeksi.
Mene hoitoon. Ja kärpäslätkä?! Asutko sä jossain navetassa.
Käyttäjä2079 kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitten selittää, että no kun hän ajatteli, että jos sä tietäisit. No, tiedän, mutta koska en tiedä onko ne tyhjiä vai uusia niin en nyt osaa sanoa heti, mihin ne pannaan.
Ja yksi kysymys oli, että kärpäslätkälle tulisi olla seinällä naula. Sanoin, etten halua sitä esille.
apÄiti on hoitanut lapsesi ja siivonnut kotisi etkä sinä voi vastata hänelle yksinkertaiseen, omaa kotiasi koskevaan kysymykseen? Oletko teini, kun et jaksa, et viitsi ... Jo tällaisen vastauksen muotoilu on sinulle liikaa: "En tiedä onko paristot tyhjiä vai uusia. Jätä siihen niin mä selvitän."
Toivottavasti saat vastaisuudessa hoitaa lapsesi ja kotisi ilman mimosa-äidin apua.
Sii mä vastailin jo moneen. Joista yksi oli mietintää siitä, että sijoittaisimme kärpäslätkälle naulan keittiöön, jotta se voisi olla esillä. Eikö ihmisille (=äidille) tule mieleen, että jos me haluaisimme läiskiä intona kärpäsiä niin, että lätkä tarttuisi sekunneissa äteen, kun kärpänen näyy, niin me EHKÄ olisimme ihan itse valinneet laittaa sen esille?
En oikasti ymmärrä, että meidän täytyi käydä läpi tuon tason kysymyksiä kun tulen töistä väsyneenä. Eikö voi oikeasti ymmärtää? Onko aivan pakko äitini mielikspuhua moisia imbesilleyksiä?
Kun olin vastaillut useampaan kysymykseen (minne nämä hänen tuomansa tv:n ja tabletin yhdistävät johdot pannaan jne jne) niin ei siinä sen kummempaa, kuin pyysin, ettei kysyisi kun ei ole voimia miettiä asioita ny.t. Tosi surulliseksi tulin siitä, että hän otti sen noin, ettei ymmärtänyt.
Ja meille ei ollut pyydetty siivoamaan, vaan siksi, että joku antaisi lapsille ruokaa ja olisi heidän seuranaan, kun oli pakollisia menoja meillä molemmilla useiksi tunneiksi. Ja äiti tuli kuulemma mielellään. En olisi pyytänyt, ellei ois ollut pakko, kun mies ei saanut asiaa hoidettua vaikkapa pyytämällä mll:stä ketään, vaikka hänen menonsa tarpeen tavallaan aiheuttikin. Kysyin miehen puolesta äitini. Minä ihan muiden takia, enitseni, pyysin äidin.
ap
Vierailija kirjoitti:
Se mikä muita ei välttämättä loukkaisi voikin aiheuttaa toiselle loukatuksi tulemisen tunteen. Osa ihmisistä vain loukkaantuu herkemmin asioista ja sanoista joista muut eivät välttämättä yhtä paljon. Mielestäni siinä ei ole mitään pahaa.
Esimerkiksi olet kertomassa jostakin asiasta ja toinen henkilö vastaakin "ei kuule kiinnosta" tai "ketä kiinnostaa". Ainakin omasta mielestäni moinen vastaus on todella loukkaava. Pitäisi myös osata pahoitella ja pyytää anteeksi.
Joo,no mä ymmärrän tämänkin. Mutta äiti itse anonut mulle, että älä ärsytä muita, jos siitä joku sinulle ärähtää, niin kats peiliin. Eli silloin se on mun vika, jos joku tiuskaisee mulle.
Niin kas kummaa, ettei se päde häneen ollenkaan. Ja siis hän ei ollut vielä ehtinyt oikeasti alkaa ärsyttää minua, siksi vain sanoinkin ihan nätisti, että ei alkaisi. Toki en sanonut kuin vieraalle.
ap
Mutta ei äitinikään ole puhunut kautta aikain minulle niin, kuin hän puhui vieraille lapsille. Heille ei hermostunut mistään, tai sanoi nätisti, mulle puhui rumasti vaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kasva aikuiseksi ja ala arvostaa äitiäsi ja hänen apuaan.
Miksei hän arvosta minua? Tämä on minun kotini, mitä se, meneekö ne hänen keräämänsä tavarat siitä ikinä eteenpäin hänelle kuuluu?
apJoo ei todellakaan kuulu. Eikä kuulu huushollisi siivoaminenkaan eikä lastesi hoitaminen. Toivottavasti älyää pysyä jatkossa poissa.
Ei varmasti älyä. Jos harvoin kysytään, niino aina ihan hössöttäen suunnilleen tulossa. Vaikka totta kai kannattaisi sanoa ei, kun tytärkin on näin töykeä.
ap
Äitisi ei pitänyt sinua ilkeänä ja hän on jo unohtanut koko asian, ainakin olisi halukas unohtamaan. Joten mikset sinäkin voisi unohtaa?