Kannattaako sosiaalityöntekijäksi opiskella, jos ei ole erityisen ihmisrakas?

Maailma olisi paljon parempi paikka, jos sosiaalityöntekijöiksi hakeutuisivat jotkut muut kuin ihmisläheiset tyypit.

No, tietty määrä myötätuntoa on tavallaan edellytys, ei tarvitse ylireagoida tai yrittää pelastaa kaikkia. Lähinnä ehkä sellaisten ihmisten, jotka eivät tunne myötätuntoa, on vaikea ymmärtää asiakkaiden tilanteita ja erityisesti nykyisen keskustelun valossa asettavat asiakkaan ns. syylliseksi, mikä on ongelmallista, kun sossun pitäisi olla asiakkaan puolella.

Harva ainakaan meidän toimistolla on muuta kuin normaali virkamiestyötä tekevä sos.tt. Työ on myös paljon paperihommaa, päätöksiä jne. Näkisin pikemminkin niin, että ns. koko maailmaa parantavat tuskin jaksaisivat kovin kauaa työssä. Kysy toki lisää jos kiinnostaa t. Sosiaalityöntekijä, lastensuojelun avopalvelut

Kuulostat hommaan juuri sopivalta. Päätöksiä tehdään järjellä ja lain mukaan, ei tunteella.

EI. Eikä sossuilla edes ole kovin hyvä palkka, mutta vastuuta on siitäkin edestä. T. Sossu

Aloittaja voisi sopia ihan hyvin alalle. Ymmärrys ja asiallisuus ovat myötätuntoa tärkeämpiä. Liika myötätunto vain kuluttaa työntekijän loppuun, eikä se auta asiakasta mitenkään. Asiakas tarvitsee sosiaalityöntekijän osaamista ja tietotaitoa sekä neuvoja ja opastusta. 

Riippuu sitä, miten objektiivinen osaat olla. Jos olisin asiakas, nin toivoisin ennemmin asiallista kuuntelua ja älyllisiä kysymyksiä sen sijaan että mentäisiin tunteella. Olen joskus ollutkin asiakkaana lukuisten ongelmien takia, en silloinkaan toivonut enkä halunnut sääliä, enkä liikaa osallistumista. Ihan vaan aikuissosiaalityötä sisältäen taloudellisen kontrollin ( välitystili) yms. arjen elämänhallintaa avustavia palveluja. Ja kun vihdoin selvisin ongelmistani, niin asiallinen asiakassuhteen päätös, ilman mitään ihmetteleviä "kuinka sä nyt selviät" -kyselyitä. 

Ihmisillä on aika vääränlainen käsitys sossun työstä. Viikossa tapaamisia saattaa olla 2-4 ja loput ajasta paperitöitä (esimerksi kasa asiakasmaksupäätöksiä). T. sossu.

Sosionomin (joo, tiedän eron sosiaalityöntekijään, mutta samankaltainen työkenttä) pääsykokeissa psykologisissa testeissä monet tekee sen virheen, että pyrkivät antamaan itsestään äärimmäisen empaattisen ja myötätuntoisen kuvan. Virhe. Enemmän pointseja saa siitä, että pystyy tekemään päätöksiä järjellä ja on riittävän jämäkkä ja pystyy keskittymään useisiin erilaisiin asioihin kerrallaan.

Usein luullaan, että empaattisuus on joku ylivertainen hyve sos. alalla kun  ennemminkin pitää pystyä tekemään faktoihin perustuvia päätöksiä ilman että tunteet vaikuttaa niihin. Toki empaattinen saa olla , ei nyt mikään kylmä ihminenkään tarvitse olla, mutta se ei ole ykkösominaisuus.

Ei kannata ap ja te muut, jos ette ole asiakkaita, ette voi tietää mitä se on. Itse olen uponnut yhä syvemmälle kylmien ja piittaamattomien sos.työntekijöiden takia, sillä se lisää nöyryytyksen tunnetta tilanteessa, joka on valmiiksi nöyryyttävä. Ei ihmisiä voi kohdella kuin esineitä ja vain ns. järjellä kuten joku sanoi. Tai voi, mutta se harvoin auttaa. Ja jos ihminen ei pysty nousemaan eli ei saa oikeasti apua, tulee se vain kalliimmaksi yhteiskunnalle.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu sitä, miten objektiivinen osaat olla. Jos olisin asiakas, nin toivoisin ennemmin asiallista kuuntelua ja älyllisiä kysymyksiä sen sijaan että mentäisiin tunteella. Olen joskus ollutkin asiakkaana lukuisten ongelmien takia, en silloinkaan toivonut enkä halunnut sääliä, enkä liikaa osallistumista. Ihan vaan aikuissosiaalityötä sisältäen taloudellisen kontrollin ( välitystili) yms. arjen elämänhallintaa avustavia palveluja. Ja kun vihdoin selvisin ongelmistani, niin asiallinen asiakassuhteen päätös, ilman mitään ihmetteleviä "kuinka sä nyt selviät" -kyselyitä. 

Täh? Eihän empaattinen suhtautuminen ole sama kuin sääli tai poissulje asioiden asiallista ja faktoihin perustuvaa hoitamista.

eipakolliinnen kirjoitti:

Ihmisillä on aika vääränlainen käsitys sossun työstä. Viikossa tapaamisia saattaa olla 2-4 ja loput ajasta paperitöitä (esimerksi kasa asiakasmaksupäätöksiä). T. sossu.

Missäs näin? Meillä aikuissosiaalityössä on tuon verran asiakkaita per päivä. Siinä ohessa ne päätökset on tehtävä, ei niihin pysty varaamaan aikaa erikseen.

Normaali myötätunto riittää. En tiedä, onko sossuille soveltuvuustestejä. Muilla aloilla niissä yleensä karsitaan hakijat, jotka potevat jeesuskompleksia. Sellaiset ovat töissä tyydyttämässä omia psykologisia tarpeitaan, jotka usein nousevat jostain patologiasta tai kypsymättömyydestä. Yleensä nämä pelastajat palavat loppuun, koska pelastaminen ei läheskään aina onnistu.

kannattaa

Miten mulla on käsitys (joka vahvistui vastauksia lukiessa) että suurin osa alan ihmisistä onkin ihmisvihaajia ja muita uteliaita vallanhimoisia alistajatyyppejä. Tai sitten vähän naiiveja kukkahattutätejä.

Joten sinne vain muiden jatkoksi! Empatia on tosiaankin ihmisten kanssa toimiessa yliarvostettua!