Muita opettajia joita masentaa työhönpaluu?
Kohta alkaa viimeinen kokonainen lomaviikko. En kestä. Taas pitää jaksaa kokonainen vuosi sitä jokapäiväistä hälinää. Lapset/teinit ovat joka vuosi levottomampia. Vielä 10-15 vuotta sitten oli hieman helpompaa. Masentaa.
Kommentit (461)
Niin, onhan se ikävä tehdä välillä lomien välissä vähän töitäkin. Olen nähnyt, kun nämä lähikoulun opet lähtevät koululta klo 13 aikaan. Pari muijaa menee tohon lähibaariin, siinä ne juoruavat ja vetävät bisseä joskus neljäänkin asti. Kai se on sitä ns. Suunnittelua.
Itse olen alakoulussa koulunkäynninohjaajana ja minun mielestäni aika iso osa opettajista on turhasta vinkuvia kitisijöitä. Kiltit kympin tytöt ovat hakeutuneet opettajiksi ja kun sitten törmäävät vähän erilaisiin perheisiin ja lapsiin kuin heidän ihannemaailmassaan olisi, niin eivät tunnu kestävän.
Työaika alakoulussa on erittäin lyhyt ja valmistelut olemattomia. Didaktiikka ja pedagogiikka ei ihan vuosittain vaadi päivitystä, kuin alkuopetuksessa opetetaan JanicaNicoja lukemaan ja laskemaan. Kolmannesta eteenpäin olevatkin ainekokonaisuudet ovat niin alkeellista kamaa, että kuka tahansa lukion käynyt aikuinen osaa niitä vetää ilman valmisteluja, puhumattakaan viisi vuotta opetusta opiskelleet maisterit.
Uusi opsi on johtanut siihen, että 4-6 luokkalaiset ovat osin oman onnensa nojassa, kun keskenään yrittävät koulun käytävillä "ilmiöoppia". Käytännössä homma menee eriasteiseksi häröilyksi, koska luokanopettajat haukottelevat luokissaan ja valittavat paskaa työtään.
Hankalimmat oppilaat sysätään koulunkäynninohjaajien kontolle jonnekin käytäville ja siivouskomeroihin "opiskelemaan". Juuri ne lapset, jotka tarvitsisivat eniten sitä opettajan ammattitaitoa. Mutta ei, on kivampi puuhastella tulevien kilttien kympin tyttöjen kanssa.
Kun sitten puolenpäivän jälkeen alkaa oppilaiden koulupäivät päättymään, niin opet jäävät luokkiin "valmistelemaan" ja vastailemaan Wilmaviesteihin, mutta kahdelta alkaakin jo ulko-ovi käymään ja kolmen jälkeen ei koulusta löydy enää kuin rehtori ja koulusihteeri. Johan siinä päivällä mittaa kertyikin, 6-7h. Huh huh.
Kesälomatkin kuluvat kuulemma valmisteluissa. Kumma juttu kuitenkin, että elokuussa saa viikon-pari odotella, ennenkuin kaikkien luokkien lukujärjestykset yms. ovat kunnossa. Koska tosiasiassa kukaan ei tee mitään tulevan lukuvuoden hyväksi ennen viimeistä viikkoa, jolloin tullaan laittamaan kivoja kuvia luokan seinille ja pulpetit ojennukseen.
Koulu (alakoulut ainakin) elää ihan kummallisessa kuplassa muuhun työelämään nähden. Lyhyet päivät ja jatkuvasti lomailua. Kesän opetukseton aika kruununa kakussa. Ja ei millään muka jaksa, ei millään. Menisivät kymmeneksi vuodeksi jonnekin "tuottavaan" työhön, niin osaisivat taas arvostaa siistejä sisätöitään pitkillä lomilla.
Vierailija kirjoitti:
Luuletteko opet, että muu työelämä on jotenkin helpompaa? Töissä on oltava paikalla vähintään se 8 tuntia, jonka jälkeen vastaillaan vielä puheluihin ja sähköposteihin. Työasiat eivät jää työpaikan oven taa, vaan pyörivät päässä jatkuvasti. Lomaa 5 viikkoa vuodessa. Tulosta on tultava, yt:t ovat mankeli, jonka läpi yritykset vedetään säännöllisin välein.
Äitini on opettaja ja ihmettelee, kun nykyään kaikki opetusmatskut kokeista lisätehtäviin annetaan valmiina. Ei kuulemma omalla ajalla tarvitse ihmeempiä tehdä. Opettajien parkkipaikalla on kahden jälkeen hyvin hiljaista. Silti opettajat eivät jaksa töissä ja moni pitää kaikki mahdolliset opintovapaat, ettei tarvitsisi mennä duuniin. Opettajien koulutuspaikkoja lisättävä, jotta kansankynttilöillä säilyisi edes jonkinlainen muotivaatio tehdä työnsä hyvin ja olla kiitollisia työpaikastaan.
Tässä on hyvin paljon asiaa.
Julkinen sektori on linnake, jota ei saa arvostella (heidän työntekijöidensä mielestä). Julkisella sektorilla työn tehostaminen on aivan lapsenkengissään verrattuna yksityiseen puoleen. Opettajiksi (tarkoitan nyt helpoiten käsitettävää peruskoulun/lukion opettajatasoa) valikoituu nykyään aikanaan peruskoululuokkansa priimukset, jotka ovat luonteeltaan "kuuliaisia mallioppilaita". Aika monelta löytyy johtamistaitoa tai auktoriteettia mihinkään suuntaan (oppilaiden johtamiseen tai työolojensa parantamiseen).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OAJ yrittänyt neuvotella kokonaistyöaikaa mutta työnantaja ei suostunut koska OAJ vaati että työaikaan laskettaisiin kaikkinopettajien tekemä työ( erilaiset palaverit, raportointi, kirjaaminen ym). Työnantajan kanta oli että näitä töitähän opettajat jo tekevät palkatta, joten ei niistä enää mitään maksua neuvotella.
Opettajat ovat omalla kiltteydellään päätyneet siihen tilanteeseen, että kaikki tehdään samalla palkalla.En halua kokonaistyöaikaa. Ei!
Haluan kokonaistyöajan ja samat työajat kuin normityöläinen. Heinäkuu riittää kesälomaksi. Joulu ja hiihtolomat ym. Menee korjatessa muutenkin. Ihan hyvin voisin olla sen ajan koululla. Vastaavasti en olisi velvollinen vastailemaan viesteihin työajan jälkeen, pitäisin tauot taukoina enkä välittäisi jos Jenni-Petterin puhelin katosi koulumatkalla.
Onneksi suurin osa opettajista ei uhriudu samanlaiseen työmäärään. Heinäkuu ei todellakaan riitä kesätauoksi. Hulluahan se olisi töitä lomalla tehdä. Et ole nytkään velvollinen vastaamaan viesteihin työajan ulkopuolella! Miksi vastaat? Jos oppilaan puhelin katoaa koulumatkalla, se ei ole opettajan ongelma. Siksi oppilaalla on huoltaja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
OAJ yrittänyt neuvotella kokonaistyöaikaa mutta työnantaja ei suostunut koska OAJ vaati että työaikaan laskettaisiin kaikkinopettajien tekemä työ( erilaiset palaverit, raportointi, kirjaaminen ym). Työnantajan kanta oli että näitä töitähän opettajat jo tekevät palkatta, joten ei niistä enää mitään maksua neuvotella.
Opettajat ovat omalla kiltteydellään päätyneet siihen tilanteeseen, että kaikki tehdään samalla palkalla.En halua kokonaistyöaikaa. Ei!
Haluan kokonaistyöajan ja samat työajat kuin normityöläinen. Heinäkuu riittää kesälomaksi. Joulu ja hiihtolomat ym. Menee korjatessa muutenkin. Ihan hyvin voisin olla sen ajan koululla. Vastaavasti en olisi velvollinen vastailemaan viesteihin työajan jälkeen, pitäisin tauot taukoina enkä välittäisi jos Jenni-Petterin puhelin katosi koulumatkalla.
Aika etääntynyt olet nykytyöelämästä tuon viesteihin vastailin suhteen työajan ulkopuolella.
Vähänkään vaativammassa työssä (joksi tällä palstalla opettaminen aina lasketaan) on tuo työajan tuijottaminen jo aikapäiviä sitten sivuutettu.
Tämä on nykyajan työelämässä työnantajien suurin voitto. Ole koko ajan töissä, saavutettavissa. Koe olevasi niin tärkeä, että luet työsähköpostit lomalla. Opettajien ei ole tähän vielä tarvinnut alistua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uli uli uli. Ei muuta kuin alanvaihtoa sitten, teidän tilalle on varmasti tulijoita. Harvemmin kuulee miesopettajien ulisevan työstään.
Se johtuu valitettavasti siitä, että suurin osa miesopettajista vetää hommaa täysin lonkalta ilman mitään suunnittelua. Sitä on kollegana kamala katsoa vierestä. Tosin monet vanhemmat tykkää, kun on niin ihanan rentoa. Sitä kaaosta ja yleistä hulinaa vaan sitten joutuvatmuut kollegat paikkailemaan. Kaksikymmentävuotisen urani aikana minulla on ollut ehkä viisi mieskollegaa, jotka ovat hoitaneet hommansa.
Vapaaehtoisesti eivät osallistu mihinkään yhteiseen suunnitteluun tai ota vastuutehtäviä varsinkaan jos niistä ei makseta. Kokouksista lähtevät etuajassa pois koska on pokkaa. Usein ovat rehtorin suosiossa ja saavat luikerreltua etuja itselleen. Pääsevät esim. Vastuutehtävistä ym. Virat saavat pelkästään siitä hyvästä että ovat miehiä ja miehiä tarvitaan kouluun.
Yleistystä, miesvihaa ja kateutta. Miksi pitäisi osallistua palkattomaan, ylimääräiseen yhteiseen suunnitteluun? Jollei siitä saa palkkaa, se on hyväntekeväisyyttä. Jollei jostain tehtävästä saa palkkaa, on idioottimaista vapaaehtoisesti osallistua siihen. Kokoukset voivat olla turhaan venytettyjä jonninjoutavia kahvitteluhetkiä. Miksi niissä pitää silloin istua?
Tekstin loppu on epäloogisuudessaan huippu!
Minä miesope en myöskään tee palkatonta hommaa. En tarkoita opetukseen liittyvää (kokeiden korjaus, tuntien suunnittelu). Vaan sitä muuta, johon voi sanoa ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uli uli uli. Ei muuta kuin alanvaihtoa sitten, teidän tilalle on varmasti tulijoita. Harvemmin kuulee miesopettajien ulisevan työstään.
Se johtuu valitettavasti siitä, että suurin osa miesopettajista vetää hommaa täysin lonkalta ilman mitään suunnittelua. Sitä on kollegana kamala katsoa vierestä. Tosin monet vanhemmat tykkää, kun on niin ihanan rentoa. Sitä kaaosta ja yleistä hulinaa vaan sitten joutuvatmuut kollegat paikkailemaan. Kaksikymmentävuotisen urani aikana minulla on ollut ehkä viisi mieskollegaa, jotka ovat hoitaneet hommansa.
Vapaaehtoisesti eivät osallistu mihinkään yhteiseen suunnitteluun tai ota vastuutehtäviä varsinkaan jos niistä ei makseta. Kokouksista lähtevät etuajassa pois koska on pokkaa. Usein ovat rehtorin suosiossa ja saavat luikerreltua etuja itselleen. Pääsevät esim. Vastuutehtävistä ym. Virat saavat pelkästään siitä hyvästä että ovat miehiä ja miehiä tarvitaan kouluun.
Opettajakunnan petturit ovat juuri näitä vapaaehtoisesti palkatonta ylimääräistä tekevät. Heidän uhriutumisensa vuoksi opettajien työhön on pikku hiljaa lisätty enemmän ja enemmän varsinaisen opetuksen ulkopuolista tekemistä. Se tehdään palkatta, koska joku tai jotkut ovat pelkästä ilosta ja uhrimielestä joskus ilmoittautuneet. Heidän luonteeseensa kuuluu yleensä valittaa stressiä, uupumusta ja pienin ilmein elein ja sanoin ilmoittaa mielipiteensä kollegoista, jotka eivät tällaisia vapaaehtoisia typeryyksiä halua tehtävikseen ottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pisimmät lomat koko maailmassa ja ei silti riitä? Sitten pitää alkaa sossun elätiksi.
Käypä itse kokeilemassa vaikka kaksi viikkoa ja tule sitten arvostelemaan. Itsekin valmistuin aikanaan opettajaksi ja tein kaksi vuotta opetustyötä yläkoulussa, sitten riitti. Mikään määrä lomia ei olisi minulle riittänyt palautumaan lukuvuosista. Kyllähän se paperilla näyttää että pääset töistä jo vaikka 13 mutta kun menet kotiin niin aloitat toisen työpäivän: suunnittelet seuraavan päivän tunnit, teet lisätehtäviä, muistiinpanoja, monisteita, luet, vastaat ja kirjoitat wilmaviestejä, suunnittelet erikseen tunnit tukea tarvitseville oppilaille, teet tuen asiakirjoja wilmaan, soitat tai vastaat oppilaiden kotoa tuleviin puheluihin ja viesteihin. Ja hups kun kello on jo yhdeksän. Ehdit ehkä käydä lenkillä ja sitten nukkumaan koska huomenna aloitat saman rumban alusta. Töissä oppilaat ovat aina vaan vaikeampia ja vaativampia kun onhan se nyt vaikea kun koulu on ensimmäinen paikka jossa iso osa lapsista on ekaa kertaa kuullut sanan EI.
Vaihdoin alaa, en ole katunut päivääkään vaikka lomia on huomattavasti vähemmän. Kuitenkin ne vähäiset lomat riittävät työstä palautumiseen kun tuntui että opettajan työstä palautumiseen meni vuosi. Nostan hattua opettajille jotka oikeasti jaksavat tuota työtä vuodesta toiseen.
Opettajilla tulisi olla akateemisen tutkinnon tuomaa laajakatseisuutta. Tuosta ei sellainen kuvastu mitenkään.
Jos olet työskennellyt valmistumisesi jälkeen kaksi vuotta opettajana, olet tehnyt ainoastaan ne uran rankimmat vuodet. Opetusmateriaalien laatiminen on rankkaa, mutta ne tehdään kerran kunnolla ja sen jälkeen päivitetään kevyesti. Opettajilla on nokkimisjärjestys, jossa nuorimmat laitetaan ikävimpiin töihin, olet tehnyt juurikin niitä hommia.
Et taida todellakaan olla opettaja-ainesta, jos pari vuotta rankempaa duunia saa vaihtamaan alaa.
Jos ajatellaan vaikkapa matematiikan opettajaa...kuinka paljon matematiikka muuttuu vuosien aikana? Yksillä materiaaleilla pärjää hyvin pitkälle. Ne kun tekee vaikka kolmelle yläkoululuokalle yhtenä vuonna niin seuraavat vuodet jääkin aikaa loikoilla.
On lisäksi täyttä bs:ä, että opettajat tekisivät töitä kesälomalla. "Kesäkeskeytys" pitää sisällään edellisen lukuvuoden purun ja seuraavan suunnittelun. Mitä tuo on käytännössä? Arvosanat on pitänyt päättää jo kaksi viikkoa ennen oppilaiden kesäloman alkua. Kyllä siinä ehtii purkamaan lukuvuotta aivan tarpeeksi. Elokuussa opettaja saa kansiollisen uusien oppilaiden tietoja. Se plarataan läpi muutamassa tunnissa (ainakin jos yksityisellä sektorilla toimiva toimistotyöntekijä sen tekisi). Syksyllä pidettävä opettajien kokous ajoitetaan yleensä koulupäivien ohjelmaa muuttamaan "oppilailla on tänään poikkeavan lyhyt työpäivä opettajien kokouksen vuoksi". Kodin ja koulun yhteistyö on toisinaan ikävää, kun opettajaa yritetään laittaa kasvattajan rooliin. Tässäkin auttaa kokemus. Parin vuoden ongelmien jälkeen opettajat oppivatkin väistelemään ongelmia ihan sujuvasti. Aletaan toistamaan mantraa: "On pakko olla kaikkien kaveri", "Katsotaan nyt...", "Tutkitaan asiaa...", "Laitan tästä wilma-merkinnän kotiin...".
Lomaedut siis käytännössä: kesäloma 2,5 kk, kevään kevennetyn päiväohjelman kanssa 3 kk, syysloma 1 vk, hiihtoloma 1 vk, joululoma 2 vk. Jos olet rehtorin kanssa hyvissä väleissä, saat perjantaille klo 12 päättyvän lukujärjestyksen, paluu töihin klo 11 maanantaina...
Töitähän tietysti tulee lukujärjestyksen ulkopuolellekin, mutta vastaavasti yksityisellä puolella ihmiset vastailevat sähköposteihin kotoaan ja jopa kesäloman aikana.
Palkka ja kesäloma ovat myös aika mielenkiintoisia seurattavia opettajien puheissa. Puolustellaan, että kesäloma on vain kuukauden mittainen, loppuosa on kesäkeskeytystä, jolloin tehdään töitä. Kukaan ei kuitenkaan avaa konkreettisesti kuinka vähän sitä kesätyötä on. Kun puhutaan palkasta ja lomaeduista, puolustellaan että palkka on huono, koska lomat ovat pitkiä (tässä ne taas muuttuvatkin lomiksi).
Etujärjestönä on OAJ, joka tuntuisi olevan tyypillisien hampaaton, kuten muutkin Akavalaiset. OAJ ei mm. ota kantaa työturvallisuus- ja työsuojeluasioihin. Jos kouluissa esiintyy väkivaltaa, huumeita ja aseita, miksi opettajille ei vaadita asiasta erityiskoulutuksia (vaikkapa kesäkeskeytyksen aikana). Miksi opettajien juridisia oikeuksia ei ajeta voimakkaammin? Miksi opettajien pätkätöitä ei vedetä työtuomioistuimeen? Jos resurssit kuntapuolella ovat vähissä, miksi OAJ ei vaadi niiden tehostamista (lukuvuoden opettaminen täysimääräisenä, oheisohjelman järjestäminen koulupäivän ulkopuolella, loma-aikojen käyttäminen täydennyskoulutukseen)?
Muistuipa edelläolevasta vuodatuksesta elävästi mieleeni jo opettajankoulutusaika, jossa opittiin syyn aina olevan siinä omassa persoonassa. Ihan riippumatta siitä, tapahtuiko ympäröivässä yhteiskunnassa muutoksia tai muuta. Loppuharjoitteluuni mennessä meno kouluissa niin oppilaiden kuin opettajienkin osalta oli muuttunut infernaaliseksi.
Vähin äänin vaihdoin toiselle akateemiselle uralle ja muutin myös maata pysyvästi. Myötätuntoni ja tukeni saavat kyllä kaikki ne opettajat, jotka tiedostavat tilanteen ja silti joutuvat jaksamaan alati kasvavien haasteiden ja pakotteiden ristiaallokossa.
Sillä kaikkihan on kuitenkin vain kiinni siitä, että olet "hyvä persoona". No, vaikka sitten niin.
Pakko sanoa, että opettajista kyllä aina näki kuka ei tykännyt työstään ja kuka olisi missä tahansa muualla. Älkää viekö sitä asennetta työpaikallenne sillä se näkyy ja varmasti lietsoo enemmän kurittomuutta.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen alakoulussa koulunkäynninohjaajana ja minun mielestäni aika iso osa opettajista on turhasta vinkuvia kitisijöitä. Kiltit kympin tytöt ovat hakeutuneet opettajiksi ja kun sitten törmäävät vähän erilaisiin perheisiin ja lapsiin kuin heidän ihannemaailmassaan olisi, niin eivät tunnu kestävän.
Työaika alakoulussa on erittäin lyhyt ja valmistelut olemattomia. Didaktiikka ja pedagogiikka ei ihan vuosittain vaadi päivitystä, kuin alkuopetuksessa opetetaan JanicaNicoja lukemaan ja laskemaan. Kolmannesta eteenpäin olevatkin ainekokonaisuudet ovat niin alkeellista kamaa, että kuka tahansa lukion käynyt aikuinen osaa niitä vetää ilman valmisteluja, puhumattakaan viisi vuotta opetusta opiskelleet maisterit.
Uusi opsi on johtanut siihen, että 4-6 luokkalaiset ovat osin oman onnensa nojassa, kun keskenään yrittävät koulun käytävillä "ilmiöoppia". Käytännössä homma menee eriasteiseksi häröilyksi, koska luokanopettajat haukottelevat luokissaan ja valittavat paskaa työtään.Hankalimmat oppilaat sysätään koulunkäynninohjaajien kontolle jonnekin käytäville ja siivouskomeroihin "opiskelemaan". Juuri ne lapset, jotka tarvitsisivat eniten sitä opettajan ammattitaitoa. Mutta ei, on kivampi puuhastella tulevien kilttien kympin tyttöjen kanssa.
Kun sitten puolenpäivän jälkeen alkaa oppilaiden koulupäivät päättymään, niin opet jäävät luokkiin "valmistelemaan" ja vastailemaan Wilmaviesteihin, mutta kahdelta alkaakin jo ulko-ovi käymään ja kolmen jälkeen ei koulusta löydy enää kuin rehtori ja koulusihteeri. Johan siinä päivällä mittaa kertyikin, 6-7h. Huh huh.
Kesälomatkin kuluvat kuulemma valmisteluissa. Kumma juttu kuitenkin, että elokuussa saa viikon-pari odotella, ennenkuin kaikkien luokkien lukujärjestykset yms. ovat kunnossa. Koska tosiasiassa kukaan ei tee mitään tulevan lukuvuoden hyväksi ennen viimeistä viikkoa, jolloin tullaan laittamaan kivoja kuvia luokan seinille ja pulpetit ojennukseen.Koulu (alakoulut ainakin) elää ihan kummallisessa kuplassa muuhun työelämään nähden. Lyhyet päivät ja jatkuvasti lomailua. Kesän opetukseton aika kruununa kakussa. Ja ei millään muka jaksa, ei millään. Menisivät kymmeneksi vuodeksi jonnekin "tuottavaan" työhön, niin osaisivat taas arvostaa siistejä sisätöitään pitkillä lomilla.
8 tuntia päivässä villapipo ja sukat jalassa kylmähihnan päässä seisoskellen jossain lihavalmistetehtaassa kuulosuojaimet päässä , niin avot kuulostaa opetusala paratiisilta......
Minä puolestani odotan jo innolla koulun alkua. Kesäloman alussa teen yleensä vielä 2-3 päivänä töitä, lähinnä luokan, monisteiden ym. järjestelyä. Sitten en enää mieti työjuttuja ennen kuin kesän lopulla. Jonkin täydennyskoulutuskurssin saatan käydä, jos on kiinnostava aihe. Pienten lasten äitinä minusta koulutuspäivät lounastaukoineen tuntuvat lomalta.
Kesän lopulla kun on saanut lomailla jo monta viikkoa, alkaa yleensä ideaa ja inspiraatiota pukkaamaan. Teen valmistelutyötä sen verran kuin huvittaa. Vähintään kirjaan päähän tulvivat ideat talteen. Viimeisen viikon aikana intouduin tekemään tavallista enemmän suunnittelu- ja valmistelutyötä ja koulullakin kävin. Nyt päätin vielä rauhoittua lomailemaan viikoksi perheen kanssa.
Kun koulu alkaa, teen töitä keskimäärin 7-8 tuntia päivässä. Siihen sisältyy kaikki. Jos on vanhempainiltaa, keskusteluja tai tavallista enemmän vaikka Wilma-juttuja tms. extraa, teen jotain muuta vähemmän. Kukaan ei rajaa työmäärää minun puolestani. Kukaan ei maksa lisäkorvausta, vaikka tekisin kaikki illat ja yöt töitä. En usko, että opetukseni laatukaan paranisi. Olen opetellut priorisoimaan, jotta muistaisin keskittyä siihen tärkeimpään: lasten kohtaamiseen. Teen työni pääsääntöisesti innolla ja hyvin ja hyvällä omalla tunnolla vietän kadehdittavat lomani.
Vierailija kirjoitti:
Musta on kiva mennä töihin. T. Yläkoulun erityisluokanop.
Minusta myös! On jo ikävä oppilaita. Luojan kiitos omien lasten opettajina ei ole tuollaisia hapannaamoja kuin tässä ketjussa. Koska opet tykkäävät oppilaistaan ja ovat kasvatuksen ammattilaisia, luokassa on aina kiva fiilis, kun olen koululla käyneet eikä opet vaikuta mitenkään väsyneitä, vaan siltä, että aidosti nauttivat, kun oppilaat kehittyvät ja oppivat.
Leipiintynyt ja kaiken negatiivisena näkevä harppu on kyllä ikävä ilmiö kouluissa. Vilkkaan lapsen kun voi nähdä aktiivisena, joka tarvitsee paljon toiminnallista oppimista tai sitten moniongelmaisena ADHD-tapauksena, jolla on paskat vanhemmat. Jos ei lapsi jaksa istua koko päivää paikallaan, kun opettaja vetää kalvosulkeisia edessä, niin ko. on tiettyjen opettajien mielestä ongelmakimppu, joka pitää saada erityisopetukseen.
Vierailija kirjoitti:
Minä puolestani odotan jo innolla koulun alkua. Kesäloman alussa teen yleensä vielä 2-3 päivänä töitä, lähinnä luokan, monisteiden ym. järjestelyä. Sitten en enää mieti työjuttuja ennen kuin kesän lopulla. Jonkin täydennyskoulutuskurssin saatan käydä, jos on kiinnostava aihe. Pienten lasten äitinä minusta koulutuspäivät lounastaukoineen tuntuvat lomalta.
Kesän lopulla kun on saanut lomailla jo monta viikkoa, alkaa yleensä ideaa ja inspiraatiota pukkaamaan. Teen valmistelutyötä sen verran kuin huvittaa. Vähintään kirjaan päähän tulvivat ideat talteen. Viimeisen viikon aikana intouduin tekemään tavallista enemmän suunnittelu- ja valmistelutyötä ja koulullakin kävin. Nyt päätin vielä rauhoittua lomailemaan viikoksi perheen kanssa.
Kun koulu alkaa, teen töitä keskimäärin 7-8 tuntia päivässä. Siihen sisältyy kaikki. Jos on vanhempainiltaa, keskusteluja tai tavallista enemmän vaikka Wilma-juttuja tms. extraa, teen jotain muuta vähemmän. Kukaan ei rajaa työmäärää minun puolestani. Kukaan ei maksa lisäkorvausta, vaikka tekisin kaikki illat ja yöt töitä. En usko, että opetukseni laatukaan paranisi. Olen opetellut priorisoimaan, jotta muistaisin keskittyä siihen tärkeimpään: lasten kohtaamiseen. Teen työni pääsääntöisesti innolla ja hyvin ja hyvällä omalla tunnolla vietän kadehdittavat lomani.
Just näin. Ammattitaitoinen opettaja osaa myös vetää rajat työhönsä, eikä itkeä marttyyrina osaansa. Kaikk i opet tietää, että työtä olisi loputtomasti (kuten monella muullakin alalla), mutta juuri sen takia, että jaksaa säilyttää positiivisen asenteen duunissa, pitää osata lopettaa, joskus vain jättää tekemättä. Tosiammattilainen osaa tämänkin. Opettajan ammattitauti saattaa olla perfektionismi.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen alakoulussa koulunkäynninohjaajana ja minun mielestäni aika iso osa opettajista on turhasta vinkuvia kitisijöitä. Kiltit kympin tytöt ovat hakeutuneet opettajiksi ja kun sitten törmäävät vähän erilaisiin perheisiin ja lapsiin kuin heidän ihannemaailmassaan olisi, niin eivät tunnu kestävän.
Työaika alakoulussa on erittäin lyhyt ja valmistelut olemattomia. Didaktiikka ja pedagogiikka ei ihan vuosittain vaadi päivitystä, kuin alkuopetuksessa opetetaan JanicaNicoja lukemaan ja laskemaan. Kolmannesta eteenpäin olevatkin ainekokonaisuudet ovat niin alkeellista kamaa, että kuka tahansa lukion käynyt aikuinen osaa niitä vetää ilman valmisteluja, puhumattakaan viisi vuotta opetusta opiskelleet maisterit.
Uusi opsi on johtanut siihen, että 4-6 luokkalaiset ovat osin oman onnensa nojassa, kun keskenään yrittävät koulun käytävillä "ilmiöoppia". Käytännössä homma menee eriasteiseksi häröilyksi, koska luokanopettajat haukottelevat luokissaan ja valittavat paskaa työtään.Hankalimmat oppilaat sysätään koulunkäynninohjaajien kontolle jonnekin käytäville ja siivouskomeroihin "opiskelemaan". Juuri ne lapset, jotka tarvitsisivat eniten sitä opettajan ammattitaitoa. Mutta ei, on kivampi puuhastella tulevien kilttien kympin tyttöjen kanssa.
Kun sitten puolenpäivän jälkeen alkaa oppilaiden koulupäivät päättymään, niin opet jäävät luokkiin "valmistelemaan" ja vastailemaan Wilmaviesteihin, mutta kahdelta alkaakin jo ulko-ovi käymään ja kolmen jälkeen ei koulusta löydy enää kuin rehtori ja koulusihteeri. Johan siinä päivällä mittaa kertyikin, 6-7h. Huh huh.
Kesälomatkin kuluvat kuulemma valmisteluissa. Kumma juttu kuitenkin, että elokuussa saa viikon-pari odotella, ennenkuin kaikkien luokkien lukujärjestykset yms. ovat kunnossa. Koska tosiasiassa kukaan ei tee mitään tulevan lukuvuoden hyväksi ennen viimeistä viikkoa, jolloin tullaan laittamaan kivoja kuvia luokan seinille ja pulpetit ojennukseen.Koulu (alakoulut ainakin) elää ihan kummallisessa kuplassa muuhun työelämään nähden. Lyhyet päivät ja jatkuvasti lomailua. Kesän opetukseton aika kruununa kakussa. Ja ei millään muka jaksa, ei millään. Menisivät kymmeneksi vuodeksi jonnekin "tuottavaan" työhön, niin osaisivat taas arvostaa siistejä sisätöitään pitkillä lomilla.
Word! Aplodit. Tää on just näin eikä melkein.
Eipä masenna, oon onnellinen, että yleensä on töitä. Kohta on ovella taas jokakeväinen työnhakupaska ja työhaastatteluteatteri. Virasta saa nähdä lähinnä märkiä unia. Ehkäpä joskus minäkin...
T. Määräaikainen aineenope
Jep. Itse olen töissä pienehköllä paikkakunnalla oppilaitoksessa missä opetus alkaa vasta elokuun lopussa. Auta armias mikä kitinä ja valitus alkaa jos elinikäisvirassa olevat opettajat yritetään saada kesäkuun alussa vielä pariksi päiväksi opiskelijavalintoja tekemään tai elokuussa suunnittelemään tulevaa lukuvuotta.
Kilteimmät yleensä taipuvat tulemaan, mutta röyhkeimmät vain toteavat, että haluavat viettää vikan lomavkon vielä mökillä tms tai ovat varanneet matkan kesäkuun alkuun vaikka tasan tarkkaan on tiedossa että ne valintatestit ovat samaan aikaan joka jumalan vuosi.
Tätä me hallinnon puolen ihmiset sitten ihmetellään, kun kuukausipalkka on tasan sama ja lomaa on tasan neljä vkoa.
Ja mitä tulee opettajan työhön, niin varmaan joku tunnollinen saattaa joskus tehdä jonkun ylityötunninkin kiireisenä aikana mutta virassa oleva opettaja voi kyllä mennä myös sieltä mistä aita on matalin ilman mitään seurauksia.
Vierailija kirjoitti:
Nykyisin oppilaat ovat hirveitä haistatellaan ym. Kun aloitin näissä hommissa 20 vuotta sitten oppilailla oli vielä käytöstapoja mutta nykyään joka toinen sana alkaa v:llä ja ym.
Ai? Kävin peruskoulua 80- luvulla ns hyvällä alueella. Lintsattiin, tupakoitiin ja kiusattiin opettajia koko ajan. Ei ole likipitänkään sama meininki omien lasten koulussa.
Muakin masentaa palaa kouluun. Opettajien isojen saappaitten alla on vaikee hengittää.
Älä ole kynnysmatto. Jos olet perusduunari tai keskijohtoa, tee sun työt työajan puitteissa. Jos olet ylempää johtoa tms, niin sitten päivät venyy mutta se näkyy sitten palkassa. Itse olen vaativassa asiantuntijatyössä ja tein työnantajalle alusta alkaen selväksi että teen sen mistä maksetaan, ja että loma ja vapaa-aika on oikeasti mun aikaa. Voin joustaa ja tehdä välillä pidempää päivää, ja lomallakin lukea tärkeimmät meilit tai osallistua johonkin etäkokoukseen, kun siitä sovitaan ja jos on oikeasti tärkeää (useimmiten ei ole), ja kun vaan sitten työnantajakin joustaa omalta osaltaan - on joustanut, esim. loma-aikojen, perheen ja työn yhteensovittamisen ja etätyöjärjestelyiden suhteen. Hyvin on toiminut, molemmat ollaan tyytyväisiä. Yt:t eivät huoleta, työnantajalla menee hyvin, ehkä juuri siksi että työntekijät ollaan tyytyväisiä?